Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta

[1340R86]

Tietääkö kukaan nahkapuvun korjauksen osaavaa ompelijaa PK-seudulla?

Kävi silleen hassusti, että nurin mentiin radalla joku aika sitten ja puku sai pikkuisen damagea. Oikean kyynärpään kohdalle tuli hihaan reikä ja saman puoleinen persaus otti myös hiontaa asvaltista. Ajattelin näihin välttävän ihan nahkapaikat noihin kohtiin. Onneksi oli puku niin oma nahka säästyi vaurioitta

Veikkolan kylä suutaari

[itl]

Kiitoksia kaikille ompelijan hakuvinkeistä. Eiköhän näistä joku löydy joka laittaa puvun taas kuosiin.

[Jamppavee]

Tuli tuossa lähdettyä hyvään aikaan päivällä pyöräilemään kun myrsky pääsi yllättämään, päätin pysähtyä huoltoasemalle ootteleen pahimman myrskyn ohi ja pyörä jäi sinne sateeseen( ja vettä myös tuli ihan kunnolla). Sitte noin puolen tunnin päästä lähin jatkaa matkaa nii pyörä rupes booaan täyskaasulla ja sammukin kerran, lähti kuitenki käyntii ja pysyin loppumatkan käynnissä. Niin voiko tuohon olla selitys että vettä päässyt johonkin vai tarviiko tässä varautua remonttiin. Puolikaasulla pelasi kyllä ihan normaalisti. Pyörä siis on ktm exc400 07

[Chivas067]

Autotalliin työpöytää suunnittelen, mutta mikäpä se olisi se sopiva korkeus mokomalle. Tarttis olla mukava touhuta seisten, mutta myös toimiva istuen säädettävän jakkaran kanssa...?

Ukolla mittaa 170cm ja olen suunnitellut sellaista 80-85cm korkeutta... Eli korkeampi kuin ruokapöytä, mutta matalampi kuin tiskipöytä jotka kai aika hyvin määrittelee istuma ja seisoma työkorkeuden.

[lario]

Piti ihan mitata.

Autotallin toinen työpöytä 830mm ja toinen työpöytä 865mm
Ei mainittavaa eroa työskentelyssä, koska jakkara on korkeusäädettävä.
Seisaaltaan työskentelyyn voisi olla 100-150mm korkeampi.

Mutta nuo korkeudet on ollut tallissa kohta 20 vuotta ja ei valittamista.

[Batmanninja]

Mulla on tarkempaan, istualtaan tehtävään näpräämiseen vanha koulupöytä, korkeus 74 cm. Korkeampi, "seisomapöytä" tai baarijakkaralla istuen työskenneltävä on 92 cm. Hyvät.

[lario]

74cm työpöydän korkeus on minusta aika matala.
Jos ei muuten, niin olisi kiva,että jalat mahtuisi pöydän alle tai sitten jakkara on pygmeiltä varastettu.

[Rekkamasa]

Mulla mittaa samat 170cm ja pajan pöydän pinta tasan metrissä, tosin suunniteltu seisomahommille mutta itse tykkään hieman korkeammasta.

[lario]

Voimme todeta, että työpöydän korkeus on makuasia ja tehdäänkö duunia istualtaan vai seisaaltaan.

Istualtaan voi jakkaran korkeutta muuttaa, mutta kun seisoo, niin korkeus on jokaiselle vakio.

[sami1024]

Heitetääs nyt vielä oma lusikka tähän korkeussoppaan. Itsellä on tallissa todella vanha ja massiivinen puusepänverstaan höyläpenkki, sen korkeus on 82cm. Toisaalta 190cm pitkänä kaipaisin vähän lisää korkeutta, optimi seisomatyöskentelyyn olisi varmaan 90 sentin paikkeilla. Kannattaa tosiaan muistaa se, että jakkaraan saa aina vaihtamalla lisää korkeutta, mutta riippuen toteutuksesta pöytää on työläämpi korottaa, jos se osoittautuu matalaksi. Itsellä ainakaan yläselkä ei tahdo sietää kumarassa askartelua ilman jumituksia.

