Melekein Uuuevuue 2016 kipuna-ajo.....

[mchuurre]

Ja taas alkaapi tuoreinta turinaa pohojoosesta tulemaan. Ei tuota kelloa enää ole, eikä kalenteriakaa tarvihe rustailla, niin jotta jos joku lukijoista tarkkana tahtoo olla, niin eihän tämä mikhän "Uuden Vuoden 2016-ajo" oikiasti ollut, kun starttipäiväni oli vasta 02.01, mutta miulle kun se ei ole niin nuukaa, niin sillä tuommone otsikko!

Ja jos arvon lukijani ovat tarkkoina olleet, niin itse asiassa, tämä stroorihan on suora jatkumo sille, (tosin on sekin vielä kesken, tätä kirjoitettaessa..), Kolonna- ja yhdistelmäajokurssi I, N , Ifjord- Mehamn, 07.-12.12,2015:lle, johon ei tosin kurssilaisia sitten tullutkaan, ja mikä muutenkin muuttui sitten ennalta- arvaamattomien; (ennustettujen), lumisateiden johdosta, "lilleri-lalleri- mehuretkeksi vain......., eli Ranua- Kemijärvi- Kuusamo ja kipin- kapin takaisin peitonallejaäkkiä- ajoksi!

Eikä enempää, tai vähempää, myös tämäkin ajon määränpääksi olin asettanut Mehamnin, eli tuon Pohjois- Norjalaisen, piänen kalastajakylän, jonne pääseminen, (huom. ei ajaminen!), ei tuntunut olevan mikään "kakunpala", eikä se ollut sitä nyttenkään! Oikeastaan sillä vähäisellä kokemuksellani, mitä meikäläisellä on kerääntynyt talavijutauksista, niin sanoisin, että paljon helpompaa on käydä Nordkapissa, kuin tuolla Mehamnissa - talvella! Onhan Honnigsvågiin vievä tie paljon paremmin suojattu, mm automaattisesti sulkeutuvilla tunnelien ovilla, (ei pääse lumi kerääntymään sisälle), ja muutenkin maasto on alavampaa merenrantatietä, suojaavammalla puolella, kun sen sijaan kesällä Mehamnissakin käyneet varmaan muistatte, kuinka merenrannalta Rv 888- tie nousee tuntureille, ja vaikka lumisateita ei tuolla seuduin olisi ollutkaan, se kaikki lumi kerääntyy kovalla tuulella, joita siellä suunnalla muuten riittää, AINA sen tuulen mukana tielle ja jää sitten tiätty siihen, koska siinä on sille "valmis potero".

Ja muistutuksena siitä, onkin tuolla tie 888:lla useampi puomipaikka, jossa kotilot, (ja se onneton mp-ohjastaja?), joutuu odottelemaan kolonna-ajon aikataulun mukaista aura-autoa saapuvaksi, joita ajetaan muutamia kertoja päivässä.... Ja ei se Hopseidetin syvä rotko, (jossa on jälleen ne puomit ja odotuspaikka meren rannalla), sekään mikään kakunpala ole, koska siitä tie nousee uudelleen ja kaikista jyrkimmin suoraan aavalle tunturiaukealle, jossa kesäkeleilläkin saa ohjaustangosta piellä ihan tosissaan kiinni!

Mutta palataanpas nyt tähä "Melekein- ajoon". '
Olin varustanut tällä kertaa wanhaa GS:ääni hieman aikaisempia vuosia paremmin, juurikin edellä luetelluista syistä, mm sen "taistelunkestoa" oli nyt lisätty, "omasuojaa" - paranneltu, ja muutenkin hankittu muutamia lisävarusteita matkasta selviämiseen. Noista virityksistä onkin tulossa oma ja piäni, videoesitelmä. Samoin ja tietenkin hyvin kriittistä ajon tai jutauksen onnistumiseen on AINA, tuolle seuduin, säätilojen tarkastelu hyvissä ajoin ja ennakkoon, olkoonkin niin, että Yr.no ja Forecan tiedot ovat usein hyvinkin ristiriitaisia, ja rannikolla sää muuttuu hyvin nopeasti laidasta laitaan, lähes ennalta- arvaamattomastikkin, mutta olihan noiden lisäksi kelikameroita, (pohjois-osissa tosin harvassa), sekä NRK:n sivut, joilta löytyykin hyvä, tunneittain päivitettävä ajokelitiedote, suljetuista- tai kolonna-ajoteistä.

Mutta tähän väliin piäni varoituksen sana! Juttutarinani kun saattaa sisältää kuvamateriaalia, jotka voivat ahdistaa herkempiä katselijoita, samoin kuin tekstissäni saattaa vilahtaa joissakin vaiheessa Vapahtajamme nimi, (esim. Jos Herra tahtoo....jne), eli nyt tässä vaiheessa pyydänkin herkimpiä lukijoita huomioimaan tämän ja lopettamaan topicini seuraamisen välittömästi jo tässä vaiheessa, jos kerran siltä tuntuu. Olenhan nyt ainakin varoittanut teitä!



jatkuu....

[Tombo Armageddon]

Ahaa?
Ok!
Selevempi homma...
Hail Satan.

[mchuurre]

Ja mistä tuo "kipuna-ajo"?, no kun tiet on sulat aina Rovaniemel asti, että alkuunsa meinasinkin jos vaikka Transalpilla koko kierros, siinä ku on alla moponastat........

[mchuurre]

Gessun etupää oli varustettuna nyt uudella, tai no, vain puolitoistatonnia ajetulla Big Block, tuplanastoilla, (se "lilleri-lalleri- mehustelu!), H3- lisäpitkät vaihdettu H3- sumuvaloihin, kaikki lisävirtalähteiden virranotot yhdistetty Bilteman laattasulakeboxiin, ( 6 slots ), sumuvaloille oma rele + käyttökytkin, yksi virranulosotto lisätty penkin alle, (BMW), joten nyt ainakin vikasietoa oli paranneltu, koska enää ei ollut yhtään posliinisulaketta.

Virranulosottoja nyt oli yhteensä 5:

- thuliliivi + ( tarvittaessa sukat )
- visiiri
- DIN iso
- BMW-din
- BMW- vakio, eli Gessun oma

Että näillä pitäisi aika hyvästi pärjätä, että jos vaikka jokin ulostulo lakkaisi jossain pimiässä ja pakkasissa, niin ei ensimmäisenä tarvitsisi alkaa sulaketta vaihtamaan, vaikka sekin tosin onnistuisi nyt hyvin, koska tuo Bilteman 6.n sulakkeen boxi, on irrallaan ja aivan bensatankin etureunan alla, kun vain porontaljaa hieman raottaa, niin se näkyy.

Omasuojaa parantelin vastaavasti niin, että thuliliivit puin molemmat jo samalla kertaa valmiiksi päälle, kuten joskus aikaisemminkin olin tehnyt, mutta en pitänyt niitä yhtäaikaa päällä. Näin sain lisää tilaa myös sivulaukkuihin, eli "varathuliliivi" kun normaalisti vei sieltä aika ison paketin verran tilaa....

