Minkäkähän takia ainakin useimmat yleiset jousituksensäätöohjeet puhuu esijännityksen säätämistä niin että painumat asettuu kohdilleen, kun taas valmistajien ohjekirjoissa (kuten esimerkin KTM) kehotetaan säätämään ajotyylin mukaan![]()
Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
Tuohon ajatukseen jumiuduin enkä miettinyt kokonaisuutta, näitä sattuu joskus.
Kylätason kurapyöräilijä.
Superbike #7
Toki ajotyyli vaikuttaa siihen, että mimmosia esijännityksiä kannattaa käyttää. Jos ajaa vain kadulla rennosti kruisaillen, lienee pyörä parempi isommalla painumalla. Kisakuskeilla sitten kuskikohtanen ajotyyli vaikuttaa vähän siihen paljonko esijännää käytetään. 1/3 joustomatkasta tahi 30-40mm edessä ja 5mm vähemmän takana on hyvä nyrkkisääntö katupeliin. Absoluuttisia numeroita tärkeämpää on kuitenkin se pyörän kulkuasento, eli se, että pyörä ei makaa liikaa keulalla tai perällä.
Superbike #7
Isommalla esijännnällä keula nousee inan nopeammin, koska jousivoima on karvan isompi. Läpi liikealueen.
Oletetaan, että ekassa tilanteessa jousen esijännitys on 10mm ja meillä on 1kg/mm jousi siellä putkessa. Iskari täydessä pituudessä jousivoima on 10kg. Puristetaan iskari kasaan 120mm, jolloin jousi on puristunut yhteensä 130mm ja jousivoima, jolla se lähtee pomppaamaan takas ylös, on 130kg.
Lisätään 10mm esjännitystä ja vastaavat voimat on iskari pitkänä 20kg ja iskari 120mm painuneena 140kg.
Vastaavasti jos pyörän keula painaa 100kg, painuu se tuolla jousella 40mm tuolla 10mm esijännällä ja 30mm 20mm esijännällä. Molemmille keulaputkille tulee siis 50kg painoa ja ekassa tapauksessa painoa pitää olla 10kg per keulaputki ennen kuin keula alkaa painua. Sit 40mm lisää painumaa, että tolpat kantaa loput 40kg per putki. Toka samoin, mutta tolppa vaatii 20kg painoa ennen kuin alkaa painumaan.
Superbike #7
Joo. Ne on ollu nyt noin 35 edessä ja 30 takana. Tossa on semmoset kumilenkit etuhaarukassa mistä nään missä se on käyny. Jos pistän enemmän painumaa niin pelkään että pohjaan menee edessä. Noilla jää hiukan pelivaraa, mutta käytössä lähes koko joustomatka. Täytyy jokatapauksessa vähän pelata ja testailla. Sitähän ei huonosta tiedä ennenkuin näkee paremman.
Kävin myös tätä esijännityskeskustelua seuratessani vähän ajamassa pienen lenkin ja katsoin tota eturengasta kun ajoin hitaasti. Se näyttää siltä kun se pyörii että se on tosta keskeltä kauttaltaan vähän koholla ja nuo urat sattuu siihen sopivasti ikäänkuin toinen puoli kohouman päälle ja toinen toiselle puolelle. Elikkäs yritän sanoa että kumi on keskeltä hiukan koholla koko matkalta.
Mitenköhän pitäisi toimia tapauksissa, joissa takana on selkeästi pidempi joustomatka? Entä kuinka vaikuttaa jousen tai linkun progressiivisuus? Onko kaikki pyörät suunniteltu toimimaan noilla painumilla?
Vanhemmassa 1290 dukessa on keulassa 125 ja perässä 156mm joustomatkat. Pitääkö siihenkin laittaa keulaan 30-40mm ja perään 5mm vähemmän? vaiko kenties 1/3 joustomatkasta? perän painumaksi näillä ohjeilla saadaan 35-52mm eli aika laaja haarukka - kumpi on oikein? Keulassahan siinä ei ollut esijännityksen säätöä laisinkaan![]()
Uudessa mallissa, joka aloituspostaajallakin on, takana on toki vain 140mm
Ja kakka roiskusi.
http://www.miikavenalainen.net
Jos meillä on vaikka kaksi etupamppua tallin pöydällä joissa 10 N/mm jouset: A-iskariin vaikka 20 milliä esijännitystä ja B-iskariin ei ollenkaan. Iskarit on pöydällä ja jos voitaisiin mitata niin esijännittämätön jousi olisi vaikka 400 milliä pitkä, esijännitetty jousi on 380 milliä pitkä.
