Venäjän voitonpäiväjuhlan (09.05) kunniaksi piti käydä vetämässä itekkin ajokäsine BMW-kypärän lippaan samalla kun ajosaappaiden kantapäät kopsahti kuuluvasti yhteen....mutta vain tällä puolen rajaa -nimittäin Kuhmon Kilpelänkankaalla, kiivaiden taistelujen muistomerkillä. Ei tullut piippalakkien Oulun paraatimarssista vuonna -39 oikein mitään kun meän isänmaan ystävät laittoivat pikkuisen vastaan, osattiin silloin tuo kuulu mottitaistelutaktiikka -eli poikki, halki ja pinoon. Yli kymmenkertaista ylivoimaa vastaan olisi jokin muu maa nostaneet ajokinthaansa jo heti alkuunsa vaan met emme (Respectit veteraaneille *bowdown *bowdown ).
Kuhmon kuuluisin ja pahiten tykistökeskityksin pirstaloitu seutu oli Kilpelänkangas jonne suomalaiset joukkomme saivat neuvostoylivoiman pysäytettyä, tosin monivaiheisten taistelujen jälkeen, mutta se lopullinen rintamalinja piti juuri täällä Kilpelänkankaan maastossa, (Löytövaara), josta yhä voi löytää (harvassa) lujana seisovia sen aikaisia rikkiammuttuja kelopuita....
Muutamissa kelopuissa on yhä kranaatin sirpaleitakin pystyssä ja niiden läpimenoreikiä..
Kuuluisimmat ja suurimmat Kuhmon mottitaistelut käytiin kuvan paikoilla, usein ilman minkäänlaisia pst-välineitä saati tykkejä. Ne aseet joita töissä tarvittiin otettiin vastustajalta. Neuvostojoukkojen psv:t tuhottiin heidän omilla pst-tykeillään, eli omat joukkomme tekivät sen mitä oli tehtävä! Minkäänlaista ilmatukea ei joukoillamme ollut, eli neuvostojoukoilla oli täydellinen ilmaherruus koko tuon sodan ajan, ja mm tästä syystä suomalaiset eivät kyenneet tuhoamaan kaikkia motteja ennen sodan, (venäläisten mukaan: Leningradin luoteisen sotilaspiirin karttaharjoitus = ei mikään talvisota?), päättymistä koska neuvostojoukot pudottivat motteihin runsain mitoin ammuksia, sidetarpeita, muonaa, polttoaineita, lääkkeitä, jne. Osa pudotuksista putosi suomalaisten puolelle josta oli ankarissa pakkasissa toki iloa.
Kuvan pienuudesta johtuen kirjoitan tähän nuo Legendaariset motit venäjän rajalta alkaen:
13: Kilpelänkangas, 12 Löytövaara, 11 Loso, 10 Reuhkavaara, 9 Saunajärvi, 8 Luelahti (3 erillistä=Itäinen, keskus ja läntinen), 7 Sivakka ja 6 Rasti.
Maatosta voi yhä löytää kranaatin sirpaleita, hylsyjä, patruunoita, tykin kranaattaja, sytyttimiä, jne, jne. Muistan ajan kun pikkupoikana kypäriä keräsimme niin että niillä sai varustettua naapurinki pojat hesse_biggrin *Luitakin korsujen pohjilta voi edelleen löytää ja parit isommat korsut ovatkin usein uudestaan ja yhä uudestaan kaiveltuja kuten kuvan 3-kerroksinen Reuhkavaaran "sairaalakorsu" jossa oli joka suuntaan ankarasti tulittavat maxim-kk:t ja jonka lopulta suomalaiset saivat tuhottua kasapanoksella.
Neuvostojoukot eivät sodan loputtua evakuoineet kaatuneitaan omalle puolelleen kuten suomalaisilla oli tapana, vaan jättivät ne suomalaisten haudattaviksi tai korkeintaan hautasivat ne teiden varsille "tilapäisiin hautoihin" tai korsujen kuoppiin... hesse_blink
Noita "tilapäisiä hautoja on Kuhmon kankailla runsaasti osa merkittynä mutta suurin osa on aika jo hoitanut niin ettei niitä enää ole edes mitenkään merkittynä. Kuvan hautapaikka on Löytövaarasta, tosin tien toisella puolella olevaa ei ole enää merkittynä mitenkään...