Omasuojan "DIY-teippaus", sen olin lisännyt jo ennen "Apostolinajoa", eli ihan vain kokeiluluontoisesti liimailin kauppiaiden suosimaa oranssiteippiä Gessun tasaisille pinnoille, jonka päälle sitten vedin vielä "koulukirjamuoviliimakalvon", mitä sattumoisin löytyi kaapin perältä pölyttymästä. Ja heijastinauhakalvoa on liimailtu jo aikaisempina vuosina vähän sinne ja tänne, eli ei pitäisi Gessu enää olla pimiässa, ilman virtojakaan mallia "Stealth"

Mitä sitten vielä? Niin no, tiätty se joululahjaksi saatu uusi ISOMPI termarikin, kai voitaneen laskea mukaan tuohon "omasuojaan" ?....niin ja punaiset vilkku- hätävilkut joita on taskunpohjilla aina ollutkin pyörimässä, niitä oli mukana tälläkin kertaa peräti kolmet kappaleet, että jos sattuisi vaikkapa Gessu väsymään jossain pimeällä suoralla niin kovin, että kellahtaisi pitkälleen pötköttämään, eikä sitä sitten itse jostain syystä onnistuisi itse saattamaan takaisin pyörilleen, (esim aivvvvvvan peililuikas tienpintä, jolloin ei kelkkakenkäkään siinä piä, saati ite pysy enää pystyssä!), niin silloinhan nuita punaisia vilkkuvaloja voisi ripustella Gessun ympärille sopivan upeasti välkkymään!

Niin ja muutamia uusia johtoja olin valmistanut lisää, mukana pidettävään "Huurus- Cable-set, Just for case"- ehdottoman tärkeään johdinnippupussiin!

jatkuu....

[mchuurre]

Wanhan Gessun MLU- päivitystä....

[mchuurre]

Ja ihan se "pakko", mukanapiettävä johtokasa.....

[pera230]

Komiat on johdot noilla varmasti pärjää, mutta starttikaapeleita en nähnyt ;)

Videossa vilahti useampi pyörä, voisit esitellä nekin saman tein kun oot jo hyvässä vauhdissa.
Onko muissakin menopeleissä samanlaiset kattavat varusteet kun tossa sun "1100cc maasotakoneessa?"

[mchuurre]

Komiat on johdot noilla varmasti pärjää, mutta starttikaapeleita en nähnyt ;)

Videossa vilahti useampi pyörä, voisit esitellä nekin saman tein kun oot jo hyvässä vauhdissa.
Onko muissakin menopeleissä samanlaiset kattavat varusteet kun tossa sun "1100cc maasotakoneessa?"

Malttia pyydän.. starttikaapeli ja kahetki roikkuu seinällä, jos ei linssiin osunu? Ooonha sitä kaikenlaista roipetta yms. jne. mut mennään nyt asia ja pärrä kerrallaan....

[mek]

Tulipa nostalginen olo tuosta ekasta vaikeasta työvalosta. Sellainen tuli vielä ainakin 80-luvun alkupuolella uuden Ladan mukana. Onko sulla siihen se kierrettävä kansi myös tallessa?

[mchuurre]

Tulipa nostalginen olo tuosta ekasta vaikeasta työvalosta. Sellainen tuli vielä ainakin 80-luvun alkupuolella uuden Ladan mukana. Onko sulla siihen se kierrettävä kansi myös tallessa?

Voikueiooo! Sattumoisin vain tämän löysin scandian jostain itsepalvelukirppikseltä, jossa sai maksaa sen verran kun halusi.
Mut ei nuita valoja koskaan liikaa oo, että H3- ja LED-kypärävalot pyörän 12v virransyötöllä, jäi vielä tästä seuraavastaki viteosta pois.

[TommiTL]

Täytyy vähän kuokkavierailla mutta huurteen valoshousta innostuneena en voi vastustaa kiusausta. Viime vuonna ostin
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---M...lo-2000034321/
tällaisen varoitusvilkun. Maksoin silloin 9,99e mutta hinta näyttää nousseen huimat 3e ja varastosaldokin taitaa olla nolla. Kaikenkaikkiaan positiivinen ostos: kirkas vilkku, tämäkkä rasia, voimakas magneetti. Iipeissäkin on nuita myynnissä. Olisi pitänyt ostaa samantein kaksi.

[mek]

On noita muuallakin, monessakin liikkeessä olen nähnyt, Halpa-Hallissa ainakin, Motonetistäkin näkyy löytyvän: https://www.motonet.fi/fi/tuote/3836...ED-magneetilla

Edit, Finnbullet näkyy olevan maahantuoja, eli niistä liikkeistä kannattaa kysellä jossa on Finnbulletin työkaluja myynnissä.
http://finbullet.fi/product_details.php?p=2610

[mchuurre]

Tällä kertaa lähtisin liikkeelle suorinta tietä, eli 4-tietä, olkoonkin niin, että nastat kipinöisi ja piiiitkään, koska kelikameroista sai hyvin nähdä, että lumiraja oli vasta napapiirillä. Eli nyt EN kiertäisi Kajjjaanin kautta, jossa se kaukainen lumiraja vasta vieläkin orastelisi tällä hetkellä, ja sitten taas se Puolanka- Pudasjärvi- Ranua..... EI!
Paluumatka olisi asia erikseen, mutta se katsottaisiin sitten tullessa?

Suorin reitti, eli se "tylsääkin tylsempi" ja niin moneen kertaa kaluttu, mutta olisihan se molemmista päistä pimeää ja hämärää, joka toisi hivenen taas vaihtelua: Kärsämäki- Oulu- Kemi- ja sitten Ounasjoen itäpuolta, jossa liikenne olisi harvaa ja mahdollisesti siellä voisi ollakkin jo valkeaa tietä, tai ainakin siihe oli pienet mahdollisuudet olemassa`? Tuolta kun ei kelikamerakuvaa ei vain saa! Toki tarkkaavaiset lukijat huomasitte jo saman, jonka itsekkin, kun sitten Google Mapsillä tarkemmin reittivalintaani tarkistatelin eli Sompujärven kautta tulisi parin- kolmenkymmen km:n säästö. Että sieltä sitten, eli Simoon asti nelosta ja sitten käännös oikiaan päin! Toki tuon tien kunnosta ei kukaan tietäsi, sen näkisi vasta sitä ajaessani!

