Mitä se Kotari tekee moottoripyörien CR500:n joukossa, taidetta koteihin.
<p>Tallissa odottelee ajovuoroa: WLA45-1942 _FLH74-1957 _FLSTC-1994 _T120R -969 _K100RS-1991 _CR500Hm-2005 _CR 500-1988 _RD125-1970 _HVA125-1974_KTM EXC300-2005_R 1200 GSA -2011_ Kawasaki G5 100_CR 250 -1996</p>
Tallissa meinasi tapahtua katastrofi, ja tällä kerralla ei olisi ollut oma vika.
Vaihdoin Monster 696:n venttiilijobin yhteydessä pystysylinterin nokka-akselin (vapaassa) päässä olevan "kannen", koska maalipinta oli vähän huono ja jossain hamassa menneisyydessä oli näköjään sitä kautta vähän öljyäkin tihkunut.
Uusi osa oli hommattu maahantuojalta runkonumeron mukaan ja meni paikalleen ongelmitta. Venttiilihomman jälkimainingeissa nokka-akselia käsin pyöritellessäni huomasin kuitenkin, että se pääsi liikkumaan pituussuunnassa aikaisempaa enemmän ja tietyssä asennossa tuli kunnon metalli-vasten-metallia -stoppi. Varmaan joku nokka otti kiinni viereiseen keinuvipuun tms.
Parin sekunnin paniikin jälkeen epäilys kohdistui uuteen kanteen. Uusi osa irti ja vertailu vanhaan paljasti selvän eron, joka sallii tuon pitkittäisliikkeen. Vanhalla osalla ei ongelmaa ei esiinny. Vai onko tarkoitus että jokin pyhä henki/öljyn paine tms. pitää nokka-akselin oikeassa paikassa?
Vähän hirvittää; jos en olisi tuota viimeistä tarkistusta tehnyt tai jos olisin asentanut kannen nokkahihnan ollessa paikallaan tms. niin ainakin venttiilikoneiston täystuho olisi ollut lähellä.
Maahantuoja alkoi välittömästi selvittää asiaa ja uusi osa on jo matkalla. Korostettakoon vielä, että kyseessä ei ole maahantuojan virhe.
Faster faster until the fear of thrill overcomes the death of speed. - Sea D. Monster
Saa hetkeksi pulssin sinne liki 200 kun tuollaisen huomaa ihan tuttua!
Mutta asiasta kukkaruukkuun tallissa touhuilua, meillä on tällä kujalla vetarinvaihtoviikot. Varasin 24 tölkkiä olutta ja 3-4h aikaa.
65minuuttia ja yhden oluen köyhempänä auto takasin pyörillään! Ja enkä omista edes pilarinostinta.
Yiying YY250T, Ex Kawasaki zr7, ex kawasaki gpz500s
Viimein ehti kunnolla tallille ja sai huoltohommat toden teolla käyntiin. Alusta lähti Koitto MotoServicelle huoltoon, pientä perushuoltoa tehty ja jarrukahvakin päivittyi PP-Tuningin säädettävään taittuvaan malliin.
Mietin tossa, että pitäisiköhän termostaatti heivata jäähdytysjärjestelmästä mäkeen, koska rataahan tuolla pääasiassa ajetaan ja lämmöt saisi hieman matalammallakin olla. Mitä raati sanoo, onko poistamisesta apua oikeasti, vai meneekö fiilishommien puolelle ja vaikutus kokonaisuutena päin vastainen?
Tuohon termostaattiin. Pidä se termari vaan. Jos tuntuu että lämpiää liikoja niin eiköhän löydy viileämpi versio? Kuitenkin koneen on hyvä pysyä oikeassa lämpötilassa. Tällöinhän polttoaine/sytytyskarttakin toimii paremmin. Siis jos ei tarvita lämpötilakorjausta.
Ratakäytössäkin luulisin olevan hyötyä oikeanlämpöisestä termostaatista.
En tiedä.
Kaikissa pyörissä termari ei virtaa riittävästi, että pysyisi lämmöt kurissa kuumalla kelillä vakio syylärillä. Jos lämpöongelmia ei ole ollut niin sit antaa termarin olla, jos taasen lämmöt järjestään yli 100 radalla niin sit termari kuikkaan ja tarvittaessa kevään kylmillä teippaa syyläriä.
