Ajoneuvorahoitus

[yoohah]

Juuri näistä syistä ei tällä hetkellä paljoa kannata asuntolainaa lyhennellä kun saman rahan voi pistää poikimaan. Aina pitäisi miettiä mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä mikä menisi muuten käteismaksuun - se oli se toinen näkökulma keskusteluun (sen aika-arvon lisäksi).

Eikö se ole jonkunmoinen nyrkkisääntö, että vähäisen koron aikaan kannattaa juuri sitä lainaa lyhentää? Korkotappiot pitkällä aikavälillä (ainakin suurissa lainoissa) kasvaa eksponentiaalisesti ja erityisesti jos odottelee siihen saakka, kun korko alkaa olla suurempi. Tai sitten vaan en ymmärrä. Nyt on ollut kiva katsella talolainan pienenemistä reippailla harppauksilla kun pankin välistä vetämä korko on todella pieni, siis euroissa. Saimme aikanaan lainat todella pienellä marginaalilla ja nyt matalan koron aikaan pankille ei jää juuri mitään. Tosin nyhtää ne sen rahan muussa muodossa (esim. pankkipalvelumaksuissa), mutta lainasta ei paljoakaan. Jonkun vuoden päästä sitä sitten pitää laittaa jäitä hattuun kun jää se lainan suuruinen summa käyttöön, kuten jossain aikaisemmassa viestissä todettiin.

[M58]

juhhyto on oikeassa.
Numeronikkaroinnilla ei pärjää, elleivät taidot ole sitä luokkaa, että esim. korkeampaan matikkaan lukeutuva inetgreaalilaskenta ei ole näpeissä "mennen - tullen", jonka kertoi erään maamme suuressa pankkilaitoksessa rahan myynnissä oleva kaverini.

Pysyttäytyminen reaalielämässä pitkässä juoksussa kannattaa varmimmin.

Pikku esimerkki. Saimme rakennustonttimme pikku kisan jälkeen L:n kaupungilta -88 ja oli mahdollisuus lunastaa se omaksi, silloinen hinta 30 tMK, tai vuokrata se 5 % vuosikorolla sidottuna elinkustannusindeksiin. Tuohon aikaan yleinen korkokanta huiteli jossain 10 % hujakoilla ja kuvittelin, että kikkailemalla ja "sijoittamalla" pääoman joillekin markkinoille, ansaitsen erotuksen 5 % jne jne jolla sitten aikanaan maksan tontin jos haluan sen - siis tuolloisen ajatteluni mukaan.

No, meni muutamia vuosia, abaut 5 ja kaupunki päättikin nostaa vyöhykehintoja, 1,5 -kertaiseksi, en kuitenkaan reagoinut.
Ja taas meni aikaa ja oli vyöhykehintojen noston aika ja sitten hinta olisi mennyt yli kaksinkertaiseksi, jolloin päätin, että nyt loppuu kikkailu - oma on aina omaa - ja maa on aina arvossaan.

Niin sitten 10 vuotta aloituksesta, kun maan arvo oli kaksinkertaistunut, lunastin/lunastimme tonttimme kaupungilta - kaksinkertaisella hinnalla, jolla olisimme sen saaneet, jos olisimme lunastaneet sen heti, aikaa kulunut 10 v.

Ja miten on nyt? Siis kun aikaa on kulunut 25 v. Tontin saanti hetkellä sen hinta oli 5 t€. 10 v päästä lunastushetkellämme hinta oli 10 t€, siis kaksinkertaistunut. Edelleen aikaa mentyä 15 v. hinta on nyt 40 t€, eli 15 vuodessa hinta on nelinkertaistunut ja neljännesvuosisadassa se on kahdeksankertaistunut.

Jälkeen päin ajatellen, ei mitään järkeä alkaa kikkailemaan 5 % tuotto-odotuksella - vaan heti hankkia reaalista.

Ja koska pääkaupunkiseutulaiset miettivät - että onpas halpaa tonttimaata. Yksi siskoni pojista perheineen osti alle 10 v sitten Espoosta tontin johon rakensivat. Hinta oli 240 t€ tuolloin. Nythän mitään käypäistä rakentamisen arvoista tonttia Espoosta kaiketi ei saa alle 500 t€:n.
Semmoista se on tämä reaalielämä Härmässä - joissain paikoin - elämää kaikki.

[trj]

Threadin aihe on ...rahoitus.
Raha on kaupankäynnin väline siinä kuin moni muukin asia..., vaikkapa prätkät.
Sekin - raha - voi menettää arvoaan, tai sen arvo voi kasvaakin, sille voidaan laskea tuottoa useillakin tavoilla jne jne ja niinhän se on, että todella härskit (älykkäätkö) ihmiset maksattavat kaikki harrastuksensa muilla, koska ovat oppineet jonkin keinon, miten rahalla tehdään rahaa. Ne ihmiset ovat harvassa ja pääasiassa heidän huvinsa maksaa vahva kansakunnan ryhtiä ylläpitävä keskiluokka, koska luokkajakoakin tässäkin tasavallassa on.