Ja vaikka ei mitään aikataulua minulla ollutkaan, aikomus oli kutakuinkin seuraava: lauantaina- ROI:hin. Sunnuntaina Kaamaseen. Maanantaina Mehamniin, yön aikana Hurtigruten - laivassa Kirkenesiin, eli tiistaina Saariselälle. Keskiviikkona Ranualle ja torstaina tukikohtaan takaisin. Tälleihän se homma toimisi! Melekein kuin junan vessa, paitti että ei nekään nykyään aina edes toimi, kuten ennen! Toki sääennusteita YR:ää ja Forecaa lueskeltiin aina aamuisin ensimmäisenä, ja illalla taas viimeisenä, tuon valmisteluviikon iltoina. Ja olihan jo sitten ja viimein vähäsen ennättänyt majoituksiakin varailla, koska justiinsa nuo uuden vuoden pyhät ja sen jälkeinen viikonloppu oli aiheuttanut tiätenkin pientä paikka- paikoin ruuhkaa esim Lakselvin, Kiilopään ja Saariselän majoitusliikkeisiin. Ja kumma oli tuo Ifjordin camping? Se kun oli jatkuvasti varattuna - ainakin Booking.com:n mukaan, tosin siellähän ei ollut aikomus yöpyä, mutta kun aina pitää ottaa huomioon reitille mahdolliset "Plan B"- vaihtoehdot, etenkin kun tuo Mehamnin tie, se Rv888, oli ollut jo useita päiviä kovien tuulien takia kolonna-ajossa, ja öisin suljettuna! Että JOS jokin viivytys tulisi, tai häätyisi vaikka puomilta kääntyä takaisin Ifjordiin, niin ei tarvitsisi ajella sitten aina Lakselviin asti, esim.

Toki tiedetään, että Booking.com:illa on "omat" kiintiönsä, ja sitten löytyy vielä hotellin omat petipaikat.
Mutta nyt siis olisi oleellista, että Gessun saisi yöksi lämpöiseen tilaan, tai ainakin olisi otettava startti-kaapelit matkaan. Aamuisin temperaturet kun heiluisi jossain -17´c:n ja - 25´c:n välillä, joten "himpun" verran alempana, missä Gessun normi startti vielä onnistuisi, (about -16´c jos ei ole yöllä konetta käytelty!).

Vaihtoehtoja ei kovin hirmuisesti tuolla ylempänä olisi: -Sodankylä hotelli Karhu, -Kiilopään Retkeilyhotelli, - Saariselän Hotelli Riekonlinna, ja sitten JOS hyvä tuuri on, niin Kaamasen jokitörmän majat. Että näissä olen ainakin joskus Gessua sisätiloissa saanut pitää, ja onhan tuo sisäsiisti vielä, eli ei merkkaile reviiriään, ei haise, ei vuoda, kuten ei ohjastajakaan, paitti joskus saattaa haista pakokaasuille tms?

Mitkä olisi sitten realiteetit? No, Tikkakoski - Roi, n 600km, ja sehän kesäkelissä vedetään 6h:ssa, - no probleuimou. Mutta nyt kun on talvinopeusrajoitukset, pimiää ja pakkastakin jonkin verran, tuohon saapi lisätä talvivaraa about 100km / 2h, taukoineen. Eli tauot siis sisältyy tuohon. Startti aamusta joskus 07:00 niin saman aikaan olisin sitten perillä Rovaniemellä, jos Herra tahtoo tieätty?

Mutta entä Roi:n majoitukset? Booking.com:n mukaan halvin jossain satasen nurkilla - ei voi olla, jo melkein huudan kannettavan puolittain pudottaen, kunnes huomaan jostain piänen ja vaatimattoman ilmoituksen: Santasport, alkaen 65 € ! TÄ ? Mikäs tää tämmönen oikein on? Ounasvaara on kyllä jo aikoinaan tullut tutuksi työreissujen ja laskettelureissujenkin myötä, mutta en mistään Santasportista ollut kuullut mitään? Muuta kuin soitto sinne lähtöä edellisenä päivänä, koska Booking.com:issa huonetta kärkkyessäni, se meni sitten sillä aikaa, kun kävin jääkaapilla........!

"Juu, tervetuloa vain meille sitten!", -kuului respantyttö iloisesti sanovan, kun alustavaa varausta tein kännykälläni! "Ja entäpäs sitten jos sattuisi tulemaan pakkasia, oliskos mopetille mitään lämpöistä tilaa, kun aikomus olisi jatkaa aamiaisen jälkeen heti pohjoiseen?"- tiedustelin, koska sekä YR. että Foreca oli ennustanut -18´c lauantai aamuksi napapiirille!
Sekin onnistuisi, koska "Kammi 1":n vieressä olisi jokin kuivaushuone, jossa saisin pitää Gessun yön yli, jos se vain sopisi sisälle. Ovi kun oli "normi-ovi", eli aivan tavallisen kokoinen ja Gessussa kun oli net siivet tankoje päissä!


jatkuu......

[mchuurre]

Myöhemmin selvisikin, että tuo Santasport, sehän on se sama Lapin urheiluopisto, jossa on sisäradat, uima-altaat & saunat, keilaradat, ja kaiketi nykyään jo purjelento- ja laskuvarjohyppyhallitkin! Kaikki kesälajit kun häätyy saada katon alle, ja päinvastoin! Saas nähä, milloin tulee ensimmäinen Jää-Speedway- tai Päijänneajosisähalli? Eikähän se olisi pahasta rakentaa sellainen talavimatkamoottoripyöräilijöiden ja miksei Winter Butt- hallikin jostain Helsingistä Päijänteen ali Kilpisjärvelle, niin ei tarvitsis sitten kipunoida tuolla sulilla niin moneen kertaan suolatuilla maanteillä! Tulis talavijutaukset tutuiksi, tai ainaski mahdollisuudet siihenkin kehä kolmosen sisäpuolellekin jos niin vain ken haluaisi`?

No Roi oli nyt selvä, mutta entäpäs sitten sunnuntain majoitus? Soitto Kaamaseen selvitti, ettei tällä kertaa Gessu sopinut heän kellaritilaan, koska sinne oli varattu täksi talveksi reilusti mottihalkoja. Vain yksi ovi aukeisi ja sitten jo loppusi tilakin, että vain kaapelikäynnistykseen luvattiin kaapeleita lainaksi. Pakkasta oli edelleen luvassa maanantai aamuksi se -18´c, joten hmmmm.... entäs jos jäisin sitten hieman alemmas, eli Kiilopäälle tai Saariselälle? Kaamanen - Saariselkä väli on sen sata kilometriä, että mieluustihan olisi ollut lähempänä vuonoja, koska maanantain ajo tulisi olemaan pitkä, ja Mehamnista lähti Hurtigruten klo 19:30, tosin paikallista aikaa, mutta kuitenkin! Kaikki aikaetu mitä oli olemassa ja käytettevissä olisi tarpeen!

Saariselän Hotelli Riekonlinnan lämmin autotalli olisi hyvä, mutta huonehinta menisi yli satasen, eikä siihen rahaan edes saanut avantoa, joten soitto Kiilopäälle seuraavaksi. "Tervetuloa vain tänne sitten!"- kuului taas iloiset toivotukset! Hotelli olisi täynnä, mutta 6 hengen "dormi" olisi saatavilla, ja vain 30 €:n hintaan, mihin ei tosin sisältyisi aamiaista, mutta se jäänalta ja alle virtaava avanto savusaunoineen olisi hyvä houkutus! Niin ja mikä parasta, Gessun sain puhuttua jälleen sinne minne viimeksikin, eli Hotellin alakerran suksihuoltolaan.

