Rengas kuluu erikoisesti. Onko normaalia?

[Anttimus]

Osaako joku sanoa onko tällainen renkaan kuluminen normaalia vai merkki jostain muusta esimerkiksi iskunvaimennuksen ongelmasta?

Kuvassa on siis eturengas edestäpäin kuvattuna ja rengas kuluu paljon nopeammin punaisella merkkaamistani kohdista eli näiden keskellä olevien urien takareunasta. Kuvan yläreunasta ehkä näkee paremmin miten rengas menee uran takareunasta pienelle kuopalle. Uran etureunan ja takareunan välillä on useiden millien korkeusero. Kyseessä on Bridgestone Battlax S22. Ko. Koskee vain näitä keskellä olevia uria vaikka pyörä kyllä kallellaankin viihtyy.

Renkailla on reilu 2000km ajettu.

[Miikam]

Paluuvaimennus on yleensä liian hidas, jos kuvion etureuna on ylempänä. Eikö muka seuraavassa urassa ole etureuna yhtään koholla?

Toisaalta keskimmäiset urat ovat niin loivassa kulmassa, jotta saattaa yksinkertaisesti johtua siitä, että rengas on vain kulunut enemmän uran ulkoreunasta ja vähemmän keskiosasta.

[Nitrous]

Oletattavasti paineet on oikein, joten äkkiseltään liikaa reboundia. Ota kolme tahi viis naksua auki ja kato paraneeko.

[Anttimus]

Joo. Paine on 2.4bar. Täytyy sitä paluuvaimennusta sitten koittaa vähän räplätä. Piru kun en vaan millään jaksais usko kun se tuntuu hyvältä ja menee muuten vähän hyppykepiksi etupää. Näppituntumalla kun etupäätä painelee niin tulee kyl aika napakasti ylös. No en tosin kyllä voi väittää että hirveästi tajuaisin asiasta.

[Anttimus]

Paluuvaimennus on yleensä liian hidas, jos kuvion etureuna on ylempänä. Eikö muka seuraavassa urassa ole etureuna yhtään koholla?

Toisaalta keskimmäiset urat ovat niin loivassa kulmassa, jotta saattaa yksinkertaisesti johtua siitä, että rengas on vain kulunut enemmän uran ulkoreunasta ja vähemmän keskiosasta.

Joo ei koske kuin näitä merkitsemiöni uria vaikka väittäisin meneväni aika paljon kallellaankin pyörällä. Ja vähän kun tarkennan niin tuntuu että se koskee näissäkin urissa lähinnä tätä uran keskiosaa siitä takareunasta. Korkeusero tasoittuu uran ylä- ja alapäähän. Mietin et itse että voiko se vaan olla että rengas ottaa jarrutuksissa itseensä tuosta kohtaa.

[Miikam]

4C65E910-10C9-405A-9AAB-46547C77D97D~2.jpg

Luulisi olevan näistäkin kohdista kuvion etureuna kohollaan, jos on vaimennuksessa selkeä vika.

[Anttimus]

4C65E910-10C9-405A-9AAB-46547C77D97D~2.jpg

Luulisi olevan näistäkin kohdista kuvion etureuna kohollaan, jos on vaimennuksessa selkeä vika.

Niinpä. Varsinkin kun ne on lähes samalla tasolla renkaassa kuin nuo urat mistä puhetta.

Varsinaisesti mitään väliä, mut pyörä on uusi 2021 superduke 1290 ja etupään asetukset on lähes ohjekirjasta kohtaa sport. Ainostaan esijännitystä on hieman vähemmän koska se tuntu ihan hyppykepiltä. Tuntuis ettei renkaita tuhovalla tavalla vois mennä mönkään.

[Miikam]

Niinpä. Varsinkin kun ne on lähes samalla tasolla renkaassa kuin nuo urat mistä puhetta.