Kumpaankin pamppuun ladataan 10 Newtonia painoa, esijännitetty A-iskari ei liikahdakaan, esijännittämätön iskari painuu millin. Edelleen kokeillaan laittaa 200 Newtonia, esijännitetty A-iskari on juuri ja juuri painumatta, ja esijännittämätön B-iskari painuu samaan pituuteen A-iskarin kanssa. Iskarit ovat tässävaiheessa 20 milliä erimittaiset (A-iskari on 20mm pidempi) ja jouset niiden sisällä saman mittaiset.
Ajellessa esijännitetty iskari siis toimii 20 milliä eri kohdassa jousien pituuden ollessa identtiset, koska kummassakin jousessa on sama jousivakio.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Joo siinä vanhemmassa mallissahan ei ollut sitä linkkua takana vaan jousi oli suoraan swingarmissa kiinni. Tässä uudessa linkku. Tota takapäätä voi säätää esijännitystä portaattomasti asteikolla -5 - + 15. Edessä on aika karkea esijönnityksen säätö. Vaihtoehdot on -3, 0 ja +3. Painumat on näillä vaihtoehdoilla edessä minun noin 90kg painolla noin 38mm, 34mm tai 31mm. Noin niinku suunnilleen. Mittarina toimii 11v poika mittanauhan kanssa. Takana sitten on säätövaraa enemmän. Kaikissa testeissä mitä maailmalla on tehty niin on vaan kehuttu tota alustaa. On myös mainittu toimittajien suusta että hyvin toimii noi penkin alla tarrassa lukevat perusvaihtoehdot. Default, sport jne. Mutta tämähän on tällasta...toiset tykkää toisesta ja toiset ei.
Mullakin on varmaan se että kun ajan esim lujaa tasasella tiellä kurviin ja etupää tuntuu hyvältä niin se on varmaan sitten ihan toinen juttu normaalisti kun kaikki tiet on yhtä monttua ja pomppua. En ole sitten huonolla tiellä edes oikein kiinnittänyt sen toimiviuteen huomiota kun ajelee ihan sukkasillaan. On jopa todennäkistä että huonolla tiellä toi sport mitä käytän on liian...no...liian jäykkä joka suuntaa.
Viimeksi muokannut: Anttimus; 24.04.2021 klo 22:28.
Huoltamon ilmanpainemittarit on joskus ok, mut aika usein kuitenkin löytyy se joka on +/- 0.3 pielessä, esim
Ite kannan aina ajaessa repussa mukana mittaria jolla saan selville huoltamon mittarin näyttöeron omaan verrattuna. Mutta pyrin kyllä aina tarkistamaan paineet kerhotallilta lähtiessä, helpompaa siellä ku kamat niskassa huoltsikan pihassa
Yamaha FJR 1300 -07
Ex: Suzuki SV 1000 N K4
Ex: Suzuki GSX 750 -98 ("Inazuma")
Joskus ostin brittiläisen kokonaan metallisen kynä mallisen mittarin, on luotettava ja kulkee vaivattomasti mukana taskussa eikä tarvii huolehtia pattereista. Kiinalaisia vastaavia saa muutamalla eurolla mutta laatu vastaa hintaa, kyllä niilläkin mittaus onnistuu.
Kylätason kurapyöräilijä.
No ei ole normaalia vaan jotain on alustassa viturallaan. Jos jollain muulla on asiat samalla tapaa viturallaan, ei tee siitä normaalia. Vähän sama kuin autoissa pyörän kulmien kanssa. Aika monella renkaat kuluu enempi sisä tai ulkolaidasta, koska kulmat on viturallaan. Ei se silti tee kulumisesta normaalia.
Superbike #7
Sulla on tuossa nyt joku omituinen vahvistusharha, koska pyörän sarvissa esijännityksen määrä ei käytännössä vaikuta mitenkään kuskin havaitsemaan alustan kovuuteen/pehmeyteen. Käytännössä esijännityksen muutoksen huomaa muutamasta asiasta.
