Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Tulokset 31:stä 58:een 58:sta
  1. #31
    Tässä jälleen päästiin siihen ettei mikään yksittäinen tekijä vaan kokonaisuus ja silloin alkaa kello tykkäämään.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  2. #32
    Lainaa Koheltaja kirjoitti Katso viesti
    Paljonko on harrastelijalla eroa kierrosajoissa aluratas vs teräsratas? Pystyykö ajon jälkeen tai sen aikana sokkona sanomaan kumpi ratas on käytössä?
    Yksi asia mikä kannattaa ottaa huomioon on se että kyseessä on pyörivä massa. Eli kyseistä massaa ei pidä ainoastaan saada liikkeelle 0-100kmh, mutta se pitää myöskin saada pyörimään.
    Sen takia tolla on jopa ihan käytännössä vähäce merkitystä, ei tosin paljoo, mutta vähäce.
    Mutulla muistelisin että toi pyörimään saaminen syö tonnarissa luokkaa 7% tehosta, mutta siinä tais olla renkaat mukana.
  3. #33
    Orgin Keulahahmo JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Päällikön naapuri
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Yksi asia mikä kannattaa ottaa huomioon on se että kyseessä on pyörivä massa. Eli kyseistä massaa ei pidä ainoastaan saada liikkeelle 0-100kmh, mutta se pitää myöskin saada pyörimään.
    Sen takia tolla on jopa ihan käytännössä vähäce merkitystä, ei tosin paljoo, mutta vähäce.
    Mutulla muistelisin että toi pyörimään saaminen syö tonnarissa luokkaa 7% tehosta, mutta siinä tais olla renkaat mukana.
    Pientä korvausta vastaan taitaa baijerilaiset myydä koneita, jotka jaksavat teräsrattaita pyörittää

    Asiasta: on kyllä kuvan ratas aika heppoisen näköinen.

    Renthal itsellänikin. Touringratailijoille on alurattaita teräskehällä. Semmoinenkin on joskus ollut paikallaan, vaikken sen niittauksen ikuisuudesta niin varma ole.
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  4. #34
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Onpas erikoinen design tuossa rattaassa. Teräviä kulmia ja pultin reikää siinä vieressä. Näin koneingenjöörin silmään tuo oikein huutaa väsymismurtumaa. Antaako valmistaja noille jonkun max. kilometrimäärän? Mä melkein suosiolla siirtysin käyttämään jonkun toisen valmistajan rattaita. Jos vertaa esim. vaikka Renthalin rattaaseen niin niissä on kaikki kevennys tehty pyöreillä reijillä = ei jännityskeskittymiä = ei rikkoudu tuolla tapaa.
    Itsehän en ole edes insinööri, mutta juutuben erillaisia kulkuneuvorakennusvideoita katsellessa tulee aina välillä mieleen, että koskakohan kuolee "ensimmäinen" sen takia että tuupataan 100-200 hv moottori häkkyrään jonka rakenteellisen suunnittelun laatu/ lujuus/ kestävyys on luokkaa nukkekoti.

    Enkä tarkoita sitä ettäkö pitäisi 100% priimaa tehdä, mutta jos edes 90% ongelmista vältettäisiin sillä että ymmärretään alkeet rakentteelisista jutuista, niin se vähentäis myöskin niitä potentiaalisia kuolonuhreja sen 90%.

    Ja sama koskee tota rattaan suunnittelua. Ei voi kun ihmetellä.
  5. #35
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Onpas erikoinen design tuossa rattaassa. Teräviä kulmia ja pultin reikää siinä vieressä. Näin koneingenjöörin silmään tuo oikein huutaa väsymismurtumaa. Antaako valmistaja noille jonkun max. kilometrimäärän? Mä melkein suosiolla siirtysin käyttämään jonkun toisen valmistajan rattaita. Jos vertaa esim. vaikka Renthalin rattaaseen niin niissä on kaikki kevennys tehty pyöreillä reijillä = ei jännityskeskittymiä = ei rikkoudu tuolla tapaa.
    Toinen koneingenjööri komppaa. On kyllä heppoisen näköinen ratas. Teräksestä tehtynä ehkä kestäisi, mutta hurjan näköinen aluratas. Voisi kuvitella, että suhteellisen vaarallinenkin, jos hajoaa kappaleiksi täydestä laulusta.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    Ducati Streetfighter 1098 -10
    KTM 690 Enduro R -15