Varsinaisesti mitään väliä, mut pyörä on uusi 2021 superduke 1290 ja etupään asetukset on lähes ohjekirjasta kohtaa sport. Ainostaan esijännitystä on hieman vähemmän koska se tuntu ihan hyppykepiltä. Tuntuis ettei renkaita tuhovalla tavalla vois mennä mönkään.

Renkaita tuhoava alusta on nimenomaan pielessä. Esijännityksen vähentämisen jälkeen pitää vähentää myös paluuvaimennusta.

Ajat luultavasti kaikkein eniten juuri epätasaisesti kuluneiden urien kohdalla, ja vahvasti pitkittäissuuntainen ura korostaa pykälöitymistä. Kun rengas on pykälillä, ajat entistä hetkemmin juuri sillä kaikkein eniten kuluneella alueella.

Pilaantunut ohjainlaakeri voi myös aiheuttaa renkaaseen pykälöitymistä juuri tuolle alueelle. Oletko jatkuvalla keulien alasrysäytyksillä jo onnistunut pilaamaan laakerin

[Tumppi]

Joo. Paine on 2.4bar

Kokeile laittaa 2,7bar painetta. Itsellä auttoi korkeampi paine tuohon epätasaiseen kulumiseen.

[shyhander]

Ainostaan esijännitystä on hieman vähemmän koska se tuntu ihan hyppykepiltä. Tuntuis ettei renkaita tuhovalla tavalla vois mennä mönkään.

Moottoripyörässä esiijännityksen kiristämionen ei muuta keulan jäykkyyttä, se vaan nostaa sitä keulaa pikkuisen ylemmäs, tai siis pidentää iskunvaimentimen asentoa.

Jos etuiskari on pyörästä irroitettuna pöydällä, ilman pyörän painoa, iskarin sisällä oleva jousi työntää iskarin maksimipituuteen, tällöin esijännityksen lisäys puristaa jousta hiukan lisää jolloin jousen puristamiseen vaaditaan hiukka enempi painetta.

Tilanne on kuitenkin eri kun kun vaimentaja on moottoripyörässä, jollloin jousi on jonkin verran jo puristettuna ja iskunvaimennin ei ole maksimipituudessa, vaan hieman liukunut kasaan, silloin seijännityksen kiristyksen vaikutus on se, että sen nostaa iskarin yläosaa jousen yläpuolella ja sitämyöten moottoripyörän keula nousee esijännityksen lisäyksen verran ylemmäs.

[Miikam]

Kokeile laittaa 2,7bar painetta. Itsellä auttoi korkeampi paine tuohon epätasaiseen kulumiseen.

Ja se ohjekirjan (?) 2.4 baaria on nimenomaan kylmänä, ettei tähän vaan jäisi epäselvyyttä.

Yksi kaveri laittoi kotariin 2.4bar ajettuaan huoltoasemalle. Olivat kuulemma laittaneet rengasliikkeessä melkein baarin liikaa.

[Anttimus]

Moottoripyörässä esiijännityksen kiristämionen ei muuta keulan jäykkyyttä, se vaan nostaa sitä keulaa pikkuisen ylemmäs, tai siis pidentää iskunvaimentimen asentoa.

Jos etuiskari on pyörästä irroitettuna pöydällä, ilman pyörän painoa, iskarin sisällä oleva jousi työntää iskarin maksimipituuteen, tällöin esijännityksen lisäys puristaa jousta hiukan lisää jolloin jousen puristamiseen vaaditaan hiukka enempi painetta.

Tilanne on kuitenkin eri kun kun vaimentaja on moottoripyörässä, jollloin jousi on jonkin verran jo puristettuna ja iskunvaimennin ei ole maksimipituudessa, vaan hieman liukunut kasaan, silloin seijännityksen kiristyksen vaikutus on se, että sen nostaa iskarin yläosaa jousen yläpuolella ja sitämyöten moottoripyörän keula nousee esijännityksen lisäyksen verran ylemmäs.

