Koulutuksista sen verran että AT5-kurssi on olemassa paperilla ja testiversiokin on siitä viime kesänä vedetty. Nitrous oli koulutuksen vetäjä ja meitä nopeamman pään kouluttajia testioppilaina.
Ongelmaksi muodostuu se että tällä hetkellä koulutukselle ei ole oikein vetäjää. Kouluttajan pitäisi olla, kouluttajan taitojen ohella, nopeamman pään aktiivinen kilpakuljettaja. Eli tällä hetkellä koulutusporukassa ei ole kriteerit täyttävää henkilöä Esan ollessa sairauslomalla.
Kilpakuljettajilla on omat kiireensä ja aikataulunsa, jolloin koulutuspäivien sovittaminen yhdistyksen ratapäiville voi tuottaa ongelmia. Lisäksi koulutuksen kustannukset, esimerkiksi rengaskulut, muodostuvat kouluttajalle kohtuuttomiksi, jolloin hommaan on entistä vaikeampi saada kouluttajaa aktivoitua.
Suomesta toki löytyy entisiä ja nykyisiä kilpakuljettajia, jotka tarjoavat omien firmojensa kautta pidemmälle menevää ratakoulutusta kilpailuun tähtäävään harjoitteluun. Toki hinnoittelukin on sen mukaista ja niin sen pitää mennäkin.
- T -
The Lakkivaari
Yamaha ei pamaha
Niitä kuvia... Motorg Racesta? Loikkaappa tuolta kautta => http://www.moottoripyora.org/keskust...53#post6533853
Yamaha Diversion600 -00, Kawa ZR-7S -02, Honda CBR1100XX -00, Busa -03, Fireblade 1000RR -04, Honda CBR1100XX -99, Busa -07, Busa -12, Busa -05.
”Hovikuvaaja”. Kuvia Motorg ry.:n ratapäiviltä : https://www.flickr.com/photos/holtsu/albums
Tästä löytyy meikäläisen ass camin kuvaa kisasta. Alussa näkyy lähtöruudukkoa ja puolessa välissä alkaa tulla kierroksella ohitettavia.
https://youtu.be/mGUy7B9C-Fo
PS tärrääminen jarruissa johtuu siitä että mun luistikytkin on paskana![]()
Viimeksi muokannut: tamik87; 28.07.2017 klo 19:05.
Yamaha R6 -08 kilipapyörä
^
Hyvää kuvaa ja hyvää syöttöä.
En yhtään kuullu, että kakkosena tuleva pöristi siinä karusellissa mun takana. Mulle ei siis maksettu voiton fiksaamisesta Tamille![]()
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Itelläni on se tilanne, että rata-ajelua olen harrastanut viime vuoden elokuusta lähtien. Nyt kun vauhti on kasvanut kohtuulliseksi (1.13.6 23.7. kemorassa, kunnes etunen alta kolmosmutkassa), niin olisi ehkä tarvetta jollekin koulutuksen tapaiselle.
En kuitenkaan kaipaa puhdasta ajokoulutusta, vaan enemmänkin teoriaa kuinka pitäisi oikeasti ajaa kovaa. Ja varsinkin miten säätäisin mopoa. Ite ainakin pystyn kohtuudella siirtään sen teorian radalle. Ja omasta mielestä kouluttajan ei tarvi olla koulutettavaa nopeempi, vaan kouluttaja tarvii laajemmat tiedot ja kokemukset asiasta. Toisaalta en oo käyny mitään koulutuksia, että voihan niitä olla jo opetettukin
Ja koska ensimmäinen viesti täällä, niin mopona punavalkea r6. Sama mies joka sai kemorassa Tumpilta r6:een hukkuneen eturattaan mutterin ja jonka vaihdevipu aukes keväällä ahvenistolla..
Juu, eihän Usain Boltin valmentajakaan varmaankaan juokse kovempaa kuin Bolt, mutta rata-ajoa on muuten pikkuisen vaikea kouluttaa/valmentaa, ellei pääse ajamaan perässä ja katsomaan mitä se toinen tekee siellä radalla. Toki nykyisin datan ja videoiden perusteella voi analysoida asioita paremmin. Myös samantasoinen ajoseura, eli vetoapu, auttaa kehittymään omista systemaattisista virheistä pois.
Tiettyyn pisteeseen asti, sanotaanko vaikka rataennätys +10sek, pätee tietyt asiat lähes jokaiselle yksilölle. Sen jälkeen kun vauhtisilmä, ajolinja, kaasun ja jarrun käyttö alkaa olemaan tontilla niin mennään enemmän henkiselle puolelle. Silloin ruvetaan hieromaan pikkujuttuja ja niiden pikkuasioiden opettaminen ja havainnointi onkin sitten äärimmäisen vaikeaa puuhaa. Jopa AT4 koulutuksessa joudun joskus kysymään, että mitä koulutettava tekee tai ajattelee jostain tietystä asiasta tai tilanteesta. Vasta keskustelun jälkeen alkaa homma aueta ja voin antaa korjaavia vinkkejä.