  6. #36
    Lainaa B12 kirjoitti Katso viesti
    suhteellisen vaarallinenkin, jos hajoaa kappaleiksi täydestä laulusta.
    Eikös Kostamolla räjähtäny koko vetopakka taivaan tuuliin Northwest 200:ssa ku vauhtia oli vajaa 320km/h
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  7. #37
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Yksi asia mikä kannattaa ottaa huomioon on se että kyseessä on pyörivä massa. Eli kyseistä massaa ei pidä ainoastaan saada liikkeelle 0-100kmh, mutta se pitää myöskin saada pyörimään.
    Sen takia tolla on jopa ihan käytännössä vähäce merkitystä, ei tosin paljoo, mutta vähäce.
    Mutulla muistelisin että toi pyörimään saaminen syö tonnarissa luokkaa 7% tehosta, mutta siinä tais olla renkaat mukana.
    Ratas on niin kevyt ja pienellä halkaisijalla, että sen hitausmomentilla ei ole mitään merkitystä renkaaseen ja vanteeseen verrattuna. Ketjukin painaa moninverroin.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    Ducati Streetfighter 1098 -10
    KTM 690 Enduro R -15

  8. #38
    Lainaa B12 kirjoitti Katso viesti
    Ratas on niin kevyt ja pienellä halkaisijalla, että sen hitausmomentilla ei ole mitään merkitystä renkaaseen ja vanteeseen verrattuna.
    Oisko suhdelukua heittää lonkalta?
  9. #39
    J = mr2.
    eli massa kertaa säde toiseen potenssiin.
    Tahtoo sanoa että renkaiden painoeroilla isompi vaikutus kuin rattaiden eroilla.
    Mutta eihän tekniikan harrastaminen väärin ole.
    Takaratas on paitsi pyörivää myös jousittamatonta massaa.
    Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
  10. #40
    Tuossa havainnekuva 532 ketjut teräsrattaalla vs. 520 JT-alurattaalla.

    043DD1EB-E8F9-4FEB-A4B4-60FC4698891E.jpg
  11. #41
    Lainaa TIJ kirjoitti Katso viesti
    J = mr2.
    eli massa kertaa säde toiseen potenssiin.
    Tahtoo sanoa että renkaiden painoeroilla isompi vaikutus kuin rattaiden eroilla.
    Mutta eihän tekniikan harrastaminen väärin ole.
    Takaratas on paitsi pyörivää myös jousittamatonta massaa.
    Eli jos heitetään esim takarenkaalle ja takarattaalle jotain summittaisia massoja ja säteitä, nii mitä ne ois?
  12. #42
    Lainaa jjuselius kirjoitti Katso viesti
    Viimeksi hajosi Alpha Racingin tuote.
    https://shop.alpharacing.com/shop/in...272_1277_1281&

    Oliko ratas tuon linkin takaa löytyvän näköinen vai semmoinen mitä tuossa sun kuvassa?

    Jos rattaan muoto on tommonen kuin linkin takana tahi jos myös Renthal/JT-sprockets näköiset rattaat menny rikki niin lähtisin oikeasti selvittämään, että missä se vika on, kun ei noiden pitäs hajota.

    Tuohan on vain ajan kysymys, että millon sattuu ja isosti, jos noita hajoilee jatkuvasti.

    Edit. Noihin alurattaisiin on yleensä leimattu materiaali näkyville. Jos siellä lukee 7075-T6 niin ollaan materiaalin puolesta aika turvallisilla vesillä.
    Viimeksi muokannut: Nitrous; 17.07.2021 klo 22:20.
    Superbike #7
  13. #43
    Lainaa K.Hiekko kirjoitti Katso viesti
    Onko teräskiekko niin old school ettei voi käyttää ? Eikös ne kestä paljon pidempään ja hampaatkin säilyttää muotonsa
    Sarkasmia oli tuo mun heitto tuohon aluratasihmettelyyn. Ei mittään merkitystä harrastajalle, eikä edes perus kisakuskille, että kumpi siellä takana pyörii.
    Superbike #7
  14. #44
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Sarkasmia oli tuo mun heitto tuohon aluratasihmettelyyn. Ei mittään merkitystä harrastajalle, eikä edes perus kisakuskille, että kumpi siellä takana pyörii.
    Laitoin itselleni teräkset joten hyvä näin, tai Motoville laittoi
  15. #45
    Motorg ry, hallituksen varajäsen shyhander:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Hallitus
    Liittyi Mar 2010
    Espoo
    MotOrg ry jäsen
    Itse kun tilailin 43 piikkisen tilalle 45 piikkisen, niin vasta paketista avattuani tajusin että tämähä on alumiinia, on se kyllä sen verran kevyempi, että mietin heti jotta jos tuo ei kulu hulluna, niin seuraava on vastaava. Ei ole kuussatasessa ainakaaan osoittanut kulimisen merklkejä. Ja onhan tollanen 300-400 grammaa jousittamatonta massaa, jousitus kiittää?
    ZX6R-05 (RF900R, XJ600S)
  16. #46
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Eli jos heitetään esim takarenkaalle ja takarattaalle jotain summittaisia massoja ja säteitä, nii mitä ne ois?
    No vaikka ihan hatusta takapyörän paino olisi 10kg ja rattaan 0,5kg. Takapyörän massakeskiön säde vaikka kolminkertainen 3x3=9. 20x9= Hitausmomentti 180 kertainen. Eli ihan promillehommia on rattaan keventämisen vaikutus takapyörän hitausmomenttiin.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    Ducati Streetfighter 1098 -10
    KTM 690 Enduro R -15

