Eihän valtiovalta vielä kovin kalliiksi ja hankalaksi tätä harrastusta ole tehnyt, varaa on valitettavasti paljonkin.Sillä aikaa
![]()
No tässähän se nykytekniikan yksi tärkeä pointti on just se että kun se iso volvo 2,5 l koneella ei kuluta matka-ajossa oikeastaan yhtään sen enempää polttoainetta kuin se pikku 1,4l autokaan. Paljon ajavana joutuu pakostikin miettimään matkustus mukavuutta ja noita turvallisuus tekijöitä.
Ja ne autojen lopulliset käyttökilometrit, eli ympäristötekijät ja valmistus/ käytettävät kierrätysmateriaalit huomioon ottaen se volvo on loppujen lopuksi ympäristö ystävällisempi vaihtoehto paljon ajavalle kuin joku pikkuautoa, esim. renault twingo?
Käyttöikä ja km;t n. 500 tkm. joutuu jo ostamaan monta pikkuautoa ja varaosia vielä enempi, eikä köyhällä ole varaa semmoseen jatkuviin autojen korjauksiin ja auton vaihtoihin.![]()
Murjaanien kuningas!
eikös ne naiset tapaa sanoa ettei koolla ole väliä?mut tuommonen isompi v2 kone kiertää noin 2500-3200r/min suomen rajoituksilla ja vastaava 600cc kyykky vähintään sen 6000r/min,sehän kertoo jo jotain paljonko se mäntä niitä pyttyjä hinkkaa.ja ainkin itellä nuo maantienopudet rupes pysyyn kurissa kun vaihto hieman isompaan peliin,mut luulen et nyt ollaan kuutioissakin max arvoissa ja bensankulutusta on nyt jo kuristettu niin paljon et alkaa käyttömukavuus kärsimään.omassakin on tehtaalla säädetty sytytykset pieleen pikkupykälillä ja suurimmalla vaihteella päästöjen takia mikä tekee lievää nykimistä tietyllä kierrosalueella,pakoputkistoon on tukittu servomoottori,lambrat,katti ja killeri kaikki päästöjen takia ja tietysti kulutuksen joka pyörii noin 5,8-6,2l/100 km. joka on ihan ok 1800cc/125hv koneelle omastamielestä kun pyörän omapaino on 350kg+kuski 120kg+morsian 60kg=530kg.![]()
Volvohan ei ole bensakoneella kummoinen talousihme, dieselinä hiukan enempi. Verrattuna 1.2tsi kulki matkaa 5.5l ja allekin automaattina. Ihan kelpo kyytikin Skeidassa oli.
Mielenkiintoisesti pistit moottoritekniikan termodynamiikan uusiksi tässä viestissä. Millä tapaa moottorin iskutilavuus muuten vaikuttaa mukavuuteen ja turvallisuuteen jos moottorin vääntökäyrä on molemmissa tapauksissa identtinen?
Entä kuinka se vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen kun molempien moottoreiden kestoikä on sama? Jos huoltoväli on sama, miksi toiseen menee enemmän varaosia kuin toiseen?
Pienentääkö pienemmällä iskutilavuudella oleva moottori myös auton ulkomitat tehden siitä pikkuauton?
Joko nyt aukeaa se aiempi pointti?
Superbike #7
Tämmösen minä luin:
"Nitrous kirjoitti
Mahtasko johtua siitä, että noi Volvot yms. menee lähinnä liisarikäyttöön työn puolesta paljon ajaville. Kukaan täysjärkinen ei ota mitään mikraa tollaseen ajoon. Vertaus on vähän sama kuin ihmettelis, että miks ei myynnissä ole 100tkm ajettuja pappatuntureita, mutta matkamallin bemareita on useita."
Meillä on just tuollainen volvo ja sitten sellainen pienempi 1,6 ltr nissan. Itse joudun työm takia ajamaan paljon ja veikkausta että kumpaan autoon tulee vuodessa enempi kilometrejä ja kummalla autolla minä ne matkat kuljen? Suhdeluku on vuotuisissa km:ssä n. 1/10
Jos toi volvo veisi huomattavasti enempi polttoainetta kuin se nissan, ja nissan olisi mukavempi matkustaa ja luotettavampi kuin volvo, niin enhän minä sillä volvolla silloin tietenkään ajaisi?
