Michelin PR3 pyörimissuunnat

[Juvi]

No just kävin ajamassa viimoset kilometrit ennen kuolemantuomiota PR3:lle meikän pyörän alla. 12 tkm ja kulmikkaat paskat, hyvästi PR3. Tuli kyllä vedettyä kanttia olan takaa viimmoset sata kilsaa R.I.P.

Yhtälö jossa sulla on "kulmikkaat paskat" ja toisaalta "tuli vedettyä kanttia oikein olan taakaa" ei oikein istu yhteen. Mulle tuo ainakin sanoo että olet ajanut ekat 11 900 km suoraan ja viimeiset 100 km leikkinyt ratakettua mikä tietty tollasilla touringrenkaillla on sinänsä jo melko helvetin tylsää kun ominaisuudet loppuu heti kättelyssä...
Alkuperäiseen aiheeseen voi todeta sen että pyörimissuunnat renkaissa liityvät enemmän voimien vaikutussuuntaan kuin veden syrjäyttämiseen sun muuhun. Eturengas tehdään ottamaan vastaan jarrutusvoimia ja takarengas luonnollisesti vetovoimaa. Kuvion "vääräkätisyys" edessä on seurausta siitä että vapaalla akselilla pyörivä rengas kuluu vähemmän aalloille pyöriessään "vasta karvaan" kuin "myötä karvaan" (olikohan tarpeeksi epäselvästi selitetty???).

[sami1024]

Yhtälö jossa sulla on "kulmikkaat paskat" ja toisaalta "tuli vedettyä kanttia oikein olan taakaa" ei oikein istu yhteen.

En sanoisi ihan noinkaan. Tai siis itsekin olen saanut kulutettua muutamat eturenkaat siten, että niissä on "kolme tasaista pintaa". Tuo saattaa onnistua juuri siten, että ajaa paljon suoraa, mutta sitten rääkkää gummeja kunnolla mutkatiellä runttaamalla, jolloin lopputuloksena on rengas, joka pyrkii aina "samaan kallistuskulmaan" kurvissa.

Voi olla että rengaspaineita hieman vakiosta korottamalla tuo taipumus vähenisi, mutta ainakin bridgestoneen ja metzin z6:een olen tuon ilmiön onnistunut itse aiheuttamaan. Kahdessa pyörässä on ollut myös PR3:t alla, mutta molemmat pyörät ovat lähteneet kiertoon ennen kuin rengas loppui.

[Crassus]

^^ touring paskat... Paljonkohan mahtaa olla ero kierrosajoissa verrattuna esim pilotpowereihin... Veikkaan aika pieni. Noissa on kuitenkin reunoilla pehmeämpi seos eli modernit sport touringit...

[M58]

Etunen, kyllä, kolme tasaista pintaa, suoraan ajoa ja reilusti mutka-ajoa, siitä kai johtunee. Takanakki, keskeltä tasainen ja loput siltä väliltä. Eihän me ryhdytä rata-ajon kierrosaikoja näihin sotkemaan, touring-kuskeja kun ollaan.

[JukkaE60]

Etunen, kyllä, kolme tasaista pintaa, suoraan ajoa ja reilusti mutka-ajoa, siitä kai johtunee. Takanakki, keskeltä tasainen ja loput siltä väliltä. Eihän me ryhdytä rata-ajon kierrosaikoja näihin sotkemaan, touring-kuskeja kun ollaan.

Ei menny ihan jakeluun mut mitä siitä. Mulla on pysyny kohtuullisen pyöreinä ilman "sektoreita"" tourinkissa... Täällä kun näpyttelee niin ei ainakaan renkaat kulu eli säästöä joka sekunti.

[Bone]

Edellisiä puhujia lainatakseni: Hyvin kiteytetty ajatus, mutta mitä mahdoit tarkoittaa?

Enkä mää tarkoittanut, etteikö v-kuviolla saattaisi olla merkitystä esim. vedenpoiston kannalta, mutta merkityllä pyörimissuunnalla ei ole tekemistä kuvion kanssa.

Noh... harvemmin kai tehtaalla pyörimissuuntaa osoittava nuoli lipsahtaa väärin päin.
Ei nyt heti tule mieleen kovin painavia syitä lähteä "ihmettelemään" mitään muuta
asennuksen yhteydessä..... kuten kuvion mallia.... TÄHTIEN ASENTOA...

Asennus /pyörimissuunta nuolen mukaan.