  17. #47
    Motorg ry:n hallituksen jäsen, koulutusvastaava, sihteeri Tumppi:n avatar
    Hallitus
    Rata & Koulutus
    Liittyi Oct 2004
    Vesilahti
    MotOrg ry jäsen
    Kannattaa tarkastaa ketjun linjaus. Itse ihmettelin kun takaratas kuluu hassusti toisesta kyljestä.

    Pitkään sitä mittailin ja tutkin, niin päädyin siihen että taka-akseli on 2,5mm vinossa kun säätömerkit on kohdallaan. Eli säämällä akselin vinoon pyörä on suorassa ja loppui se takarattaan kuluminen.
    The Lakkivaari


    Yamaha R6RR ja BSA A7SS caferacer



  18. #48
    Joskus ketjun linjaaminen säätöruuveista tekee sen että pyörä ei kulje suoraan ja kääntyy toiseen suuntaan herkemmin kun toiseen. Enska/krossipyörä heittää hypyissä pyörän vinoon aina samalle puolelle jos takapyörä ei ole linjassa. Omissa pyörissä olen vähät välittänyt kuluuko ketju tai rattaat toispuoleisesti, kunhan takarengas on linjassa eturenkaaseen nähden ja pyörän käytös on samanlainen molempiin suuntiin.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  19. #49
    En ihan satasella luota siihen että takasvingin merkit olis ihan kohdallaan, mutta luulis että kun pyörät on samalla linjalla, on ketjulinjakin suora. Jos ei ole, olisi kai paras korjata tilanne akselin holkkia ja prikkoja modaamalla. Vai pääsisikö tuotantoon pyörä jossa takarattaan etäisyys keskilinjasta on eri kuin etirattaan?
    SF 1098S
    MTS V4S Sport
  20. #50
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Eli jos heitetään esim takarenkaalle ja takarattaalle jotain summittaisia massoja ja säteitä, nii mitä ne ois?
    Takapyörä 17 tuumaa => halkaisija n. 432 mm.
    Renkula 180/55 -17 eli profiilin korkeus 99 mm.
    Eli renkaan massan säde luokkaa 0,315 m.

    Kahden esimerkkirenkaan painot:
    - Dunlop Sportmax Q3+: 9,1 kg
    - Michelin PilotPower 2CT: 5,8 kg
    - lähde: https://motorcyclebrave.com/motorcycle-tire-weight/

    Eli toiselle tulee hitausmomentiksi 9,1 x 0,315 x 0,315 = 0,90... kg/m2
    ja jälkimmäiselle vastaavasti 0,58...
    Eli erotus on 0,32 .

    Takarattaan halkaisija luokkaa 210 mm -> säde 0,11 m
    Ylempänä oli linkattu alumiiniratas, mainostivat massaksi 0,282 kg.
    Olisko teräksinen ihan heittona 0,7 kg
    Hitausmomenteiksi tulee 0,0034... ja 0,0085... ja erotus 0,005...

    Toisin sanoen kun vaihto kevyempään renkaaseen niin hitausmassan pienennys oli yli 60 kertaa suurempi kuin jos olis vaihtanut rattaan materiaalia.