Superbike #7
^
Sen takia on flekti(t)
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Maailmalla saatetaan laittaa moottoriin korkeamman kiehumispisteen nesteitä ja nostetaan jäähdytysnesteen paineet 2-3 baariin, sillä saadaan moottorin käyntilämpötilaksi 120-130 astetta joka on normaali lämpötila joillekkin kisakoneelle. En tiedä tehdäänkö näin moottoripyörien kilpakoneisiin mutta joissain nelipyöräisissä on tehty ja tehdään edelleen.
Kylätason kurapyöräilijä.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Hyviä pointteja termariasiaan. Termarin kanssa lämmöt ovat vähän siinä ja siinä, hyväksyttävän rajoilla, mutta pikkusen yläkantissa, pelkän veden käyttö nostaa hieman lämpöjä glykoliin verrattuna. Toinen flekti mulla on vielä paikoillaan satunnaista maantieajelua silmällä pitäen, mutta muuten ne lähinnä haittaavat ilman virtausta jäähdyttimen läpi ratahommissa, joten senkin voisi vielä kokeeksi heittää romulootaan. Muuten syylärin tausta on siivottu ja etukatteeseen tein pienen ohjurin, joka estää ilman karkaamista keulan aukosta ylös mittariston taakse. Varikolla olen puhaltanut lehtipuhaltimella kuumilla keleillä lämpöjä alas ajon jälkeen, jos sille on ollut tarvetta.
Puhaltimista ei ole kuin haittaa rata-ajossa. Joissain pyörissä puhaltimen kotelointi haittaa ilman virtausta jäähdyttimen läpi entistä enemmän. Puhaltimet ovat tarkoitettu jäähdyttämään nestettä pyörän ollessa paikallaan tai pienessä liikkeessä, eli katukäytössä. Termostatti haittaa nesteen kiertoa lähes kaikissa pyörissä, toki jossain mallissa voi joku muu paikka kuristaa virtausta vielä enemmän.
Isommalla paineella olevan jäähdyttimen korkin voi asentaa, jos lämpöjä ei muuten saa asettumaan alle sataan asteeseen tai pyörä pyrkii keittämään esimerkiksi jäähdyttelykierroksella tai ajon jälkeen varikolla. 1.5barin painekorkki nostaa kiehumispistettä huomattavasti. Samalla tietysti jäähdytysjärjestelmän muiden osien pitää kestää korkeampi paine. Tämä kuitenkin on laastaria ongelmaan, joka on syystä tai toisesta riittämätön jäähdytys.
Moottorin optimilämmöt olisi nelitahtikoneessa siinä 70 asteen kieppeissä. Sen jälkeen lämpötilan nousu heikentää tehontuottoa ja kohonneen öljynlämmön myötä myös voitelua. Myös moottorin nakutuskynnys madaltuu ja viritetyissä moottoreissa moottorin vaurioituminen on todennäköisempää.
Paisuntasäiliön tekeminen auttaa monesti ongelmiin, jos jäähdytysjärjestelmä pääsee imemään ilmaa jäähtyessään, kun nesteen tilavuus pienenee, niin ilma ei välttämättä poistu kokonaan nesteen lämmetessä. Ilmakuplat jäähdytysnesteessä heikentää nesteen lämmönsiirtokykyä.
Viimeinen keino on suuremman tai toisen lisäjäähdyttimen asennus. Myös öljynjäähdyttimen lisääminen voi auttaa ongelmassa, varsinkin jos pyörässä on öljy/jäähdytysneste lämmönvaihdin.
Jos pyörän jäähdytyksessä on kaikki perusasiat kunnossa, niin suomen oloissa ei pitäisi syntyä ongelmia kun korkeintaan kesän kovimmilla helteillä.
The Lakkivaari
Yamaha R6
^
Hmm... entäs jos puhallin kytkeytyisi jo seitsemässäkymmenessäviidessä? Flekti pauhaten rataa ympäri
(Kysymys täysin teoreettinen)
Flekti on rataharrastajalle mukavuustekijä jos lämmöt pysyvät vain kurissa. Ei tartte niin jännitellä kerhokisan ruudukossa tahi varikolla.
Mul on kaks
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Väittäisin, että ajoviiman tuottama ilmavirta on suurempi kuin puhaltimen tuottama ilmavirta aika pienissäkin nopeuksissa. Teoriassa jos puhallin pyörisi koko ajan moottoroituna, ilman muita vastustavia tekijöitä, niin se voisi tehostaa jäähdytystä. Yleensä vain puhaltimen kotelointi, kiinnitysraudat ja moottori haittaa isommissa nopeuksissa enemmän virtausta kun tehostaa sitä.