Ihmiset ovat niin erilaisia yksilöitä ja nopea rata-ajo perustuu pitkälti siihen miten ihminen havainnoi asioita. Esimerkiksi jarrumerkeistä on aika turha keskustella koska ihmiset näkevät asiat eri lailla, tällöin pitäisikin puhua jarrutuksen aloituskohdasta, jos ymmärrät pointin. Jos asiat olisivat oikeasti niin yksinkertaisia, niin kaikki halukkaat ajaisivat sekunnin päähän rataennätyksestä.
Rata-ajon filosofia on semmoinen käsite mitä tykkään viljellä. Se on jokaisella erilainen ja se perustuu kyseisen yksilön tavoitteiden, ominaisuuksien ja taitojen perusteella rakennettuun suunnitelmaan. Pyörä on taas se työkalu joka toteuttaa sitä filosofiaa mitä kuski haluaa. Pyörän saaminen sellaiseen iskuun, että sillä voi omaa suunnitelmaansa toteuttaa, onkin sitten taas yksilöllinen asia. Kuljettajan raajojen pituudet, paino, ajoasento ja -tyyli jne. vaikuttaa siihen mitä ja miten sitä säädetään.
Joku kuljettaja pystyy ajamaan kovaa pyörällä kuin pyörällä eikä välitä pätkääkään alustan säädöistä tai penkin pintamateriaalista. Tämä tyyppi ei omaa jarrumerkkejä tai mieti ajamaansa ajolinjaa. Hän juuri jaksaa vilkaista kierrosajat settien välissä ja vaihtaa uuden renkaan kun vanha on kankailla. Toinen ääripää on taas kaiken analysoiva ja milliville-tyyppisesti säätävä kuski. Jousia ja renkaita pitää vaihtaa joka välissä ja alustaa säätää joka settiin. Dataa analysoidaan yön pikkutunneilla ja yksi treenipäivä voidaan käyttää pelkästään yhden mutkan sisäänmenolinjan hieromiseen. Molemmilla voi olla sama vauhti ja he voivat ajaa tasapäisesti kilpailun voitosta.
Itse en aikanaan käynyt minkäänlaisia ajokoulutuksia vaan kehitys tuli ajamisesta ja asioiden analysoinnista. Tässä tosin toimi hyvänä kirittäjänä samanvauhtinen tiimikaveri. Oikeastaan vasta kun aloitin ajamaan kilpaa aloin miettimään pyörän säätöjä ja esimerkiksi ostamaan uusia renkaita (tai hyviä käytettyjä). Jossain kohtaa ostin valmennuskurssin huippukuskilta, jolloin huomasin miten eri lailla kuljettajat asioista ajattelevat ja näkevät tilanteet. Kurssista ei oikeastaa ollut minulle muuta apua kuin tuo em. asian keksiminen
Omasta mielestäni jokainen tälläinen valmennuskurssi on kuitenkin vain sen kyseisen kouluttajan näkemys asiasta. Miten hän asiat kokee ja mikä hänen mielestään toimii. Se miten hän pystyy välittämään asian koulutettaville onkin sitten taas kouluttajan pedagogisista taidoista kiinni.
Itse olen ajanut Kemoralla 1:13, mutta en tiedä miten. Jos joku ajaa siellä 1:15 en todellakaan osaa sanoa miten se kaksi sekuntia siitä ajasta otetaan pois. Joo, ajamalla kovempaa, mutta siihen se sitten jää.
- T -
The Lakkivaari
Yamaha ei pamaha
Jos kuski painelee jo nopeassa ryhmässä, niin silloin voi erityisesti kertoa viimeisimmät tiedot nopeimmista ajolinjoista sekä katseenkäytöstä. Varmasti löytyy pieniä kikkoja ja kohtia, joissa kannattaisi aloittaa jarruttaminen tai avata kaasu, kun keula osoittaa tiettyyn suuntaan tai aloittaa taittamaan mutkaan tietyssä kohtaa ihan radan ulkoreunasta tai vaikka metriä sisempää. Sit tietty perustelut, miksi juuri näin pitäisi toimia.
Myöskin jarruttamisesta voisi kertoa, että vetääkö heti kärkeen kauheat ankkurijarrutukset ja säätää sen jälkeen jarrupaineella vauhdin oikeaksi mutkaan ym. Tietystikään aina kaikki asiat ei sovi kaikille kuskeille, mutta kuten jo mainittiin, niin mahdollisimman laaja näkemys ja kokemukset auttaa eteenpäin.
