02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Onhan se. Ei vaan Superin jälkeen ole mikään sellainen tuntunut käteensopivalta. Tuota Temmiä kun menin koittamaan iski heti että täähän on kuin Superi pienenä. Vetää sitkeästi ja hallittavasti alhaalta, iskee kuin Korkeajännityssarja tehoalueella ja jotenkin geometriakin on vaan kotoisa. Eniten minua jäähdytys huolettaa, syksykeleissä riitti kun yhden flektin laitoin mutta joku viime Sisun reilu 4h +23°C olisi saattanut tuottaa aika paljon höyryä. Mutta sen näkee kohan ilmat lämpenee ja kaksitahteja saa kaupasta.
Työkalu jolla painetaan esijännitysholkki alas jotta saa iskarin korkin kiristysmutterin avattua ja korkin kierrettyä irti.sfafsda.jpg
fff.jpg
Esijännitysholkissa on kaksi reikää mistä sitä voi painaa alas. Näin ainakin noissa 2000-alun vekottimissa.
Vähän parempi versio laitteesta:
46-59-9007.jpg
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Haluaisko joku vähän opettaa säädättämisestä Eli miten se käytännössä tapahtuu. Itselläni ei ole asiasta minkäänlaista käsitystä, mutta jos nyt olen jotain ymmärtänyt niin käsittääkseni vaihtoehtoja on kolme;
1. Joku firma tekee referenssipyörällä kartat (dynossa?), jotka sitten myydään ja upataan laitteella toisiin pyöriin. Nämä siis ilmeisesti ovat täysin kohdillaan sille referenssipyörälle ja luotetaan siihen että tehtaalta tulee kohtuu samanlaisia (lienee nykyaikana ihan totta). Samoin kuin luotetaan siihen etteivät erilaiset sliparit ole liian erilaisia (tämäkin pitänee paikkansa).
2. Säädetään pyörän vakioecua eli "laitetaan läppäri kiinni". Tässäkö sitten seokset säädetään sen perusteella millaisia tietoja ecu niistä antaa ?
3. Säädetään dynossa eli kattavin jossa mitataan ecun tietojen lisäksi pakokaasuja ? Ja mitä muuta ?
Varsinkin tuo kohta 2. ihmetyttää että millä perusteella niitä seoksia säädetään ? Ilmeisesti myöskään kaikkiin ecuihin ei pääse mitenkään käsiksi ?
Tuli pimeinä tunteina mieleen kun tuolle V7 850:lle ei tunnu löytyvän mitään muuta vaihtoehtoa kuin UpMap jolla ei sitten esim. kattien poistoa pysty huomioimaan. En silti epäile etteikö parantaisi menoa vaikka hommaisi UpMapin ja jättäisi katit paikalleen.
1. Aika tarkkaan näin. Vakiopyörille pitäis toimia oikein hyvin. Sitten kun aletaan vaihtelemaan myös osia, vaimentimia, putkistoa, ilmanputsaria jne, tulokset saattaa vaihdella enemmän tai vähemmän.
2. Tätä vaihtoehtoa ei oikeastaan ole olemassa. Joko laitetaan valmis aiemmin toiselle pyörälle säädetty kartta sisään tai sitten haetaan yksilölliset säädöt dynossa. Välimallina voi olla myös mahdollista tehdä säädöt tiellä ajamalla, jos ECU ja säätötyökalut mahdollistaa dataloggauksen. Mutta siis ajamatta ei käytännössä mitään järkevää yksilökohtaista säätöä pysty tekemään.
3. Noin minimissään mittaillaan dynon antureilla tehoa ja pakokaasuista seossuhdetta. Näillä sitten haetaan optimisäädöt polttoainemäärille ja sytkäennakoille. Suppeimmillaan tämä tehdään vaan täyskaasulle, perusteellisemmassa vaihtoehdossa hierotaan myös osakaasualueita. Optimissaan käydään vielä välissä kadulla kokeilemassa miltä muutokset tuntuu noin käytännössä.
Säätömuutosten toteutustapa voi sitten vaihdella enemmän tai vähemmän. Aika monen pyörän vakio-ECUa pystyy säätämään tavalla tai toisella. Osaan löytyy jopa ilmaisia säätösoftia, osaan taas pitää ostaa kohtuullisen kalliitakin säätötyökaluja, mahdollisesti myös pyöräkohtaisia lisenssejä. Joihinkin sitten ei löydy mitään järkevää mahdollisuutta vakiokarttojen muokkaukseen, jolloin pitää käyttää Power Commanderia tai muita vastaavia erillisiä "huijauspurkkeja". Perusteellisin vaihtoehto on sitten koko ECU:n korvaaminen jollain vapaasti säädettävällä "standalone-ECU:lla", mutta tämä on yleensä järkevää vasta kun ollaan tekemässä jotain radikaalimpia muutoksia koneeseen, esim. lisätään ahdin.