[skuikka]

Olisikohan se metrinen minullakin. Pitkän mietinnän jälkeen sen nykyiseen korkeuteen laitoin ja tyytyväinen olen ollut. Moottoreita kasaillessa tarvitsee välillä saada vähän voimaa käytettyä vaikkapa momenttiavaimen kanssa jumpatessa silloin on kiva kun voi seisaaltaan tehdä kumartelematta. Korkeussäädettävän tuolin kanssa samassa pöydässä on mukava tehdä tarkkoja hommia ja seisaaltaankin ne menee.

[lario]

Raati päätti:
Metri seisaallaan
Vähän alle metri istualtaltaan.

[Koheltaja]

Trestonin sähköpöytiä on välillä näkynyt huutonetissä ja torissa kohtuu hinnalla ja saa säädettyä korkeuden tarpeen mukaan. Toimistokäyttöön tehtyjä sähköpöytiä saa edullisesti mutta rungot on vähän rimpuloita tallipöydäksi.

[teemu.k.anttila]

Tuli tuossa lähdettyä hyvään aikaan päivällä pyöräilemään kun myrsky pääsi yllättämään, päätin pysähtyä huoltoasemalle ootteleen pahimman myrskyn ohi ja pyörä jäi sinne sateeseen( ja vettä myös tuli ihan kunnolla). Sitte noin puolen tunnin päästä lähin jatkaa matkaa nii pyörä rupes booaan täyskaasulla ja sammukin kerran, lähti kuitenki käyntii ja pysyin loppumatkan käynnissä. Niin voiko tuohon olla selitys että vettä päässyt johonkin vai tarviiko tässä varautua remonttiin. Puolikaasulla pelasi kyllä ihan normaalisti. Pyörä siis on ktm exc400 07

Kannattaa katsoa, että tankin korkin alta lähtevä vedenpoistoputki ei ole esim. koivun siemenien tukkima. Jos vettä pääsee vähän tankkiin, niin voi hyvin aiheuttaa kuvaamasi oireet.

Vettä saattaa jäädä tankkiin booauksen jälkeenkin. Jos terästankki, niin kannattaa purkaa ja kuivata kunnolla.

[Seikkailu_R]

Kannattaa katsoa, että tankin korkin alta lähtevä vedenpoistoputki ei ole esim. koivun siemenien tukkima. Jos vettä pääsee vähän tankkiin, niin voi hyvin aiheuttaa kuvaamasi oireet.

Vettä saattaa jäädä tankkiin booauksen jälkeenkin. Jos terästankki, niin kannattaa purkaa ja kuivata kunnolla.

Kierrekorkki ja muovitankki, ei ole mitään vedenpoistoletkuja...
Korvausilmaletku korkissa.

[Ukkonen]

Heitetääs nyt vielä oma lusikka tähän korkeussoppaan. Itsellä on tallissa todella vanha ja massiivinen puusepänverstaan höyläpenkki, sen korkeus on 82cm. Toisaalta 190cm pitkänä kaipaisin vähän lisää korkeutta, optimi seisomatyöskentelyyn olisi varmaan 90 sentin paikkeilla. Kannattaa tosiaan muistaa se, että jakkaraan saa aina vaihtamalla lisää korkeutta, mutta riippuen toteutuksesta pöytää on työläämpi korottaa, jos se osoittautuu matalaksi. Itsellä ainakaan yläselkä ei tahdo sietää kumarassa askartelua ilman jumituksia.

Tiiliä alle, nostaa sopivasti ja pysyy silti jykevänä.

[1340R86]

Trestonin sähköpöytiä on välillä näkynyt huutonetissä ja torissa kohtuu hinnalla ja saa säädettyä korkeuden tarpeen mukaan. Toimistokäyttöön tehtyjä sähköpöytiä saa edullisesti mutta rungot on vähän rimpuloita tallipöydäksi.

Sähkö pöytä on hyvä,
käytössä ollut vahvistettu semmoinen minkä päällä tehtnnyt v8 kasuksen
myös kas kuorma lavoja ja pällä vaneri on hyvä säätö tosin siinä vain lavan puksuus kerralla

[sami1024]

Tiiliä alle, nostaa sopivasti ja pysyy silti jykevänä.

Irtokalustolle toimii, mutta kyllähän tallityötaso pultataan seinään ja/tai lattiaan kiinni, ettei se liiku vaikka joutuisi vähän voimaakin käyttämään.