Jonkin verran etäällä reaalimaailmasta on keskusteluun osaa ottaneiden herrojen/rouvien/neitien otaksumat säästöjen/sijoitusten tuottomahdollisuudesta.
Mikäli reaalimailmassa tuotot olisivat sitä, mitä numeraalisesti on ilmaistu, eihän kenenkään kannattaisi enään tehdä ns. oikeita töitä, vaan ruveta pyörittämään virtuaalisia salkkuja jne jne. Sellaisia yrittäjiä on ollut maailman sivu - ja niitä tulee olemaan. Kuta kuinkin kaikille niistä on varsin nopeasti käynyt huonosti - esimerkkejä löytyy...

Meikäläistä ei säälitä tipan vertaa niiden puolesta, jotka tuollaisessa harhamaailmassa eläessään ovat menettäneet kaiken mammonansa - jota ovat yrittäneet lähteä jahtaamaan laittaen omaa taitoansa peliin vain sen verran, jota numeronikkaroinnilla ovat luulleet osaavansa.

Toissakesänä mm. tapasin ja keskustelin mielenkiintoisen herran, erään britin, kanssa loma/prätkäreissulla Saksassa Hartzsin vuoristossa, joka kertomansa mukaan oli menettänyt valtaisan omaisuutensa kiinteistöbisneksissä Kap kaupungissa. Ajeli hienolla rykkösellä Santander-pankin väreissä- Ja oli ihan tyytyväinen elämäänsä, päivän päätteeksi jos pyörä likaantui - kävi sen aina pesemässä.

Kertomansa mukaan: "I lost everything, but still my bike is she, more than girlfriend or wife". ja niinhän se on.

Eipä sitä säästämiseen olla mikään bisnesguru, ei tarvitse olla perintöjä eikä syntynyt kultalusikka suussa. Lähes joka pankissa voi tehdä säästösuunnitelman esim. 200 e./kk. Sitä voi harrastaa ihan tavallinen palkkatyöläinenkin, siis jos ne osamaksut ei vie kaikka tuloja.

Että laittaako sen 200 e/kk esim. siihen mopon tai auton lyhennykseen, vai säästöön että vaihtelee sitten niitä muutaman vuoden välein käteisellä? Vehkeetkin uudistuu ja paranee pikkuhiljaa ihan luontaisesti, ilman velkaa.
Mutta, jos elämässä on periaatteena: heti mulle kaikki tänne ja uusinta hottia (luonnollisesti kaikki velaksi) , niin sen säästämisen voikin samantien unohtaa.

Ja menothan saa pienennettyä just sillä että ei ole niitä turhia maksuja, esim. noita osamaksuja vähän sinne sun tänne.

Tällä periaatteella oon ajellut aina velattomilla vehkeillä. Ei uusinta ja kalleinta mitä löytyy, mutta aina omia.

Terveisin pitkän linjan säästäväinen setämies.

[battaglin]

Minulla on periaatteena, että kulkuneuvot, niin auto kuin MP:kin, ovat sen hintaisia, jotka voin ostaa käteisellä, muutoin siirryn pisteestä A pisteeseen B joko polkupyörällä tai yleiseisillä kulkuneuvoilla.
Muuten neuvoksi voisi sanoa, että edullisin tapa luotolla hankkia em. kulutushyödykkeitä on pankkilaina, kyllä nämä osamaksusysteemit ovat aika kalliita ja jos ei pysty maksamaan, haetaan kulkupeli pois ja kaikki maksetut osamaksuerät on menetetty.

[Bone]

Aika hyvin istuu henkilökohtaiseen tai perheen talouteenkin tuo legendaarinen
"ei kaikkia munia samaan koriin" .

[Crassus]

Eikö se ole jonkunmoinen nyrkkisääntö, että vähäisen koron aikaan kannattaa juuri sitä lainaa lyhentää? Korkotappiot pitkällä aikavälillä (ainakin suurissa lainoissa) kasvaa eksponentiaalisesti ja erityisesti jos odottelee siihen saakka, kun korko alkaa olla suurempi. Tai sitten vaan en ymmärrä.

