Paras talvimoottoripyörä?

[57pannu]

Näillä pojilla oli kunnon asenne. Tulivat Saksasta ja menossa pohjois-Norjaan. Tein pienen korjauksen yhteen Kotariin. Tämä tapahtui muutama päivä sitten.

[mchuurre]

Hyvässä, (kun sitä parasta ei ole olemassa edelleenkään..), talavimatkamutterpyärässä olisi miälestäni oltava ainakin seuraavanlaiset speksit:

Alusta:
Tasapainoinen alusta, eli painonjakauma on max 50% / 50%, mutta mielummin takapainoinen viimeistään kuormattuna. Etupainoinen se ei saa olla, koska silloin se näkyy ja tuntuu ohjattavuudessa luikaspinnoilla. Painoa ei käsillä, vaan ajoasento kuin kotona keittiössä, tai työpaikalla toimistossa. Selkä suorana, sehän on jo ehtona tähystykseen joka suuntaan.

Renkaat:
Tube-type, ja ilman rengaspainesensoreita. Koska tällöin voidaan tarvittaessa käyttää huomattavan alhaisia rengaspaineita, ilman pelkoa rengaspaineiden menetyksestä. Etenkin kireillä pakkasilla, on tod.näköistä, että jossain vaiheessa, tai viimeistään terävään kuoppaan osuessaan, ilmaa karkaa.
Painevalvonnasta on vain haittaa, häiritsevän hälytysvalon muodossa, erityisesti pimiäajossa, ja pitemmällä siivulla.
Rengaskoko edessä 21" ja takana 17" tai 18", tarjoaa paremman valikoiman eri rengasvalmistajan tuotteisiin.
Kapeampi profiili, alkuperäiseen suositukseen verrattuna, tarjoaa paremman pidon. Esim. 150 sijaan 130.
Matalampi profiili vastaavasti tarjoaa mahdollisuuden käyttää tarvittaessa korkeampaa, esim. enduronastaa myös keskellä. Huomioitava seikka, on ns. "nastatila", joka satunnaiselle talviajoharrastajalle voi tuottaa yllätyksen, kun 90-sarjan rinkula raapii takahaarukkaan, tai vastaavasti edessä se ei sovi matalan rapakaaren takia pyörimään. 80-sarjalainenkin voi jo yllättää, etenkin jos enskanastaa käyttää vähäsenkään keskemmällä.

Vanteet:
Perinteinen pinnavanne antaa suuremman vapauden, ja huolettomuuden rengasrautojen kanssa ropaamiseen, kuin valuvanne aran materiaalinsa suhteen. Pinnavanne on lähes aina, se kevyempi, mutta vahvempi vaihtoehto.

Vetotapa:
Ketjuveto tarjoaa keveyttä, ja samalla välityssuhteen muuttamisen omille mieltymyksille, ja kuormalle (kierrosalue-,/tärinät-,/värinät-,/nopeus-,/vääntö-,), mitä kardaani ei anna. Perustalvinopeus, (matkanopeus), on n. 85km, jolloin samalla vältetään ne turhat ajoneuvoyhdistelmien molemminpuoliset ohittelut. Matkakäyttöä ajatellen, eturatas täytyy näkyä edes osittain, jolloin sen kunto on helposti tarkistettavissa ilman epämieluisia ylläreitä.
Öljytin on tietenkin "must"-juttu matkakäyttöä ajatellen. Vaihdelootaöljyä kesäisin, ja talvella ohuempi moottoriöljy, tms.

Jousitus:
Upside Down- haarukassa, ohuempien SAE-5w öljyjen pysyvyys arveluttaa erityisesti jäätävässä ajokelissä, koska teleskooppiputkiin kertyvä jää, on kuin lasijauhetta stefoille. On huolehdittava suojaus ainakin haitarikumeilla, (kankailla, vast.), jäänmuodostus liukualueille. Takana ei jäänmuodostus aiheuta niin suurta huolta, mutta perinteinen ainakin toimii, ESA- mallisiin, eli elektroniikkaa sisältäviin verrattuina, otaksun?