[Chivas067]

No niin! Sellaista sopivaa haarukkaa näköjään löytyi ihan mukavasti. Näyttääpi tosiaan sille että olisko jäänyt matalaksi tuo minun suunnittelema korkeus. Luulempa että optimi mahtaa olla siinä vähän alle metrissä jotta tomii sekä seisten että istuen.

Kiitoksia kaikille jälleen kerran vastauksista!

[Kotarikuski]

Mulla on tarkempaan, istualtaan tehtävään näpräämiseen vanha koulupöytä, korkeus 74 cm. Korkeampi, "seisomapöytä" tai baarijakkaralla istuen työskenneltävä on 92 cm. Hyvät.

Ohho, onpas siisti talli, ihan kateeks käy. Vai onko kuvanottoa varten stailattu?

[B12]

Piti ihan mitata tuo omatekemä tallin työpöytä. Metrin on ja tuntui uutena korkealta, mutta seisaallaan oikein sopiva. Istuallaan vaatii baarijakkaran. Alle mahtuu hyvin tavaraa.

[Vklnuppi]

Eiköhän tuo ole ihan hyvä. Mitenhän mopokorjaamon amiksen kesähessu mittaileeko niittejä mikrometrillä? Veikkaan että ei mittaa. Vetää työkalulla sen minkä menee ja jos ketju vielä taipuu niin kelpaa.

Vklnuppi lienee mitannut tönärillä kun on 0,05 tarkkuudella lukemat.

Näinpä. Lieneekö nykynuorisolla vielä nonius-asteikon lukutaito, tai opetetaanko sitä enää edes? Digitaalitönäritkin näyttävät satkun tarkkuudella, eikä tarvitse ihmetellä ja arvuutella hankalia noniuksia.

Kiitoksia vielä vastauksista. Nuppi&nahka itseasiassa mittasi juurikin digitönärillä Pyöristin kun arvelin ettei kymmenesosien tarkkuuksilla saa kuin sekaannuksia aikaan

Tavallisella on ura aloiteltu ja osaan jopa lukea sitäkin, mutta on nuo digilaitteet hienoja helppouden takia. Itsellä ei vaan ole hirveästi rahaa käyttää niin nuokin on jotain noin 50€ laitteita (tönäri muistaakseni biltema, mikrometri Motonet poistokorista), mutta hyvin tuntuvat toimivan. Tarkoissa jutuissa olen yleensä testannut luiskalla tms että asteikko on yhä kohdillaan.

[Vklnuppi]

Kuuluuko jarrusatulan mäntien liikkua ihan samaan tahtiin ? Takajarrun vikinää aloin korjaamaan niin tuli putsattua satula niin hyvin kuin purkamatta pystyy. Kun painaa jarrua niin toinen puoli lähtee liikkelle, mutta toinen ei liiku ennenkuin painaa(=vastustaa) sitä ensin liikkeelle lähtevää kevyesti ? Sinänsä mitään ongelmaa vikinää lukuunottamatta en ole havainnut. Huonommin liikkuu puoli jolle jarruletku tulee. Loogisesti ajatellen paine liikutaa sitä missä vähemmän on vastusta ?

Ja eikö levyjarrujen aina kuuluu vähän kahista/laahata ? Siis kun tallissa liikuttelee.

Ihan hyvin ne siis mun mielestä toimii/on toimineet ja liikkuu sen hitusen taakse kun päästää irti. Näillä keleillä ei oikein jarrujen/vanteiden lämmöstäkään pysty sanomaan mitään kun kuumathan ne on jos niitä käyttää ja ilman on vaikea pysähtyä

[Tumppi]

Itsellä ei vaan ole hirveästi rahaa käyttää niin nuokin on jotain noin 50€ laitteita (tönäri muistaakseni biltema, mikrometri Motonet poistokorista), mutta hyvin tuntuvat toimivan. Tarkoissa jutuissa olen yleensä testannut luiskalla tms että asteikko on yhä kohdillaan.

Itsekin käytän pääasiassa edullisia mittalaitteita. Joskus hankin syvyysmittakellon korokkeeksi kaksi 20mm mittapalaa. Mittasin ne tarkalla mittalaitteella ja ovat tuhannesosien tarkkuudella oikein. Niillä voi kätevästi testata työntömitat ja mikrometrin silloin tällöin. Sillain ne oikeastikin verifioidaan, toki palasarjalla missä on eri kokoisia paloja.