Niinkuin sanoin, niin en tosiaan ole asiantuntija tässä ja näin minäkin olen ymmärtänyt. Mutta jos laitan tähän pyörään esijännitystä lisää, niin toi etupää tosiaan tulee huomattavasti nopeammin ylös kun sitä painelee. Myös ohjekirjassa lukee, että ”suurenpi esijönnitys vaatii periaatteessa suuremman paluuvaimennuksen”. Ja siltä se myös tuntuu kun sitä käpistelee.

Kiitos jo tässävaiheessa kaikista neuvoista. Tulipa nopeesti vastauksia. Täytyy koittaa kaikki ohjeita mikä auttaisi. Paitsi tota yhtä joka vihjasi että keula ei saa nousta maasta tai menee rikki. Heh

[Anttimus]

Ja se ohjekirjan (?) 2.4 baaria on nimenomaan kylmänä, ettei tähän vaan jäisi epäselvyyttä.

Yksi kaveri laittoi kotariin 2.4bar ajettuaan huoltoasemalle. Olivat kuulemma laittaneet rengasliikkeessä melkein baarin liikaa.

Joo. Kylmänä. Kun ajelee näin kylmällä kelillä, niin se on pyörän oman rengaspaineanturin mukaan 2.5 tai 2.6 ajon aikana

[Miikam]

Tilanne on kuitenkin eri kun kun vaimentaja on moottoripyörässä, jollloin jousi on jonkin verran jo puristettuna ja iskunvaimennin ei ole maksimipituudessa...

Lienee superdukessa kuitenkin aika usein maksimipituudessaan.

Myös perän liikkeet ja geometria vaikuttavat keulan pomppukeppeilyyn.
Jos perä ui liian syvällä, ei välttämättä kannata yrittää korjata sitä keulan esijännitystä vähentämällä.

Paljonkohan Anttimus painaa?

Kyllä keula saa nousta (en suosittele yleisillä teillä, koska saattaa olla laitonta), mutta kova rynkyttäminen syö enemmän kulutusosia

[Koheltaja]

Renkaita tuhoava alusta on nimenomaan pielessä. Esijännityksen vähentämisen jälkeen pitää vähentää myös paluuvaimennusta.

Voitko selventää miksi pitää reboundia vähentää jos jousen esijännitystä säädetään löysemmälle?

[A59]

onko muut huomannu että pyörät on muuttuneet vaiko renkaat muistelin että 70luvulla yks etukumi kesti 2-3 takasen kilometrejä...--- nykyään menee aina samalla vaihtokerralla..... oon koittanu tarkistaa mutta peilistä ei vikaa löydy.....

[Anttimus]

Lienee superdukessa kuitenkin aika usein maksimipituudessaan.

Myös perän liikkeet ja geometria vaikuttavat keulan pomppukeppeilyyn.
Jos perä ui liian syvällä, ei välttämättä kannata yrittää korjata sitä keulan esijännitystä vähentämällä.

Paljonkohan Anttimus painaa?

Kyllä keula saa nousta (en suosittele yleisillä teillä, koska saattaa olla laitonta), mutta kova rynkyttäminen syö enemmän kulutusosia

Ilman varusteita 90kg. Perässä on samat ohjekirjan sport asetukset ja siellä esijännitys +5 (ohjekirjan mukaan) Pyörä on mielestäni ennemmin perä yläällä kuin alaalla. Kääntyy todella napakasti ja herkästi. Väittäisin että ennenmmin näin päin. Jos vähennän paluuvaimennusta edestä, niin tulee sellainen tunne jarrutuksissa että keula pomppaa samantein ylös kun vähän jarrua höllää. Tuntuu inhottavalta lähteä kääntymään kurviin jos keula nousee heti ennenkuin on edes lähtenyt kääntymään. En tosin ole mitenkään kokenut moottoripyöräilijä, mutta tällainen tunne kuitenkin. Täytyy varmaan pientä viilausta siihen koittaa

Mun tietämys alustasta perustuu netissä sen dave mossin videoihin ja juttuihin. Eikös se kuitenkin niin ole että jos painelen tota etupäätä pyörästä, niin ei sen etupään ole tarkoitus pompata sitä lähtöpistettä korkeammalle. Eli sen verran vaimennusta täytyykin olla? Jos vähennän paluuvaimennusta niin se keinauttaa kerran yli sen lähtötason ennenkuin palaa siihen. Ainakin kun en ole kyydissä. En läytänyt oikean kokoista avustajaa tähän hätään🤷*♂️

[Miikam]

Voitko selventää miksi pitää reboundia vähentää jos jousen esijännitystä säädetään löysemmälle?