Moottori:
Useampisylinterinen tarjoaa enemmän tasaisempaa vääntöä, joka vastaavasti pidentää ketjujen ikää, yksipyttyiseen verrattuna. Samoin värinöitä, ja tärinöitä matkakäyttöä ajatellen on vähemmän. Käynnistettävyys on myös varmempaa erityisesti kireällä pakkasella. Tuplasytytys varmentaa käyntiinlähdön. Yksisylinterisen etu on tietenkin keveys.

Hallintalaitteet:
Alkuperäisen kahvalämppärin korjaaminen tienpäällä ja pimeässä voi olla tuskaa. (johdotus tangon sisällä). Siksipä jälkikäteen asennettu sarja, on helpommin huollettavissa. Metalliset kahvat kannattaa suojata esim. kangaserkkarilla, jolloin ne ovat miellyttävämmät käyttää. Tankohuppujen ohella, voidaan käyttää muovisia käsisuojia, jotka jo sinällään, antavat tuulunsuojan, tankohuppujen asettuessa niiden taakse, (tai kokonaan sisälle?). Tärkeää on se, että tankohupun
suut pysyvät myös matkanopeudessa avoinna, jolloin ylimääräisiltä jännitysmomenteilta vältytään.
Yhdessä lämpötilaltaan säädettävien kahvalämppäreiden, ja tankohuppujen kanssa voidaan käyttää pelkästään ns."näppylähansikkaita" kovillakin pakkaslukemilla. Hyvissä tankohupuissa voidaan jopa säilyttää joitain pienesineitä, tai tarvikkeita ilman, että niistä on ajossa mitään haittaa, saati vaaraa. Naposteltavaa ja visiirin puhdistusliinoja jne. Käyttökytkimistä on suotavaa saada vaste. Eli on hyvä tietää jo sormituntumalla, onko laite päällä, vai missä tilassa se on, puhumattakaan että sen toiminta selviää ainoastaan näytöstä katsomalla.
Modernit napit ovat täysin tunnottomia painokytkimiä, jolloin toiminne selviää vain näytöstä tarkistaen, ja tämä vie huomion pois liikenteen tarkkailusta.

Mittaristo:
Hyvä mittaristo on selkeä, ja sopivasti valaistu myös pimeäajoa varten. Yleisimpinä häiriötekijoinä on pitkien valojen merkkivalo, joka usein vielä heijastuu tuulilasista. (osateippaus).
Hyvässä mittaristossa on vain välttämättömät varoitus-, ja huomiovalot. Parasta, jos valittavissa on ns, "night panel" pimeajoon.

Pakoputki:
Yleensä se alkuperäinen on suunniteltu parhaaksi jokaiseen, huomioiden melutaso, paino, lämpeneminen, ja sijoitustapa. Hyvä on, jos putken kuumentava vaikutus voidaan hyödyntää esim. juotavan nesteen lämmitykseen, (vast.). Matkaa ajavan ei kannattane vaihtaa orggisputkea meluisampaan lisätehojen toivossa, näin talvimatkailussa ainakaan.

Jäähdytysjärjestelmä:
Nestejäähdytteisessä moottorissa on mahdollisuus hyödyntää jäähdytysnesteen lämpöä ns. vesikiertoiseen ajopukuun, mutta kaiketi se ei saavuttanut suurta suosiota sen hinnakkuuden johdosta. Nestejäähdytys on yleisempi, eikä se huollollisesti vaadi suuria. Riittää, kun nesteen taso on normaali, ja vaikkapa vain satunnaisesti vaihdettuna, sen pakkaskestävyys pysyy yleisempien pakkaslukemien puitteissa, (n.-30´c). Ilmajäähdytteinen moottori, (esim. boxeri), antaa kuitenkin sylintereiden sijoituksista johtuen moottorinlämmön suoraan ohjastajan jaloille, jolloin sylinterien kuuma ilmavirtaus pitää jalkaterät paremmin lämpöisenä.
Omakohteisena kokemuksena, tuolla on n.-10´c pakkasastetta alentava vaikutus nestejäädytteiseen verrattuna.

