Apuja takaiskarin shimmaukseen

[Kötöstelijä]

Kyseessä 2007/08 Yamaha R1:n täysin säädettävä Soqi, joka olisi tarkoitus sovittaa linkuttomaan 2007 650 Versykseen. Ovat näitä paljon laittaneet, mutta iskarin aukaisut on ilmeisesti jätetty ammattilaisille tai jätetty avaamatta. Elimenluovuttajana toimii ilmeisesti vähän uudempi R6:n iskari, joka on varsin samanlainen. Otin molemmat auki ja näistä löytyneet shimmipakat tulee seuraaviin viesteihin, josko niistä olisi vaikka jollekin iloa.

R1:n vakiojousi on ilmeisesti 9,5 kg/mm ja tähän olisi tarkoitus sovittaa Versyksen orkkisjousi (16-17 kg/mm), jos ei sopivampaa löydy järkevään hintaan. Oletus siis on että vaimennus ei riitä alkuunkaan ja tarkoitus olisi saada jonkinlainen pohja jolla testata ja ottaa sitten vaikka talvella uusiksi auki.

[Kötöstelijä]

Oletan, että nämä on 2007/2008 R1:n originaalit shimmit, iskari vaikuttaa käyttämättömältä. Joulukuusi x 2 ilman kikkailuja. Reboundissa clamp 17 mm, compissa 16 mm. Sen jälkeiset on siis spacereita.

Toi liikerataa rajoittava spacer oli mukava yllätys, tästähän saa tarvittaessa aika paljon enemmän joustoja irti. Pysytään nyt toistaiseksi vakiossa 300 mm pituudessa.

[Kötöstelijä]

R6:n iskarissa olikin sitten jännä homma comp-pakan puolella, männästä toinen shimmi oli 30x0,15 mm ja sen ympärillä kahden 32mm shimmin väliin asettuva ulkohalkaisijaltaan 32x0,3 kehä

Vähän käytetyn oloinen tämäkin eikä jälkiä aukaisusta, että mikähän homma?

Alkuun olisi tarkoitus selvitä tästä saatavilla shimmeillä, tilataan lisää jos näyttää siltä.

[Kötöstelijä]

Versykseen ehkä tämmöinen? Clampit kahta milliä isommiksi, reboundiin pari 30x0,15 lisää ja comppiin yhdet 32x0,20 ja 32x0,15 lisää. Jäykistyy varmaan jo melkoisesti, mutta onkohan edelleen liian löysä?

R1 orkkisjousen vapaa pituus on 180 mm, Versyksen jousi 185 mm pienimmällä esijännityksellä, eli varmaan joitain millejä pidempi irrallaan. Pitää vähän ihmetellä tuleeko siitä jo liikaa esijännitystä ja joutuu ostoksille.

[skuikka]

Olen vahvasti siinä uskossa että pelkkä jousivakio ei määritä vaadittavan paluuvaimennuksen määrää vaan myös iskaria painava voima.
Vähän yksinkertaistettuna kun jousi painuu kasaan, varastoituu siihen voimaa ja paluuliikkeessä se purkautuu nostaen päällään olevaa painoa, osa hukataan vaimennukseen että paino ei nouse liian lujaa.
Nyt jos Versyksessä on niin erilainen peräjouston välitys kuin Jampissa että jousivakiossa on noin iso ero, menee tietty siihen perän nostamiseen samassa suhteessa enemmän jousivoimaa.
Tuli tätä pohdittua tuossa pari vuotta sitten kun sovitin 450 krossin keulan 990:iin. Laitoin 990:n etujouset paikalleen ja arvelin että testaan ja shimmaan sitten. En keksinyt mitään mitä muuttaa vaimennuksesta, niin järjettömältä kuin se ajatuksena tuntuikin. Asia kun vaivasi keksin laskea keulapainon suhteen jousivakioon kun keula oli alkuperäisessä pyörässään vakiojousilla ja sitten suhteutin sen 990:n jousiin ja keulapainoon. Aika samoissa mentiin, siitä kehkeytyi alussa esittämäni päätelmä. Eli paluuvaimennuksen hukattavaksi jäävän voiman määrä on uskoakseni sama. Toivottavasti ajatuksesta saa selvää.

[Kötöstelijä]

Saa selvää, pohdin tuotakin kun yritin keksiä syitä miksi en ottaisi iskaria auki, mutta kun nyt oli pari tuntia aikaa.
Voima ja vastavoima on oikeassa suhteessa niin eihän siinä liikettä jarruttaessa pitäisi isompia muutoksia tapahtua, paitsi jos öljyn viskositeetti tai virtausmäärät muuttuu.

Kovasti vaan tunnutaan suositeltavan aina viemistä iskarisepälle kun jousivakio muuttuu reilummin, mutta en sitten tiiä mitä ne noille tekee. Tosta R1:n iskarin toiminnasta vakiokokoonpanossaan ei oo myöskään mitään käsitystä, saati sitten shimmauksesta perstuntumaa niin tässä on aika paljon muuttujia hallittavaksi. Versyystä onneksi varsin helppo iskari irrottaa niin ei oo iso homma kokeilla, toki perän saanti ilmaan vähän hankalampaa.