Nonnih! Nyt oli kahden seuraavan ajopäivän majoitukset selvillä ja vielä lopullinen tarkastelu säätietoihin yms. pienet valmistelut, lauantai aamun starttia varten. Tiesin, että pakkasta tulisi olemaan -18c tukikohdassakin, mutta se ei ollut nyt ongelma. Lumisadetta ei ollut luvassa koko viikolle, ei siis moneen päivään, joten nyt pääsisi ajamaan "visuaalissa", ja ilman matkan hidastelua. Toki katselin vielä sen Lakselvin Gestgiverin majoitustilannettakin varuilta ja valmiiksi, mutta koska ruuhka näkyi siellä jo helpottuvan, (Booking. com:n mukaan), en tehnyt mitään etukäteisvarauksia, saati yhteyiden ottoja, koska edelleenkään ei siellä ollut tarkoitus yöpyä, vaan ainoastaan tankata.

Mutta sitten päivää ennen starttia, eli perjantaina, piti ihan tosissaan tehdä selvä "Plan B". Nimittäin, ifjordista Mehamniin menevä tie, Rv 888, oli nyt jälleen punaisilla rukseilla, ja vieläpä monesta kohdin rustailtu, ja Yr.no:ssa näkyi sillä seuduin olevan edelleen kovinkin tuulista, niin entäpäs JOS aikataulu pettäisi pahemman kerran ja tulisi puomilla pitempääkin odottelua? Mietin nyt uudelleen mitä halusin nähdä ja kokea, ja että olisiko Mehamnille vaihtoehtoja?

Saldoksi sain seuraavat tosiasiat:
+Lumisadetta ei ole luvassa kokonaiseen viikkoon!
+Reitti olisi tuttuakin tutumpi
+Ajonopeus napapiirin jälkeen olisi "normaali", olihan mm mrNixi käynyt edellisellä viikolla säätiedustelu- jutauksella Inarissa asti.
+Majoitukset la/su oli jo kunnossa
+Majoituskapasiteettia löytyisi "hätätilanteessa" Lakselv, Mehamn, (jos saapuminen menisi yömyöhään, eli missaisin Hurtigrutenin?)
+Hurtigrutenista saisin Keva-kortilla reilun alennuksen
+Puomilla Mehamnin tiellä, paikka jossa odotellaan kolonna-ajoa, on odotushuone, jossa lisäksi voisi hätätilassa majoittautua?

-Pakkasta oli Lappiin luvassa jo keskiviikolle, (-20c- jopa -25c)
-Ifjord - Meham- tie mahdollisesti vielä iltapäivällä tukossa, jolloin odotusaikaa tulisi aikataulusta riippuen ½h - 2h tms?
- Mehamnin hotellihinta oli yli 110 €

Hmmm....no entäs sitten tutumpi Honnigsvåg? Sinnehän olisi varmempi tie, enemmän tunneleita ja perillä tasokas ja edullinen Vandrerhjem? Pääsisin tarvittaessa yöpymään siellä ja voisin käyttää seuraavan aamupäivän "chillaukseen" kaupugilla, odottaessani Hurtigrutenia, joka lähtisi jo iltapäivällä?
Eikä NRK.n sivuston mukaan, tuolla tiellä ollut sulkuja saati kolonna-ajoja laisinkaan! Ja tarvittaessa, voisin silti olla Lakselvissa maanantain- ja tiistain välisen yön, koska Hurtigrutenin laivat kulkisivat päivittäin koko viikolla. "Plan B" alkoi tuntumaan jo paljon paremmalta, ja todennäköisemmältä kuin alkuperäinen "plääni". Eihän tuonne Mehamniin mikään pakko ollut päästä, ainoastaan se, etten siellä ollut käynyt talvella, oli koko "se juttu", ja toisekseen, olisin niin mielelläni käynyt laskemassa kynttilän Hopseidetin 6:n kalastajan hautamuistomerkille, joka itsessään oli aikoinaan tragedia ja melkoinen olikin! Vain 2 vrk:tta ennen sodan päättymistä niksmannien kaksi sukelluvenettä nousi tuolla pinnalle, joista rantautui 2 kumivenettä rantaan, ja ampuivat nämä kuusi kalastajaa ilman mitään syytä. Kaiken huippuna, kolme heistä oli teini-ikäisiä poikia......

Ote Vincent Huntin kirjasta: "Fire and Ice"

"...At 9am Alf Helge and I are sitting in the kitchen of a fisherman’s cottage a few kilometres further east with an elderly man and woman who are offering us coffee and cakes. Mette Mikalson was 5 when this tragedy happened; her husband Øyvind was 20. It will turn out to be a very emotional and tearful morning.

Two U-boats, U-318 and U-992, broke surface in the waters near Hopseidet on the night of 5 May 1945. Thirty commandos were put ashore. They reached the coast 10km from the village and took prisoner a local fisherman, Ivar Oye. He was taken back to the U-boats as a guide.

Hopseidet had been burned in November 1944 during the German withdrawal ...."



jatkuu....

[mchuurre]

"Two other fishermen managed to avoid being spotted. One, Odd Olsen, hit behind a rock, clenching his jaws together so hard from fear he broke a tooth. Another – Juul Ferman – camouflaged himself with seaweed. Both would witness what happened next.

Mette begins: “My father and mother had eleven children but two were away when this happened. Our house had been burned down in November 1944 so we were living in the cowshed, which my father had cleaned up. He made a roof for it from the wreckage of a German ship which had been bombed by the Russians.

“A German soldier came to where we were and fired three shots through the roof. One bullet missed my brother by a metre. Then he raped my mother in front of all of us. I saw it happen. As he left he threw a hand grenade inside, but it landed in a pile of clothes and didn’t explode. My mother threw it out of the window.

“There was a lot of shooting, for a long time. Even the Germans up in the hills were shooting. One civilian and one military man escaped into the hills and Germans on the submarine were firing at them as well but they escaped. All the children and my mother were lying in the cellar and we heard the shooting. “

Mette’s husband Oyvind was 20 at the time, now he is 89.

“The Germans lined them up and shot them. It was an execution. I went to the scene with my sister Astrid and cousin Rudolf. We were the first there. The bodies were not lying very close together so they had probably tried to run away when the shooting started. The two military men and one civilian who had been in the hills said that when Einar (Mette’s father) was hit, he got up on his knees again and said: ‘You wouldn’t shoot civilians?”

“They were his last words. He was shot again and fell dead. When the submarine left it didn’t dive – they played ‘Lili Marlene’ over the loudspeakers.

“They were so close to the end of the war, so near to being safe. These deaths were so meaningless.”

Mette’s mother would prove lifesaver the following morning when she heard the cries of another man who escaped the executions but was hit in the foot by a bullet fired by Germans trying to find him. She rowed across the fjord to get him to medical help: without it he would have bled to death.

I ask Mette what it has been like growing up without her father and brother and so many close relatives. She has been in tears several times already during this interview but cannot even get started on this answer. We pause while she regains her composure.

“I couldn’t believe that my father was dead. I was five years old. I couldn’t accept it, even after the funeral. I was sitting by the sea waiting many times, and all this has followed me through all these years. I had nightmares when I was a child. I saw German ships in my nightmares.