Kaatumaraudat:
Kaatumarautoja ei pääsääntöisesti käytetä pyörän suojaamiseen, vaan lisävalaistuksen ja muun tarpeellisen lisävarustuksen kiinnittämiseen. Näitä ovat mm. lisälaukut, juomapullotelineet, jne.
Hyviin kaatumarautoihin voidaan kiinnittää vaikka kolme lisävaloparia niiden mitenkään haittaamatta pyörän normaalia käyttöä. Hyvät kaatumaraudat eivät myöskään estä pyörän normaalihuoltoa, eikä niitä näin ollen tarvitse turhaan irroittaa.
Kunnon kaatumaraudat tarjoavat myos lisäkatteiden, yms. lisäsuojien asentamisen kireisiin pakkasiin.

Laukkuraudat:
Kunnolliset laukkuraudat eivät myöskään haittaa pyörän normaalia käyttöä, vaan ne ovat suunniteltu niin kapeaksi, kuin mahdollista, mutta tukeviksi laukkujen täydelläkin kuormalla. Laukkujen lisäksi, niiden avulla pyörään voidaan sitoa myös lisäkuormaa satulaan, ja / tai, niitä käyttäen, pyörän käsittely on helpompaa. Tarakka takana tarjoaa lisäalustaa roippeille, vaikka perälaukkua ei siinä käyttäisikään.

Satula:
On tärkeää, että satula on riittävän kova, ja pehmeä. Toiselle kova onkin pehmeä, ja päinvastoin. Makuasioita voidaan sanoa, mutta hyvää satulaahan ei kannata vaihtaa, ja siitä sen huomaa kun eri pyöriä katsoo, kuinka monet ajaa orggis satulalla.
Hyvään satulaan on helppo asentaa istuinlämmitys, ja vielä parempi, jos sen pystyy asentamaan suoraan satulan päälle, ihan yksinkertaista ylimääräistä, (karva-), päällystettä käyttäen. Tällöin sen satunnainen huoltaminenkin on äärettömän helppoa, ja yksinkertaista ilman alkuperäisen satulapäällysteen auki repimistä, tms. jne.

Sähköjärjestelmä:
Hyvässä talvipyörässä tarvitaan runsaasti lisävarusteita, jolloin laturin tehoa tarvitaan "kesäpyörää" enemmän. Näitähän ovat tietenkin lisävalojen, (sumu, lisäpitkät, lähialueen, huomio, jne), ohella kahvan-, satulan-, visiirin-, thuliliivin-, thulisukkien-, jne lämmitykset. Lisäksi tehokkaan laturin ohella hyvä olisi olla riittävän amppeerimäärältään suurikokoinen akku, jos kireä pakkanen pääsisi yllättämään. DIY- ohjastajalle, (Do It Yourself), kaikkein paras vaihtoehto olisi lisäksi mahdollisimman perinteinen, normiväyläinen, eli sulakkeellinen sähköjärjestelmä, ilman modernia can- väylää, jolloin lisävarusteiden asentaminen jälkikäteen, voi tuottaa harmaita hiuksia, tai ainakin ylimääräistä rahan menoa.

Virran ulosottoja tarvitaan AINA enemmän, kuin ne kaksi...Pitää olla varalle, ja siltkin 4- 5 kpl:tta ei ole yhtään liikaa. Ja jos mikä on sen mukavampaa, niin näille kaikille, (pl. visiirinlämmitys), dimmeri, eli virran portaaton säätö.
Kelit, ja ajovarusteetkin kun vaihtelee, niin se ei riitä, että on vain 2-tehoasetusta. Pitemmällä matkalla etenkin, jos vaikka takamus pääsee kastumaan, on sitä hankalaa saada enää kuivaksi.

Lisävirran antoa varten, ellei akku ole helposti saatavilla näkösälle, on hyvä lisä rakentaa valmiiksi ulkoinen + akunnapa. Esim. ns. trukkiliitin, tms. vastaava.

Ne valot sitten:
Onnettomia ovat ne kaikki pyörien orggis- valot, turha kieltää... . Xenonit ovat kyllä tehokkaita, mutta vaativat sen tilaa vaativan ballastin, ja lisäpainoakin niistä tulee, etenkin jos niitä on useampia. LED:it ovat halventuneet reippaasti, ja ovat myös tehokkaita, mutta muurautuvat pakkasella umpeen. Paras vaihtoehto lienee ns. "aurausvalot", joissa on lasivastus, jolloin lasi lämpiää perinteisen H- valon tapaan. Paikallisajossahan tuo ei ole ongelma, mutta nyt olikin matkapyärät kyseessä.
Kunnollisia LED- sumu-, ja lähialueen valoja saa hakemalla hakea, eikä ainkaan pinta-asennettavia vielä ole tullut missään vastaan??!!
Niin, ja se orggis- H4- valo, senhän kaikki onkin jo vuosia sitten vaihtanut Kiinan-LED-polttimoon....mutta se valokuvio sitten..!