Ps. ja ei se nissan kumminkaan huono auto ole. Volvo sopii paremmin minun käyttöön työkaluksi, niinkuin monelle muullekin paljon ajavalle.
Mopotermejä lainaten: minä(kään) en lähtis piikkisellä enskalla euroopan turneelle säästösyistä kun se veis matkalla varmaankin just yhtä paljon bensaa kuin se isompi pyörä, ja eihän se matkustusmukavuuskaan välttämättä olis ihan samalla tasolla kuin isommalla mp:llä? Mut en tiedä, voin olla väärässä.![]()
Murjaanien kuningas!
Nyt seuraa rautalankaa trj:lle.
Tuo mikra vertaus oli tuossa viestissäni sen takia, koska se esiintyi esimerkkinä alunperin lainaamassani viestissä.
Tarkoitus oli kertoa, että muutaman vuoden takainen moottoritekniikka oli sellaista, että isoon ja mukavaan autoon oli pakko laittaa iso moottori, että saataisiin riittävä suorituskyky aikaiseksi. Isohkoja moottoreita laitettiin siis pääasiassa autoihin, joilla ajetaan paljon (eikä saivarrella nyt tähän millään urheiluautoilla), kun taas nuo litraiset ja vähän päälle koneet asennettiin halpaan kauppakassiin, jolla ei ole tarkoituskaan ajaa lyhyttä työmatkaa kummoisempaa reissua kuin satunnaisesti. Samalla pikkukoneet tehtiin halvalla eikä niiden ollut tarkoituskaan kestää mitään puolen miljoonan kiometrin ajomääriä toisin kuin laadukkaampien autojen koneet. Nykyisellä moottoritekniikalla saadaan kuitenkin riittävästi tehoa ja vääntöä huomattavasti totuttua pienemmästä iskutilavuudesta, joten iskutilavuudeltaan pienet moottorit yleistyvät myös suurissa ja mukavissa autoissa, joilla ajetaan paljon. Muutaman vuoden päästä on siis todennäköisesti aivan normaalia, että myynnissä on paljon ajettuja premium-autoja 1,2-1,6l koneella, eikä noita isohkoja moottoreita enää näy markkinoilla juurikaan. Pienestä koneesta paljon vääntöä ja tehoa tarkoittaa tässä kohtaa parempaa hyötysuhdetta eli pienempää kulutusta. Pienen iskutilavuuden etuna on myös se, että moottorin sisäiset kitkat ovat pienemmät, jolloin kulutus tippuu myös tätä kautta. Tässä kohtaa sitten pitää ymmärtää se, että ei lähde vertaamaan nykyistä 2,5l konetta saman aikakauden teknologialla halpatuotantona valmistettuun 1,6l koneeseen ominaisuuksien puolesta, vaan pitää ymmärtää verrata tuota isompaa moottoria suorituskyvyltään vastaavaan moderniin moottoriin.
Iskutilavuudet siis pienenee, mutta halvat autot ovat ovat myös jatkossa halpoja ja paskoja about kaikilta ominaisuuksiltaan, kun taas kalliimmat autot ovat laadukkaampia ja ominaisuuksiltaan parempia. Tarkoituksena ei ole siis verrata halpaa autoa hyvään autoon kun puhutaan erilaisista moottoreista vaan vertailukohdaksi pitää ottaa laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaava. Joko nyt oli riittävän selkeästi kerrottu?
Superbike #7
Siinä sivussa saadaan moottorit täyteen jotain elektroniikkahevonpaskaa, joka estää itse korjaamisen, ja kun moottoriin laitetaan komponentteja, jotka kestää sen noin 200000km, niin kohta täällä härmässä ollaan kuin 1900-luvun alussa. Tavallisella kansalla ei ole varaa ostaa uusia autoja, joten mennään kauramoottorilla tai apostolinkyydillä. Rikkaat sit ajelee niillä Volvoillaan, joiden romutusikä on keskimäärin neljä vuotta.
Two things are infinite: the universe and human stupidity; and I'm not sure about the universe.