Itse kun ajelin vakiohkoilla moottoreilla ja vielä vähän kadullakin, niin mulla oli toinen puhallin ja termari paikallaan. Ei silloinkaan liiemmin lämpöongelmia ollut, kuumilla keleillä lämmöt ehkä 80-90 astetta radalla.
Nyt kun on vähän kireämpi moottori ja katuajoa ei tule, niin termari ja puhallin on poistettu. Lämmöt harvoin käy radalla yli 80 asteessa. Vakiojäähdytin paisuntasäiliöllä ja 1.1bar korkilla siis paikallaan ja kuitukatteet ilman mitään ylimääräisiä ilmanohjaimia.
Edit: jäähdytysnesteen lämpöä suurempi ongelma omassa pyörässä on öljyn lämpiäminen ja sen myötä paineen lasku lämpimissä keleissä, tässä kun on lämmönvaihdin, niin tuppaavat kulkemaa nuo nesteiden lämmöt käsi kädessä.
The Lakkivaari
Yamaha R6
Kannattaa myös puhdistaa jäähdytysjärjestelmä kunnolla. Sillä on vaikutusta onko syylari sisältä ja myös ulkoa epämääräisen paskan peitossa. Itse olin yllättynyt järjestelmän sisältä poistuvan lian määrästä, kun syksyllä putsasin Gixerin jäähysysteemin.
-- Brake later and open the gas earlier --
Vuoden 2004 Varadero tallissa puoliksi atomeina
Talvelle: etuiskareiden huolto, eteen uusia jarruletkuja, jarrunesteiden vaihtaminen ja sähköliittimien tsekkaus . Kesän lopulle sitten öljyjen vaihtamista, jospa noilla + 7tkm reissu etelän aurinkoon sujuisi
[
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Ei sen pitäis kiellettyä olla. Se ei oo glykoli-pohjaista tai mitenkään muutenkaan liukasta.
Enginecool on vähän vastaava, mutta se on glykoli-pohjainen ja siten kielletty.
Eipä se 9:llä alkava musta vielä paha ole. Yli 100 ajossa on jo liikaa.
Braaaaap
021 Circuit Racing 2021 1.2 Jäähdytysjärjestelmässä saa käyttää nesteenä vain vettä tai vettä sekoitettuna
etyylialkoholilla. Glykolin käyttö kaikissa muodoissa kielletty.
Eihän tuo lämpö siis vielä mitään riko, mutta mielummin pitäisi sen lähempänä tuota Tumpin aikaisemmin mainitsemaa optimilämpöä ihan vaan sen takia, että ei ole puoltakaan hevosvoimaa varaa antaa enempää tasoitusta kuin nyt jo tehoissa antaa.
Glykolia water wetterissä ei tosiaan ole. Mutta ompa älytön, että sitä ei sais käyttää. Musta ainakin tuntuu, että kaikissa kilpapyörissä sitä suomessa käytetään.
80% viru valge veteen sekoitettuna ei taida tiputtaa moottotin lämpötilaa? 🤠
Braaaaap
Mä oon kans kuvitellut, et wetteri ois sallittu?
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Lunta tulee oikein urakalla niin vedetään vielä romut leväälleen.
Respect is not given, it is taken!
Suzuki GSX 1300R Hayabusa Turbo 2005
EX. Kawasaki ZX-6R 2003
Posti toi Baijerista hehkulankaumpion tilalle nykyaikaisen H4-umpion, joten sitä sovitellaan paikoilleen.
1986 M-G Lario ja umpio on Fiat 126/127/128
Se on sitä Italian herkkua, että paikallinen moottoripyöräfirma ei ihan kaikkea suunnitellut itse, vaan osti naapurilta.
Täähän se taas on, että luetaanko sääntöä niin kuin se on kirjoitettu vai niin kuin sen tarkoitus on. Kirjaimellisestihan tuo sanoo nyt, että etanoli-vesiseos tai puhdas vesi on ainoat sallitut. Säännön tarkoitus taasen on sanoa, että "Et nyt s**tana laita sinne mitään liukasta, kun oot naamallaan kuitenkin ja sit on koko päivä pilalla, kun harjataan niitä sun glykoleita radan pinnasta pois."
Water wetter on ilmeisesti seos dilsopropyylia, isopropyylia, natriummolybdaattia ja tolyylitriatsolia ja jotain muuta.
Toinen suosittu, engine ice on ilmeisesti sen sijaan propyleeni-glygoli -seos.
T1mpan mainitsemaa enginecoolia en edes pikasesti löytäny.
Kaikissa ratamopoissa mulla on ollu wetterit sisässä korroosion takia.
Superbike #7