Meteoraan

[Kaimaani]

Moro täältä Kroatiasta missä ollaan oltu porukoiden kanssa noin viikon päivät. Ajettiin tyttären kanssa tänne neljässä päivässä Via Balticaa sitä ennen mm Krakovan kautta. Nyt on kuitenkin tavoitteena käydä vielä yksin Kreikassa Meteorassa, Vloren rantatiellä Albaniassa ja Durmitor-puistossa Montenegrossa. Ennen huomista lähtöä tuli kuitenkin mieleen kysellä orggisten kokemuksia Kroatian eteläosasta, Bosnian läpiajosta, Montenegrosta ja Kreikasta. Luulisin että olen ottanut reissulle kaiken huomioon mutta arvostaisin hyviä neuvoja(sikäli kun niitä tulee ;-) ) tavoitteena lähteä Trogirista huomenna, käydä Kalambakassa ja takaisin sunnuntaina.

[spiff]

Ennen huomista lähtöä tuli kuitenkin mieleen kysellä orggisten kokemuksia Kroatian eteläosasta, Bosnian läpiajosta, Montenegrosta ja Kreikasta.

Montenegrosta sen verran, että siellä vaikuttaa poliiseilla olevan päätoimena tutkan pitäminen. Viime kesänä parhaimmillaan pääkaupungin lähistöllä oli 5 km matkalla kolme tutkaa. Siellä on monissa paikoissa, esim. pari taloa tien varressa, yllättäviä 70 -> 50 muutoksia mihin on helppo päästellä 80:ä, ja juuri noissa paikoissa pitävät tutkaa.
Itse ajoin 70@50 yhteen tutkaan, mutta selvisin ilman sakkoa selittämällä "aim veri sori söör, mai misteik, aill bii moor keöful". Eli kannattaa olla yhteistyöhaluinen ja pahoitella kaikkea, niin voi turistina päästä varoituksella. Sakot ovat kuitenkin mitättömiä, esim. oma 20:n ylitykseni olisi ollut 30 euron arvoinen. Vaivaa olisi ollut sen verran että se olisi pitänyt käydä maksamassa lähikaupungin poliisitalolla. Kortin ja passin ottivat samantien parempaan talteen, joten sakkoja on paha jättää maksamatta.

Bosniassa ei ollut mitään ongelmia. Poliiseja en muistaakseni nähnyt ollenkaan.

Kroatiassakaan ei mitään ongelmia. Se onkin länsimaisin noista ent. Jugoslavian maista.

Lahjuksia vailla eivät vaikuttaneet olevan Montenegrossa. Serbia ei ole teidän matkanne varrella, mutta eivät olleet vailla sielläkään. Annoin bad englishillä ymmärtää että voin maksaa käteisellä mutta eivät tarttuneet syöttiin.
Serbiassa jouduin poliisiauton kyytiin kun ajoin muka päin punaisia. Risteyksessä paloi vihreä kun lähestyin, ja sitten sammuivat kaikki valot. Kukaan ei liikkunut, joten jatkoin risteyksen läpi. Paha vaan että valo kuitenkin oli ollut punainen ja vastaantulevassa jonossa oli poliisiauto No, siitäkin selvittiin bad englishillä: "aim veri sori söör, mai bääd, aill bii moor keöful". Passin ja ajokortin ottivat talteen myös Serbiassa.
Serbiassa tuli vastaan myös hauska tutkapartio: painelin paikallisten perässä +30 oikein vanhanmallin kolmijalan päällä olevaan tutkaan, mutta tutkaa valvova konstaapeli vain kaiveli kaikessa rauhassa nenäänsä eikä korvaansa lotkauttanut

Jaa niin, eurot kelpaavat joka maassa jos ei viitsi vaihtaa paikallista.

[VKO]

Viime vuonna tuli ajeltua vanha Jugoslavian rantatie, aina Montenegroa ja Albaniaa myöten kreikkaan.

-Montessa tosiaan paljon tutkia ja paikalliset niistä varoittelivatkin huoltoasemalla. Uteliaita olivat mistä päin on lähtenyt liikkeele jne.. Muutoin ihan mukava paikka ajella.

-Albaniassa oli sitten ihan eri meno ja tiet ainakin sillä hetkellä ajoittain aivan totaalisen P***** kunnossa. Hiekka/tömy pöllysi ja liikenne kulttuuri oli vähän eri mihin tottunut. Posliineilla ajoittain tarkastus pisteitä.

