Jeh eli mietintään on pahasti tullut enska/crossi-osasto ja ihan vaan hypoteettisesti, että JOSsitä jonkun pelin ostaisi, niin mitä suosittelisistte? Omista crossi-ajoista on 20 vuotta aikaa ja hommat menneet eteenpäin paitsi kuski taaksepäin...
Vaatimuksia olisi:
1) isohko runkokoko/ajofiilis, kun mittaa mulla on 190cm ja 80kg
2) laitteen kestävyys ja huoltojen helppous plussaa ja kustannukset myös
3) kaksi- vai nelitahtinen?
4) mites näissä menee vakuutukset, valkokilpinen enska tietysti kalliimpi, mutta mitä suuruusluokkaa noi suunnilleen on (pääkaupunkiseudulla asutaan)?
5) muuta oleellista hankintaan vaikuttavaa tietoa/kommenttia?
Kiitos ja kumarrus![]()
Orange is orange: SD1290R '14 + EXC-F350 '15
noista vekotimista en mitään tiedä mut vakuutusten hinnan saa selville ku bongaa nettimotosta rekisterinumeron ja sit vakuutus yhtiön sivuilla "ostaa" vakuutuksen. sillein ite oon hintoja tutkinu
zzr1400
4) maastoliikennevakuutukset taitaa olla vähintään 400€/vuosi,varmaan riippuu asuinpaikastakin eikä bonuksia ym kerry joten varmaan ei halpene,valkokilpiseen jos sattuu olemaan bonuksia niin halvempi pitää ja niihin kertyykin bonuksia jos ei satu mitään. Nollabonuksilla aluksi voi olla kalliimpaa kuin maastoliikennevakuutus paitsi jos pyörän saa firman nimiin laitettua.
Ja voihan valkokilpisen laittaa välillä seisontaan jos ei aja,esim talveksi. Tippuu vuosihinta aikalailla.
Liikennevakuutus kumminkin hinnaltaan se paras turva,jos ja kun sattuu. Sehän korvaa henkilövahingossa toimeentulon yms joten ilman sitä en itse ainakaan aja.
Maastoliikennevakuutusten hinnat rekisteröimättömille endruropyörille ovat nousseet 1.1.2014 jälkeen rajusti kuten kilvettömien ratapelienkin. Hintahaarukka yli 125cc pyörille taitaa pyöriä - vakuutusyhtiöstä riippuen - vajaan tuhannen ja reilun viidentuhannen euron välillä per vuosi. Ennen kaupan päättämistä kannattaa tämä vakuutusasia selvittää perusteellisesti, ettei tule todella ikävää yllätystä.
Toiselta palstalta lainattuna kilvettömän vakuutushintoja:
Noniin kyselyn tulokset. 29.08.2014
POP-vakuutus 2000€
Säästöpankki 2600€
Fennia 2000€
Pohjantähti 1646€
Lähitapiola eivät pitäneet järkevänä tarkastaa.
IF 5861€
Pohjola 1600€
Turva 850€
Pyörää ei ole tarkemmin mainittu paitsi että se on kilvetön enduro.
Samalla on hyvä muistaa että maastoliikennevakuutus on oltava kaikissa rekisteröimätömissä crosseissa, enduroissa, mönkkäreissä ym. moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa joilla ajetaan sellaisissa olosuhteissa että on mahdollista törmätä toiseen ihmiseen. Mikään muu vakuutus ei korvaa jos törmäät metsässä marjastajaan tai radalla toiseen kuljettajaan! Itselle sattuneista kolhuistahan voi joku sattumanvarainen tapaturmavakuutus korvata jotain ehkä..
Viimeksi muokannut: Patukka; 07.12.2014 klo 18:14.
Onpas karuja hintoja nykyään. Itsellä ei ole kuin mönkiä kilvettömänä tällähetkellä ja se hipoo tota 400/vuosi.
Eli nykyään kilvellinen halvempi?
