Sinappia öljykorkissa

[Zseiskaviiskyt]

Moro!
Käynnistelin talven jälkeen pärrää ja oli muutaman km ajossakin. Nyt öljynvaihdon yhteydessä huomasin öljykorkissa mönjää. Ollut talven lämpimässä hallissa ja aina välillä käynnisteltykkin lyhyeksi ajaksi. Voiko olla pelkkää kondensaatio nestettä, joka lähtee ajamalla poissa vai pitääkö olla enempikin huolissaan? Öljyt oli ihan ok näköstä ja öljyikkunassa ei oo ilmenny vaahtoumaa.
Jäähdytin neste oli kirkasta, eikä merkittävästi ollut vähentynykkään paisuntasäiliössä.

Pyörä tosiaan kawasaki Z750 vm.2009 ja ajettu rapiat 12tkm

[Miikam]

Moro!
Käynnistelin talven jälkeen pärrää ja oli muutaman km ajossakin. Nyt öljynvaihdon yhteydessä huomasin öljykorkissa mönjää. Ollut talven lämpimässä hallissa ja aina välillä käynnisteltykkin lyhyeksi ajaksi. Voiko olla pelkkää kondensaatio nestettä, joka lähtee ajamalla poissa vai pitääkö olla enempikin huolissaan? Öljyt oli ihan ok näköstä ja öljyikkunassa ei oo ilmenny vaahtoumaa.
Jäähdytin neste oli kirkasta, eikä merkittävästi ollut vähentynykkään paisuntasäiliössä.

Pyörä tosiaan kawasaki Z750 vm.2009 ja ajettu rapiat 12tkm

Lyhyet ajot/käynnistelyt voivat aiheuttaa mähmääntymistä öljykorkkiin. Pyyhi puhtaaksi ja katso mähmääntyykö vielä pidemmässä ajossa.

[skuikka]

Sen tosiaan kun muistaa että litran bensaa kun poltat, syntyy litra vettä. Ja jos kone ei käy kuumaksi, osa siitä jää öljyn joukkoon. Aja pitkä lenkki ja ongelma poistuu. Ensi talvena et turhaan rämppää konetta käyntiin.

[Zseiskaviiskyt]

Noniin hyvä! Kiitos tästä!

[shyhander]

Kone taitaa käy aika rikkaalla seioksella ennenkuin se on kunnolla lämmin (useampi minuutti = 60…70°C), Siksi ehkä kannattaa käyttää kone niin lämpöiseksi että flekti pyörähtää käyntiin (lähes 100°C), niin on katalysaattorit ja tulpat yms. kunnolla toimintalämpötilaan ja palaa bensasta puhtaaksi. Näin olen ajatellut, en tiedä onko tuo se paras tapa tai oikein mutta...

[Mikeyx]

skuikka ei ole lukenut moottoripyora.orgin kirjoituksia, joissa todetaan veden joutuvan öljyn sekaan ulkoilmasta.

[B12]

Kone taitaa käy aika rikkaalla seioksella ennenkuin se on kunnolla lämmin (useampi minuutti = 60…70°C), Siksi ehkä kannattaa käyttää kone niin lämpöiseksi että flekti pyörähtää käyntiin (lähes 100°C), niin on katalysaattorit ja tulpat yms. kunnolla toimintalämpötilaan ja palaa bensasta puhtaaksi. Näin olen ajatellut, en tiedä onko tuo se paras tapa tai oikein mutta...

Hyvä nyrkkisääntö on, että älä käynnistä jos et aio ajaa kuumaksi.

[Jussi6]

Liekö omassa pikkuzetorissa liian kuuma termostaatti vai mikä mutta sitä ei mun ajotyylillä saa kevätkelissä kunnolla lämpimäksi ajamalla. Tyhjäkäynnillä onnistuu kyllä ja paikallaan laulattamalla, mutta ajossa lämmöt lähtee aina laskemaan ajon myötä mittarissa. Jäin tuota pähkimään pikku pakkasilla kun yski kiihdytyksissä. Ohjekirjaa tavaamalla ja termarinkin keittämällä pähkäilin että noin kylmillä tulpilla tehty kone on tehty rapeampaan menoon, joka ei multa jäisellä tiellä taitu. En ole tuota koskaan kesäkelissä koittanut joten aika senkin tietty vasta tuossa näyttää. Aiemmalla ilmajäähdytteisellä jossa ei ole lämpömittaria ei ole tuotakaan joutavaa huolta kun käy kaikilla säillä ja kierroksilla yhtä vähäeleisesti.