Jos vaihtoehtona on lyhentää lainaa tai pistää sama raha korottomalle pankkitilille talteen niin lainanlyhennys on kannattavampaa. Jos asuntolainan korko on esimerkiksi 1% niin se on täysin ilmaista rahaa huomioiden inflaatio. Lainan korot ovat niin olemattomat, että taloudellisesti on järkevämpää olla lyhentämättä lainaa ja pistää ne lyhennyksen muuten viemät summat kasvamaan korkoa johonkin sijoitukseen. Jos esimerkiksi saat jostain hyvin matalan riskin korkorahastosta 2% tuoton ja asuntolainasta maksat 1% korkoa niin tuohan tarkoittaa, että olemalla maksamatta asuntolainaa ja tallettamalla raha tienaat erotuksen. Jos oletetaan, että korot ovat näin matalalla seuraavat 5v (ajanjakso yhdentekevä) niin ehdit tienata X määrän euroja. Jos ja kun korot lähtevät nousemaan niin tulee tilanne arvioida uudelleen. Saako jostain enemmän tuottoa kuin laina vie korkoina. Jos vastaus on edelleen kyllä niin asuntolainaa ei kannata ylimääräisiä lyhennellä. Jos ei niin asuntolainaa voi lyhentää kerralla keräämänsä puskurin verran.

juhhyto on oikeassa.
Numeronikkaroinnilla ei pärjää, elleivät taidot ole sitä luokkaa, että esim. korkeampaan matikkaan lukeutuva inetgreaalilaskenta ei ole näpeissä "mennen - tullen", jonka kertoi erään maamme suuressa pankkilaitoksessa rahan myynnissä oleva kaverini.

Ei ole oikeassa ja perusmatikalla pärjää ja nyt puhutaan täysin alkeista. Mikä vaihtoehto syö tai tuottaa eniten rahaa. Integraalilaskentaa opetetaan jo lukiossa eikä se ole korkeampaa matematiikkaa nähnytkään. Jos yhtälössä on enemmän muuttujia (kuten tonttiesimerkkisi, jossa et ymmärtänyt huomioida vuokrakulujen kehitystä alunpein). Nyt kuitenkin puhuttiin ihan perusrahoituksesta. Jos talletustilille maksetaan 2.25% niin ei kannata paljoa asuntolainaa ylimääräisiä lyhennellä vaan päinvastoin lyhentää minimin ja pistää raha tilille. Tuossa tienaa rahaa ja kaiken lisäksi rakentaa itselle puskuria, jonka voi käyttää kun korot nousee tai tulee muita menoja.

[ford72]

olen ostanu ja ostan edelleen velkarahalla kun ei muuten saatana pysty... tavallinen duunari mitää tonneja saa säästöö, perintö tai jotain muuta mukavaa on sattunu kohille jos talovelallinen/normaalisti asuva ja kuluttava perheelinen saa sellasia summia jotenkin nipistettyä "normaali" duunari perheen palkoista, turha puhuu paskaa tämän enempää!!

[3JJ]

Asuntolainan korko EI ole yhtä prosenttia, joten se siitä.

Kyllä se monella on. Esim. 3kk euribor on 0,2% ja monella on siihen päälle alle 0,5% marginaali, yhteen prosenttiin tarvittaisiin 0,8% marginaali ja sellaisia lainoja on vielä todella paljon, ei siitä kauan ole kun niitä vielä sai. Uusissakin asuntolainoissa keskikorko on noin 2%, ja se sisältää myös ne jotka ovat ottaneet korkeamman kiinteän koron.

Et myöskään löydä riskittömiä sijoituskohteita, joissa rahasi poikisivat niin että voit perustella että asuntolainan maksamatta jättäminen, ja ainostaan korkojen lyhentäminen olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla.

No tämäkään ei ole niin yksiselitteistä. Ihan Osuuspankissakin saa 12kk määräaikaiselle talletukselle 1,1% koron. Onko se tarpeeksi riskitöntä? Monella on asuntolaina jonka korko on alle sen. Ulkomaisissa pankeissa saa enemmänkin korkoa, ja nekin kuuluvat talletussuojien piirin. Eli aika riskittömiä ovat nekin.

Se nyt on sanomattakin selvää, että nykyvuosien tilanne on poikkeuksellinen, eikä voi olla pysyvä. Takavuosina ero oli vielä isompi asuntolainan lyhennyksen tappioksi.

[C-A-D]

Ongelmahan koskee ainoastaan niitä, joiden pitää päästä jatkuvasti vaihtamaan mopoa. Kun pyörällä on ikää +10v ja siihen on itse tehnyt erilaiset remontit, niin syntyy rakkaussuhde eikä sitä enää halua uutta

Alkuperäiseen kysymykseen: Monia eri vaihtoehtoja ei olisi, jos niille ei olisi kysyntää. Rahamiehet tältä foorumilta ostavat ainoastaan käteisellä / maksaen korkotulojensa pyöristyksillä. Me muut haemme niitä ratkaisuja, joilla saamme haluamamme pyörän alle kesäksi

[trj]

Kaikille rahapulasta kärsiville olis nyt hyvä neuvo: ottakaa hyvät ihmiset äkkiä pankista ja mahdollisimman paljon lainaa, kerran luotossa on puolet pienempi prosentti kuin tuottotilillä.