[skuikka]

Kyllähän käytetty keppi kannattaa huoltaa ja nyt kun tiedät mitä on sisällä, on helpompi suunnitella mitä tehdä jos haluat muuttaa sitä kun olet kokeillut miltä.tuntuu.
Samassa pyörässä jos jousivakio muuttuu, on yleensä syytä muuttaa paluutakin. Sinuna dokumentoisin shimmityksen, kasaisin vakiokokoonpanossa ja testaisin. Siitä sitten säätämään kun tietää mikä on lähtötilanne.

[Nitrous]

Kovasti vaan tunnutaan suositeltavan aina viemistä iskarisepälle kun jousivakio muuttuu reilummin, mutta en sitten tiiä mitä ne noille tekee.

Tuo lienee hyvä nyrkkisääntö silloin, kun muuttujana on vain jousivakio, elikkäs pyörä pysyy samana. Tässä tapauksessa muuttujia on aika paljon enemmän.

[scuuba]

Olen vahvasti siinä uskossa että pelkkä jousivakio ei määritä vaadittavan paluuvaimennuksen määrää vaan myös iskaria painava voima.
Vähän yksinkertaistettuna kun jousi painuu kasaan, varastoituu siihen voimaa ja paluuliikkeessä se purkautuu nostaen päällään olevaa painoa, osa hukataan vaimennukseen että paino ei nouse liian lujaa.
Nyt jos Versyksessä on niin erilainen peräjouston välitys kuin Jampissa että jousivakiossa on noin iso ero, menee tietty siihen perän nostamiseen samassa suhteessa enemmän jousivoimaa.
Tuli tätä pohdittua tuossa pari vuotta sitten kun sovitin 450 krossin keulan 990:iin. Laitoin 990:n etujouset paikalleen ja arvelin että testaan ja shimmaan sitten. En keksinyt mitään mitä muuttaa vaimennuksesta, niin järjettömältä kuin se ajatuksena tuntuikin. Asia kun vaivasi keksin laskea keulapainon suhteen jousivakioon kun keula oli alkuperäisessä pyörässään vakiojousilla ja sitten suhteutin sen 990:n jousiin ja keulapainoon. Aika samoissa mentiin, siitä kehkeytyi alussa esittämäni päätelmä. Eli paluuvaimennuksen hukattavaksi jäävän voiman määrä on uskoakseni sama. Toivottavasti ajatuksesta saa selvää.

Keulan kanssa pääsee jonkin verran tontille juurikin tuolla tavalla eli systeemin voimat pysyy suht samana. Eli jos joustomatka on sama, keulakulma on sama, paino on sama, niin eipä siinä juuri mikään muutu, vaikka vaihtaa keulan moposta toiseen.
Ja mikä tärkeintä, keulan/ vaimentimen toimintanopeus pysyy samana.
Sen takia keula on aika piis of keik, koska ihan sama mikä tahansa vehje on kyseessä, niin ne kummiskin on kriittisten mittojen suhteen niin lähellä tosiaan että tavallinen puukäsi ei juuri eroa huomaa, vaikka vaihdetun keulan ominaisuudet olisivatkin vähän kauempana ideaali-tontilta.

Mutta jos esim jousivakio muuttuu hieman, niin silloin muuttuu myöskin tarvittavan meno ja paluuvaimennuksen suuruus. Ja jousi valitaan haluttavan kantavuuden mukaan, eli paino ei niinkään ole se muutuva suure, vaan sen seurauksena mahdollinen jousivakion muutos/ jos halutaan muuttaa keulan kantavuutta.
Koska vaimennin on nimenomaan jousen energian säädin/vaimennin (ei iskunvaimennin), eli jouseen varastoituvan ja purkautuvan energian säätöön/hallintaan tarkoitettu vehje.

Jos jousivakiota ei muuteta painon muuttuessa, niin suurin muuttuva asia on joustoliikkeen pituus, koska jousi edelleenkin kantaa koko kuorman, mutta se tekee sen vain eripituisella joustomatkalla.
Ja koska liikkeen pituus muuttuu, niin muuttuu myöskin vaimentimen kokonaisenergia, jos siis vaimennus pysyy samana.

Käytännössä marssijärjestys menee sen mukaan että mikä on paino ja millä joustomatkalla se halutaan kantaa. Ja sen jälkeen vaimennuksella valitaan se että kuinka pitkällä liikkeellä alustan halutaan toimivan, ja kuinka nopeasti alustan liike halutaan "pysäyttää", ja paljonko "pysäytyksestä" tehdään comppi ja paljonko ripari-vaiheessa.


Sitten kun mukaan sekoitetaan vielä perän linkkusuhde, niin suurin muuttuva asia keulaan verrattuna on renkaaseen/taka-akseliin vaikuttava liikenopeus/jousivakio/vaimennuksien suuruus, vs iskarin liikenopeus/jousivakio/vaimennuksien suuruus.
Toki keulassakin on "linkkusuhde" mutta se on lähes vakio koska kaikissa mopoissa on lähes sama keulakulma.