* Suzuki Katana * Kawasaki ZX-8R * CFMOTO 450MT * Honda Fireblade * MV Agusta Brutale 910S *
Tuohan on se ikävä piirre nykyvehkeissä, ennen oli tee se itsemiehillä paljon helpompaa kun asiat olivat helppoja selvittää vian tullessa.
Nykyisin viet kulkuneuvon vaan korjaamolle ja tietokoneella katsotaan missä on vikaa, sen jälkeen korjauskustannus on yleensä ihan kohtuullisen kova.
Kai tämä on sitä nykyaikaa.
ZX-9R -95
Ex YZF 750 R -95
Ex FZR 1000 -92
Ex FZS 600 -01
Ex XJ 900F -93
Ex XJ 600 S Diversion -96
Kukahan nää mutkat oikein määrää..
Se kova korjauskustannus johtuu yleensä korjaamohenkilökunnan ammattitaidottomuudesta ja haluttomuudesta oikean vian etsintään. Yleensä lähdetään ns. helpoimmalle tielle ja sanotaan, että se on tuo 1000€ musta laatikko rikki, kun todellisuudessa se vika on yleensä parin euron anturissa. Vian uusiutuessa sitten vaihdetaan joku toinen ehjä purkki tai pari ja sitten kun kaikki muu on vaihdettu löydetään se rikkinäinen anturi, jonka jälkeen päivitellään asiakkaalle, että kylläpä oli huono mäihä kun nuo kaikki oli rikki samaan aikaan. Kuulostaako tutulta?
Superbike #7
Tuohan kuulostaa juurikin siltä mita EI olisi haluttu, edelleenkin samaa mieltä noista kaikista elektonisista apuvälineistä.
Ennen pärjättiin kotikutoisesti muttei enää tosiaankaan.
Mistä ns: perusjurpo tietää että kusettaako korjaaja kun mitään ei pysty vanhoilla metodeilla toteamaan?
ZX-9R -95
Ex YZF 750 R -95
Ex FZR 1000 -92
Ex FZS 600 -01
Ex XJ 900F -93
Ex XJ 600 S Diversion -96
Kukahan nää mutkat oikein määrää..
Niin. Onko se sit perusteltua tehdä niistä vehkeistä sellaisia, että pitää olla sähkö-, elektroniikka- ja koneinssi, että saa jokun fakin toyotan taas rullaamaan?
Two things are infinite: the universe and human stupidity; and I'm not sure about the universe.
* Suzuki Katana * Kawasaki ZX-8R * CFMOTO 450MT * Honda Fireblade * MV Agusta Brutale 910S *
Jokaisella tietenkin on oma mielipiteensä tekniikasta ja sen kehittymisestä. Itse olen kuitenkin aika tyytyväinen nykytilanteeseen ja uusien autojen luotettavuuteen jos tilannetta vertaa esim. parinkymmenen vuoden takaiseen.
Superbike #7
Varmasti nykyiset autot ovat ovat lähestulkoon aina luotettavia, entäs jos tulee jotain vikaa matkalla?
Et pysty määrittelemään sitä ilman kaluja mitkä maksavat melkoisesti,luotettavuudesta kertovat varmasti katsastus kaaviot tarkemmin.
Tosin nekään ei kerro paljonko rahaa menee nykyisin vian korjaamiseen.
On se totta että tekniikka kehittyy mutta onko se taasen hyvä ettei käyttäjä tiedä missä vika oikeasti on(harvempi korjamo sitä mainitsee).
ZX-9R -95
Ex YZF 750 R -95
Ex FZR 1000 -92
Ex FZS 600 -01
Ex XJ 900F -93
Ex XJ 600 S Diversion -96
Kukahan nää mutkat oikein määrää..
Juu, kyllä oli riittävän selkeästi kerrottu. Tarkoitettiin molemmat ilmeisesti vähän eri asioita teksteissämme. Mutta edelleen vielä sitä mieltä että nykytekniikalla varustettu bensa 2,5 kone ei kuluta juurikaan sen enempää kuin litran pienempi moottorikaan. Matka-ajossa korkeintaan litran erot? Jos nämä isommat moottorit märehtisi bensaa niinkuin vanhat isot moottorit niin kyllä ne jäisi nykyään sinne autokauppaan.