Jos noita ylempiä viestejä on uskominen niin ottamalla miljoonan kulutusluottoa tienaa vuodessa kymppitonnin laittamalla sen rahan suoraan tuottotilille kun korkomenot ja korkotulot vähennetään. Summan tuplaamalla voittokin tuplaantuu?

[lario]

Jonkun vuoden päästä sitä sitten pitää laittaa jäitä hattuun kun jää se lainan suuruinen summa käyttöön, kuten jossain aikaisemmassa viestissä todettiin.

Ei jää, usko minua
Johonkin jonninjoutavaan se erotus salakavalasti häviää, ellet ota lainaa, jolloin olet pakoitettu laittamaan sen erotuksen lyhennykseen jonninjoutavan sijasta.

T: Reilu vuosi ilman asuntolainaa, siis täysin velaton, jolla menee rahaa ihan jonninjoutavaan.

[jaulis]

Säätöt "eläkevakuutuksiin" ja honda käteisellä niin ei ihmekään jos on vähän hiekkaa pimpissä ja kaikki tuntuu vähintään lottovoiton veroiselle ihmeelle.

[valuvika]

Rahat on sidottu varmaan tuottoon eli siihen omaan kotiin, se on sitten loppupeleissä ihan sama miten jonkun mopon kanssa käy, oli rahoitus luotottajalta tai omalta tililtä.Pääsääntöisesti puhutaan aika pikku summista, ne ketkä pelaa rahalla ovat yleensäkin kiinnostuneita muista jutuista, esim rahasta
En ainakaan itse jaksa vaivata päätäni mopon rahoituksen suhteen vaikkei ihan halpa vekotin olekaan kuluista puhumattakaan.
Aina ei voi mennä raha edellä, sitä kun menee muualle monin kerroin ja siihen ei voi vaikuttaa.

[XX-xenon]

Ja tännekö 1,5% tilille sitten sijoitat muutaman satasen kuussa (kun et maksa asuntolainasta kuin korot) ja rakennat tulovirtaa tällä tavalla. Tekeehän tuo vuodessa jo hyvällä tuurilla jopa 20-40 euroa nettotuloa. Hurrjaa rahavirtaa! Enemmän saa tyhjistä tölkeistä reippaamman sauna-illan jälkeen.

No eikö se raha nyt olekaan sielä pitkäaikaistilillä, joidenka keskimääräinen talletus korko syyskuussa 2013 oli alle 1% (12kk). Tämäkin on ihan faktatietoa.

Se siitä.

eli ei tuon mukaan kannata siis rahaa makuuttaa myöskään tilillä. eli ei se säästämälläkään juuri korkoa kasva.

menee jo epäselväksi, onko nyt tinka siitä että rahoitus tulee aina kalliimmaksi kuin oma raha, mikä on itsestäänselvyys, vaiko ettei normaalijannusta ole keinottelijaksi..?

säästämällä ei korkoja tienaa, unelmien hinta nousee koko ajan ja siten se säästäminenkin hankaloituu ja sitten toisaalta lainat jne on niin kalliita, kun korkoa kuussa joutuu maksamaan sen 20e tms, ettei kannata ostaa kuin omalla rahalla ja niin halpaa kuin saa. oli se ostos sitten hyvä tai ei, kunhan kulkee ja on halpaa..

tuon viimeiset 3 sivua voisi joku tiivistää ja mielellään sellaiseen viiteen lauseeseen.. ja sitten mennä siihen aloituskysymykseen ja sen vastaukseen.

[valuvika]

Toteaa pankkiiri Crassus, joka pankistaan maksaa tuplasti antolainauksistaan enemmän korkoja ulos kun mitä itse ottolainauksillaan tienaa.

Pankista kuulemma saa asuntolainaa alle prossalla, ja naapuripankki maksaa samasta rahasta 2,5% koron! Nyt jokainen ottamaan milli asuntolainaa, josta puolet vaan tilille jauhamaan rahaa. Ikiliikkuja on keksitty, ja surkeimmatkin apukoulu-camohousupellet pääsevät rahoihin kiinni. Näin toimivat jepet, joilla on substanssia.

Toisaalta, mikäli vertaa normi asuntovelallisen pankkisuhdetta Zuckerbergin tilanteeseen, ei luultavammin realismi ole se vahvoin alue (pankkimaailman lisäksi).