“The government in Finnmark gave us a new house and a new cowshed, a couple of cows and sheep as a sort of reward so we had milk and meat but it was very hard all the time. We were quite poor. After a while my mother got a small pension every month but that was it. From when we were very young we had to help support the family – the oldest had to go away to work.

“The worst thing is that after the war all these Germans were arrested at their base in Harstad. There was a trial but the result was nothing. No one was punished in any way. They had every possibility to punish them but that didn’t happen.”....

Että jos sen kynttilän vain saisin heän muistomerkille vielä syttymään? Tuulestahan se sitten riippuisi täysin.

Mutta nyt valmistelut ja varustelut olivat tehty huolella, ja vaikka pari viikkoa aiempi "Kolonna-ajo....jne"- yritys epäonnistuikin, häätyy sanoa, ettei se nyt enää syönyt miestä, kuten joskus silloi aiemmin, kun olin vielä työelämässä kiinni. Nimittäin silloin oli AINA laskettava nuo vapaat, lomapäivät ja viikonloput hyvin tarkkaan, kun tälläisiä reissuja suunnitteli. Sen eräänkin kerran, kun olin matkalla Kittilään ja jo Tupoksen ABC:llä sitten jo häätyi lämmitellä jalkoja kun oli pakkasta yön aikana kerääntynyt ja oli jäänyt aamiainen syömättä.

Villasukkasillaan siellä sitten tepastelin kaakaoautomaatin ja pöytäni väliä, jonka viereen olin ne jäätyneet huopakumisaappaat riisunut, samalla mieteskellen pitkään ja moneen kertaan, jotta oliko sitä taas aivan pakko päästä saman päivän aikana kaverini luokse Kittilään, jonne oli luvattu -20´c ja alempiakin lukemia.....
Tuolloin ei toki ollut sähkösukkia käytössäni, eikä silloin muistunut mieleeni, kumma kyllä, että sivulaukussani olisi ollut pari sellaisia ravistettavia, kertakäyttöisiä "lämmityspusseja", joita olin aina pitänyt mukana!

Että kääntyä vain piti ja silloin se erityisesti söi miästä!

("Ote tissiposken - luopion ajopäiväkirjasta joulukuussa- 12")

Mutta kertyihän tuostakin reissusta yli 600km:n pakkasajokokemus, jota ei mistään voi ostaa, eikä edes netistä tilata! Samoin kun tuo sivulaukkujen pakkaamisen harjoittelu, sehän on aina tarpeen ja sen huomaakin joka kerran, että aina sekin sujuu paremmin ja paremmin, sekä tiiviimmin. Erityisesti ne "aivan-pakosti-mukana-oltavat-vermeet"-ovat matkoillani reilusti vähentyneet, mutta toisaalta, uusia keksintöjä on vastaavasti tullut mukaan!

Että olisikohan niin, että JOS kotona olisi yksikin tyhjä komero, niin kohta se olisi täynnä tavaraa?

Nyt oli eväspuolikin siihen malliin pakattu laukkuihin, että kolme- neljä vrk:tta menisi omillaan, mukana kun oli margariininapeista - välipalaporkkanoihin asti! Ja Trangian opin viimein ja vihdoinkin jättämään kotia, että vain yhden teflonkattilan taktiikalla. Kaasupöhän "keittolevyllä" kiehauttaisin niin kuin pinaattiletutkin...

Jatkuu......

[mchuurre]

[mchuurre]

...
Juu, ASIA: siis piti kysyä että mikä se on tuossa gessussa laturin koko? Tuntuis että alkaa olla virrankuluttajaa noissa, lisävalot, ja lämpörekkuleet yms... Mulla oli kerran vanha Mercury jonka jännitteensäädin paloi kerran viikossa ja lopulta kaveri huomasi (möin sille sen kun se oli aina sökö) että puolivaloilla jos palaa neljä h4-lamppua niin ei kestä, 2 kun paloi niin kesti...

Ei minua haittaa olleskaan vaikka juttua tulis uskostakin, vaikkei minusta taida minkäänsortin (jos ei sosialistia saati) uskovaista saada. Ei sitä silti tiedä, just syksyllä lueskelin Antti Eskolan kirjoja ja ihmettelin, mutta Antilla oli kyllä mielestäni kutinsapitävä logiikka mukana kun sanoi että uskoo muttei niinkuin kirkko opettaa. Natrin Mattikin, terveiset (menee varmaan sinun kautta?) Albaniaan, joskus kävi meillä ja sanoi että ois tuota sellanen mahollisuus... Te ootte hyviä siinä mielessä että näytätte (ei silti, ei kaikki uskovat näytä!) esimerkkiä ei-itsekeskeisestä ajatusmallista joka näyttää olevan harvinaista nykyään.

Gessussa on ihan hihnavetoinen, normi autolaturi, eli sen 700w kunnossaolevana pukkaa ulos. Eli ei virrat heti lopu! Ja tuo äänihomma ompi kotiviteoilla aina ilman lisämikkiä tiedetty ongelmi, anteeksi se! Häätyy vain tyyniä keliä ja paikkoja ehtiä, niin sitten pärjää perus setillä, eikä tämmösillä halpisvermeillä koskaan "Hifi"- kamaa tulekkaan...

Matille menee terkut - juu, siellä Albaniassa riittääkin työmaata kerrassaan! Ja itekkin erosin kirkosta ASAP, kun luin Sanaa ja kun se viimein aukesi. Kirkko ja usko kun ovat aivan eri asioita, eihän ISOSSA kirjassa missään tai mitään kirkosta edes mainita, mutta Sanassa niin monessa kohdin varoitetaan eksyttäjistä!

Olisihan se aika itsekästä pitää kaikki se tietous vain itsellään, ja olla vain hiljaa:
- hyvät ja hienot ajoreitit, - ajokamat ja varusteet, - retkikohteet, - jne, saati Sana pelastuksesta ja parannuksen mahdollisuudesta!

[Tigerbalm]

Kun on sanomisen tarvetta, pitää tietysti sanoa. Mutta eri asioille on omat kanavansa. Taitaa tällä foorumilla olla jonkinlaiset säännötkin.

[mchuurre]

Lähdin liikkeelle klo 08:00 tasan tarkkaan, noin, ja olin varautunut n 10h:n satulaistuntoon -20´c:n temperatureissa. Eihän tuossa mitään ihmeellistä pitäisi siten olla. Ainakin tuollaisia lukemia oli luvattu napapiirin alapuolisille alueille. Nastojen ropina alkoi heti 4 tielle päästyäni, jossa muutoin oli liikennevirta varsin verkkainen, olihan kyseessä lauantai aamu....