En tiedä Perustuu omiin havaintoihini. Käytännössä on usein tuntunut, että paluuvaimennus vaatii myös säätöä esijännityksen säädön jälkeen etenkin tourinkikuormaa varten perää säätäessä.

Myös ap:n havaintojen perusteella keula nousee nopeammin ylös, kun esijännitystä lisää.

[Koheltaja]

Mielenkiintoista. En ole koskaan havainnut vastaavaa että olisi pitänyt rebound säätää uusiksi, en myöskään sitä että ulosjousto nopeutuisi jos lisätään jousen esijännitystä. Nyt ei oikein ymmärrä tätä asiaa.

[B12]

Tokihan se nousee nopeammin kun on enemmän voimaa nostamassa. Esijännityksen voima plus jousivakion ja jouston tekemä voima.

[shyhander]

Tokihan se nousee nopeammin kun on enemmän voimaa nostamassa. Esijännityksen voima plus jousivakion ja jouston tekemä voima.

Kun olet moottoripyörän päällä, ei jousi ole yhtään enempää puriustettuna kasaan vaikka esijännitystä nostetaan. Jos pomppuja ja monttuja ei oteta huomioon, niin vain sinun ja moottoripyörän paino painaa josuta kasaan, ja kumpikaan ei kasva esijänitystä kiristämällä.

Kun pyörä on omalla painollaan pystyssä, voi periaatteessa joissain tapauksissa varmaan painuma olla 0 milliä, jolloin esijännityksen kiristäminen tietysti painaa jousta kasaan ja "jäykentää" jousitusta ranteilla arvioituna.

[Anttimus]

Tollasta ohjekirjassa sanotaan. Mm. ”Suuremmalle esijännitykselle pitäisi periaatteessa säätää suurempi paluuvaimennus”. Noista toisen kuvan jousituskertoimista ja newtoneista en väitä tajuvani, mutta eikös ne vähän viittaisi siihen että se nimenomaan muuttaa tota jousen jäykkyyttä tms?

[Koheltaja]

^^Noin mäkin sen asian näen. Esijännitystä säätämällä muutetaan pyörän korkeutta (sag) eikä tämä säätö muuta jousivakiota. Ainoa syy miksi joutuu ehkä koskemaan vaimennuksiin, on jos sag on ollut täysin perseellään ennen säätöä, tai jos pyörän kuorma muuttuu merkittävästi (kyytiläinen tai/ja kamat).

[PrivateeR]

On tää "esijännitys" kyllä mahtava puheenaihe vuodesta toiseen.

50% porukasta väittää että "preload puristaa jousta kasaan ja sanoohan sen järkikin ja mitä idiootteja te muut olette" ja laittavat todisteeksi kaaviokuva josta selviää että jousi painuu kasaan.

Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee.

Eli 50-50 tilanne vuodesta toiseen jossa kumpikin osapuoli on yhtä oikeassa ja molemmilla perusteluna yhtä hieno kaavakuva. Toinen näistä on pakko olla väärin mutta kumpi..... Se selviää ehkä vuonna 2345.

[Anttimus]

Itse en kyllä halunnut asiasta väitellä vaan kysyin kun en tiedä. Voisko se olla niin että on erilailla rakennettuja jousitusratkaisuja. Mä en ainakaan tiedä. Ja en tiedä viittasitko minun laittamaan kuvaan kaaviokuvana. No tarkotus oli lähinnä kysyä mitä noi ohjelirjassa mainitut asiat tarkoittaa kun jousituskerroin muuttuu.

