Onko kellään tietoa takaiskarin huollon tekemisestä tai räjäytyskuvaa sekä öljymäärästä? Ilmeisesti kyseisessä iskarissa ei ole kaasuja vaan pelkkä öljy sisällä, kawan oma service manuaali ei anna takaiskarille mitään huolto yms. ohjeita, pelkät perus säätöarvot (kaikkihan on kuitenkin enemmän tai vähemmän huollettavissa).![]()
Kawasaki ei liene tarkoittanut iskaria huollettavaksi koska ohjetta ei ole. Alkuperäisiä varaosiakaan ei siis saa.
Huollettavissa se kuitenkin on koska esimerkiksi Race Tech tarjoaa "Gold Valve" sarjaa, varaosia ja huoltoa palvelunakin. Joskus joku on näitä suomessakin tehnyt mutta tämänhetkisestä tilanteesta en tiedä. Iskari on paineistettu.
Youtubesta löytyy video, jossa joku harrastelija vaihtaa öljyt ja tunkee painetta sisään. Tuo on sitten täysin omalla vastuulla.
Itse en tuohon ryhtynyt vaan vaihdoin suosiolla parempaan. Edullisin kunnollinen uusi iskari lienee Hagon, luokkaa 370 euroa postikuluineen eBay:stä.
ZZ-R1100 1991
Kiitos linkeistä, ajatuksena olisikin lähinnä toi öljyjenvaihto kun iskari muuten toimii kohtuullisen hyvin eikä vuoda. Jos oikein käsitin niin öljyt pumpataan pois ja uudet öljyt sisälle pariin kertaan jotta liat poistuisivat, lopuksi öljyn pinta niin että on iskarin venttiiliin tasolla kun iskari on pystyasennossa, jousi paikalleen ja venttiilli kiinni ja ilmaa tai typpeä 150 psi.n asti.
Voisin olettaa että pitkänä,muuten tyhjäksi pumppaaminen ei onnistu vaan öljyt vain valutettaisiin pois.
Ostinpa käytetyn iskarin purkaamolta niin voi tutkia miten onpi kasattu ja onko huollettavissa mitenkään, vaikkei enään saiskaan kasaan niin ei "ketuta" vaan onpi taas vähän viisaampi, jos onnistuu niin voi vaan vaihtaa alle, vähän niinkuin formuloissa. Pyörä on kuitenkin ajokunnossa kun ne tota ennätyslämmintä maalis/ huhtikuutakin ennustavat asiantuntevassa iltalehdessä, osuuhan joku joskus oikeaankin kun tarpeeksi ennustelee.
![]()
No kerro kuinka kävi. En ole juuri tuollaisen takaiskaria ikinä purkanut enkä edes muista koska olen tuollaisen viimeksi nähnyt mutta muistaakseni siinä on välimännällinen paineistettu iskari. Jos on ja iskari on ehjä niin kun ensin päästät paineet ulos ja sitten otat sen venttiilin sielun pois niin siitä reiästä ei typen jälkeen kyllä pitäisi tulla öljyä eikä mitään muutakaan sitä kautta ulos. Jos sieltä tulee jotain nestemäistä niin pelkkä öljynvaihto ei enää riitä.
Nuo tuon tyyppiset hajoavat paljon ajettuina useimmiten siten että välimännän o-rengas syö pikkuhiljaa sylinteriputken väljäksi siitä kohtaa missä välimäntä liikkuu ja sen seurauksena typet ja öljyt pääsee sekaisin, öljy muuttuu vaahdoksi ja iskarista häipyy vaimennukset tyystin. Koska sylinteriputkea ei saa irrallisena niin tuollaisessa tapauksessa ainoa tapa korjata on hankkia ehjä iskari.
Tuon tyyppisen valetulla rungolla olevan iskarin, missä typpitila on välimännällä erotettuna iskarin varsinaisessa sylinteriputkessa (ei siis ole ns. lisäsäiliötä) täyttäminen ja ilmaaminen siten että välimäntä tulee oikealle kohdalle ei muuten ole ihan maailman yksinkertaisin asia.....
Ei siellä välimäntää ole vaan semmoinen kumitutti pitämässä öljyt ja kaasut erillään.
Ok. Oletko aukonut juuri tuollaisen ko. pyörämallin iskarin? Itse en ainakaan ole ikinä kuullut ilman lisäsäiliötä olevasta typpipaineistetusta iskarista jossa olisi sisällä jonkinsortin kumitutti mutta toki myös sellainen olisi noin periaatteessa mahdollinen. Herää vaan kysymys että mikä sen tutin pitää paikoillaan ja tiivistää sylinteriputken seinämää vasten? Tuollaisen välimännällisen lisäksi vanhemmissa pyörissä on jonkun verran myös ns. emulsioiskareita ja niissä taas ei ole mitään erottamassa öljyä ja kaasua. On toki mahdollista että myös ZZR:ssä on sellainen. Jos on ja sellaisen täyttää siihen venttiilin reikään asti öljyllä iskari täydessä mitassaan niin ilma/kaasutila jää senverran pieneksi että jos laittaa perään 150psi (n.10bar) painetta niin siellä on aika julma paine siinä vaiheessa kun iskari on täysin kasaan painettuna.
Non niin iskari on purettu ja salaisuudet selvitetty, noi paineet täytyy vielä selvittää kun tuntuu tosiaan kovalta paineelta toi 150 psi. Uskoisin että Sumekolta antavat tiedon teknisestä neuvonnasta jos tietävät, ainakin tähän asti oon saanut hyvää palvelua sieltä. Laitan tähän linkin jossa onpi video purkamisesta (elämäni ensimmäinen) joten toivotaan että toimii.