DIY- teipatun Gessun tankkasin heti Hirvaskankaan ABC:llä, joten seuraavan tankkauksen suorittaisin vasta Ii:ssä, koska Kärkkäisellä olisi siellä jälleen hyvät bensatarjoukset. Siellä kun on aina jonoa, niin siitä sen muistan! -18´c pysyi "tapissa" lähes koko ajan, mutta sitten jostain syystä ja kummasti. Lintulahden Nesteen huoltamolle oli pakko kurvata hetkeksi kytkemään penkinlämmitin päälle sekä asettamaan se porontaljan päälle! Samoin kytkin myös toisen tuliliivinkin ON- asentoon! Outo juttu? Kun olin ollut varma, ettei penkinlämmitintä tarvitsisi, kuin vasta ehkä Oulun jälkeen, jos sittenkään, mutta nyt oli ilmeisesti säätyyppi jotenkin kostea tms. koska Viitasaarella tapahtui taas outoja:

..nimittäin, temperature nousi -10´c:een, kun tavoitin taivaanrannallakin eroittuvan pilvilautan, ja tuo lautta seilasi juurikin Viitasaaren päällä. Ihme juttu? Ja sitten vastaavasti kun saavutin Viitasaaren pohjoispuolella sijaitsevan Kuopioon kääntyvän liittymän, vajosi temperaturet jälleen - 18´c:een. Ja vaikka olinkin syönyt aamupalaksi runsaasti leipää, sekä puuroa, ilma tuntui jotenkin viileämmältä kuin mitä pakkasmittarini lukemat ilmoitti.

Olin päättänyt syödä lämpöisen aterian Kärsämäen Teboililla, ja niimpä ohjastin Gessun etupyörän sen mittarikentän laitaan parkkiin. Ulko-oveen oli aseteltu päivän Ilta-lehden lööppi, josta luin - tai tuota kissankokoisin kirjaimin painettua otsikkoa voinut olla lukematta:

"POHJOISEEN LUVASSA HYYTÄVÄÄ KELIÄ!", tuumasin, jotta eihän se ainakaan vielä aamulla pitänyt noin olla? Ei ainakaan YR:n eikä forecan mukaan olisi kuin se mitä pari päivää aikaisemminkin, eli parinkymmen luokkaa, about.

No sitten kun Teboilin köökkiemäntä toi ruoka-annokseni pöytääni, virkkoin hän kun oli tullut määränpääni puheeksi ruoka-annosta kassalla tilatessani: " Eikö sinne luvattu ihan neljääkymppiä ".....
En tuohon osannut vastailla mitään, kun tuumailin vain itsekseni, että jopas se ns. "lapin lisä" alkaa nykyään jo näinkin alhaalta käsin, Kärsämäeltä? Vatsani tuli enemmänkin kuin täyteen ja jälleen kerran, koska olin kevvään ensimmäinen moottoripyöräilijä, sain ilmatteeksi kahvin lisäksi paakkellisin, (jopa sain valita ihan minkä vaan!)

Eihän tuosta, ja noista sääpeloitteluista varsinaisesti vielä mitään huolta ollut, koska varmasti perillä Rovaniemellä, löytäisin illalla nettikoneen jostain, eli saisin tarkistettua tuoreimmat ja tarkat sääennusteet. Eihän sääennusteet ihan noin helposti, tai ainakaan noin radikaalisti voisi muuttua. Taisi köökkiemäntä vain levitellä "kylänmiesten" juttuja, ja ainahan kun niitä kerrotaan eteenpäin, tulee lukemiin aina pikkaisen lisää.

Aurinko paistoi, nastat rapisi ja vatsa oli täynnä. Helppoa ja tuttua matkantekoa aina Oulun eteläpuollelle asti, kunnes jossain vaiheessa huomasin että Gessulle tuli pienen pientä ja outoa nypytystä, en sanoisi nykimistä, mutta sellaista pientä nypytystä, että ihan kuin muutamia työtahtejä jäi pois välistä? Mitä kummaa!??

Enkä nyt tarkoittanut sitä R-sarjalaisille tyypillistä "surgingia", ei - nyt tämä ei ollut sitä! Kierrosalue ei ollut nyt "surgingille" tyypillinen ja toisekseen, vastatuulen takia, veto oli koko ajan päällä, eli kuormaa ja vastustusta ole riittävästi. Mutta silti tuntui aina vähän väliä, että jokunen tahti jäi väliin......?

Mutta kai se menee ohi, kun ei tuommoista ennen ollut ollut, ja kun Gessu on aina toiminut kuin se perinteinen "junan vessa", - paitsi että eihän ne vessatkaan enää nykyään toimi, kuten ennen...

Oulun motarilla tuo sitten jo viimeistään unohtui mielestäni, eikä asia tullut esille edes siellä Ii:n Kärkkäisellä illan hämärässä tankatessanikaan. Pikainen vessakäynti, välipalakeksi ja taas menoksi kohti Simoa. Siellä pääsisin viimeistään jo valkoisille teille, ja niin pääsinkin. Mutta minkälaisille pinnoille, sitä en ollut ajatellutkaan! Keliä oli täälläkin ollut jos monenlaista, ensin ei lunta tullut koko vuonna, (2015), ja sitten kun se tuli, tuli myös vesisateita, ja sitten tietysti jossain välissä viimein pakkasia.

Joten nyt Simo- Sompujärvi- Koivu- väli olikin todellista "taitoajoa": - sulaa asfalttia, - tummaa ja todella luikasta jäätä, - suolasulajää & uudelleen jäätynyttä,- valkoista "normijäätä", - uraa jäässä, - ja uraa sekä karhinjälkeä!

Nämä pinnat sitten vaihtuivat aina vuoronperään ja varoittamatta, ja kun pimeys laskeutui jo kaikkialle, oli eteneminen jokseenkin aika hidasta. Jopa niin hidasta, että kävi mielessä kääntyä 180 astetta, ja jatkaa 4 tietä, nastojen rapinoista huolimatta! Olisin ainakin Rovaniemellä tuntia aikaisemmin perillä!

Mutta koska eihän tässä mitään aikataulua ollut, saati kiirettä, niin jatkoin sitten ajosaappaat maata viistäen, kunnes viimein ja viimein, saavuin Koivun tienristeykseen. Oli ehdottomasti tauon paikka!
Termari esille ja joulutortut. Kuuma vesi ja kaakao yhdessä tuoreitten joulutorttujen kera, pakkasesta huolimatta, tai ehkäpä juuri sen takia, maistuivat todella mahtavalta. Olihan kohta jo "Lapin portilla", Rovaniemellä ja edessä about viikon norweegian reissu. Näkisin Mehamnin, pääsisin Hurtigrutenille Kirkkoniemeen ja paljon uusia kokemuksia olisi edessä!

Sivulaukut kiinni, pipo vyölaukkuun ja kypäri päähän takaisin. Starttaus ja "p'äts- rrrrrrm, p´ötöts. rrrrrrrrr" MITÄ KUMMAA? Olikohan Gessun polttoainejärjestelmässä nyt jotain vettä, vai mitä tämä tälläinen on?
Liittyisikö tämä jotenkin siihen päivällä Oulun eteläpuolen "nypytyksiin", vai oliko tämä vain seurausta kuumasta koneesta ja sen seisautuksesta parinkymmenen asteen pakkasessa?