Kyllä, tällainen vaikutaa tilanne olevan. Moottoripyörien vakuuttaminen on melkoisen sekava juttu yleensäkin, joten on sitten ostamassa minkälaista peliä tahansa kannattaa vakuutuskustannukset selvittää huolella ennenkuin lyö riihikuivaa tiskiin...
Täällä enemmän juttua noista punakilpienduroista: http://www.matkaendurot.net/phpBB3/v...php?f=2&t=8847 tämänhetkinen tilanne alkaa hahmottua sivulta 7. eteenpäin.
Viimeksi muokannut: Patukka; 07.12.2014 klo 22:50.
1. Ns. kisaenskat on aina suht korkeita ja tilavia, ei ongelmaa
2. Riippuu kolmosesta. Riippuu myös käyttötarkoituksesta, ajatko kevyesti hiekkateitä vai rataa kelloa vastaan. Kannattaa lukea esim. advrider, matkaendurot, thumpertalk foorumeilta lisätietoa. Ja pitää mielessä myös osien saatavuus, yleisimpien merkkien osia saa helposti joka puljusta, harvinaisempien merkkien ei.
3. Katu-/sekalaiseen ajoon nelitahtinen tuntuu olevan yleisempi valinta. Rata/kisatouhuihin oman maun mukaan.
4. Kuten joku mainitsi, kilvettömien vakuutukset on pompanneet omiin sfääreihinsä lähiaikoina. Eikä niissä taida olla bonuksia. Lienee järkevämpää kilvittää mopo, käytti sitä kadulla tai ei. Mainittakoon, että kysyin omaan pyörääni kilvettömän vakuutusta Lähivakuutuksesta, joka oli noin 870€/vuosi. Paljon vähemmän kuin odotin. Rekisteröin pyörän, nyt vakuutus alkubonuksilla jotain 770€. Ajattelin siirrellä bonuksia toisesta pyörästä jossain vaiheessa. Asun myös Espoossa. Hintaan vaikuttaa tietenkin myös kuskin ikä.
5. Osta valmiiksi kilvitetty pyörä, niitä pitäisi kyllä löytyä runsaasti budjettiisi. Jos ostat punakilpisen tai kilvettömän JA aiot rekisteröidä sen, katso helvetin tarkkaan että saat riittävät dokumentit matkaan.
Maailmalla ihmiset käyttää paljonkin pienikuutioisia enskoja dualsporttina eli sekalaisessa katu-, maasto- ja rata-ajossa, pitkilläkin huoltoväleillä, vaikka pyörille suositellaankin tiheitä 5-15h huoltovälejä. Kokemuksia löytyy em. foorumeilta pitkät pätkät. Toki katupyöriä lyhyempään huoltoväliin täytyy varautua joka tapauksessa. Itse ostin juuri 2006 KTM EXC-F 450:n sekalaista ajoa varten. Pyörään ja sen kilvitykseen meni rahaa yhteensä alle 3000€.
Fillari
Ja tässä helpottamaan enskakuumetta
Nämä sällit ajoivat pakasta vedetyllä EXC 500:lla muistaakseni 2600km ennen ensimmäistä öljynvaihtoa. Koko reissu 7000km ja 105h meni kahdella vaihdolla, ja pyörät pelittivät täysin ongelmitta.
Fillari
Jatketaanpas samasta aiheesta. Itselläkin enskakuume polttelee. Tähän menessä pahimpana lääkitsijänä on toiminut lompsaan tuijottelu.. Taidan kallistua valkokilpiseen, koska vakuutukset halvempia ja helppo lähteä omasta pihasta ajelulle. Tosin valkokilpiset on taas kalliimpia kun niistä on verot maksettu, mutta vakuutusmaksuissa tulee äkkiä säästöä.
Pistin nettimotoon yli 250 kuutioiset valkokilpiset hakuun. Budjetin yläraja on varmaan samaa luokkaa kuin ketjun aloittajalla. Halvimpia tuntui olevan Husset, Husabergit ja vanhat KooTeeäMmät. Uskaltaako tuollaisen Hussen ostaa? Kestääkö? Entäs missä menee noiden KTM tunti- ja kilometrirajat, jolloin on liikaa ajettu? Huolloistahan se on tietysti eniten kiinni, miten niitä on tehty ja kuinka ahkerasti.