Arttu
Kiitoksia kattavasta vastauksesta. Tuo 2. vaihtoehto ihmetyttää silti kun esim. autoillehan noita tehdään vaikka mihin laitteisiin, mutta ilmeisesti sitten suunnilleen kaikkiin löytyy joku "geneerinen virikartta".
Tuossa omassa on Marellin ohjaus ja ilmeisesti ne eivät ole niitä helpoimpia. Ehkä myös vaikuttaa kun Moto Guzzi V7:n 850 malli taisi tulla 2021 eli kohtuu tuore vielä. Täytyy toivoa että tilanne paranee tai sitten tyytyä pitämään katit paikallaan.
Turboa ei sentään olla asentamassa vaan kaikki käyntiä ja mukavuutta haittaava pois jotta vetää tasaisesti
En nyt heti keksi miten onnistusi... kaksi muistaakseni 14 tai 13 millistä kiintoavainta tarvitaan kyllä työkalulla paljastettavan mutterin avaamiseeen. Mä tein ensin itse vähän vastaavan työkalun kuin eka linkissä jostain nurkissa pyörineestä isosta alumiinputken pätkästä. mikä sopi iskarin ympärille. Sitten siihen reiät+jengat kylkiin ja muutaman millin 10.9 kierretangosta esijännitysholkin reikiin sopivat puikot (ne kesti vääntymättä vähän niinkuin just..). Alumiiniputken kylkiin vahvat koukut ja sitten kiristysliinoilla puristamaan pamppua kokoon jotta saa mutterin esiin. Se oli sellaista sohlaamista että jäi tasan viimeiseksi kerraksi, ja ostin suosiolla maassa seisovan jousipuristimen missä tunkki alhaalla, keskivaiheilla lenkki minkä läpi iskari pujotetaan ja sitten ylhäällä haarukka missä kierrettävät tapit esijännitysholkkiin. Laitos on sen verran tukevaa rautaa että varmasti kestää.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Tuo Shyhanderin aiemman postauksen alemman kuvan tilanne taitaa olla juurikin se missä tuollaista kaipaa. En enska/krossikeuloissa moiseen rakenteeseen ole törmännyt mutta taisi RSV Millen keula olla semmoinen että piti aika vippaskonstit tehdä että sain jousen löysättyä ja nyt kun tuota katson, on varmaan juurikin se vekotin mitä olisi kaivattu.
Joo, autojen ohjelmoinneissa yleensä käytetään valmiita virikarttoja. Siis kun puhutaan kokolailla vakio-osilla varustetuista koneista. Autoissa ECU:n sisältö on monesti kryptattu ja paritettu kyseiseen ECU-yksilöön. Tämän seurauksena ohjelmointiprosessi tyypillisesti menee niin, että ohjelmoinnin tekevä paja ensin lukee sisällön ECU:sta ja lähettää sen virisoftan tekijälle. Softan tekijä sitten laittaa mukaan nuo ennalta tehdyt virikartat ja kryptaa paketin sellaiseksi että ECU edelleen hyväksyy sen. Ja lopuksi paja kirjoittaa tämän paketin takaisin ECU:un. Tästä saattaa helposti tulla käsitys, että tuossa tehdään jotain autokohtaista optimointia. Ja ohjelmoinnin myyjällä ei yleensä ole tarvetta alkaa oikomaan tätä väärinkäsitystä
Arttu
Tuo kakkosoptio on vähän semmoinen harrastajan kotitarvesäätö jos lambdan saa pyörään kiinni. Omasta, tosin kaasaripyörästä säätelin seoksen ajelemalla erillisellä näytöllä varustetun lambdan kanssa eri kierro- ja kaasunasentoja ja säädin sen mukaan tavoitearvoihin. Taisin about lambda 0.9:iin koittaa osua täyskaasut ja yhteen pintakaasulla. Ruiskun kanssa toimii ihan samalla tavalla. Kameran ottaisin seuraamaan näyttöä, oli jo vähän reilu sataheppaisellakin tarpeeksi jännää koittaa katsoa täyskaasuseoksia lambdan näytöstä motarilla ja pysyä tiellä
Noinhan se usein menee että siirtelevä paja ei ei edes nää varsinaista (varsinkin jos homman tekevän pajan nimessä on paljon sanoja hyper, super, power jne)
ja vastaa oikeestaan vaikkapa comanderi valmiitta karttoja