[skuikka]

skuikka ei ole lukenut moottoripyora.orgin kirjoituksia, joissa todetaan veden joutuvan öljyn sekaan ulkoilmasta.

Olen lukenut. Ja sen että MotoGP:ssä ajetaan Alibabasta ostetuilla iskareilla. Ja että moottoripyörän painopiste laskeutuu alemmas kun kuski nousee seisomaan. Ja paljon muuta.

[Mikeyx]

^Niin... paljon täällä oppii.

Kuten että jos jousta esijännityksen säädöllä puristaa kasaan, niin jousi ei puristukaan vaan iskari mystisesti löytää itseensä lisää pituutta. Tai jos imukanavaa pidennetään, niin imuilma nostaa nopeuttaan, jotta ehtisi ajoissa perille. Ja mutkassa pitää tuimasti mulkoilla sitä mutkaa, jotta pyörä ymmärtää taittua oikeaan suuntaan!

Näin Aprilia -kuskina joutuu toteamaan 'Mamma mia!'

[marko.fzs]

skuikka ei ole lukenut moottoripyora.orgin kirjoituksia, joissa todetaan veden joutuvan öljyn sekaan ulkoilmasta.

Kävin äsken polttamassa pyörällä 5 litraa bensaa. Pitääkö nyt käydä kaatamassa koneesta 5 litraa vettä pois

En mää kaikkee tietty tiedä mutta mulla on pyörässä pakoputki joka aika tehokkaasti poistaa noita pyörän palamiskaasuja. mulla öljytilaan menee enempi tuota huohotus ilmaa eikä pakokaasuja

Ja alkuperäiseen kysymykseen. Aja pyörä kunnolla lämpimäksi niin kondensivesi häviää. Mulla 1290 keräs kosteutta keväällä kun usvassa ajeli liian isolla vaihteella kone ei lämmennyt riittävästi ja keräsi kosteutta öljy säiliöön seinämiin. Pykälää pienempi vaihe ja kosteuden kerääminen loppui.

[skuikka]

No ei tarvii kaataa. Mutta kaikesta palamisesta sitä syntyy ja mitä kylmempi kone, sitä enemmän sitä ehtii kondensoitua palotilassa ja päästä renkaiden ohi. Kuin myös bensaa. Ja jos ja kun kone ei kunnolla kuumene talvella tallissa rämpytellessä, se ei myöskään haihdu.

[Mikeyx]

Note to self: Kaasut virtaavatkin alemmasta paineesta korkeampaan päin.

[marko.fzs]

No ei tarvii kaataa. Mutta kaikesta palamisesta sitä syntyy ja mitä kylmempi kone, sitä enemmän sitä ehtii kondensoitua palotilassa ja päästä renkaiden ohi. Kuin myös bensaa. Ja jos ja kun kone ei kunnolla kuumene talvella tallissa rämpytellessä, se ei myöskään haihdu.

Tarkoitat varmaan että pakokaasu joka pääsee männänrenkaiden välistä öljy tilaan. Pakokaasussa oleva kosteus kondensoituun kylmän koneen poskiin /ulko osiin. Huohotus ilma ei ole riittävän kuumaa että keräisi kosteuden pois koneesta vaan se sekoituu öljyyn ja muodostaa vaaleaa vaahtoa. Kun kone lämpenee niin paljon että kastepistettä ei muodostu kosteus lähtee huohotis ilman mukana pois.

Tuosta kun näppärästi joku laskee että kuinka monta männän iskua vaaditaan että palaa 1 litra bensaa ja sitten perään laskee kuinka iso osa tuosta menee männän renkaiden ohi öljytilaan.
Sitten laskee paljon sinne menee huohotus ilmaa samassa ajassa. Siihen kun katsoo kuinka paljon ilmassa on todellinen kosteus gammoina ja rupeaa vertaamaan että kummasta tulee öljytilaan enemmän kosteutta niin saattaa päästä jäljille tai sitten ei

Mutta kuten sanottua kone aina lämpimäksi jos sen laittaa käyntiin. Silloin ei kosteus jää koneeseen. Muodostuu se sinne sitten mistä vaan.