Boxeri vastasi kuitenkin kaasuun aivan normaalisti, mutta pieni epävarmuus tuosta vikamahdollisuudesta kieltämättä jäi kaivertamaan mieltäni, painellessani menemään kohti Ounasjokea ja Rovaniemen valoja.
Saavuin viimeinkin Santasportin, eli Lapin urheiluopiston todella epätasaiselle ja kuoppaiselle pihamaalle. Koko matkan, mukaan lukien "vaativa" Simo- Sompujärvi- Koivu- tieosuus, oli mennyt sujuvasti, eli ilman kaatoa, mutta nyt nämä viimeiset kymmen metriä aiheuttivat kyllä sydämmentykytyksia! Tulisiko kaato vielä muutama metri ennen pääovea - ei kai nyt sentään!



...jatkuu....

[mchuurre]

Selvää palvelushaluuttomuutta havaittavissa, sekä Gessussa, että ohjastajassa, mutta eiköhän 2:n viikon poistumiskielto palauta ruotuun....

[mchuurre]

Eli kutakuinkin, olin laskeutunut Santasportin parkkialueelle aikataulun mukaisesti, tai eihän minulla mitään aikataulua ollut, mutta about sen 10h:n jälkeen, jonka olin tuolle matkalle arvellut tarvitsevanikin. Sitten vain respaan ilmoittautumaan ja hyvä tieto oli se, että jos pakkaset kiristyisi jo ensi yöksi, niin saisin Gessun johonkin varastorakennukseen säilytykseen, koska se -16´c - 17´c oli ehdoton käynnistysraja tuolla yksilöllä, olkoonkin, että Gessussani on Odyssey- akku.

Reseptionissa seisoi Pohjois-Korealainen nuorimies, tai ainakin sen näköiseltä vaikuttava. "Rauhaa!" - toivotin tiskin taakse astuessani ja sain vastaukseksi selvällä suomen kielellä "Iltaa ja tervetuloa!"... Eli ihan hyvinhän hän ymmärsi ja puhui suomea! Sain lapun eteeni, jota aloin sitten visusti täyttämään - tai ainakin sinne päin, koska silmälasini taisivat vielä tuossa vaiheessa olla aikas huurteessa.....

"Tunnustatko sinä, että Jeesus Kristus on meidän Herramme?"- heitin näin ja yllättävästi "heittolaukauksen" respalle.
"Tunnustan kyllä, tietenkin!" - sain vieläkin yllättävämmän vastauksen takaisin....ja tuostahan olikin sitten jo helppo jatkaa jutustelua oikeaan suuntaan ja paljon syvällisempäänkin! Osoittautui että kaveria kutsuttiin "Tohtoriksi", ja että hän oli saanut kasteen Rovaniemen Helluntaiseurakunnassa jo muutamia vuosia sitten ja yllättäen tunsi hyvinkin Natrin Matin! "Kerrohan vain terkkuja Matille" - toivotti mies, ja sanoinkin että vain muutamia viikkoja sitten olin Mattiin ollutkin yhteydessä!
Näin se maailma on totisesti piäni päättelimme yhdessä iloiten!

"Tohtori" tsiigasi vielä ystävällisesti tulevan säätilan ja etenkin yöennusteen, eli kun kerroin Gessusta ja sen heikoista starttiominaisuuksista. JOS pakkasta tulisi enemmän, kuin se -16´c ja kun edessäni olisi pitempi ajo aina Kaamaseen, tai ainakin Saariselälle asti, tarkoittaisi se sitä, että viimeistään aamupäivästä olisi hyvä päästä tien päälle.... "Ei mitään hätää, koska vain kymmentä-. kahtatoista on tulossa aamuksi"- sanoi "Tohtori". OK, sittenhän tässä ei muuta kuin ajetaan Gessu suoraan huoneeni pääsisäänkäynnin eteen ja nakataan romppeet sisälle, sitten saunaan ja ehkäpä iltasella vielä pieni "test-run". tiukkoja kaasutuksia ja useita käynnistyksiä Ounasvaaran ympäri, koska se pieni nykiminen ja "pät-pätkiminen" startissa Koivun kylällä oli vielä tuoreessa muistissani......

Majoitusrakenuksen päädystä, löysinkin sopivan polkupyöräkatoksen Gessulleni, joka sai luvan kelvata, eli jos lumisadetta tulisikin, ei aamulla ensimmäiseksi tarvitsisi kaivaa Gessua esille!

Seuraavaksi pikainen ruokailu kylmää tonnikalaa sekä mikron puutteessa, myös kylmää porkkanalaatikkoa naamaan. Sulaisihan ne sitten saunassa viimeistään. Eikä aikaakaan, kun olikin jo matkalla sinne kylpyläosaston saunaan. Olihan siellä toki hienoja altaitakin, olimmehan Rovaniemen urheiluopiston tiloissa, mutta kun saunaan päästyäni olin näemmä kuluttanut hieman liian kauan aikaa ruokahommissa, olivat altaat menneet jo kiinni! MITÄ?

No, sauna oli kuuma vielä sentään. Ja se reseptionin aina vapaa nettikone oli kovassa käytössä sitten vastaavasti saunan jälkeen! Nyt kun taas kiinnosti kovasti tietää, mitä keliä ja miten alhaisia temperatureja oli luvassa tiistaille ja keskiviikolle. Tuolloin nimittäin olisin tulossa Kirkkoniemeltä alas takaisin. Ja oikeastaan koko tämä tilannehan oli sikäli hauska, ja erikoinen, koska en varmaan olisi näihin lähipäivien säätiloihin kiinnittänytkään mitään huomiota, ellei se Kärsämäen Teboilin emäntä olisi ruoka-annostaan eteeni tuodessaan samalla kysynyt että: "Eikö se ole luvannut neljääkymmentä sinne pohjoiseen?"

Yr. ja Foreca olivat nyt kovassa käytössä. Noita sivuja sitten napu-napu-napu- naputeltiin sormet punaisena illan mittaan, vaan eivät nuo luvatut ja epämiellyttävän viileät lukemat Kaamaseen, Inariin, Ivaloon, eivätkä edes Saariselälle muuttuneet yhtään sen paremmiksi, vaikka noilla sivustoilla vilkkaaseen tahtiin- jopa sarjatulella kävinkin! Ei paljoa innostunut lukea esim Saariselän ja Sodankylän -30´c ja peräti - 34´c:n lukemia tiistai-illaksi!

Huomenna sunnuntaina, ei vielä olisi mitään ongelmaa: ajelisin suoraan Saariselän hotelli Riekonlinnaan, jonne tiesin saavani Gessun piltuuseen yöksi, tai sitten sinne Kiilopään Retkeilykeskukseen. Molemmissa kun olin aiemminkin ollut, samoin kuin Gessukin lämpimässä ja hyvissä tiloissa. Temperaturet voimistelisivat tuolloin vain -10´c:n ja -12´c:n välillä. Mutta sitten maanantaina, silloin olisi tarkoitus päästä jo Karasjoen kautta Lakselviin ja sieltä edelleen sitten jo Ifjordiin ja edelleen Mehamniin. Mehamnissa hyppäisin Hurtigrutenin laivaan klo 19:30, joka veisi Gessun ja meikäläisen yön aikana Kirkenesiin, jossa olisimme siis tiistaina aamupäivällä klo 09:00. Tästä sitten alas Näätämön ja Inarin, Ivalon kautta Saariselän kireisiin pakkasiin, tai jos Herra tahtoisi, jopa Sodankylän Hotelli Karhuun, jossa pakkasta ei olisi tosin yhtään sen vähempää, vaan jopa päin vastoin. -40´c tai jopa -45´c! Tuollaisia lukemia olin nähnyt jossain ennusteessa!