(mitkä tehty yleiseenn kokoon panoon joilekin muutoksille jolekin putkelle tms)
siirettään vaan comaderi sijaan suoraan ECU:n
Tai sitten se joka lukee ja kirjoitta sen softan"kartan" sinne autoon ECU:n
on sama joka muokaa myös sen softan virisoftaksi,
voi vaikka välissä ajella penkissä, tiellä, laaja kaistalla katsella, persmetrill, sekunttikellolla tutkailla
ja taas huikan muokata sitä "kartta"
esim jos vaikka auton omistaja haluaa että
väännön rajoitin salli enemän vääntö pienmillä kieroksilla mitä
niissä "bulkki" softissa on
niin sitten onkin kyse ko autoon räätälöidystä
jokus näitä tehnnyt
2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
2013Joensuu 2X1Maili
2013Lappenranta S7X1Maili
2014Lappenranta S 6X1Maili
2015Halli6X1Maili
2015Lappenranta K 17X1Maili
2015Kauhava17X1Maili
2015Räyskälä27X1/4Maili
2015Lappenranta S 3X1Maili
Kannattaa tutkia vaikkapa allientech(muutosten tekoon) ja kess(tiedon siirtoon) mitä tarjovat ko laiteesen
sekä evc winols löytyykö siihen damosta(muutosten tekoon),
tarjonan vähäisyyten voi olla syynä
tuo että on melko uusi, sekä merkki
mikä ei ole niin yleinen/ja usein virityksen kohteena kuin vaikkapa honda
2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
2013Joensuu 2X1Maili
2013Lappenranta S7X1Maili
2014Lappenranta S 6X1Maili
2015Halli6X1Maili
2015Lappenranta K 17X1Maili
2015Kauhava17X1Maili
2015Räyskälä27X1/4Maili
2015Lappenranta S 3X1Maili
Gruppo tuntuu vähän kuolleelta muuten kuin kahvitteluhetkien järjestämisen suhteen. Ilmeisesti Guzzistit ovat pääosin vähän iäkkäämpää porukkaa.
Ovatko nuo siis jotain softia joilla pitäisi itse kikkailla ecuun säätöjä ? Siihen en meinaan uskalla lähteä vaan maksan ihan mielelläni jollekin ammattilaiselle työstä
Vähän tuntuu olevan ongelma joka foorumilla mitä vielä jäljellä (ja mitä VerticalScope ei ole totaalisesti pilannut ostamalla ja runnomalla samaan piparimuottiin tuhoten samalla sielun 99% foorumeista) Paskanjauhantaosio kukkii kantahappojen toimesta mutta yritäppä kysyä jotain teknikaalista apua oikein mihinkään niin sirkat sirittää melkein joka kerta...
Omituisten Otusten Kerho
Yamaha GTS 1000 '93
Cagiva Mito Evo2 4t turbo-projekti '05
Ex:Bashan BS200-S7 `07 katumönkkäri
Ex:Benelli Tornado TRE Novecento '06
Ex:Triumph Daytona 955i DSSA `02 fighter
Ex:Honda CBR 600F2 '91
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Joo, kyllä ihan vakiokuntoisiakin autoja säädetään myös yksilöllisesti, tien päällä tai dynossa. Mutta tietääkseni valtaosa näistä ohjelmointeja tarjoavista puljuista käyttää valmiita karttoja tällaisille. Yleensä yksilöllinen säätö myös kustantaa vähän enemmän kuin hinnat-alkaen vaihtoehto.
Mulla on taloudessa kaksi turbo-volkkaria tasan samalla koneella. Toisen säädätin tuollein tiellä ajamalla, kun siihen oli tehty pieniä muutoksia tekniikkaankin. Käytiin säätäjän kanssa ajamassa motarilla lenkkiä moottoridataa logaten. Logien perusteella sitten tehtiin hienosäätöä, ilmeisesti lähinnä ahtopaineisiin ja sytkäennakoihin. Olettaisin, että tuokin säätö kuitenkin perustui hyvin pitkälti jo aiemmin ko. koneelle tehtyihin karttoihin. Toiseen sitten laitettiin ihan vaan valmis kartta ilman mitään hienosäätelyitä, huvikseen kuitenkin ajettiin myös tehomittaukset dynossa ennen ja jälkeen. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että lopputuloksessa ei kyllä isommin eroa huomaa noiden välillä. Paitsi että tuo valmis ohjelma hukkasi autosta vakkarin...