Rajoilla molemmissa maissa ohjastivat suoraan keulalle ja helposti matka jatkui.. Vihreää korttia kysellessä kerran epähuomiossa meni pyörän huollon kuittikin läpi

-Kreikan puolella on nyt viime vuonna alkunut tietulleja olemaan, muutaman euron maksulla pääsi läpi.
Nyt 5:nä kesänä tullut kreikassa ajeltua, PA-asemat vähän vähentyneet. Muutoi ei ongelmia ole ollut.

-Meteora on kyllä todella hieno paikka käydä tutustumassa. Mopedilla pääsee ihan kääntöpaikalle josta sitten oikeaa pukeutumis määräyksiä noudattaen sisälle ihastelemaan maisemia/ luostaria. Joskus vaan sattuu olemaan pirusti turisteja paikalla..

[Kaimaani]

No niin,
matka tuli tehtyä ja aika paljon voin todistaa yllämainittujen asioiden olevan tosia.
Menin siis Kroatian Trogirista (tämä ei ole tarkoitus olla matkakertomus) Välimeren rantaa pitkin Dubrovnikia ym. mukaillen Bosnia Herzegovina, Montenegron ja Albanian kautta Kreikkaan Meteoraan ja matka onnistui...

Huomasin nimittäin Albaniassa että Tompan kartta oli melkein täydellinen (sama päti muuten Montenegroonkin), elikkäs useita tavoittelemiani paikkoja joutui etsimään tuntikaupalla, kuten esim. Saranda-Vlore tietä (etsiessä puri esim. paikallinen vahtikoira sääreen, mm. tästä syystä koin suurta riemua seuratessani erään toisen motoristin viimeaikaisia seikkailuja Romaniassa näiltä sivuilta). Selvitin tilanteen lopulta Iphonen ja sen Google mapsin avulla (jota ei kyllä voinut zoomata).
Saranda-Vlore tie löytyi lopulta, ja se oli suoraan sanottuna ehkä paras tähän mennessä ajamani prätkätie, kelikin oli tosi hyvä. Tämä lienee kuitenkin varsin subjektiivinen asia.
Albania sinänsä vaikutti varsinaiselta Indiana Jones valtiolta ja se köyhyys ja suuret tuloerot oli varsin hyvin nähtävissä siellä kaikkine ilmentymineen. Ihmiset kenen kanssa asioin olivat kuitenkin ystävällisiä.
Montenegrossa oli kolmas kohteeni eli Durmitor puisto ja sinne Barista ja Podgoricasta vievä tie, Shkader järvineen ja sekin oli todella näyttävä kanjonitie, suosittelen jos ei vaikka Albania kiinnosta. Tiehän jatkui vielä Bosnia Herzegovinaan (tai ainakin Srpska republikaan tms. niinkuin kyltti kertoi, en kyllä oikein ymmärtänyt mitä sillä haettiin).
Kreikka sinänsä oli positiivinen yllätys, gyrokset oli niin isot etten jaksanut syödä, ja ihmiset ystävällisiä ja hotelli 45 E/yö. Luulin nimittäin että kun kuulevat olevani Suomesta niin alkaa keskustelut Urpilaisen ja Rehnin kannanotoista kansainvälisin käsimerkein. Jopa tulli päästi kuitenkin helposti läpi kun kuulivat olevani Suomesta (Albaanimersut kyydissä olevine sukukokouksineen kyllä viettivät siellä aikaa).
Meteora oli sitten jopa pakanan hiljenyttävä kokemus, ja tie sinne oli erinomainen (ainakin Ioanninasta päin).

Vaaran paikkoja matkalla olivat lähinnä kova liikenne, jatkuvasti sai olla silmä kovana, Albanian jännittävät tiet, varsinkin pimeällä ylläri-pyllärit asvaltin pinnassa säväyttivät (siellähän ei yöllä sähköä tievalaistukseen tuhlata), kerran ajoinkin n. 90 kmh moottoritien kyntöpeltoa muistuttavan tietyömaan yli noin 50m, meno oli kuin Aku Ankasta, enduro-ominaisuudet ovat siis siellä tarpeeseen. Kulkukoiria oli myös aivan sikana, ja niiden kanssa saa olla todella varuillaan ajaessa.

Montenegrossa pidetään pimeällä valoja päällä ja meno on muutenkin länsimaisempaa. Podgorican asfaltti oli tosin todella liukasta ja varsinkin valkoiset viivat, jotka aiheuttivat myös parit ylimääräiset sydämentykytykset.

Bensa oli verraten halpaa koko matkan ajan (suhteellinen käsite?)

Kirjoittelen tätä nyt Murterista, josta lähdetään lauantaina ajelemaan Dolomiittien kautta Ruotsia kohti tuttuja moikkaamaan. Turvallisia kilometrejä kaikille.