Tuulilasi:
Hyvässä talvipyörässä on viimalta, ja vesi-, räntä-, ja lumisateelta suojaava isokokoinen, mutta ei pyöräkäsittelyä, tai siirtelyä haittaava tuulilasi. Se ei värinöi, se ei vapise, ja se ohjaa marssinopeudelle tuulen kypärän ylitse. Siihen saa tarvittaessa hyvillä säädöillä varustetun lisälipan tukevasti kiinni. Se, tai ne, eivät saa pimeällä heijastaa mittari-, tai huomiovaloja ohjastajan näkökenttään.

Peilit:
Täysympyräpeilit näyttävät laajimmin, verrattuina modernimallisiin venytettyihin kolmikulmaisiin tms. viritelmiin.
Niiden täytyy olla käsin, ja ilman työkaluja säädettävissä, mutta kuitenkin niin, että ne pysyvät säädöissään vauhdissa, mutta joustavat tarvittaessa.

Tingelis-tangelit:
Jokainen varustaa sitten tietysti oman talvipyöränsä lukemattomilla lisätarvikkeilla, kuten vaikka pakastemittarilla, ajonaikana käytettävällä juomapullolla, telineineen, rengasraudoilla, varasisärenkailla, tukkisaksilla, tai vaikkapa makkaranpaistokepeillä.
Työkalujakaan ei sovi unohtaa, etenkään pidemmillä matkoilla, mutta erityinen huomio kannattaisi kiinnittää lukituksiin, eli että kaikki pyörän ja sivulaukkujen lukot varmasti toimivat myös räntäsateen ja, tai jäänmuodostusajon jälkeen.
Bensatankin korkki, (ellei se ole sähköinen), ohjauslukko, sivulaukkujen irroittaminen? Sivulaukkujen lukot voidaan kätevästi suojata esim. roiskeläppäkumista tehdyillä läpillä.

Joten, tässä nyt mielestäni joitain seikkoja, kun Petri tuossa thredin avauksessa kaipaili keskustelua aiheesta...

[mchuurre]

No mitä? Miksi kaikki keskustelu aiheesta pysähty ku seinään....?

[mchuurre]

...akku sais olla isompi, ja starttiki laturin ohella isompi....

[lario]

No mitä? Miksi kaikki keskustelu aiheesta pysähty ku seinään....?

Sie tyhjensit pajatson etu- ja takaressun yhelä kertaa, niin muille ei jäänyt enää mitään lisättävää...

[mchuurre]

Sie tyhjensit pajatson etu- ja takaressun yhelä kertaa, niin muille ei jäänyt enää mitään lisättävää...

Jahas...kovain eturessua tavottelin...

[JMH]

Talvi loppui.

[lario]

Talvi loppui.

Ehkä jossain, mutta ei täällä.
Täällä vielä pilkkihenkilöt ajaa autolla sinne, mihin reikä tehdään.
Luulen, että talvimotoristi voi seurata kahta jälkeä turvallisesti.


Pietolansaari ilmoitti, että jäätie on kiinni virtausten takia.
Mutta muut jäätiet odottelee käyttäjiä.

[XJ 900]

Ehkä jossain, mutta ei täällä.
Täällä vielä pilkkihenkilöt ajaa autolla sinne, mihin reikä tehdään.
Luulen, että talvimotoristi voi seurata kahta jälkeä turvallisesti.

Pilkkijät onkin oma lukunsa, 5cm teräsjää kantaa aikuisen miehen mutta 2cm pilkkijän....

[Mäkine]

Nii, eihän tuolla oo jäätä enää kun 40-50cm...
Näin keskisessä Suomessa.¨


Hyvä talvimopo on kevyt ja lähtee varmasti käyntiin. Esim tämmönen 300cc 2T vekotin. Ne pyrähdykset, mitä tuolla viitsi talvella ajaa hoitaa hienosti.