Että mikä pakko se oli nyt tuonne lähteä, kyselin itsekseni ja itseltäni? Oliko tässä kiire? No ei! Oliko siellä jotain ennennäkemätöntä sitten? No, ei sitäkään! No, entä oliko siellä jokin tapahtuma? No, ei senkään vertaa....Että oli hyvin vaikeata keksiä syytä, miksi lähtisin vartavasten keräämään pakkaskokemusta noinkin alhaisissa temperatureissa, etenkin nyt, kun Gessu oli "pät"-pätkinyt ja startissa oli ollut myös jotain kummaa? En onneksi kuitenkaan riitaantunut itseni kanssa, vaan ihan rauhallisesti istuin jakkaralla edelleen, ja näppiskin pysyi pöydällä.

Ja entäpäs sitten, jos paluuni alas takaisin viivästyisi yhdenkin vrk:n verran, myöhästyisin saapumisesta Mehamnii, eli kokonaan Hurtigrutenin laivalta, tai sitten jos siellä olisi täyttä, tai sattuis ihan yksinkertainen rengasrikko? Paluupäiväni olsi tuolloin jo torstai, joka oli kaikkien ennusteiden mukaan, se koko talven kylymin ja taatusti tämän talven pakkasennätykset rikkova päivä!

Juu, olihan meikäläisellä kaksi thuliiviä matkassa, penkinlämmitin ja sähkösukat ja visiirit, yms. Mutta, nehän toimivat vain JOS boxeri käy!

Gessullani olin jutaillut aiemmin jo kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa, ei siinä mitään, mutta -40´c varjossa, se ei enää olisi järkevää, jos monen mielestä muukaan koko tämä talviajohomma.

-jatkuu......

[mchuurre]

Aamulla olisin varmasti viisaampi, tai ainakin saisin tuoreimmat säätiedot käyttööni, joten lopullinen päätös tehtäisiin sitten silloin. Vasta aamiaisen jälkeen, ja kun termospullo olisi kiehuvaa piripintaan täytettynä.

Yö meni hoppusti, ja aamutoimien jälkeen lampsin aamiaiselle opiston isoon ruokasaliin. Uimajutskat eivät nyt kiinnostaneet, vain tuleva sää, pakkaset ja ne mahdolliset lumisateet reitillä: Sodankylä- Saariselkä- Ivalo- Inari- Kaamanen, joka tulisi olemaan se päivän tavoite. Siis tavoite, JOS lähtisin tienpäälle.....

Yr:n ja Forecan lukemat ja kuiviot eivät olleet muuttuneet illan vastaavista oikeastaan yhtään mihinkään - ihme homma? ROI:n lukemat olivat vain -8´c varjossa, joten nyt ei olisi edes mitään ongelmaa etteikö Gessu lähtisi palvelukseen, mutta se eilisillan "test-run", oli jäänyt tekemättä. Kas kun en sitä muistanut tehdä?

Mutta jonnekkin takaraivooni se pieni ja lievä nykiminen oli jäänyt muistuttamaan mahdollisesta tulevasta ongelmasta. Se ei ollut surgingia, eikä mitään aiemmin esille tullutta "pät-pätkimistä" starttauksen yhteydessäkään, eli jotain kummaa - mistä sitten lienee aiheutuvaa oli eilenä tulomatkallani ollut.
Entäpä jos se toistuisi sitten siellä Ifjordin ja Mehamnin puolessavälin tunturialueella ja tiätty pilkkopimiässä!

Jotenkin vaan tuntui, kun kanniskelin sivulaukkujani Gessuni kupeisiin kiinni, että olisiko se kuitenkin viisainta vain palata takaisin tukikohtaan, kun samalla kuulin huudon takaani: "huurus!" ja kas, sehän oli Lakkapään Matias joka huuteli avonaisen pikkubussin ovelta! No johan nytten! "Mitäs Matti ja mitä sie täälä?"- huudin takaisin, ja jatkoin jotta: "Läheppä kahville niin töristään enempi!" - vaan eipä ollut Matilla aikaa semmoseen! Oli pikkubussissa paljon japanilaisia turisteja matkalla lentokentälle, joten jovain kohta ovi jo menikin kiinni ja bussi kaartoi matkaan. Matin kanssa olimme ajelleet Spanian aurinkorannoilla ja olipa hänen tallissaan yksi RT myös talvehtinut. Tuli väkisinkin lämpöisemmät maisemat ja ajofiilikset mieleeni.....

Ja niinhän siinä sitten kävi, kun Starttasin Gessun hereille, niin seuraavaksi sammutin sen Tervolassa. Tankata kuin piti. Seuraava stoppi olikin sitten Pulkkilan Teboilin automaateilla, jonne paikalle kaartoi eräs kesän Atlantinvallijutauksella mukana ollut jutaaja, jonka piti tiätty ehdottomasti saada ottaa parit valokuvat.

Ja mitäs sitten muuta? No eipähän siinä muuta sitten tapahtunutkaan, kuin että Viitasaarella keli muuttui melkoisen tuuliseksi ja tielle satanut irtolumi pöllytti paikkapaikoin niin, ettei näkyvyyttä paljoa ollut. Parit henkilöautot olivat ajaneet juuri siksi ojien pohjille, ja kolmessa- neljässä kohdin näin varoitusvilkkuja välkehtivän tien varteen parkkeeratuissa kotiloissa. Ilmeisesti heillä ei ollut näkyvyyttä, koska ikkunat menivät jäätävästä tihkusta tukkoon tai jotain? Mutta selvisin sitten vielä tuostakin.

Ihime kelejä oli taas paluumatkalla, kuten koko talvena yleensäkkin on ollut???!!!!

Sulalla ajoa tuli siten sen about 1000km, mutta minkäs tuolle tekee, jos meinaa hoppusti ja suorinta tietä päästä vuonoille!

SHOWTIME

Ja olihan se aikas mielenkiintoista seurata kotisohvalta minkälaiset temperaturet tuonne ylä-lappiin yms. sitten tulikin koko viikolle!
Koko talaven pakkasennätykset keskiviikkona ja torstaina, että sillei! Esim Kittilässä -40´c varjossa ja sillei!
Sodankylässä keskiviikkoaamusta 02:00 lähtien - aina torstain aamupäivälle -30´c koko ajan!
Että järki, jos sitä nyt allekirjoittaneelle on Herra yhtään suonut, toi meikäläisen takaisin vain tukikohtaan, olkoonkin ettei Gessussa mitään oireiluja enää sittemmin esiintynyt.

Mutta välillä näin, eli kyllä vain se täytyy reissu osata keskeyttääkkin, jos siltä tuntuu, vaikka se aina syökin miästä!