[Koheltaja]

Alkoi heti aamusta päätä särkee kun tuli noin paljon laskemista ennen kun uskallan seuraavan kerran käynnistää moottorin

[Mikeyx]

Tämä "ongelma" johtuu näemmä vain siitä, ettei vastaväittäjä ymmärrä moottorin huohottimen toimintaa.

[skuikka]

Tarkoitat varmaan että pakokaasu joka pääsee männänrenkaiden välistä öljy tilaan. Pakokaasussa oleva kosteus kondensoituun kylmän koneen poskiin /ulko osiin. Huohotus ilma ei ole riittävän kuumaa että keräisi kosteuden pois koneesta vaan se sekoituu öljyyn ja muodostaa vaaleaa vaahtoa. Kun kone lämpenee niin paljon että kastepistettä ei muodostu kosteus lähtee huohotis ilman mukana pois.

Juurikin näin, tuo palotilassa kondensoituminen oli kyllä erikoinen ajatus
Tuosta lopusta olen eri mieltä. Tuossa minun Kotarissa on yksisuuntaventtiili huohottimessa tekemässä pientä alipainetta kampikammioon, se estää myös ulkoilman pumppaantumista sisään. Saan silti kerättyä kostetutta 3km työmatkaa ajelemalla syksy/kevät seutuun jos en välillä käy ajamassa pitempää siivua. Noissa vanhoissa LC8:eissa on sellainen vakiona, siinä uudemmassa ei muistaakseni ole.

[vma]

skuikka ei ole lukenut moottoripyora.orgin kirjoituksia, joissa todetaan veden joutuvan öljyn sekaan ulkoilmasta.

Olisi kannattanut tutustua esim. Mobilin sivustoon, jossa todetaan että ulkoilman kosteus voi kertyä helposti esim. viileänä toimiviin vaihdelaatikoihin, ja täten myös moottoreihin. Toisaalta, mitäs nuo mistään tietävät, kun org- osaajat väittävät muuta.

"If the machine has not been operated for a long time, it is possible for moisture in the air to condense and contaminate the gear oil."

https://www.mobil.com/en/lubricants/...il-looks-milky

Elämää nähneet toki tuon tietävät ilman Mobilin sivustoakin, mutta on se märkäkorville hyvä ihan osoittaa.

[marko.fzs]

Tämä "ongelma" johtuu näemmä vain siitä, ettei vastaväittäjä ymmärrä moottorin huohottimen toimintaa.

Jos mulla on mennyt jotain ohi niin valista ihmeessä olen hyvin avoin uusille asioille.

[marko.fzs]

Juurikin näin, tuo palotilassa kondensoituminen oli kyllä erikoinen ajatus
Tuosta lopusta olen eri mieltä. Tuossa minun Kotarissa on yksisuuntaventtiili huohottimessa tekemässä pientä alipainetta kampikammioon, se estää myös ulkoilman pumppaantumista sisään. Saan silti kerättyä kostetutta 3km työmatkaa ajelemalla syksy/kevät seutuun jos en välillä käy ajamassa pitempää siivua. Noissa vanhoissa LC8:eissa on sellainen vakiona, siinä uudemmassa ei muistaakseni ole.

Siihen putken päähän kannattaa laittaa vaikka pieni ilmapallo ja kokeilla mitä sille tapahtuu kun laittaa pyörän käyntiin. Ja aika mystistä että se on aina moottorin ilmansuodattimen puhtaalla puolella vaikka venttiili ei päästä yhtään ilmaa koneeseen

[Mikeyx]

Yritetään nyt taas selittää mistä asiassa on kyse.