Näitä konekoko 2-3 ltr. konekokoja kun ostavat juuri paljon ajavat, ja näillä paljon kilometrejä ajamaan joutuvilla on PAKKO miettiä myöskin kulutus asioita. Minä en itse ottaisi missään olosuhteissa yli 3 litran bensamoottoria henkilöautoon juuri sen kulutuksen kasvun takia. Minä en löydä mitään järkiperustetta yli sen kokoisen henkilöauton hankkimiseen.
Mutta tarviihan jotkut meistä sille munallekin jatketta. Tulkoon ja suotakoon se heille sitten vaikka sillä moottorin suurella koolla.
Minun on tehtävä järkeviä kompromissi ratkaisuja autojen ostossa. Ei liian isoa eikä liian pientä, eli just ja nimenomaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Eukolle "kauppakassi" ihan sitä kauppakassi käyttöä varten, ja itselleni mallia "kaupparatsu" just sen päivittäisten vaihtuvien ja pitkien työmatka-ajojen takia.
Tämä auton kulutuksen aisoissa pysyminen edellyttää tietenkin sitä että myöskin sen kaasujalan käyttö pysyy kurissa, kun eihän yli 200 hp:n max tehot kun ei tule ulos pelkällä ilmalla. Matka-ajossa keskikulutuksen saa pysymään 7,4 l kun ajelee cruise päällä ja jättää turhat vauhdin jojoilut pois.
Sama auto ja kulutuksen toinen ääripää: täydessä kiihdytyksessä hetkellinen kulutus ajotietokoneessa 99,9 l (ja varmaan vieläkin enempi mutta kun tuo ajotietokoneen näyttö lopettaa siihen lukemaan).
M-pyörät tulee osteltua enempi tunne pohjalta = se kun on harraste ajoneuvo. Niillä kun minun vuotuiset kilometrit jää yleensä alle 10 tkm., ja kaikki niistä on lähinnä huviajelua ja kesäloma reissuja. Sen kulutus on täysin sivuseikka. Olipa se sitten 7 tai 10 ltr/100km. anyway.
Murjaanien kuningas!
Ei yhtäkkiä tule mieleen sellaista moottoritekniikkaa joka ei olisi ollut tiedossa ja käytettävissä jo kymmenen vuotta sitten.
Se että miksi silloin ei kukaan tehnyt kolmisylinteristä, litraista moottoria ja pultannut siihen turboa johtuu vain siitä että kukaan ei olisi sitä silloin ostanut.
Markkinoinnin perusoppaissa korostetaan aina että tarpeita ei voida ihmisille luoda ja että ne tarpeet on aina olemassa.
Sitä on vaikea uskoa mutta kaikenlaisen hömpän avulla ihmisille tarjotaan aina vaan uutta hömppää.
Mutta siitä ei päästä mihinkään että ahdin määrää tahdin.
ZX-9R -95
Ex YZF 750 R -95
Ex FZR 1000 -92
Ex FZS 600 -01
Ex XJ 900F -93
Ex XJ 600 S Diversion -96
Kukahan nää mutkat oikein määrää..
Moottoritekniikka on sen verran vanha tekniikan haara, että harvoin tulee mitään suuria hyppäyksiä tai täysin uutta tekniikka, mutta olemassa oleva tekniikka on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana koko ajan tasaisesti eteenpäin. Oikeastaan lähes kaikki moottoreihin liittyvä on keksitty jo n. 100 vuotta sitten, mutta siitä huolimatta nykyiset moottorit ovat aika kaukana siitä mihin pystyttiin 100 vuotta sitten. Yhtenä parhaista esimerkeistä tasaisesta kehityksesta viimeiseltä vuosikymmeneltä on nimenomaan tuo turbotekniikka ja etenkin muuttuvageometristen ahdinten kehitys. Ahtimien kehitys näkyy nimenomaan uusissa turbomoottoreissa, joissa turboviive puuttuu lähes täysin, ahdin ahtaa hyvin laajalla alueella eikä tukehdu isoillakaan kierroksilla.
Moottoreiden kehitystä muuten ohjaa aika pitkälti asiakkaan tarpeen sijasta lainsäädäntö. Markkinamies sitten yrittää kääntää lain mukanaan tuomat muutokset asiakkaan kannalta kiinnostavaksi.