    Löydetyn sivun renkaat ei tainnu olla kovin ajankohtataista mallia ja laskennan mitat hieman summittaisija, eikä oikea säde ole ulkohalkaisija vaan "painopiste", mutta noin niinkun suurusluokkana.

    eli raha mikä menis alumiinirattaan ostoon kannattaa sijoittaa pörssiin niin viidenkymmenvuoden päästä sijoituksella pystyy ostaa hiilikuituvanteen. ja kello kiittää.
    Viimeksi muokannut: TIJ; 18.07.2021 klo 22:33.
    Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
  21. #51
    Lainaa TIJ kirjoitti Katso viesti
    ...niin viidenkymmenvuoden päästä sijoituksella pystyy ostaa hiilikuituvanteen. ja kello kiittää.
    Ja katsastaja ei päästä kisaan.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  22. #52
    Lainaa Koheltaja kirjoitti Katso viesti
    Paljonko on harrastelijalla eroa kierrosajoissa aluratas vs teräsratas? Pystyykö ajon jälkeen tai sen aikana sokkona sanomaan kumpi ratas on käytössä?
    Kun harrastelija pystyy ajamaan täysin identtisesti kaksi kierrosta ja analysoimaan ne, niin sitten voi tehdä vertailuja. Itse en pysty ajamaan edes yhtä mutkaa kahdella kierroksella peräkkäin identtisesti. Sanoisin siis, että ajossa harrastajalla ei oo mitään hajua rattaiden materiaalista. Tuskin monella huippukuskillakaan, ellei aiheesta hänelle erikseen mainita.

    Alumiinisilla takarattailla olen mennyt vuosia. Eturattaat usein terästä.
    Braaaaap
  23. #53
    Lainaa Tumppi kirjoitti Katso viesti
    Kannattaa tarkastaa ketjun linjaus. Itse ihmettelin kun takaratas kuluu hassusti toisesta kyljestä.

    Pitkään sitä mittailin ja tutkin, niin päädyin siihen että taka-akseli on 2,5mm vinossa kun säätömerkit on kohdallaan. Eli säämällä akselin vinoon pyörä on suorassa ja loppui se takarattaan kuluminen.
    Molemmat rattaat on myös mahdollista asentaa väärin päin, etenkin eturatas 520 ketjulle. Näin linjaus menee selkeästi pieleen.
  24. #54
    Motorg ry:n hallituksen jäsen, koulutusvastaava, sihteeri Tumppi:n avatar
    Hallitus
    Rata & Koulutus
    Liittyi Oct 2004
    Vesilahti
    MotOrg ry jäsen
    Kyllä, yleensä niissä on onneksi teksti miten päin ne tulee ja offset eturattaasta pystyy kohtuullisen lyhyelläkin matematiikalla päättelemään kummin päin se tulee.

    Itse olen siinä uskossa, että tuo heitto omassa pyörässä tulee ihan puhtaasti valmistustoleransseista.
    The Lakkivaari


    Yamaha R6RR ja BSA A7SS caferacer



  25. #55
    Lainaa Tumppi kirjoitti Katso viesti
    Kyllä, yleensä niissä on onneksi teksti miten päin ne tulee ja offset eturattaasta pystyy kohtuullisen lyhyelläkin matematiikalla päättelemään kummin päin se tulee.

    Itse olen siinä uskossa, että tuo heitto omassa pyörässä tulee ihan puhtaasti valmistustoleransseista.
    Kummasti löytyy vaan googlella pohdintaa siitä miten päin eturatas kuuluu olla, kun tekstejä on molemmin puolin eikä mikään niistä kerro ulkopuolta. Lopputulema: molemmista rattaista suora pinta sisäpuolelle, jolloin ovat linjassa keskenään.
  26. #56
    Lainaa TIJ kirjoitti Katso viesti
    Takapyörä 17 tuumaa => halkaisija n. 432 mm.
    Renkula 180/55 -17 eli profiilin korkeus 99 mm.
    Eli renkaan massan säde luokkaa 0,315 m.

    Kahden esimerkkirenkaan painot:
    - Dunlop Sportmax Q3+: 9,1 kg
    - Michelin PilotPower 2CT: 5,8 kg
    - lähde: https://motorcyclebrave.com/motorcycle-tire-weight/

    Eli toiselle tulee hitausmomentiksi 9,1 x 0,315 x 0,315 = 0,90... kg/m2
    ja jälkimmäiselle vastaavasti 0,58...
    Eli erotus on 0,32 .

    Takarattaan halkaisija luokkaa 210 mm -> säde 0,11 m
    Ylempänä oli linkattu alumiiniratas, mainostivat massaksi 0,282 kg.
    Olisko teräksinen ihan heittona 0,7 kg
    Hitausmomenteiksi tulee 0,0034... ja 0,0085... ja erotus 0,005...

