Toivoisin, että keväällä tulee tavalliseen tapaan ohjelma ja maksuohjeet.
Mutta oletko koskaan miettinyt reittiä Venäjän Karjalaan ?
Vielä ehtii
Tiätysti programmit ja ohjeet tulee tapani mukaisesti, mutta tuo Venäjän puoli saa jäädä!
Vuonna 1988 sain olla mukana "Saattue Muurmanskiin"- reissulla, joka oli järjestyksessään toinen länsimaalainen mp- retkue koko Neuvostoliiton historiassa, joka pääsi, (luetaan: sai), luvan päästä maahan.
Se riitti. vaikka aakkoset ja kieltä hieman osaankin!![]()
Puolustusvoimain uutiskatsaus 2
1940
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Talvisodan katsaus 2/40
Mikkelin kaupunki pommituksen jäljiltä. Ambulanssitoimintaa. Suomussalmen ja Raatteentien sotasaalista. It-patteriston toimintaa. Kaatuneita venäläisiä. Siilasvuon esikunta. Sankarihautajaiset.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elo...uzrdLXWW6pDLE0
Raatteentie 5:00 etiäpäin
Kirjavinkki
Lapin sotaa ja sitten kevyempi katsaus koko talvisodasta.
9789512414994_0.jpg
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama dokumentaarinen draamaelokuva Kainuu 39 (1979) kertoo tositarinan Suomussalmen Juntusrannan asukkaiden kohtalosta talvisodassa.
Pieni kainuulainen Juntusrannan kylä joutui erikoisen tapahtumasarjan näyttämöksi talvisodan aikana. Puna-armeija miehitti Juntusrannan yllättäen sodan ensimmäisinä päivinä syksyllä 1939, kun vasta osa Kainuun kylistä oli ehditty evakuoida. Suomalaisjoukot vetäytyivät, ja kylän asukkaat jäivät eristyksiin venäläisten kanssa. Yksin jätetyt kyläläiset päättivät tehdä yhteistyötä miehittäjien kanssa, sillä miehittäjien mukana oli tullut suomenkielisiä propagandatyöläisiä.
Kun suomalaiset valloittivat Kainuun rajaseudun takaisin joulu-tammikuussa, Juntusrannan asukkaita odotti syytös vihollisen auttamisesta. Erityisen raskauttavana pidettiin paikallisten perustamaa Kansan komiteaa ja itsesuojeluryhmiä, joiden katsottiin taistelleen Suomen armeijaa vastaan. Arviot työleirille joutuneitten kainuulaisten määristä vaihtelevat kolmen- ja neljänsadan välillä. Lopulta 27 tuomittiin maanpetoksesta.
https://areena.yle.fi/1-392799
Tänään tasan 80- vuotta tapahtuneesta, kun suomen kansa taisteli kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta....!
No, nyt sitten EU:sta pykälät, uskon asiat pannaan "pannaan", ( ja on jo pantu!), että miten vielä kodin käy....
Juntusrannan tapahtumia yksityiskohtaisesti tuntematta, 8 teloitettua, 40 kuritushuonetuomioita, mietityttää varmasti kaikkia tuon draamaelokuvan katselijoita:
- Miten tiukka saartorengas todellisuudessa oli?
- Olisiko kylän asukkailla ollut todellisuudessa pakomahdollisuutta, tai kykyä?
- Entä aseellinen vastarinta, heinäseipäin, talikoin, 1 haulikko, puukot, tms.?
- Missa laajudessa kyläläiset ryhtyivät "yhteistyöhön" miehittäjien kanssa?
- Vapaaehtoisesti vai pakotettuina?
Että voidaanko kysyä, olisivatko todelliset syylliset tapahtuneesee, sen ajan suomen hallitus ja viranomaiset, (sisäministeriö / evakuointilautakunnat / sotilaspiirit), koska Juntusrannan kylää ei evakuoitu? Viimeiseen asti viivyteltiin, kun pelättiin neuvostoliiton provosoituvan, jos rajanpinnan väki evakuoidaan......
Edelleen, jos todellisen syylliset olisivatkin nuo, tällöinhän Juntusrannan asukkaille olisi pitänyt suorittaa rauhan tulon jälkeen melkoisia korvauksia, tuomioiden sijaan - sitäkin sopii pohtia, kun ajatte seuraavan kerran Juntusrannan kylän läpi.
Tuskin kukaan vapaaehtoisesti tänäkään päivänä haluaisi jäädä miehittäjiä palvelemaan, tai ainakin hyvin vaikea olisi keksiä syytä siihen!
![]()
Niin, onhan se maanpetos, jos kylällinen asukkaita viedään vangittuna naapurimaahan ja siellä yritetään tulla jollain tavalla toimeen vangitsijan kanssa, niin onhan se silkkaa vihollisen auttamista...
Vastarintaan vielä sen verran.
Tilanne ei ollut varmastikkaan Justusrannan asukkaille kaikkein selkein ja kun vangittuna oltiin koko kylän voimin.
Olisiko miesten pitänyt puutteellisin aseistuksen kanssa, ilman selkeää johtoa ja suunnitelmaa ruveta riehumaan miehtittäjää vastaan ja samalla vaarantaa oma ja varsinkin omaisten henki.
Rambo- ja sankarielokuvia ei oltu vielä tehty, niin miten ne miehet olsi voinut pelkällä puukolla ja haulikolla tuhota kokonaisen neuvostodivisioonan...
Tilanne, maailma ja varsinkin maailmankatsomus oli toinen 1939.
2019 ihmisen ajatusmaailman vieminen Justusrantaan joulukuussa 1939 ei vaan minusta toimi.
Joten kysymys vuonna 2019, että olisiko Justusrantalaisten pitänyt laittaa miehittäjälle hanttiin joka käänteessä, on vähän hankala.
Sen verran vielä, että Kainuussa oli punainen aate hyvin voimissaan 1939.
Viimeksi muokannut: lario; 30.11.2019 klo 10:25.
Kirjavinkki.
Jouko Vahtola
Tankit tulee!
Varsinkin kirjan eka osa, joka kertoo aika tiukasti pakattuna siitä, miksi Cajanderin nimi tuli tunnetuksi varusteasioissa, vaikka Cajanterilla ei ollut juurikaan vaikutusta asiaan.
Ja miksi PST-aseita olisi niin kovasti haluttu, mutta ei saatu.
![]()
Sain viimein väsättyä pienen videonpätkän ykkösjutauksesta.
https://youtu.be/VE6Qmv6D3xw