bandit 1200 seoksen säätö

[Ramos]

Täytyy nyt tarkistaa tällainen asia, että kumpaan suuntaan banditissa seosruuvin säätö menee rikkaammalle, kiinni vai auki kiertämällä?

[tate66]

Aukipäin on rikkaammalle ja kiinni luonnollisesti laihemmalle.

[Ramos]

Juuri näin sen olen ymmärtänyt toimivan, mutta piti asia tarkistaa. Sitten jatkokysymys, onko seos rikkaalla vai laihalla kun suhdeluku on yli yhden?

[B12]

Alle yhden on rikas ja yli yhden laiha, jos lambdaa meinaat. Mikä sitten on liian rikas missäkin tilanteessa ja mikä liian laiha onkin ihan eri asia . Muista sitten se, että seosruuvi vaikuttaa vain tyhjäkäyntiin. Ajossa sillä ei ole juurikaan mitään tekoa.

[Ramos]

Kiitos, tämänkin olen siis ymmärtänyt oikein. Tilanne kun on sellainen, että minulla on lainassa FMI 1.2 seosmittari ja se näyttää liki 1.1 lamdan arvoksi. Lamdassa ei ole lämmitystä. Pyörän ainoa viritys on vapaammin virtaava Leovincen pönttö, joka ei minun mielestä vaikuttane seoksiin noin paljoa. Lamda tuntuis olevan ehjä, kun sytyttelee mittarin ledejä kaasun käytöllä.

[shyhander]

Alle yhden on rikas ja yli yhden laiha, jos lambdaa meinaat. Mikä sitten on liian rikas missäkin tilanteessa ja mikä liian laiha onkin ihan eri asia . Muista sitten se, että seosruuvi vaikuttaa vain tyhjäkäyntiin. Ajossa sillä ei ole juurikaan mitään tekoa.

Oman kokemuksen mukaan tyhjäkäyntipiiri on isossa osassa normaali maantieajossa. Vasta kun mentiin selkeesti laittomiin nopeuksiin, alkoi nelospytty tulla mukaan kun oli yks tyhjäkäyntisuutin tukossa.

[Mikeyx]

Shyhander on oikeassa.

Asia selviää kun merkkaa kaasukahvan reunaan täpän ja tekee kahvan viereen teippiin merkatun asteikon. Kun pyörän laittaa käyntiin, niin pitää kääntää kaasua sen verran että kierrokset alkavat nousta - siinä on asteikon nollakohta. Seuraavaksi sammuttaa koneen ja kääntää kaasun täysille ja merkkaa sen kohdan - siinä on asteikon 100% kohta. Seuraavaksi pitää jakaa asteikko neljään osaan ja eka neljännes vielä puoliksi.

Ajaessa voi nyt asteikosta seurata kaasun asentoa (=kaasuläppien avautumaa) eri ajotilanteissa. Normiajossa pintakaasulla kaasun asento on tyypillisesti 1/8 -1/4 alueella (siis ekan neljänneksen puolivälin tienoilla). Tällä alueella käytännössä kaikki bensa tulee tyhjäkäyntipiirin kautta.

Kiihdytyksissä vasta mennään isommille kaasunavauksille (1/4-3/4 avautuma) ja siis neulan annostelemalle alueelle, jolloin suurin osa bensasta tulee pääsuuttimen kautta ja neulan annostelemana. Vasta täyskaasulla ollaan pelkän pääsuuttimen varassa.

[naukkis]

Oman kokemuksen mukaan tyhjäkäyntipiiri on isossa osassa normaali maantieajossa. Vasta kun mentiin selkeesti laittomiin nopeuksiin, alkoi nelospytty tulla mukaan kun oli yks tyhjäkäyntisuutin tukossa.

Kyllä mutta se seosruuvi on nimenomaan tyhjäkäyntiseosruuvi ja tarkoitus sillä on saada tyhjäkäyntiseos sopivaksi. Pintakaasulla seos muodostuu kyllä tyhjäkäyntipiirillä mutta enemmän kuin tyhjäkäynnillä oleva kaasuläppä avaa lisää huomattavasti suurempia seosreikiä joten tyhjäkäyntiruuvin asennolla ei ole juuri vaikutusta. Tyhjäkäyntipiirin seokset säädetään sitten suuttimia vaihtamalla kuten pääsuutinpiirissäkin.

Ja se tyhjäkäyntiseos säädetään moottori käynnissä sitä pyörittelemällä asentoon jossa kukin pytty käy parhaiten - hyvään lopputulokseen tyhjäkäyntiseosta joutuu vähän muuttamaan esimerkiksi lämpötilan vaihdellessa.

[shyhander]

Niin ja näin. Nois perus CV Mikuneissa lähtee tyhjäkäyntisuuttimelta kaks kanavaa, toinen seosruuvin kautta kaasuläpän eteen ja toinen menee sinne kaasuläpän reunalle. Näkisin et kummastakin reiästä tulee soppaa pintakaasulla ja et sikäli luulisin seosruuvinkin vaikuttavan pintakaasuun, joskin vähemmän kun tyhjäkäynnin seokseen.

Screen-Shot-2016-05-11-at-23.37.55.jpg

[B12]

Oman kokemuksen mukaan tyhjäkäyntipiiri on isossa osassa normaali maantieajossa. Vasta kun mentiin selkeesti laittomiin nopeuksiin, alkoi nelospytty tulla mukaan kun oli yks tyhjäkäyntisuutin tukossa.

Pitää paikkansa. Ajossa merkitys on nimenomaan tyhjäkäyntisuuttimella, sen suutinputkella ja ilmasuuttimella. Ruuvilla ei, sillä säädetään vain tyhjäkäyntiseos.

Molemmista tulee bensaa pintakaasulla, tyhjäkäyntiruuvin kanavan reiästä huomattavasti vähemmän. Jos tyhjäkäyntiruuvilla lähtee säätämään ajoseoksia, ryssii tyhjäkäynnin kokonaan. Sama juttu on bensapinnan kanssa. Sillä ei säädetä yhtään mitään. Se laitetaan kohdalleen perusasetuksena ( vastaa ruiskun bensapainetta) ja eri piirit säädetään sieltä mistä kuuluukin.

Säätöalueet ova hiukan limittäin, mutta helpointa on säätää eri alueita sieltä mistä kuuluukin. Silloin ei tärvele jotain muuta aluetta. Banditin kaasareihin tuli aikoinaan tutustuttua ihan erityisen läheisesti.

[Ihainpa]

Kiitos, tämänkin olen siis ymmärtänyt oikein. Tilanne kun on sellainen, että minulla on lainassa FMI 1.2 seosmittari ja se näyttää liki 1.1 lamdan arvoksi. Lamdassa ei ole lämmitystä. Pyörän ainoa viritys on vapaammin virtaava Leovincen pönttö, joka ei minun mielestä vaikuttane seoksiin noin paljoa. Lamda tuntuis olevan ehjä, kun sytyttelee mittarin ledejä kaasun käytöllä.

Ihan mielenkiinnosta kysymys tuosta FMI 1.2 mittarista että miten käytännössä suoritit tuon mittauksen?
Lambdan paikka lähinnä mietityttää.