    Toisin sanoen kun vaihto kevyempään renkaaseen niin hitausmassan pienennys oli yli 60 kertaa suurempi kuin jos olis vaihtanut rattaan materiaalia.

    Löydetyn sivun renkaat ei tainnu olla kovin ajankohtataista mallia ja laskennan mitat hieman summittaisija, eikä oikea säde ole ulkohalkaisija vaan "painopiste", mutta noin niinkun suurusluokkana.

    eli raha mikä menis alumiinirattaan ostoon kannattaa sijoittaa pörssiin niin viidenkymmenvuoden päästä sijoituksella pystyy ostaa hiilikuituvanteen. ja kello kiittää.
    Jo peruskoulussa opettaja kehotti tarkastamaan yksiköt, tällä on saatu inertian yksiköksi kilogrammaa neliömetrille. Huh….

    Näissä suuntaa-antavissa laskelmissa on oletuksena massan olevan kehällä; eikö ole kuitenkin niin, että vanteen liikemäärän muuttuessa pyörivä massa alkaa laakerin ulkokoolista aina maksimisäteeseen? Tällä välillä on jotakin muuta kuin homogeeninen massa; tässä kaavaksi on otettu ympyrärenkaan hitausmomentti J=mr2.
    Juurikin näistä lähtöarvoista johtuen saadut lukuarvot ovat todellakin summittaisia. Onhan asia kuitenkin niin, että myös vannetta tulee pyörittää. Tästä seuraa se, että ero muuttuu pienemmäksi kuin näissä laskelmissa.

    Mikäli inertian muutosta halutaan mitata hiukan tarkemmin, olisi syytä vakioida olosuhteet ja tehdä mittaukset. Vanne rataspakkoineen akselista kiinni jonkinlaiseen pukkiin, jossa kiihdytys tiettyyn kehänopeuteen ja mitataan pyörimisnopeuden hidastuvuus alumiiniketjupyörä vs. teräsketjupyörä. Eikö ole niin, että kitkaa aiheuttavat ilmanvastus ja laakereiden kitka eli mittausolosuhteet ovat koko lailla vakiot. Sama kääntäen; pyörä inertiarullalle ja mittaus molemmilla ketjupyörillä. Tästä saadaan muutos hevosvoimina.

    Sitten olettamuksia; saadaan tuloksiksi 150 hv vs 153 hv eli muutos 2 %. Ei sitten tarkoita sitä, että samoilla muutoksilla saataisiin piikkipyörään 3 hv lisää tehoa takarenkaalle.

    Tällaista pohdintaa ravintolakokin papereille maailmalle lähteneeltä, tekniikan ihmiset tod.näk. jyräävät tiedollaan.
    2.11.2012, rookie94: Ei maailmanmestaruus tarkoita että on huippukuski.
  27. #57
    Ainakin hiilikuituvanteen eron tavalliseen huomaa vaikka olisi kuinka pihalla, ja ero näkyy myös mitattuina kierrosaikoina. Pyörän massa kevenee, jousittamaton massa kevenee ja pyörimisen hitausmomentti pienenee. Viimeisimmän suurin teoreettinen vaikutus on 2xmassa, joten ihan ihmeisiin ei sillä pysty.
    Teoriassa kiihtyvyyttä voi siis pyörivää osaa keventämällä saada parhaimmillaan lisää määrän, joka vastaa kaksinkertaista painonpudotusta. Ohjauksessa se myös tuntuu selvästi (ei tosin takaratas, vaan vanne tai rengas). Tässä siis oletetaan, että pyörimisen nopeus on sama kuin etenemisnopeus. Nopeammin pyörivät osat moottorissa voivat vaikuttaa enemmän kuin 2xpainonsa verran.
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  28.  
  29. #58
    ^^

    No pieniä epätarkkuuksia. Lähinnä ideana vastaus siihen, onko takarattaan vaihdolla alumiiniseen suurikin vaikutus inertiaan ja pyörän kiihtyvyyteen. Vastaus on, että ei ole, sillä takapyörä suurempana ja painavampana jyrää ja ratas jää itikankakaksi itämeressä. Sama kuin vaihtaisi kuorma-autoon titaaniset pyöränmutterit, että kiihtyy paremmin.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    Ducati Streetfighter 1098 -10
    KTM 690 Enduro R -15

Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12