Superbike #7
Jos matkalla tulee vika, soitetaan vakuutuksesta (jonka firma tod. näk. maksaa) hinuri paikalle ja jatketaan matkaa sijaisautolla. Yhteiskunta on sen verran paljon muuttunut, että aika harvassa alkaa olemaan perusjäppinen, joka osaisi korjata tien päällä edes kärjellisellä sytytyksellä tai perinteisellä virranjakajalla varustetun kaasarimoottorin vian.
Toinen juttu onkin sitten se, että mikä on se vika minkä tien päällä voi korjata ja jatkaa matkaa? Aiemmin nämä ovat yleensä liittyneet kaasarin tukkeutumiseen (ruisku ei tukkeudu tai sitten on isompi vika kyseessä), tai sytyksen pieniin vikoihin joko tulpissa, virranjakajassa tai katkojan kärjissä. Käsi ylös kuinka monella on edes se varatulppa nykyisin mukana tai milloin sellaisen olisi joutunut vaihtamaan tien päällä? Uusissa autoissa vastaava vika voisi olla joku anturin piuhan rispaantuminen, josta vihiä saa joko auton omasta vikadiagnostiikasta tahi viimeistään kun tyrkkää OBD lukijan kiinni. Nykyisellään sillä kaverilla, jolla on työkalut vanhan auton korjaamiseen jatkuvasti mukana, on mukana hyvin suurella todennäköisyydellä myös tuo OBD-lukija. Parhaillaan matka jatkuu pelkästään vikamuisti nollaamalla. Toki uusi tekniikka tuo mukanaan myös uusia vikoja, mutta yleensä ottaen uusi tekniikka parantaa luotettavuutta sekä vähentää korjaamisen ja huollon tarvetta.
Superbike #7
Aikoinaan letukan pick-upeilla paljonkin pörränneenä, ei perse kestäisi nykyään maksaa noita päästöihin perustuvia veroluonteisia juttuja, ja bensaki oli sillon halvempaa. Jos tilanne olisi sama kuin vaikkapa 90-luvulla, niin autoni olisi ehdottomasti isolohkobensakasi, tai turbolla kiusattu iso cummings -dieseli.
Tää pokemon -muotoilu ja nuo vitun hybridi-pölynimurit ei kiinnosta pätkääkään, ei meikäläisen silmään istu sitten mitenkään. Ja kyllä, auton pitää näyttää autolta eikä miltään pesupallolta. Aivan sama mitä se syö kun kaiken syö kuitenkin, mutta nuo hybridit ja muu tietotekniikan tuoma ympäristöystävällisyys ei istu meikäläisen arvomaailmaan. Mun "hybridi" polttaa kumia ja bensaa.
Nimim. Nykyisin nöyrä euroautoilija.![]()
Tyyli ennen tarkoitusta.
Kyllä vaan aika kultaa muistot, että ennen autot/rätkät kesti paremmin. Ohi on ajat, kun kansinahkoja vaihettiin urakalla, samaten moottoriremontteja ei enää juurikaan tehdä.... Huoltovälit moninkertaistuneet etc etc.... Ei ennenkään jotka jätkä ollu kaiken osaava autonasentaja...Oli silloinkin korjaamoja.
Just tossa männäviikolla matkustelin ja jonkun metrin ajoinkin kaverin 123 300D -79 mesellä suurella työllä duunattu. On hällä käyttiksenä. Aika mukava peli kyllä, mutten välttis ite arkiautona enää semmosella.
Joo se tuurissa minkälainen asentaja kohalle sattuu, kun kulkuneuvvonsa korjaamolle vie, vähän sama kun lääkäriin menee. Jos huono tuuri käy joutuu luunsahaajan käsittelyyn...
Elä ja anna muiden roudata.
Mielenkiintoinen keskustelu.
Itsellä oli tuollainen Octavia TSi 1.4 CAX moottorilla reilu 3vuotta. Ja moottoripyöränä on sitten GSX 1400. Niin kyllä toi Suzuki on sentään varustettu Moottorilla.
Toi skoda 1.4 tsi vaihtui Toyotan 1.8 vapariin, eikä kulutus kasvanut mitenkään merkittävästi, lisäksi auto talvella lämmin nopeasti.