Viimeksi muokannut: suzukai; 09.12.2014 klo 23:00.
Tosikot rakentavat itse oman helvettinsä!
Moralisti - Ihminen, joka pelkää kuollakseen, että jollakin jossakin on hauskaa.
Vielä lisäys vakuutuksiin: Seisonta-ajallisilla vakuutuksilla on mahdollisuus päästä todella halvalla, jos pyörää käyttää vain talviajokkina. Kokeilkaapa laskureissa laittaa seisonta-ajaksi koko kesäkausi.
Fillari
Esim. Turvassa seisonta-ajallinen vakuutus mahdollistaa sen, että marras-maaliskuun välinen vakuutusmaksu on n.20€...
Elämä on kilvellisen pärrän kanssa helpompaa, kun ei tarvitse välittää liikkumisrajoitteista niin paljoa.
Koska maakus ei ole vielä maininnut pyörän pääasiallista käyttötarvetta, niin se hankaloittaa pyörän suosittelua.
Itse kallistuisin Honda XR400 ja Suzuki DR-Z 400 pyöriin.
Ne ei ole kovimpia crossipelejä, mutta enskapyörinä ihan riittäviä aloittelevalle kuskille.
250 4T kisaenska ei välttämättä ole paras vaihtoehto yleiskäyttöön, kone on luonteeltaan kierroskone ja vaatii kepittämistä sorateillä ja vaatii koneen kierrättämistä alaväännön puutteen takia.
250 4T "leikkienska" (WR250R, CRF250L, KLX250S) on taas tehty katukäyttöön mutta ja moottoriltaan ne on aika mietoja eikä alustaa voi luokitella enskakelpoiseksi, poislukien WR250R joka on kelpo pyörä myös harraste enskaan ja reissaamiseen. Pitkät huoltovälit ja kestävässä maineessa olevat moottorit joilla pitäisi helposti ajaa +50tkm.
350-530 4T kisaenskat taas alkaa olla tehoilta sillä tasolla että niillä on hauska ajaa melkein missä vaan, metässä liika teho ei ole hyvästä mutta tiellä ajaessa hauskuus lisääntyy tehon myötä. Mulla on 400EXC-R ja se on kohtalaisen hyvä kompromissi tehon ja väännön osalta, ei mikään tykki mutta noyrän vääntävän koneen ansiosta erittäin monikäyttöinen pyörä ja sillä ajaa suomienskat ja soratiet, eikä vierasta seikkailutourinkia tai pitempiä siirtymiä.
Kisaenskojen kestävyys ja huollettavuus on vähän niin ja näin, manuaali kertoo öljyjen vaihtuvan 7.5-15h välein ja täydellinen koneremontti 45-90h kohdalla. Käytäntö on monesti toinen jos pyörä ei ole kisakäytössä, monet on ajaneet 200-400h ennen kun on alettu konetta avaamaan, jotkut on ajaneet vielä pitempään. Ratkaiseva tekijä näyttää olevan minkälaisessa käytössä pyörä on, jenkeissä kisaenskat on suosittuja dual-sportteja ja he ajaa pitkiä siivuja pidennetyillä öljynvaihtoväleillä, eikä moottoreita olla avaamassa tämän tästä. Kisaenskan valintaa ei kannata pelätä, ne on mainettaan kestävämpiä ja luotettavampia jos niistä on pidetty huolta alusta asti.
Vakuutusten seisonta-ajat on kiinni vakuutusyhtiöstä, riippuu siitä onko vakuutus vuodenaikahinnoiteltu vai ei. Tämä näkyy vakuutuksen vuosihinnoittelussa, niissä missä ei ole seisonta aika mahdollisuutta, on yleensä edullisempia vuositasolla.
Pyöräksi kannataa valita sellainen mihin saa helposti varaosia. KTM, Husaberg, 2012-> Husset on varmoja valintoja, kuten useammat japsienskat. Vanhempiin Husseihin saa vielä varaosia mutta ne alkaa jossain vaiheessa olla hiipuva luonnonvara ja osien saannissa voi tulla myöhemmässä vaiheessa ongelmia, tämä tulee näkymään pyörien hinnoissa.