Arttu
Guzzi on marginaalimerkki joka maassa mikä näkyy sitten foorumeilla ja kaupallisten toimijoiden vähyytenä
wildguzzi.com on ihan hyvä jenkkifoorumi, fiilkseltään Gruppoon verravissa
Guzzitech.com en niin tunne mutta sieltä löytyy ihan oma osastonsa V7/V9 -malleille
Jos osaa saksaa niin sieltä varmaan löytyy foorumeita kanssa
Olet jo tsekannut GuzziDiag:n että tukeeko se sun pyörän ecua?
https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
Typpitäytön liittimen lisääminen takaiskariin, millainen ja mihin siihen kannattaa laittaa? Lapin akkumaailma huoltaisi reilulla viidelläkympillä jos tuommoisen saisi iskettyä kiinni.
Myös vinkit kohtuuhintaisista huoltajista jotka liittimen saa laitettua huollon yhteydessä kiinnostaa.
Viimeksi muokannut: Kötöstelijä; 12.03.2024 klo 17:31.
Lajin halpuus viehättää.
Jos on tilaa, minusta Schraeder-tyyppinen eli siis autonrenkaantäyttöventtiili on kätevin. Ei siis semmoinen kuminen vaan ruuvattava. Käytän omissa traktorin nestetäyttöventtiilin päitä, pyöräytän M8 kierteen siihen venan päähän ja samanmoisen typpisäiliön päähän.
Tuossa iskarissa laittaisin jonnekkin yläpäähän hydraulisen esijännäsäätimen yläpuolelle, mihin sen nyt mahtuu. Jos on teräsrunko, voi olla fiksuin vaihtoehto hitsata kierreholkkiventtiilille.
Tosi ahdasta jos on, semmoinen neula kumilutkun läpi-systeemi mitä esim Öhlinseissä on, on varmaan paras.
Kotariin laitoin ihan autoventtiilin. WP täyttösysteemi on erittäin hämärä ja vaatii kalliita erikoistyökaluja.
Tuon tyyppisiä on maailma täynnä eri pituisina, eri hintaisina ja erilaisilla kierteillä.
https://www.esska-tech.co.uk/shop/Fi...1S00X1000-9790
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Kiitos, tommonen linkin takaa löytyvä sopivalla tiivisteliimalla tai epoksilla kiinni ja siinähän se. Minusta toi runkoon 45 asteen kulmassa oleva hartia näyttäis ehkä parhaalta paikalta reikä tehdä, mutta pitää ihmetellä kun saa iskarin käteen.
Typpipullolle vois olla muutakin käyttöä irkkustouttien teossa, pitääpä harkita josko vähän lisäisi harrastebudjettia ja purkais ite...
Lajin halpuus viehättää.
En edes ajattelisi liimaa käyttäväni kuin korkeintaan tiivistykseen. Tyypillisesti käytetään n.10bar paineita noissa. Typpi on hyvää ja stabiilia mutta ilman käytöstä en ole keksinyt mitään oikeaa haittaa, fillarin iskaripumpulla saa annosteltua.
Fillarin iskaripumppua olen itsekin käyttänyt paineistukseen.
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Typpi on kuivaa ja ilmassa on aina kosteutta mukana. Yhdessä wanhassa WP:ssä oli muutama senttilitra vettä kaasusäiliössä ja se ehkä jo lisää painetta, jos iskari kuumuu yli 100C. Se oli varmaan täytetty ilmalla pidemmän aika. Toisaalta olihan tuo kestänyt, joten ei vedestäkään ehkä sitten haittaa ole .
Itse ostin joskus 10l typpipullon omaksi ja se varmaan kestää oman elämänajan ja jää muiden ongelmaksi sitten myöhemmin. Joku polkupyörän iskarin täyttöadapteri, josta saa neulan ruuvattua erikseen alas/ylös ja joka iskariin schraderi.
Jos suositella pitäisi suosittelisin typpeä. Omien pelien iskarit huollan kerran/kaksi vuoteen ja toisaalta vaikka siinä toistoja kertyy, häviää myös mahdolliset pitkän aikavälin ongelmat ilman käytöstä. Pari kertaa on useamman vuoden seissyt vanha iskari tullut avattua eikä niistäkään kosteusvaivoja löytynyt. Voi siis hyvinkin olla mahdollista saada ilman mukana niin paljon vettä että on ongelmaksi asti mutta tosi epätodennäköistä ainakin omalla kokemuksella. Etenkin kun käytän kaasusäiliön yleensä huoltaessa auki.
Kiehumista en näe todennäköiseksi vaikka vesi olisi nesteenä, se 10bar paine rauhoittaa sitä kummasti.