[Tumppi]

Kuuluuko jarrusatulan mäntien liikkua ihan samaan tahtiin ?

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Kaksimäntäsatuloissa on aina se herkempi mäntä. Hyvin lähelle ne tietenkin saa kun purkaa ja putsaa männät ja vaihtaa uudet tiivisteet. Jos se toinen mäntä lähtee kuitenkin helposti liikkeelle niin hyvä on. Oikeasti jarrutuksessa tulee sen verran vastavoimaa männälle, että eroa ei pitäisi näkyä edes palojen kulumisessa.

Ainahan ne palat hiukan laahaa levyä, mutta sellanen sen pitää olla, että kädellä pyörii kevyesti eikä heti itsekseen pysähdy.

[Vklnuppi]

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Kaksimäntäsatuloissa on aina se herkempi mäntä. Hyvin lähelle ne tietenkin saa kun purkaa ja putsaa männät ja vaihtaa uudet tiivisteet. Jos se toinen mäntä lähtee kuitenkin helposti liikkeelle niin hyvä on. Oikeasti jarrutuksessa tulee sen verran vastavoimaa männälle, että eroa ei pitäisi näkyä edes palojen kulumisessa.

Ainahan ne palat hiukan laahaa levyä, mutta sellanen sen pitää olla, että kädellä pyörii kevyesti eikä heti itsekseen pysähdy.

Jees. Kiitoksia Eli kaikki kunnossa. Palat oli ihan identtisen paksuiset molemmin puolin eikä palatkaan olleet kiilaksi kuluneita. Varmaan hämää kun noi sintteripalat pitää kovempaa/erilaista laahausääntä kuin orgaaniset.

[PrivateeR]

Pitäs huomenna Gen1 busaan ostaa uus ilmansuodatin.

Onko suorituskyvyllistä merkitystä ostaako orkkis suodattimen vs K&N filtterin joka maksaa 3x enemmän? Onko tosta K&N:stä jotain virtausetua penkittäessä tms? Vai onko vaa makuasia?

[teemu.k.anttila]

Onko suorituskyvyllistä merkitystä ostaako orkkis suodattimen vs K&N filtterin joka maksaa 3x enemmän? Onko tosta K&N:stä jotain virtausetua penkittäessä tms? Vai onko vaa makuasia?

Suorituskyvyssä ei käsittääkseni merkittävää eroa.

Jos vakiosuodatin maksaa vaikka pari kymppiä, niin K&N:n pesu/öljyäminen ehkä pari euroa. Kun on ensin ostanut sen suodattimen kalliimmalla ja huoltoaineet myös. Eikä laske rahana K&N:n huoltoon menevää aikaa.

[Tumppi]

Pitäs huomenna Gen1 busaan ostaa uus ilmansuodatin.

Onko suorituskyvyllistä merkitystä ostaako orkkis suodattimen vs K&N filtterin joka maksaa 3x enemmän? Onko tosta K&N:stä jotain virtausetua penkittäessä tms? Vai onko vaa makuasia?

Onhan noita testailtu penkissä kisatiimien toimesta. On aikalailla pyöräkohtaista miten suodatin vaikuttaa, jossain malleissa saattaa vakiosuodatin olla parempi kuin tarvike. Myyntimiehillä on tietysti omat puheet ja totuus on jotain muuta.

Itse ole valinnut suosituksen perusteella tarvikesuodattimen. Ajan kanssa se tulee tietysti myös halvemmaksi, pesemiseen menee muutama minuutti.

[Ghostrider]

Pestävän suodattimen etuna on myös se, että ei tarvitse etsiä ja metsästää sitä uutta suodatinta mistään, vaan suodattimen saa pestyä just silloin kun sattuu huvittamaan. Busaan nyt putsaria varmaan löytyy mistä tahansa marketista, mutta vähän harvinaisempien pelien kanssa ihan kiva juttu, että ei tartte suodattimia tilailla mistään maailman ääristä. Tilaahan niitä toki kerralla isomman satsin halutessaan, mutta ainakin omasta mielestä on mukavampi kun on pestävä suodatin.