Kylätason kurapyöräilijä.
Kiitos Koheltajalle asiallisesta vastauksesta![]()
Tosikot rakentavat itse oman helvettinsä!
Moralisti - Ihminen, joka pelkää kuollakseen, että jollakin jossakin on hauskaa.
Kiitoksia kommenteista, tosi hyviä juttuja tullut esiin.
Itselläni ajatus on muotoutunut siten, että KTM-leirissä pysytään myös tän toisen pyörän osalta, jos semmoinen taloon tulee. Valkokilpinen niin voisi siirtymiä vähän ajella, ainoa hankaluus vaan taitaa olla se, kun asun ihan länsi-Espoossa ja täällä ei taida olla ihan kyljessä paikkaa, jonne pääsisi vähän kokeilemaan...
Pyörän osalta haluan varsinaisen enskan kyllä, sen verran on polte jäänyt piikkisen krossiajoista, etten ihan välimalliin tässä suostu =) No sitten on tietysti se 2t vai 4t ja moottorin koko. Itse olin vähän miettinyt sitä 250:stä ja jotenkin nelitahtisuus & ruisku viehättäisi pienemmän mökän myötä jne. mutta toisaalta jossain kovasti toppuuteltiin, että nelitahtiset ovat kalliimpia huoltaa, mutta miten se käytännössä mahtaa näkyä? Lisäksi se vääntävä konekin on tietysti mukavampi, mutta sitä ei sitten taida tuo 250 4t ihan tarjota?
Kevyen pyörän myös haluaisin ja juttuja lukeneena taitaa se 350 olla raskaampi vietävä?
Jos alle 100 tuntia ajettu 2012 tai tuoreempi, niin onko noissa jotain ihmeellistä huomioitavaa, mäntä kai pitää olla vaihdettu noissa lukemissa oli sitten 2t tai 4t, vai?
Viimeksi muokannut: maakus; 10.12.2014 klo 19:23.
Orange is orange: SD1290R '14 + EXC-F350 '15
250EXC-F (4T) Vaatii melkein 280cc bigboren että saa alavääntöä. Lisäksi 250 pitää viedä kierroksilla ja tämä omalta osaltaan kuluttaa konetta nopeammin, porukat vaihtaa mäntää heti kun ohut alavääntö menee vieläkin ohuemmaksi, noin 80-120h välein. 250 EXC-F on loistava pyörä oikeaan enskailuun ja krossiin, moottorin luonne on miellyttävä ja se ei hyökkää käsistä, kuski jaksaa paremmin ajaa kun pyörän tehoja ei tarvitse arastella kun pyörä ei muutu holtittomaksi kun vähän koskee kaasuun. Sitten kun siirrytään metsästä tai krossiradalta pois niin tilanne muuttuu, pyörässä on jumalattoman hyvä ajettavuus ja hiekkatiellä tulee hyvin nopeasti tehoja sekä vääntöä ikävä.
350 EXC-F on hieman tehokkaampi ja alavääntöä on selkeästi enemmän, monet on verranneet sitä vanhempaan 400 kaasarikoneeseen joka on omalla tavallaan legenda moottorin miellyttävän luonteensa. Perusjantteri ei juurikaan huomaa ajettavuuden raskaudessa eroja 250 ja 350 välillä, vähän erilaisia ajaa mutta samat polut niillä koluaa myös vähäisemmälläkin kokemuksella.
250-300 2T on kevyen ketterä ajettava mutta ne on enemmän puhtaita mettävehkeitä, niillä ei pitempiä siirtymiä ja makkaranpaisto reissuja paljoa viitsi ajella. Näistä ei ole paljoa kokemusta joten kokeneemmat voi kertoa näistä lisää.