Neuvostojoukot olivat mestareita kaivautumaan joka tuli suomalaisille kyllä selväksi. Kuvan Löytövaaran entisöidyt kk-pesäkkeet ovat yksi esimerkki. Pääsääntö olikin neuvostojoukoilla se että aina ja heti kun joukko pysähtyi, alkoi välitön kaivautuminen. Useassa paikoin korsuja oli niin tiheään että tutuksi tuli nimitys: "korsukaupunki". Kaivannot olivat monessa kerroksessa ja useassa eri kehässä niin että osa joukoista ampui toisten ylitse.
Neuvostojoukkojen tst-moraali ei ollut kaiketi aivan parhaasta päästä koska heidän mukanaan oli runsaasti poliitisia "ohjaajia" eli politrukkeja. Noiden tosi-kommunistien tarkoitushan oli valvoa neuvostoliiton etuja joka asiassa ja heidän tehtävänä oli kiihoittaa ja ylläpitää tst-moraalia jos se yhtään joukoissa murtui. Suurin hämmästys oli varmaan heti alkumetreillä se kun suomalaiset yhtä-rinnan, niin talonpojat, tehtaanväki kuin lääkärit ja aatelisto kaikki taistelivat maahan tunketujaa vastaan! Tiedetään useita tapauksia jossa politrukit juottivat sotilaansa humalaan ennen hyökkäykseen lähtöä..URAAA !
Kuhmon alueen kaikki taistelut ovat pääsääntöisesti tapahtuneet teiden varrella joka saattaa maallikkoa ihmetyttää. Selitys on se, että kun neuvostojoukot olivat mekanisoituja, metsätaisteluihin tottumattomia, useita yksiköitä oli komennettu sotaa siperian aroilta jopa kaukoidästä, ei heillä ollut monellakaan hiihtotaitoa saati edes suksia mukanaan. Suomalaiset sitä vastoin olivat aina metsästäneet sekä hiihtäneet, asuneet metsässä tukkisavotoillaan jne, ei hiihtotaidossakaan ollut mitään epäselvää eli homma hoitu kuin meillä *airrev
Toki poikkeuksiakin oli. Esim n 1800-miehen Dolinin prikaati, joka oli komennettu siperiasta, heillä oli mm talviturkit ja takit sekä täydelliset hiihtovarustukset. Automaattiaseet (Makarov, Tokarev-kiväärit) sekä muutoinkin erittäin hyvät talvivarusteet konsanaan. Tämän prikaatin kohtaloksi vain tuli se ettei heidän tuliterät automaattiaseet toimineet pakkasella koska olivat vielä niin hyvässä varastorasvassa etteivät saaneet tulta avattua. Tämä ns hiitoprikaati kohtasi kohtalonsa yrittäessään tulla Saunajärven motin avuksi mutta jouduttuaan kosketuksiin suomalaisten kanssa hajaantuivat pitkin tulosuuntaansa pienempiin osastoihin jakautuneina jotka oli sitten helppo suomalaisten lyödä. Telttoja kun heilläkään ei ollut, pyrkivät he tulemaan suomalaisten nuotioille lämmittelemään sekä suuri osa antautuikin saadakseen syödä, huolto kun oli jäänyt rajan taakse.
Tässäkin kuvassa erään T-mallin kuorma-auton matkan pää...
Vai onko tässäkin tapauksessa joku ilkeämielinen suomalainen katsastusmiäs tehnyt reiän tai pari niin muuten ehjään peltiin? hesse_blink
![]()
Tuli siellä itsellenikin taas hieman maataistelukokemusta, nimittäin kun eräällä kääntöpaikalla sitten huomasin kuinka raskaasti lastattu äärimmäisen seikkailupyöräni vauhti alkoi hiljalleen hiipumaan ja vaikka pohja näyttikin kuivalta sekä kantavalta niin lopulta matka tyssäsi sitten siihen kun tajusin ettei routa ollut vielä kuitenkaan siitä sulanut....
Onneksi mukanani on aina kevään reissuilla kuitenkin Kimmo-kenttävihreä kenttälapio jolla sitten sain pyörät kaivettua aina uudelleen ja uudelleen (25cm kerrallaan) ja lopulta pienen työn jälkeen (n 40min) sain GS:n kuivalle maalle vedettyä....eikä tässä näy sitä kuvaa jossa GS on kupeellaan heti alussa kun sivujalka ei enää sopinut maahan kääntymään eikä mitään muutakaan tukea ollut.....kukaan kun sitä ei nähnyt niin ette näe tekään innocent
Tässä vaiheessa vielä kaikki hyvin, vaan odotas vielä 3 minuuttia.... innocent
OOOPs, ja mainittakoon muuten tässä nyt hetimiten vielä se seikka että kaikenlainen kaivaminen (muun kuin Gessun) noilla tst-paikoilla on kielletty. Tosin jotkut ovat aikoinaan noita sotamuistoja kaivelleet ja kannon nokille tms paikkaan asetelleet muiden tsiigailtaviksi....