Polttomoottorissa ohipuhalluskaasuja tulee kampikammioon jatkuvalla syötöllä, ja niissä on huomattavan paljon vesihöyryä. Vesihöyry on bensan/dieselin/kaasun sisältämän vedyn palamistuote. Vettä on ohipuhalluskaasuissa paljon suurempana pitoisuutena kuin ulkoilmassa ja ohipuhalluskaasujen virtaama on siis jatkuvaa. Huohotussysteemi on olemassa ensisijaisesti siksi, että ilman sitä kampikammion paine nousisi ja pullauttaisi jostain tiivisteen rikki, ja virtaussuunta on korkeammasta paineesta matalampaan. Siis kampikammiosta pois.

Siis tiivistäen: Polttomoottorissa moottorin käydessä öljytilaan tulee koko ajan uutta vettä. Tämä on se iso ero verrattuna muuntajiin tai erillisiin vaihdelaatikoihin, joissa mekanismi veden pääsylle on katkokuormituksen tai tehovaihteluiden aiheuttamat huomattavat lämpötilavaihtelut.

Jaa - miksi huohottimen syöttö on ilmanputsarin 'puhtaalla' puolella? Siksi ettei huohottimen kautta tuleva öljy tukkisi suodinta.

[marko.fzs]

Yritetään nyt taas selittää mistä asiassa on kyse.

Polttomoottorissa ohipuhalluskaasuja tulee kampikammioon jatkuvalla syötöllä, ja niissä on huomattavan paljon vesihöyryä. Vesihöyry on bensan/dieselin/kaasun sisältämän vedyn palamistuote. Vettä on ohipuhalluskaasuissa paljon suurempana pitoisuutena kuin ulkoilmassa ja ohipuhalluskaasujen virtaama on siis jatkuvaa. Huohotussysteemi on olemassa ensisijaisesti siksi, että ilman sitä kampikammion paine nousisi ja pullauttaisi jostain tiivisteen rikki, ja virtaussuunta on korkeammasta paineesta matalampaan. Siis kampikammiosta pois.

Siis tiivistäen: Polttomoottorissa moottorin käydessä öljytilaan tulee koko ajan uutta vettä. Tämä on se iso ero verrattuna muuntajiin tai erillisiin vaihdelaatikoihin, joissa mekanismi veden pääsylle on katkokuormituksen tai tehovaihteluiden aiheuttamat huomattavat lämpötilavaihtelut.

Jaa - miksi huohottimen syöttö on ilmanputsarin 'puhtaalla' puolella? Siksi ettei huohottimen kautta tuleva öljy tukkisi suodinta.

Nyt olen ihmeissäni kun kampikammiossa on venttiilin takia alipaine ja nyt siellä on sitten kumminkin ylipaine.
Tai miksi huohotus putki pitää viedä sinne ilman putsariin jos sieltä ei mene ilmaa sisään ja kaiken kukkuraksi tukkii suodattimen.

Jos vaan todetaan että ollaan erimieltä.

[JMH]

Paine-eroja löytyy palotilan ja kampikammion väliltä sekä kampikammion ja ulkoilman väliltä.

[Mikeyx]

- kampikammiossa on moottorin käydessä aina ylipaine
- huohotuskaasut viedään takaisin imuilman sekaan niiden sisältämän palamattoman polttoaineen takia. Näin tuo vähäinen palamaton bensa menee polttoon eikä suoraan ulkoilmaan
- huohottimen kaasut eivät likaa ilmansuodinta, koska ne johdetaan suotimen jättöpuolelle


Täällä näistä asioista tulee melkein aina yksi loputon Groundhog Day...Nyt minä hyppään pois tästä - antaa toisten jatkaa...

[itl]

Olen antanut itseni ymmärtää öljykorkkiin kertyvän kerman juurisyyksi bensan palamistuotteena syntyvän veden. Se menee huohotinkaasujen mukana palotilasta öljytilaan ja tiivistyy/kondensoituu siellä kylmiin koneenosiin, kuten öljykorkkiin. Öljyn lämmetessä vesi haihtuu pois. Myös palamatonta bensaa kertyy öljyn sekaan kylmässä koneessa samalla periaatteella. Siksi turha moottorin käynnistely, käyttämättä sitä lämpöiseksi ei ole hyvä asia koneelle, koska bensa laimentaa öljyä ja vesi vanhin mutta huonoin voitehista.