Crassuksen laskentakaava on kyllä ihan oikeansuuntainen mutta sitä ei voi soveltaa tavikseen jo siitäkin syystä että muuttujat pitää ottaa ihan erilailla huomioon, rikkaat kestää takaiskut ja jokin muu sijoitus kompensoi toisen sijoituksen menetykset, ja silti ajavat itsensä nurkkaan aika ajoin. Isoa mittakaavaa ei voi eikä kannata soveltaa nappikauppaan.
Muutenkin ihan hauska ajatusleikki että pelaaminen rahalla olisi näin helppoa, kuulostaa ihan investointipankkiirin täkyltä

[vma]

eli ei tuon mukaan kannata siis rahaa makuuttaa myöskään tilillä. eli ei se säästämälläkään juuri korkoa kasva.

Ei kannata ei. Hankalaksi vetää mikäli haluaa säästöilleen edes jonkintasoisen tuoton, ja samalla haluaisi pitää rahat tarvittaessa nopeasti saatavilla.

menee jo epäselväksi, onko nyt tinka siitä että rahoitus tulee aina kalliimmaksi kuin oma raha, mikä on itsestäänselvyys, vaiko ettei normaalijannusta ole keinottelijaksi..?

Osui silmään yleisrehvakkaat diipadaapa katovaikkazukerbergiakin- neuvot asuntolainan jättämisestä silleen, ainoastaan korot kuitaten, ja tällä toiminnalla sitten mukamas (täysin vääriin lukuihin perustuen) tienaten muiden harrastusten rahoituslyhennyksiä ja - rahoja.

Nuo ovat helvetin vaarallisia neuvoja, ja yleensä normi- ihmisillä tuhoon tuomittuja. Mikäli yleisesti homma napsuisi noin, asiathan olisivat helkkarin hienosti.

Valitettavasti tilanne on vaan täysin toinen. Velkaongelmaisia tulee jatkuvasti lisää, ja se ei ole kenenkään etu.

[valuvika]

Ei kannata ei. Hankalaksi vetää mikäli haluaa säästöilleen edes jonkintasoisen tuoton, ja samalla haluaisi pitää rahat tarvittaessa nopeasti saatavilla.



Osui silmään yleisrehvakkaat neuvot asuntolainan jättämisestä silleen ainoastaan korot kuitaten, ja tällä toiminnalla sitten mukamas (täysin vääriin lukuihin perustuen) tienaten muiden harrastusten rahoituslyhennyksiä ja - rahoja. Nuo ovat helvetin vaarallisia neuvoja, ja yleensä normi- ihmisillä tuhoon tuomittuja. Siitä tinka.

Juuri näin.

[M58]

Integraalilaskentaa opetetaan jo lukiossa eikä se ole korkeampaa matematiikkaa nähnytkään.

Korjaan, minun opiskeluaikanani matikan lehtori sanoi että: "integraalilaskenta, josta korkeamman matikan sanotaan alkavan". Lienee oikein. Hän oli laajasti hyvin arvostettu lehtori ja pedagogi.

Sen kummemmin edellisiä kommentoimatta totean näistä lainoista. Velkaahan otetaan kun halutaan vivuttaa ja tämä perusasia on ymmärrettävä kaiken kaikkiaan. Ja siihen liittyvät riskit. Kun hlö ottaa asuntolainan, hän haluaa vivuttaa itsensä nopeasti mukaviin ja "varmempiin" asumisoloiihin, kuin esim. vuokralla asuja . Yleisin ja eniten käytetty vipumuoto ja erittäin ymmärrettävää. Kun hlö ottaa auto- tai prätkälainan, hän haluaa vivuttaa itsensä nopeammin haluamalleen ajelunautinnolle, kuin ensin säästämällä jne... hyvin ymmärrettävää.

Sen sijaan jos ottaa lainan puhtaasti sijoittamiseen, on todellakin ymmärrettävä asiaan liittyviä riskejä, siis kun käyttää velkavipua kuvitellessaan näin pääsevänsä nopeammin vihreälle oksalle.

Syytä ymmärtää, että kun 1,5 % korko nousee 1,5 prosenttiyksikköä, korko on noussut 100 prosenttia. ja niin ovat sitten lainanhoidon korkokulutkin, siis 100 prosenttia.

Seiskarilla vaikutti sellainen nousukasmainen pankkiiriliike, kuin Tommila&Keitele, vähän aikaa, kunnes tekivät konkan ja menettivät suunnilleen kaiken. Jälkeen päin kovienkin osakemarkkinoiden härkä-ilmiön ollessa vallalla Tommila tavan takaa varoitti ottamasta lainaa osakkeiden ostoon varta vasten...

Niin kauan kuin minä olen seurannut HEX-indeksiä alimmillaan se on ollut siinä 600 kiepeiilä. Nyt se on noin 7000. Ja korkeimmillaan se on ollut (All Time High) 15000. Siinäkin on miettimistä.