![]()
Tuli sitten telttailukausikin avattua, viimeinkin. Tuolla Kuhmossa oli aikoinaan runsaasti noita metsätyökämppiä ja tässäkin paikassa oli aikoinaan Renkan kämppä, saunoineen, kaivoineen sekä ulkohuussineen niin että noissa saattoi *yöpyä kuka tahansa matkamies ja ihan vaikka laverilla maaten. Mutta kaikki muuttuu. Tällä somalla rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla sijaitsee enää nuotiopaikka kirveineen sekä ulkohuussi. On se kuitenkin tyhjää parempi ja soma paikka silti tulla Gessulla pakoputki naksuen paikoilla ja alkaa kahvinkeittoon sekä kilpaa laskevan auringon kanssa alkaa pystyttämään telttaa. Keskellä äänetöntä luonnon rauhaa....paitsi tuo nakse *hesse_biggrin
Omalla teltallani olikin 135.s yö vuorossa koska olen aikoinaan tuon Haltin Nordic-90 teltan nurkkakeppiin merkinnyt tukkimiähen kirjanpidolla (lähes..) kaikki yöpymiseni tuolla teltalla. Ei ole hirmuisesti tullut kustannuksia per yö jos 500mk maksoin silloin vuonna -90 *hesse_biggrin
Iltapalan jälkeen sitten muuta kuin makuupussin sisälle kertaamaan päivän tapahtumia ja odottamaan unen saapumista, mikäs sen rauhallisempi paikka kuin keskellä ei mitään varsinkin ku keli oli mitä parhain ja tuulikin oli lakannut laskevan auringon myötä, korvatulpat vaan unohtui enkä heti keksinyt syytä miksi olisinkaan ne takin taskusta esille kaivanut.....z.zzzz....zzzzzzzz. paitsi sitten keskiyöllä....
Oli nimittäin kevät ja metsälinnuilla "se" aika vuodesta, oli metsot, lokit, kuikat, naakat,teeret, pyyt, lehtopöllöt, haahkat, suokukot, kurpat, kurjet, riekot ja vaikka mitkä muutkin lapin-helmi-sarvi-varpus-ja viirupöllöt yms. jne. tms. siivekkäät päättäneet saada sen parhaimman reviirin ja sen myötä parhaat puolisonsa joten metelli olikin jotain äärimmäisen hmmm. mielenkiintoista mitä nyt vaan tuollaisella äärimäisellä seikkailupyörällä ajavalle voikaan luonto näin keväällä tarjota! Olihan siinä konserttia aina sinne aamu viiden tai kuuden kieppeille asti että oksat pois! hesse_biggrin
ps. alleviivatuissa mukana ääninäyte eläytymiseen "luonnon keskelle aamu kolmen ja neljän maissa" *hali_peukku
Koko kuva-albumi: SHOWTIME
Kiitoksia, näitä tällaisia kuvakirjoja on mukava joutessaan lukea!![]()
Honda XL1000VA 2006
Et kai sinäkin Huurre ole Kuhmon poikia. Tuli nääs itekin kaiveltua kuus-seitemänkymmentäluvun vaihteissa samoilla alueilla käsikranaatteja ja pääkalloja maastosta. Näköjään myöhemminkin ollaan samoja seutuja koluttu Tikkakosken lennokkikerhossa ja Fuengirolassa. Eipä olla osuttu nokikkain.
Kas vain ! Olikohan aiemmin kirjoitetulla tarinalla osuutta asiaan, kun oli joku ohjastaja löytänyt saman nuotiopaikan ?
No hyä niin, jos kerta paikka ja tienoon historia kiinnosti ! Ja voihan nyt sitten naputella hieman lisääkin, kun tuolta samalta Renkan- tulistelupaikalta vasta eilenä kotiuduin. 3 -yötä meni aivan samassa paikkaa, vaikka kelit olivatkin aikaisen kevään tyyppiset: Aurinkoa, yöpakkasia, (ei paljoa, alimmillaan vain -3.4c´ja eihän se pussissa tuollainen edes tunnu=). Luonto "herää", joten aivan mielettömän upeat niin ilta- kuin aamulauluskelut kaiken maaliman lintumaailman edustajilta. Metrin mittaisia metsoja siellä täällä, ja välillä korpiteiltä meinasivat "alarm-starttia" ottaessaan tulla monesti syliinkin, kun Gessu on niin äärettömän nopia ja äänetön yllättäjä !