Sitten kun noustaan 450-530 kokoluokkaan niin tehot kasvaa selkeästi, myös vääntöä löytyy ihan eri tavalla. Nämä pyörät on kadulla ja sorateillä mahtavia ajaa kun ruutia riittää paremmin kuin pienemmissä moottoreissa. Mutta kun siirrytään leveältä ladulta kapeille poluille, kivikkoon, patikkoon, krossiradalle, alkaa tehon rajuudesta tulla rasite. Siinä vaiheessa pyörä alkaa viemään miestä ja kuski väsyy helposti -> mielenkiinto loppuu yhtä nopeasti kun hauska loppuu voimien katoamisen myötä.
Ajamisen hauskuus enskassa/krossissa tulee siitä että voi ajaa mahdollisimman kauan, eikä siitä että sutii ja keulii sen 10 minuuttia ja sitten on takki tyhjä tai kuski rutussa männyn kyljessä. On paljon hauskempaa ajaa tehottomalla pyörällä tuppi nurin kun ajaa tehokkaalla pyörällä kaasua varoen, ei siitä tule yhtään mitään.
Näistä syistä vanhempi kaasari 400 tai uudempi ruisku 350 on hyviä kompromisseja sekalaiseen käyttöön. Ei ole ihan mopoja, eikä tykkejä vaan monipuolisia harrastepyöriä suomienskasta makkaranpaistoon. Näissä uudemmissa ruiskukoneissa on mahdollisuus asentaa jälkeen ns. kartanvaihtokytkin millä saa katkaisijasta muutettua moottorin tehoja/luonnetta tarpeen mukaan.
Jos asut länsi-Espoossa niin sulla on lyhyt matka Ämmässuon kaatopaikan portin vieressä oleville EMK:n krossi ja enskaradoille. Enskarata on haastava mutta ajettava, ajaa omaa vauhtiaan niin hyvin siellä pärjää. Krossirata on kovapohjainen savirata ja sopii niin aloittelevalle kuin kokeneelle kuskille, siellä tulee käytyä 400 kanssa kuntoilemassa.
Kuten jo aiemmin mainitsin, moottorin remontteja on vaikea ennustaa. Jääradalla jos ajat niin koneen voi joutua uusimaan 50h kohdalla, rennompaa enskailua ja makkaranpaistoa sama kone voi kestää sen 200-400h, jopa enemmän. Nelarin moottori on selkeästi kalliimpi peruskorjata kun 2T moottori, kääntöpuolena on hajuttomuus ja pienempi polttoaineen kulutus. Nelari koneella voi huoletta jaa katuajoa samalla tavalla kun katupyörälläkin, 2T pyörällä et voi ajaa tasakaasulla kovinkaan kauaa moottorin voitelun takia joten ajo on enemmän ja vähemmän pumppaamista ja rötäämistä.
Viimeksi muokannut: Koheltaja; 10.12.2014 klo 20:32.
Kylätason kurapyöräilijä.
Jep, just niinku Kotarin mainos sanoo: kakspuolikkaan teho ja nelipuolikkaan paino. Ostasinko uudestaan, en.
mulla on toi TE410..
vanha -97 mallinen johon alkaa olla vaikea saada osia mutta just hyvä talvi ja puskamopo ja montulle ehkä liiankin tehokas ,mutta supermotoilla se on aivan nassukka.
tosi vahva ja luotettava häksätin ja menee 250 2T husun kanssa ihan samaa tahtia piikit alla tosin kaveri painaa puolet vähemmän kuin minä
aattelin jossain vaiheessa päivittää ton uudempaan ruiskukoneiseen 300 kuutioiseen, se on aika paljon ärjympi
hmm...
tää -97 410 painaa muuten 8 kiloa enemmän kuin 2004 mallinen 250 2T ...
en usko sen harrastajaa juurikaan häritsevän, niinpaljoa kuin kampikäynnistin![]()
HRD vh125 silverhorse
V-max 1700 "Tohatsu"
CVO Breakout
GSX-R 1100
XJ650T
Legend TT
S600c V12
xj6
Route66 -16 with H&D heritage softail
eastcoast -19 with Indian chief vintage
kantatie66 -20 with HD cvo breakout
Ihan hyvä mopo se on. Mutta se, että välikoolla olis tehty jotain käänteentekevää, on Kotarin mainostoimiston erinomaista propagandaa. Mä oon ensinnäkin nelarikuski, pidän moottorijarrusta ja nelarin luonteesta eikä tiheämpi öljynvaihto ole ongelma suorittaa huoltona.