1) Keulan kantavuudesta (=pohjaamisesta) jarruissa
2) Kuinka pyörä kääntyy keskimutkassa.
3) Kovassa kiihdytyksessä keulan pysymisestä tiessä. (tähän vaikuttaa myös takaiskari paljon)
Kevyessä ajossa väittäisin, että kuski ei voi huomata esijännityksen muutosta, koska ero on niin pieni. Tästä eri mieltä olevien kanssa voidaan järjestää sokkotesti, jossa väännellään alustan numikoita kuskin tietämättä ja pyydetään kuskilta palaute koeajon jälkeen.
Superbike #7
Ja kakka roiskusi.
http://www.miikavenalainen.net
Mä kysyn nyt tässä ketjussa vielä vaikka vähän menee aiheen sivusta mutta kun esijännityksest puhutaan niin...
Olen tainnut vähän mokata tossa painuman mittauksessa. Eli eikö olekin nyt niin, että kun nostan etupäätä ilmaan ja mittaan ton paljastuneen haarukkaputken. Saan tulokseksi 140mm. Ja jos ohjekirjasta katsottu joustomatka on 125mm ja teen tästä sen johtopäätöksen että jousitus pohjaa silloin kun paljasta haarukkaputkea on jäljellä 15mm. Olenko oikeassa?
Tuossa aiemmin mainitsemani duken painumat on siis huomattavasti todellisuutta pienempiä. Tässä ei edes saa alle 40mm painumaa vaikka laittaa täyden esijännityksen. Ja toisaalta tein sen huomion, että minun ajotyylillä ja painolla täysi esijännitys on ainut mahdollinen. Täydellä tarkoitan kolmesta vaihtoehdosta suurinta. Muuten menee pohjaan. (Minulla siis lenkki putkessa joka mittaa käytetyn matkan)
Kiitos etukäteen vastauksista.
Teleskooppiin jää aina vähän kiiltävää putkea näkyviin kun jousto on pohjassa. Painuma lasketaan valmistajan ilmoittamasta joustomatkasta, ellei joustoihin ole tehty jälkeen muutoksia. 125mm joustolla painuma on 37-40mm. Jos säädöt ei riitä noihin lukemiin niin keulan jouset vaikuttaisi olevan liian löysät sun painolle.
Kylätason kurapyöräilijä.
Andrew Trevitt sanoo:
"Not too long ago the same guidelines for rear sag would have been applied to front sag: between 25mm and 30mm for the race track, 30mm to 35mm for the street. In the last few years, however more bikes have been equipped with top-out springs or extra sag in an effort to keep the front wheel on the ground exiting corners - something that's getting harder and harder to accomplish as bikes get more powerful every year. Front rider sag can be as much as 50mm on some street bikes, I usually just make sure that front sag is no less than 25mm for a race bike, no less than 30mm for a street bike. Below those numbers the fork is in danger of topping out on acceleration, a situation that not only hinders traction but also causes tankslappers as the wheel continuously contacts the ground."
Eli hänen mukaansa suuresta etupään painumasta ei kannata olla huolissaan, enemmänkin liian pienestä. Ei tietenkään pidä hyväksyä jatkuvasti pohjaavaa etupäätäkään.
Kirjan oppien mukaan pitäisi etupäähän jäädä normiajon jälkeen 5-15 mm liikeradasta jos katsoo nippusidettä. Jos painuma edessä on alle 50 mm (rider sag) ja pohjaa niin voisi säätää sisään -vaimennusta suuremmalle ja katsoa mitä vaikuttaa.
Viimeksi muokannut: Pete2; 25.04.2021 klo 19:27.
Ducati Streetfighter V4 -2021
Olen liian vanha ajaakseni tylsillä moottoripyörillä.
Viimeksi muokannut: Pete2; 25.04.2021 klo 22:27.
Ducati Streetfighter V4 -2021
Olen liian vanha ajaakseni tylsillä moottoripyörillä.
Mittailtaessa kun etupyörä oon ilmassa, pitää sitä painaa ja pitää voimalla alaspäin jotta top-out -jousi painuu kasaan ja päästää koko liukuputken ulos. Olikohan tuohon tehtaan kokonaisjoustomatkaan vielä laskettu mukaan jonkinlainen keulan pohjaamis-stoppari, mikä vähentää käytännön joustomatkaa kasaanpäin.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)