Sivu: 3 / 3:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 123
Tulokset 61:stä 64:een 64:sta
  1. #61
    Lainaa mchuurre kirjoitti Katso viesti
    Aiiivan LOISTAVA meinkinki nyt Kipa sulla !
    Jepjep, piikkikumit odottelee tallissa talvea ja lunta. Jammukin on renkaanvaihtoa vaille talvivalmiudessa

    Hienoa tietää, että muitakin "huurreperseitä" on olemassa!
    Paljon kuutioita ja vähän pyttyjä

    Beta 350 RR kannonkiertäjä
    Yamaha TT600R 673 cc isolohkona vääntävä soransiirtäjä/rospuutto/talviajokki
    V-tyylin vääntöhirviö: Kawasaki VN 2000
  2. #62
    Lainaa karia kirjoitti Katso viesti
    ...Mutta enemmän minua hirvittää, ja samalla todella kiinnostaa se, kuinka lumi-jäisellä tiellä mahtaisi pysyä pystyssä moottoripyörällä. Siis kuinka minä pysyn pystyssä....
    Piikki/nastarenkain varustetulla pyörällä pito on välillä parempi, kuin nappulakumilla soralla/hiekassa. Irtolumessa ajaessa on hyvä pitää nöyrä ote stongasta: keula voi vispata, mutta älä liikaa yritä hillitä. Sladittaen ohjaaminen voi olla haastavampaa sikamaisen pidon vuoksi. Sopivan kova polanne alla ja piikit tarttuu kuin liimattuna pintaan kiinni.

    Kyllä pystyssä pysyy, ei huolta. Tässä pätee sama lainalaisuus kuin perusenskailu spoorissa: lisää pikkasen vauhtia ja kulku oikenee
    Paljon kuutioita ja vähän pyttyjä

    Beta 350 RR kannonkiertäjä
    Yamaha TT600R 673 cc isolohkona vääntävä soransiirtäjä/rospuutto/talviajokki
    V-tyylin vääntöhirviö: Kawasaki VN 2000
  3. #63
    Lainaa karia kirjoitti Katso viesti
    Tuli mieleen tätä ketjua lukiessa toinen harrastukseni, moottorikelkkailu. Vanhana moottorikelkkailijana en oikein aluksi ymärtänyt miten +2 asteessa voi palella. Ei pahalla, en vain tunnistanut tunnetta.

    Tarkeneminen kylmässä ei ole kelkalla vaikeaa, eikä siis pyörälläkään. Ja tarkoitan kylmällä -20 ja kylmempiäkin kelejä. Pohjoisen miehenä on tullut ajettua lähes -40 asteen keleissä. Silloin kyllä on jo vaikea pukeutua lämpimästi ja yhtä aikaa säilyttää notkea liikuntakyky kelkan päälla.
    Lämmitys siis hoidettaneen pukeutumalla oikein. Ilmavasti, kerroksittain jne.
    Itsekin satunnaiskelkkailijana pitää tarttua kyllä tähän hieman. Kelkkailussa normaalilla turistireitistöllä on yksi ero maantiellä tapahtuvaan moottoripyöräilyyn, nimittäin epätasaisen alustan vaatima jatkuva fyysinen ponnistelu. Kelkalla joutuu jatkuvasti siirtämään painoa ohjatakseen, ja keventämään istumapainoa jaloilla vaimentaakseen pomppujen vaikutusta. Tosimiehet tietysti ajaa enempivähempi seisaaltaan, mutta siihen ei meikäläisen fysiikka taivu.

    Itse ainakin on todennut, että jos kelkkaillessa vaatetus on melkein kuuma siihen että metsätaipaleella kohtuukuntoisella hieman patikkoisella reitillä pitää nopeutta sen sallitun max 60km/h, niin auta armias kuinka kylmä tulee jo muutaman kilometrin tasaisella vesistösiirtymällä, jossa ainoa fyysinen ponnistus on kaasuvivun painaminen. Tästä suorana lopputulemana voi myös todeta, että jos päällä on samat ajokamppeet, niin moottoripyörän päällä tulee kylmä jo vajaassa +10 asteessa, ja toisaalta kelkkaillessa normireitillä tarkenee hyvin vielä liki -10 asteessa. Siitä olen samaa mieltä, että kelkkailun pukeutumishaasteet alkavat vasta toden teolla tuosta -20 asteesta.

    Talviset enduropuuhat tiellä ja tien ulkopuolella ovat sitten taas ihan oma lukunsa.
  4.  
  5. #64
    Täällä on pyörät ympärivuotisessa vakuutuksessa, eli ajaa voi silloin kun huvittaa. Talviajoa on tullut harrastettua jo pari talvea, eli kolmas talvi alkaa kohta ja innolla odotan

    Vanhin poikanikin alkoi puhumaan että hänen mopoonsakin pitäisi hankkia piikit että pääsee rällämään jääradalle
    KTM 690 EnduroR
Sivu: 3 / 3:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 123