Kuitenkin, jokainen joka on rakentanut itselleen talon, tietää että talolainalla järkevästi toimien saa hankittua sen talon ja kun lopputarkastus on tehty, useimmiten rahaa on vielä vaihtaa uuteen autoon jne...

Ei ole pöhkömpi asia tuolla lainan lopulla auton sijasta hankkia vaikkapa harkiten joitain suomalaisyhtiöiden osakkeita. Siitä se kapitalismi alkaa. Ja onhan se sananakin paljon kauniimpi, kuin kommunismi.

Edit, Korjaan, indeksi on tietysti OMX - nykyjään.

[Nomad]

Pikkusummia olen laittanut rahastoihin, ja sieltä sitten ottanut käyttöön isompiin hankintoihin tarpeen mukaan. Myynyt siis surutta tappiolla tai voitolla. Tällä hetkellä sijoitusten kokonaisarvo on -2% ja yksittäisten rahastojen arvot vaihtelevat -30% ja 30% välillä hankintahinnasta. Sijoittamisen periaatteena on ollut makuuttaa rahoja jossain muualla kuin olemattoman koron pankkitilillä. Viimeisimmän pyörän ostoonkin taisin tuolta rahastosta jotain ottaa.

2,5 vuotta sitten eräs Talvivaaralle alihankintaa tekevä pikkufirman johtaja kehui kovasti Talvivaaraa - en sijoittanut.
90-luvun lopun IT-huumassa tahkosin opiskelija-/osa-aikatyöntekijän budjetilla muutaman tuhatta markkaa voittoa, ja sössin ne Soneran taajuuskauppoihin - tähän päälle vielä valtio peri opintotukia takaisin, koska olin noista voitoista saanut pääomatuloja. Persnettoa tuli. Nokian kurssikin oli tuohon aikaan 60 euron korvilla.
Ainoa "varma" sijoitus on ollut velkakirja 12% korolla 90-luvun alussa. Taisi sekin yritys (meijeri) mennä noissa tohinoissa konkurssiin, mutta sain 1500 markan sijoitukseni sitä ennen pois. ;)

2007 tuli ostettua asunto markkinahintaan. Tällä hetkellä siitä saisi hyvällä tuurilla omat pois jos olisi pakko myydä. Ei siis varsinainen sijoitus, mutta rahan kautta ajateltuna halvempi silti kuin vuokralla asuminen. Kokonaiskorko on onneksi olematon, alle 0,5%.

Ja vastaus siihen alkuperäiseen kysymykseen:
1. pyörä käteisellä (maksoi 5300 markkaa).
2. pyörä osin käteisellä, toinen osa isältä lainaa puoleksi vuodeksi.
3. pyörä 50% pankkilainaa. Maksoin vuoden sisään pois.
4. pyörä käteisellä.

Oma riskinottohalu on siis luokkaa: "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Ehkä se 90-luvun alun lama on vielä muistissa ja 16 % korot, vaikka silloin pikkukossi olinkin. Helppo katsella lähihistoriaa ja nähdä vain ne nousevat käyrät. Toiset osaa, toiset ei ja toisilla on vielä tuuria.

[Kenesis]

Tätähän tässä kysyttiin!

[trj]

Pikkusummia olen laittanut rahastoihin, ja sieltä sitten ottanut käyttöön isompiin hankintoihin tarpeen mukaan. Myynyt siis surutta tappiolla tai voitolla. Tällä hetkellä sijoitusten kokonaisarvo on -2% ja yksittäisten rahastojen arvot vaihtelevat -30% ja 30% välillä hankintahinnasta. Sijoittamisen periaatteena on ollut makuuttaa rahoja jossain muualla kuin olemattoman koron pankkitilillä. Viimeisimmän pyörän ostoonkin taisin tuolta rahastosta jotain ottaa.

2,5 vuotta sitten eräs Talvivaaralle alihankintaa tekevä pikkufirman johtaja kehui kovasti Talvivaaraa - en sijoittanut.
90-luvun lopun IT-huumassa tahkosin opiskelija-/osa-aikatyöntekijän budjetilla muutaman tuhatta markkaa voittoa, ja sössin ne Soneran taajuuskauppoihin - tähän päälle vielä valtio peri opintotukia takaisin, koska olin noista voitoista saanut pääomatuloja. Persnettoa tuli. Nokian kurssikin oli tuohon aikaan 60 euron korvilla.
Ainoa "varma" sijoitus on ollut velkakirja 12% korolla 90-luvun alussa. Taisi sekin yritys (meijeri) mennä noissa tohinoissa konkurssiin, mutta sain 1500 markan sijoitukseni sitä ennen pois. ;)

2007 tuli ostettua asunto markkinahintaan. Tällä hetkellä siitä saisi hyvällä tuurilla omat pois jos olisi pakko myydä. Ei siis varsinainen sijoitus, mutta rahan kautta ajateltuna halvempi silti kuin vuokralla asuminen. Kokonaiskorko on onneksi olematon, alle 0,5%.