Jos toi Suzuki GSX1400 Dinosaurus, niin saatanan hyvä sellainen.![]()
GSX 1400
Jos tässä oli tarkoituksena arvioida koneen kestävyyttä käytönaikaisen kierrosluvun perusteella, menee hieman metsään, asia ei ole noin suoraviivainen...
Kestävyyteen vaikuttaa toki moni muukin seikka mutta puhutaan tässä nyt pelkästään mäntänopeudesta.
Otetaan 600 cc (tuttu peli, Thundercat Yamaha):
kierrosnopeus 100 km/h noin 5000 rpm
iskunpituus 49,6 mm, sijoitetaan ne kaavaan
Vm = 2 x S x n
jossa Vm on mäntänopeus,
S on iskunpituus metreinä ja
n on pyörintänopeus /sekuntti
2 x (49,6/1000) x (5000/60) = 8,26 m/s (tunnissa noin 29,7 km)
Intikka Suzuki 1800:
oletetaan että 100 km/h 3000 rpm
iskunpituus 90,5 mm
2 x (90,5/1000) x (3000/60) = 9,05 m/s (tunnissa noin 32,6 km)
joten voidaan todeta että tämän esimerkin isomman moottorin mäntä hinkkaa enemmän pyttyä vasten vaikka kampiakseli pyöriikin hitaammin...
Viimeksi muokannut: collikka; 19.01.2013 klo 23:16.
juuri nyt pyörätön
Niin sitä vaan on onneksi erilaisia mielipiteitä.
Mielelläni haen muutaman vuoden päästä taas Saksasta käytettynä vaikka tällaisen Hybridin.
http://www.bmw.fi/fi/fi/newvehicles/...oom/index.html
Niin, ja oikein mielelläni ostaisin matkapyörän, jossa esim 1000cc tuplaturbo ja sähköhybridi aivan alimmille kierroksille.
Minä todella vain odotan hetkeä, kun dinosauruksille alkaa tulla vaihtoehtoja.
Ei ne dinosauruksia tule tappaman, toivottavasti.
Kauan eläköön ja suuri kunnioitukseni Trumpan 2,3l koneisille pyörille ja vastaaville.
Viimeksi muokannut: sarkka; 19.01.2013 klo 21:37.
BMW K12RS-00 ext: Susuki GSX600F-88, Honda NS125R-88, Yamaha RD125LC-84, Honda Z50J-85
Viimeksi muokannut: sarkka; 19.01.2013 klo 21:37.
BMW K12RS-00 ext: Susuki GSX600F-88, Honda NS125R-88, Yamaha RD125LC-84, Honda Z50J-85
Nii i! Mutta silti oli ennen paremmin, vai olikoTulee mieleen tarina kahest vanhast metsurista: Toinen toiselle. kyllä ennen oli paree... Toinen siihen, no ei ollu oltiin ite vaan nuorempii ja ku kanatas puita kaaettiin. Saatiin illalla ilmatteeks inkkaripilluu naija...
Elä ja anna muiden roudata.
Olikohan joku TM/Tuulilasitesti joitakin vuosia sitten, kun kokeilivat vaihtaa toisen etuvalon johonkin uuteen euroautoon, niin piti irrottaa puskuri ja purkaa n. 1/4 moottorista, jotta pääsivät vaihtamaan sen polttimon.
Omassa -99 matukassa minkä tahansa etuvalon pystyy vaihtamaan max. 30 s., jos haluaa oikein tarkasti tehdä (noh, ko. matukkamalli onkin suunniteltu mahdollisimman käytännölliseksi). Kummassa tapauksessa on sitten mukavampi vaihtaa se polttimo -35 C:n pakkasessa keskellä korpitaivalta: max. 30 s ja ajoon vai soitat ties minne palveluun ja rupeat odottamaan/rupeat purkamaan autoa siinä? Epäkäytännöllistä suunnittelua en tule koskaan ymmärtämään, mutta varmasti sitä on joissakin vanhemmissakin pirsseissä merkistä/mallista riippuen.
Rovaniemi
1. Yamaha XV 1100 Virago 1996 (27 tkm)