![]()
HienoaJuuri noita tee se itse juttuja on mukava seurata ja voi punnita vaihtoehtoja ostaako uuden vai kunnostaa vanhan.Aikoinaan huollatin zzr1100 1991 takaiskarin tampereella fix treamilla.Mulla tosiaan se lisä säiliö joka kumi letkulla yhdistetty iskariin.
Kawasaki H1 500 1972
Suzuki EF 750 1985
Kawasaki ZZR1100 1991
kawasaki ZX12R 2002
hayabusa 2008
Honda Blackbird 2002
Ihan mielenkiintoista nähdä että ton mallin ZZR ssä on näemmä emulsioiskari. Ei ihme että moni on kehunut vanhemman mallin takajousitusta paremmaksi, siinä kun on tosiaan ihan suht. nykyaikainen lisäsäiliöllinen iskari. 150 psi eli n. 10 bar ei ole täydessä mitassaan olevaan iskariin kovin kova paine. Sensijaan kun iskari painuu kasaan, männänvarsi syrjäyttää sieltä sisätilavuutta ja se aiheuttaa sen että paine nousee tuosta 150 psi:stä. Kuinka paljon, riippuu suoraan siitä kuinka paljon iskarissa on sisällä öljyä. Vähän öljyä = iso kaasutila = paine nousee vähän, paljon öljyä = pieni kaasutila = paine nousee paljon. Jos täyttää venttiilin tasolle asti, kaasutila jää imo aika pieneksi.
erinomainen video. onko jo selvyyttä sumekolta öljyn ja paineen määrästä?? pitääkö käyttää happea vaiko typpeä?
kawasaki ZZR1100 -93D, motti päivitetty -95 D2
edelleen voimaa tarvittaessa.
Soittelin tänään Sumekolle mutta heilläkin on kuulemma sama service-manuaali käytössä jonka olen itselleni tilannut (hinta 48eur, kun joku kysyy sitä kuitenkin), eli iskarille ei ole ohjeita sielläkään.
Race teck.in sivuilla myynnissä on gold valve sarjaa ja asennusohjeita videolla saatavana, mutta hinta on sellainen ettei kannata, (ei todennäköisesti parane niin paljon kuin hinta antaisi olettaa, hinta vajaa 300 dollaria).
Jos iskariin laittaa sen 80ml öljyä niin venttiilin reiästä ei kyllä öljyä tule ulos eikä näkyviin eli sen perusteella ilmatila olisi riittävän iso 150psi.n paineelle. Täyttö kaasusta en ota kantaa mutta epäilyttää vähän se "räjähtäminen" koska esim. 60cc rossi-kawassa on muistaakseni max. 1bar ylipaine etuiskareissa ja 750cc GPZ unitrakissakin on paineilma etutelareissa (miksei räjähdä siellä?), vaikkakin takaiskari on kovemmassa käytössä kuin etupää niin kuitenkin rossipyörän etupää lämpenee varmaankin yhtä paljon?
Voisi kysyä onko kyse samasta asiasta kuin nykyään renkaissakin eli typellä saadaan renkaan kumin käyttöikää parannettua ja paineen vaihteluita pienennettyä (mainosmiesten mukaan) vaikka ennen on pärjätty paineilmalla ja onko merkitystä oikeesti muualla kuin radalla kun haetaan tuhannesosa sekuntteja pois? Kertokaatten viisaammat, tyhmä kun ei tiedä.
Jos jollain olisi suhteita iskaripajoihin niin voisi vakoilla/ kysellä paineista ja öljymääristä ja laittaa niiden tietoja tänne.![]()
Jäi tosta edellisestä mietinnöstä pois, iskariin ei kai kukaan ole laittamassa puhdasta happea, kun on pullokamaa ja käsittääkseni AGA.n kautta saatavana lääkehapen tms. nimellä, eli kaikki on varmaankin lisäämässä sinne iskariin typen tilalle paineilmaa jolla ei ole mitään tekemistä pelkän hapen kanssa
Sinne voi kyllä laittaa ihan ilmaa mutta siinä on tietty omat haittapuolensa. Typpeä käytetään mm. näistä syistä: -se on ns. kuivaa (ilmassa on aina kosteutta=vettä mukana, joka hapettaa/ruostuttaa iskarin sisäosia), -se ei lämpölaajene samalla lailla kuin ilma = paine ei nouse lämpiämisen takia, -typpi ei tule kumitiivisteistä pikkuhiljaa läpi toisin kuin ilma.
Näinpä. Aiempi kirjoittaja sanoi nimenomaan "happea vai typpeä" vaikka oletettavasti tarkoitti "ilmaa vai typpeä". Olisi pitänyt laittaa hymiö kun piloillani takerruin moiseen. Happea käytetään myös kaasuhitsauksessa, joten jollakulla saatta olla pullollinen nurkissa.
Hapen ja öljyn räjähtävyys paineen alla on silkkaa faktaa sillä happi yhtyy erilaisiin aineisiin erittäin innokkaasti. Typpi taas on varsin passiivinen eikä yhdy muihin aineisiin kovinkaan helposti.
Ilma puolestaan on typen ja hapen seosta, n. 4/5 typpeä ja 1/5 happea.
Iskari täytetään typellä koska se ei reagoi öljyn, tiivisteiden, metallien tai muiden materiaalien kanssa, jolloin se on todennäköisesti pitkäikäisempi kuin jos se täytettäisiin happea sisältävällä ilmalla, puhtaasta hapesta nyt puhumattakaan.
Ruostumisessa on kyse hapen ja raudan yhtymisestä, jota vesi edesauttaa. Jos iskari on täytetty typellä eikä happea ole, ruostumista ei voi tapahtua oli kosteutta tai ei.
Kaikki kaasut, myös ilma ja typpi, laajenevat lämmetessään yhtä paljon.
ZZ-R1100 1991