Ja vastaus siihen alkuperäiseen kysymykseen:
1. pyörä käteisellä (maksoi 5300 markkaa).
2. pyörä osin käteisellä, toinen osa isältä lainaa puoleksi vuodeksi.
3. pyörä 50% pankkilainaa. Maksoin vuoden sisään pois.
4. pyörä käteisellä.

Oma riskinottohalu on siis luokkaa: "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Ehkä se 90-luvun alun lama on vielä muistissa ja 16 % korot, vaikka silloin pikkukossi olinkin. Helppo katsella lähihistoriaa ja nähdä vain ne nousevat käyrät. Toiset osaa, toiset ei ja toisilla on vielä tuuria.

No tällaista se piensijoittajan ja säästäjän elämä kutakuinkin on. Varmoilla sijoituksilla saa sen pienen voiton, siis pienet riskit ja pienet tuotot. Esimerkiksi sijoitusvakuutus jota ei tarvitse päivittäin vahtia missä kurssit minäkin päivänä juoksee. Siellä rahoitusalan ammatti-ihmiset hoitaa päivittäin sen rahan oikeaan paikkaan, eli ei tarvitse paljoa itse miettiä, toisin kuin suorissa osakekaupoissa. Eikä myöskään maksaa toimeksianto palkkioita. Melko helppolukuisia tilastoja mihin sen potin voi jakauttaa ihan maallikko säästäjällekin, ja voi itse muuttaa ihan ilmaiseksi säästön jakaumaa tai kohteita kuukausittain. Siellä pankki ja säästäjä koittaa saada rahalle hyvän ja varman tuoton, kun siitä hyötyy molemmat.

Paras hyöty niissä on loppujen lopuksi ainakin minun kannalta se että kun siellä on pikku potti jemmassa joka kasvaa kuukausittain, ja kun oikeasti tarvitsee tehdä noita pieniä hankintoja, niin on se mistä sen rahan saa tarvittaessa otettua niihin pikku hankintoihin.

Jos niitä pikku säästöjään koittaisi säilyttää tavallisella pankkitilillä tai piirongin laatikossa niin kovin vauhdilla ne hupenisi kaikkeen enempi tai vähempi tarpeelliseen.
Baari-illat tuplaantuisi ynnä muuta "rahareikiä".

[3JJ]

Niin kauan kuin minä olen seurannut HEX-indeksiä alimmillaan se on ollut siinä 600 kiepeiilä. Nyt se on noin 7000. Ja korkeimmillaan se on ollut (All Time High) 15000. Siinäkin on miettimistä.

Pitää kuitenkin huomioida, että HEX vai OMXH vai mikä OMG onkaan, niin se on vain hintaindeksi ja muodostuu osakkeen hinnasta. Se ei ota huomioon tuotonmaksua, osinkoja tai pääoman palautuksia. Eli vaikka indeksi junnaa paikallaan, niin osingot tuottaa edelleen. Osinkotuotosta muodostuu kuitenkin noin puolet pörssisijoittamisen keskimääräisestä tuotosta, eli sitä ei kannata jättää laskuissa pois.

[Crassus]

Turha niistä osakkeista edes on jauhaa kun pointti oli vaihtoehtoistuotto/tappio. Jos ostaa pyörän rahoituksella ja käteen jääneillä rahoilla hot dog kärryn niin rahoitus saattoi olla suhteessa halpa kun se mahdollisti hyvin tuottoisan hodari busineksen.

[JMH]

Turha niistä osakkeista edes on jauhaa kun pointti oli vaihtoehtoistuotto/tappio. Jos ostaa pyörän rahoituksella ja käteen jääneillä rahoilla hot dog kärryn niin rahoitus saattoi olla suhteessa halpa kun se mahdollisti hyvin tuottoisan hodari busineksen.

Niin tai ostaa kärryn/ osakkeet lainalla ja mopon cashillä...

[K-Päkä]

Jos niitä pikku säästöjään koittaisi säilyttää tavallisella pankkitilillä tai piirongin laatikossa niin kovin vauhdilla ne hupenisi kaikkeen enempi tai vähempi tarpeelliseen.
Baari-illat tuplaantuisi ynnä muuta "rahareikiä".

En muuten yhdy tuohon. Vaatii vaan kovaa mielen lujuutta olla koskematta säästöihin vaikka mieli tekis ja muut menis. Itse en ole mennyt ja moni kiva "romu" on jäänyt hankkimatta mutta positiivisena tästä itsekuri koulusta on jäänyt se että mulla on se "yön vanha satanen taskussa" aina.