Pikkunelari on oikeasti eto peli etenemään. Toki alhaalta hengettömämpi kuin isot, mutta aika harvassa tuli vastaan tilanteet että vetoa muka puuttuis. Piti olla aivan lentohiekkaa ja märkää, että sillekään pysty tarjoomaan täyttä laukkaa. En oo kylläkään mikään vetomies. Lisäksi mulla on ollu 2kpl 250cc, 1kpl 400cc, 6kpl 450cc ja 1kpl 500cc nelareita. Iso on makea, kun jokaisessa tilanteessa reserviä on ajotaitoihin nähden aina tarpeeksi. Mutta tukistelee takin tyhjäksi aika paljon helpommin.
Itse ajan nopeiten kierroksen isolla. Parhaan erän 25min pikkusella. Mulla omapaino 80-85kg. Sanosin että jos tarkoitus on puuta kiertää tai ajaa crossia, pikkunelari on varma valinta alle 85kg kuskille. Sitten jos ukko on 100+kg, isokin mennee alkuun. Jos taas haluaa ajaa hiekkakuoppaa, peltoa, takateitä jne ni tottakai iso.
Eikös noissa 350 ollut eroja tehoissa vuosimallien välillä? Joku sanoi että eakoissa kolmepuokeissa ei koneessa juurikaan ollut luonnetta ja eroa 250 koneeseen, ja muutosta on tullut vuosimallien edetessä?
Mä olen ajanut -12 250, -12 280 sekä -14 350 ja näissä 350 vei kyllä selkeä voiton tehojen ja väännön osalta.
Kylätason kurapyöräilijä.
Käsittäisin että käytännössä mikään ei ole koneessa muuttunut koko aikana. Koneen luonne oli varsinkin 2011 ylävireä ja sitä on loivennettu paremman ajettavuuden vuoksi lähes joka vuosi. Mä en näe eroa 2012 ja 2014 tehojen välillä.
Välikoko on Kotarin toimesta tosi hyvin myyty. Koska muilla ko kokoa ei ole. Kotari teki siis oman luokan ja laittoi maailman parhaan crossarin voittamaan sellaisilla teipeillä varustetun mopon GP eli protosarjassa. Olen täysin varma, että eri kisoissa siellä on pehmeillä voimaa vaativilla radoilla Cairolin mopossa joku muu iskutilavuus kuin 350. Käyttäähän Hondakin kovilla tarkkuutta vaativilla radoilla kaiketi 380cc pyttyä. Isossa on vaan liikaa jopa MM-ukoille ajoittain.
Kuten totesin, hyvä mopo, mutta suurin saavutus ko kokoluokalla on tehty markkinoinnissa eikä moottorissa.
Esim CRF450R tuntuu tuota kesymmältä, mutta voimaa on joka alueella enemmän. Hondan kone vaan toimii niin paljon paremmin. Perstuntumalla jyrkkä kone tekee ajamisesta helvettiä crossissa ja varsinkin puunkierrossa. Joo tuntuu siltä että kahvasta alkaa poimuajo, todellisuudessa ajamisesta tulee kulmikasta, hidasta ja väsyy vaan.
Mutta nämä on mielipide- ja makuasioita. Ja tämä oli minun mielipide, vaikka Kotarilla ajankin. Suomessa tonmerkin ympärille on jostain syystä kertynyt melkoisesti fanatismia.
Erot voi hyvinkin tulla noista luonteen muutoksista vaikka huipputeho olisi sama eri vuosimalleissa.
Kaikissa merkeissä esiintyy fanatismia, mulle taas on aivan sama mitä katteissa lukee kunhan kokonaisuus vastaa omia näkemyksiä ja tarpeita.
Viimeksi muokannut: Koheltaja; 11.12.2014 klo 20:06.
Kylätason kurapyöräilijä.