[Tinde]

Joo hyvin muistan kun kylmissä oloissa pätkäajossa kuplavolkkarin öljyt sen kun lisääntyi

[1340R86]

Jotain ajtelmia huohotelusta
Semmoinekin juttu tuossa puhtalle puolle putsaria tulevassa huohotin letkussa on että
siinä kun on se takaisku, yksisuunta ventiili tai mikä lie nimeltän niin
siellä että letku tulee sinne saadan joissan tilanteissa pieni imu kampi kammoin mikä sitten alenta sillä olevan huohettlu kaasun tai vaikka vaan ilman märää mikä sitten vähentää pumppaus häviöitä,
mäniten liikuessa alaspäin niiden ei tarvitse pumpat kaikkea sitää kaasu/ilma moskaa ulos että uutta mahtuu
kun kone imee osan siitä elikäs se voiman hippunen mikä siinä säästyy kun mäntä mene alas helpommin jää tuhlatavaksi vaikkapa takarenkkan pyöritämiseen,
siellä puhtaalta puoleela on enemän imua(jossain kieroksilla)
kuin likaisella ja lisän se että ei sotke putsari haittan että puhtalta ilmalalta viedään "tilaa"
joissan laiteissa on pumppu imemässä mikä toki vie voimaa jossain muodossa sähköllä tuotteuna tai sitten kampiakselita suorraan varastamalla mutta kuitenkin vähemän mitä sitten jossain tilantessa säästyy,
sen huohotimen voi laittaa myös pakoputkeen sopiva ventilli väliin ja kun pako pulssi on sopiva niin
imua tule siinä säästy siltä haitalta mikä tulee ilmanputsarin puhtaalle puolela johdetusaa missä
se likainen kaasu vie epämääräisen määrän tilaa puhtaalta ilmalta
(vähemmän happea=vähemmän tehoa toki se pumppaus häviön pienenmine hiukan auttaa) täytöksessä
kuumassa putkessa ne huohutus moskan sisältämä palmatta jäänet bensa höyryt osittain palaa jos sillä on jotain väliaä, voi myös tehdä niin ison huohottimen että kampikammio on käytänössä ulko ilmaa eli mikään ei kurista sitä ilma/huohotus moskan liikettä kun mäntä tulee alas ja lykää sitä edellään
ai mutta siinähän jää polttamtta epämääräinen määrä niiten bensahöyryjä onnekis ne voi korvata tarkemmin tiedetyllä määrällä uuttaa bensaa sekä puhdasta hapekasta ilmaa mistä sitten seuraa se ikävä puoli että satta tulla enemän voimaa takrenkaale tuhlatavaksi

[shyhander]

Nippelitieto-pesservissyröintinä tuosta vedestä, niin se vesihän on palotapahtuman jälkeen ns. rutikuivaa vettä (on siis kaasumaiksessa olomuodossa) kuten vaikka palotapahtuman hiilidioksidikin on. Kylmempään jouduttuaan se kuiva kaasumainen vesi tiivistyy pieniksi vesipisaroiksi sitten minne se pakokaasu sitten päätyykään.

[suizaki]

Sen verran sitten tuosta kondenssiveden aiheuttamasta haitasta, että kunhan öljyt on ollet koneessa (ainakin käynnin aikana), niin en ole yhdestäkään avaammastani koneesta mitään korroosioon viittaava vauriota löytänyt. Kaikkea muuta kylläkin.

Yksi ratapyörä näytti vähän kermaiselle kevään jälkeen ja puski aika paljon höyryä ekassa lämpimäksi käytössä. Mitään nesteitä ei kuitenkaan puuttunut, mutta kosteuden määrä oli aika selkeä. Muistaakseni ajoin tuolla syksyllä sateessa ja niiltä teloilta lämpimään talliin. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta vaihtelin öljyt ja kohti auringon laskua taas. Tämän jälkeen käytelty kuumaksi muutaman kerran eikä mitään oireita mihinkään suuntaan.

Pitää varmaan koittaa jaksaa olla edes vähän tarkempi.. no, ei sitä mitään ehdi, jos joka asian perään murehtii. Täyty ehkä vielä laittaa lisää ilmaa renkaisiin, ennen kuin taasen lähtee ajelemaan.

[Tinde]

Se sentään on hienoa että bensassa ei enää ole rikkiä.