Itse kun olen jämähtänyt tähän tiettyyn nopeuteen (harjoittelun puutteen takia), niin on mielenkiintoista tietää, kuinka kovaa muut kuskit ajaa esim joitain nopeita mutkia. Sit voi verrata, että "tässä muut ajaa 10 km/h kovempaa ja sen takia ovat nopeampia".
Mutta sanoisin, että ratakohtaisia asioita voi hyvin kertoa nopeassa ryhmässä ajaville. Ns. tippejä. Ajoasento ja muu käyttäytyminen pyörän päällä olisi parasta nähdä livenä. Livenä näkee myös parhaiten miten jarruttaa sekä miten avaa, mutta teoriassa niitä voi myös höpöttää.
Jos mua 7 sekuntia kovempaa ajava kuski kertoo ajolinjoja ja avauspaikkoja, niin kyllä ne kaikki autto mua hyvin eteenpäin. Sekä varmuudella tiedän, että nykyiset tekemiseni ei ole niin hyviä, kuin nopeimmilla.
Braaaaap
Monia kuskeja olen nähnyt/analysoinut/neuvonut livenä ja ei livenä. Ja sen perusteella väittäisin että datasta näkee parhaiten miten jarruttaa ja avaa. Lisäksi data muistaa kaiken oikein, eikä valehtele. Datassa on myös se hyvä puoli että se on numeerista/ samanlaista kaikille, jolloin kuskien erilaiset näkemykset ja tuntemukset samasta asiasta ei pääse sotkemaan asioita. Data myöskin näkee paljon sellaisia asioita mitä ei pysty mitenkään livenä näkemään.
Monella kuskilla on ollut hauska ilme kasvoillaan kun he ovat tuijottaneet epäuskoisena omaa dataansa, ja näkee kuinka heidän päässään raksuttaa "Ajanko mä tossa oikeesti noin...????", samaan aikaan kun ne kuskin omat muistin ja mielikuvituksen kehittämät perstuntemukset aka valheet tappelee ihan 100-0 sitä todellisuutta vastaan.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Olettaen että sulla on 10 Hz mokkula ja RaceChrono, niin käytä pituus- ja poikittaiskiihtyvyyskäyriä. Ne kertoo sulle suoraan missä jarrutat, liruttelet, valuttelet mutkiin, ajat pystyssä, jne.
Siis jos oikeesti haluat tietää jotain, etkä vaan fiilistellä/ vertailla omaasi muiden omaan.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Varmaan aika turha vastaus ja on tullut kirjoitettua joskus aikaisemminkin ajatusta tuosta kehittymisestä. Mutta listataan muutama omalla kohdalla toimiva asia.
*Harjoittelu on tavoitehakuista ja radalle mennessä on mielessä selvä agenda, mitä lähdetään toteuttamaan ja tekemään. Alkukaudesta se voi olla esim. kerätä tuntumaa ihan kaikessa rauhassa välittämättä mistään muusta. Välillä se voi olla esim. alustan säätöjen hiplaaminen, tai jonkun erilaisen vaihtopaikan kokeilu datan perusteella.
Tärkeintä omalla kohdalla on, että sinne radalle on joku muu syy mennä, kuin että kello on sen verran, että on oman ryhmän vuoro. Se syy voi olla vaikka rentoutuminen leppoisalla cruisailulla... Silloin vaan on turha odottaa, että keulan comp asetukset menee siinä samoilla tulilla kohdalleen.
*Hakee referenssiä muista suunnilleen saman vauhtisista kuskeista. Siinä näkee hyvin, että missä jää ja missä taas säästää aikaa. Toinen referenssi on data... mulla on aina kello päällä ajaessa. Seura tekee kaltaisekseen ja omalla kohdalla oltaisiin varmaan jonkun matkaa hitaampia, jos sitä referenssiä ei olis haettu aina vähän vaikeampien haasteiden kautta.
*Ihmiset on ajanu rataenkat ja ihmiset on myös rakentanu pyörät sitä varten... oikotietä onneen etenkään ajamisen suhteen ei oikein ole, mutta kannattaa silti kysellä ja suodattaa tietoa sopivan kriittisesti. Itse aloitin alustan säätämisen itse, siis ei minkään gurun toimesta, vaan íhan omin pienin kätösin, ihan liian myöhään.
Tällä kaudella on huomattu hyvin, että vaikka treeniä on vähemmän kuin ikinä ja ajotuntuma sen mukainen, niin vauhti on silti parantunu lähinnä paremmin käyttäytyvän pyörän myötä.
Omalla kohdalla, kun ehtis vaan ajaan... viimeseen 6 viikkoon 46 kierrosta kemoraa omalla pyörällä ja kaverin mopolla 5 kiekkaa päälle... ei kaadu ainakaan kuluihin omalla kohdalla![]()
---