[PrivateeR]

Itse en kyllä halunnut asiasta väitellä vaan kysyin kun en tiedä. Voisko se olla niin että on erilailla rakennettuja jousitusratkaisuja. Mä en ainakaan tiedä. Ja en tiedä viittasitko minun laittamaan kuvaan kaaviokuvana. No tarkotus oli lähinnä kysyä mitä noi ohjelirjassa mainitut asiat tarkoittaa kun jousituskerroin muuttuu.

Eijei siis tämä viesti ei millään tavalla ollut kohdistettu keneenkään yksilöön. Tämä keskustelu on vain jatkunut niin monta vuotta täällä kuin muistan eikä näköjää vieläkään näy loppua.

[Anttimus]

Eijei siis tämä viesti ei millään tavalla ollut kohdistettu keneenkään yksilöön. Tämä keskustelu on vain jatkunut niin monta vuotta täällä kuin muistan eikä näköjää vieläkään näy loppua.

Hahhah. Joo tää oli elämäni ensimmäinen nettikeskustelu vaikka ikää jo on ja vähän jo kerkesin loukkaantua😜.

[B12]

Tollasta ohjekirjassa sanotaan. Mm. ”Suuremmalle esijännitykselle pitäisi periaatteessa säätää suurempi paluuvaimennus”. Noista toisen kuvan jousituskertoimista ja newtoneista en väitä tajuvani, mutta eikös ne vähän viittaisi siihen että se nimenomaan muuttaa tota jousen jäykkyyttä tms?

Tehdään mielikuvituskoe. Otetaan mielikuvitusiskari tai keulapumppu. Painetaan se kokonaan kasaan ja annetaan vapaasti ponnahtaa täyteen mittaan. Otetaan sekuntikellolla aika.

Sitten ruuvataan lisää esijännitystä jouseen ja toistetaan koe.

Kysymys 1.

Ponnahtaako iskari isommalla esijännityksellä
a) hitaammin
b) samassa ajassa (jousivakio kun ei muutu)
c) nopeammin

Kysymys 2.

Jos kysymyksen 1 vastaus mielestäsi oli a tai c, kumpaan suuntaan paluuvaimennusta pitää säätää, jos haluat että iskari ponnahtaa ulos samassa ajassa kuin ensimmäisessä kokeessa?

Kun tästä on saatu yksimielisyys, voidaan siirtyä vastaohjaukseen.

[Miikam]

En ymmärrä, miksi sanotaan, ettei esijännityksen lisääminen tee keulasta jäykempää tai kovempaa - tuntuu aivan apukoululaisten harhoilta.

Tässä havainnollistava kuva

Lineaarisella jousella ei jousivakio (kulmakerroin) muutu esijännitystä lisätessä, mutta jousen kuormitus ja toiminta-alue muuttuu.

1kg/mm jousi 10mm esijännityksellä on pintakovempi kuin 1,2kg/mm jousi ilman esijännitystä, mutta sen kantavuus loppuu kesken aiemmin.

Sama jousi lisätyllä esijännityksellä tekee keulasta kovemman läpi joustomatkan.

[Koheltaja]

Kun kuljettaja istuu pyörän päällä, esijännitystä lisättäessä pyörä nousee ylemmäksi ja vähentäessä alemmaksi. Samalla muutetaan sisäänjouston ja ulosjouston välisiä suhteita, joustomatka pysyy koko ajan samana.

Jos meillä on edellä mainitussa tilanteessa painemittari jousen ja jousilautasen välissä niin muuttuuko mittarin lukemat oleellisesti?

Nimittely ja toisten vähättely ei kuulu näihin keskusteluihin.

EDIT: Ja kyllä, oikeassa olette. Tällä lääkityksellä ei ajatus aina ole kirkkaimmillaan kun kuuri on päällä, hetken aikaa joutui taas miettimään ja tekemään simulaation. Täältä käsi ylös virheen merkiksi.