Enkä tahdo tällä "lesottaa" mutta suosittelen jokaiselle itsekurikuuria, lyöt vaikka vetoa että pystyt olemaan ostamatta kaikkea vaikkapa 6kk tai 1kk tai 24kk "tarpeellista" jota et sitten välttämättäkään tarvi mutta oishan se kiva omistaa. Jokuhan voisi tälläistä kutsua nihlistismiksi mutten minä.

Nim.merk: Ei kädestä suuhun vaan säästön, pitkällisen harkinnan kautta jos oikeesti tarvii nyt eikä joskus tulevaisuudessa.

Terv. Nihlisti Pena

[designet]

Rahoituksella olen pyöräni ostanut. Pois olen maksanut kun siihen on tullut tilaisuus. Onhan tämä vähän sitä kaikkimulleheti ajattelua, mutta onhan se kiva elää nyt kun sitä elämää on vielä jäljellä...

[-perttu-]

Nyt just ei ole pyörää ja seuraavan ajattelin rahoittaa Kenolla tai jollakin muulla Veikkauksen tukimuodolla ... jos ei onnistu tuolla, niin sitten muutan jonkin talouden nelipyöräisistä käteiseksi pyöräilyn rahoittamiseksi.

[Jeswe]

En kyllä ymmärrä näitä "käteisellä ostajia" ollenkaan.
Miksi pitää säästää ja ostaa sitte kun on rahat kasassa? Onko se vaan "se juttu" ku voi sanoo, että käteisellä ostin? Periaate? Joku muu syy?

Pankin maksama korko tilillä oleville rahoille on niin olematon, ettei siellä kannata rahoja pitää. Rahastot, pörssit yms. on järkevämpi vaihtoehto kuhan ei itteään sido mihinkään määräaikasiin juttuihin kiinni. ts. rahat on saatavilla sillon ku niitä tarttee eikä vuoden päästä.

Nykyinen pyörä on rahoituksen (pankkilainan) kautta hommattu. Mahollisuus olisi ollut lyödä taalat samantien tiskiin, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä.
Seuraavaki pyörä lähtee satavarmasti jonku rahotuksen kautta ja ylijäävät eurot laitetaan tuottamaan jonnekki muualle.

Toki jokaisella on erilainen taloustilanne ja moraali siitä, mitä voi velaksi ostaa.
Rahoituksella tai lainalla ostaminen ei oo sen huonompi vaihtoehto kuin käteisellä ostaminen, kuhan vaan taloudenhallinta muuten on kunnossa.

Edit: Tottakai kuukaiserät pitää sovittaa siten, että maksuaika ei veny kohtuuttoman pitkäksi tai vedä taloutta muuten tiukaksi.

[tonttuj]

En kyllä ymmärrä näitä "käteisellä ostajia" ollenkaan.
Miksi pitää säästää ja ostaa sitte kun on rahat kasassa? Onko se vaan "se juttu" ku voi sanoo, että käteisellä ostin? Periaate? Joku muu syy?

En kyllä ymmärrä näitä velaksi ostajia jos pääomaa kerran on.
Miksi pitää ostaa velaksi ja maksaa turhia kuluja ja korkoja jos kerran maksuvalmiutta ja pääomaa on?
Onko se vaan joku virheluulo että "verottaja" maksaa korot takaisin?
Tyhmyys? Joku muu syy?

[Pande_K]

Hyviä pohdintoja ketjussa on ollut ja myös sitten sellaisia mitä en itse täysin ymmärrä. Kukin tavallaan enkä moiti kenenkään tapoja, kunhan kukin toimii varojensa mukaisesti eikä höyrähdä sellaisiin kauppoihin mihin eivät resurssit oikeasti riitä.

En kyllä ymmärrä näitä "käteisellä ostajia" ollenkaan.

Jeswelläkin oli muuten hyvä viesti, mutta kun itse olen "käteisellä ostaja" niin tähän puutun. Itselläni on periaate että harrastevälineiden vuoksi en halua velkaa tehdä vaan silloin kun harrastevälineitä (mukaan lukien moottoripyörä) ostan niin ostan ne tilille kertyneillä euroilla. Silloin on hyvä mieli kun ne ovat heti omia. Jos vaikka ei tulisikaan ajettua niin tympäisisi maksaa kuukausittain maksulappuja. Kun käteisellä maksaa omaksi niin sitten ei haittaa vaikka pyörä seisoisikin ajamatta. Tämä on minun ajatusmallini, jollain toisella on toiset mietteet.

Mutta kukin tyylillään, ei ole minun asiani moittia muiden valintoja.