Hirviäkin päin meinasin metsässä astella. Oli nin tiheää korpikuusta edessä, että vasta n 40m:n päässä lähtivät (2), astelemaan takaisin sinne mistä tulivatkin. Ja ensimmäistä kertaa eläessäni, näin ilveksen. Olin vaan sen verran hidas, että kuvan sain vain sen jäljistä. Hyvin ja pehmeästi se loikkasi tien vieren lumikinoksen ylitte, tai siis melkein. Tikkuaski kuvassa kertoo takatassun koosta jotain..
Järvet oli vielä jääkannessa paikka paikoin, vaan eihän se uimasta estä. Pienet lammet, (mm Renkan), kesti hyvin vaikka kävelläkkin. Pahin kelirikkoaika se vain on tuolla pienillä tiellä, joten ilman lapiota on turha edes poiketa pääteiltä pienemmille. On nimittäin aikas ISO kiinni juuttumisen vaara tuolla seuduin ja jos sitten pahasti sen kiinni saa, on turha mistään "lähitalosta" traktoria lähteä hakemaan, tai no niin.... onhan se Kuhmon keskusta vain 30km:n päässä
Sitä Jumiin pudonnutta neuvosto-pommikonetta, (SB-2), koetin vanhasta muistista vielä kerran löytää, vaan oli se maasto ja tienoo niin paljon muuttunut 25:ssä vuodessa, ettei ollut mitään havaintoa enää. Oli motot sielläkin riehuneet ristiin rastiin, joten ei siitä tullut mitään. Kuuma päivä muutenkin tarpoa ja vielä ajotakissa...
Vain se alkupolun sinne koneelle löysin varmuudella, mitä kun siinä oli niitä pomminkuoppia joita kone pudotti hädissään osuman saatuaan, niitä siinä reitillä oli vähän väliä. Vaan ei se kaikkia kerinnyt pudottamaan, kun tuli jo jäinen maa vastaan....
Vastaan osunut rajapartio, aivan siellä Saunajärventien päässä, Rajakankaan vartiolla. Kertoi, että kuvissakin näkyvä vartiosto on myytävänä, eikä edes pahaan hintaan; 60.000e ! Ja siitä sais joku palajo tilaa ja halavalla ! Olis oikein korjaamohalli jossa vois pärriä huoltaa, saunat, majoitukset, autotallit, piharakennukset että siihen kun vain tööväis jotain "extreme-survival-ajohumma" lisänä ja vaikkapa talvella kelkkavastaavat sembalot niin siitähä saisi joku oikian ammatin ja rahasammon ! Ulkomaalaiset etenkin, nehän pitää viijä tuonne korpeen, missä ei kuule muuta kun omien korvien "sähkötykset" eikä ne tarvikkaan mitään muuta. Iskee korkeintaan nuotiotule niille ettee ja sanoo, et tulen hakemaan teät sitten viikon päästä pois, ja ne vieläpä maksaa siitä sulle !
Ei ole sääskiä, ei mitään mikä' tuolla aiheuttaisi häiriötä, kun karhut korkeintaa. Vaan nuotiosavut pitää kyllä huolen, ette niihinkään siellä vahingossa törmää, tai ainakaan siis nuotiolla. Soma oli kuunnella hiljaisuutta ! Ja tulikin sitten huomatuksi, että oikea korva, sehän pitää ääntä ? Onko sitten liian paljon jo "ajettu", vaiko mikä, mutta ihan selvästi sieltä' tulee sähkötystä, 80 mki /min, ja melkein pitäskin ottaa paperia ja kynä ja katsoa, saako siitä tekstistä mitään selvää. Ei se lakannut koko tuon 3:n päivän aikana.....
Polttopuita riitti ja satamaan alkoi vasta tiistaina, silloin kun tein lähtöä takaisin. Koko matkan Renkalta - Nilsiään asti, joten on kevään eka vesisadekkin jo koettu. Mielummin tosin ottasin lumena tuonkin !
Ja lopuksi kuvasia tästä: SHOWTIME
, olokeepa hyät !
Kohta kiehuu...
Se oli "Lynx lynx"
Nää oli niitä Iivanan pommeja, jotka piti aivvvan hirveää ääntä, vaan muuta tuhoa ne ei juuri saaneetkaan aikaan !