Kuluvan vuoden omenasadon runsauskin on tuon nuoliasian jälkeen yhtä merkittävä
kysymys kuin kuvion suunta ja malli .

[FJ1200N]

Noh... harvemmin kai tehtaalla pyörimissuuntaa osoittava nuoli lipsahtaa väärin päin.
Ei nyt heti tule mieleen kovin painavia syitä lähteä "ihmettelemään" mitään muuta
asennuksen yhteydessä..... kuten kuvion mallia.... TÄHTIEN ASENTOA...

Asennus /pyörimissuunta nuolen mukaan.

Kuluvan vuoden omenasadon runsauskin on tuon nuoliasian jälkeen yhtä merkittävä
kysymys kuin kuvion suunta ja malli .

Näinhän se menee. Mutta painava syy tai ei, niin ketjun alussa utelias ihmisen luonto aikaansai kysymyksen siitä, miksi ne kuviot pyörii eri suuntiin. Voihan sitä tietenkin ihmetellä vasta asennuksen jälkeenkin.

[naukkis]

Minä kun olen aina luullut että kuviolla / pyörimissuunnaalla on nimenomaan tekemistä esim. vedenpoistoa ajatellen vai olenko ymmärtänyt väärin (tai muuten en vaan ymmärrä luettua)?

Mp:n normi katurenkaassa urilla ei ole mitään tekemistä vedenpoiston kanssa vaan ne ovat mukana ulkonäkösyistä ja siitä että kuvioton rengas on katuliikenteessä kielletty. Mp:n rengas on pyöreä eli renkaan soikea kosketuspinta puristaa veden renkaan sivulle täysin vapaasti, renkaassa olevat urat korkeintaan lisäävät em. virtausvastusta, mikään fysiikan laki ei kuitenkaan saa vettä virtaamaan niihin renkaiden uriin....

Mitä suurempi paine mp:n renkaassa sitä pienempi kosketuspinta maahan ja vastaavasti parempi vastustus vesiliirtoon......

[jyk4]

Mp:n normi katurenkaassa urilla ei ole mitään tekemistä vedenpoiston kanssa vaan ne ovat mukana ulkonäkösyistä ja siitä että kuvioton rengas on katuliikenteessä kielletty. Mp:n rengas on pyöreä eli renkaan soikea kosketuspinta puristaa veden renkaan sivulle täysin vapaasti, renkaassa olevat urat korkeintaan lisäävät em. virtausvastusta, mikään fysiikan laki ei kuitenkaan saa vettä virtaamaan niihin renkaiden uriin....

Mitä suurempi paine mp:n renkaassa sitä pienempi kosketuspinta maahan ja vastaavasti parempi vastustus vesiliirtoon......

Joo, sen takia moottoripyörien sadekelin kilparenkaissakin on uria, koska se tuo ulkonäköä:
http://image.nettix.fi/extra/partimg...3a2b33abad.jpg
Hienot on!

.. ei taida pelkkä renkaan pyöreys riittää vedenpoistoon. Minkähän takia ne täysin sileät renkaat on kadulla kielletty?

[naukkis]

Joo, sen takia moottoripyörien sadekelin kilparenkaissakin on uria, koska se tuo ulkonäköä:
http://image.nettix.fi/extra/partimg...3a2b33abad.jpg
Hienot on!

.. ei taida pelkkä renkaan pyöreys riittää vedenpoistoon. Minkähän takia ne täysin sileät renkaat on kadulla kielletty?

Ratarenkaassa koitetaan sadekelilläkin maksimoida renkaan kontaktipinta tiehen eli käytetään matalia paineita. Tuon sadekelin renkaan kyvio näyttääkin siltä että se on tehty vedenpoistoon, eli renkaan keskellä pitkittäiset urat sallivat renkaan eteen kasautuvan veden virtauksen edestä taakse ja sivuille suunnatut kuviot vastaavasti kallistuksissa.

Mutta vertaava em. saderenkaan kuviota normi katurenkaaseen, eikö kuvio yleensä näytä enemmäkin koristeelta......

[vma]

Mp:n normi katurenkaassa urilla ei ole mitään tekemistä vedenpoiston kanssa vaan ne ovat mukana ulkonäkösyistä ja siitä että kuvioton rengas on katuliikenteessä kielletty. Mp:n rengas on pyöreä eli renkaan soikea kosketuspinta puristaa veden renkaan sivulle täysin vapaasti, renkaassa olevat urat korkeintaan lisäävät em. virtausvastusta, mikään fysiikan laki ei kuitenkaan saa vettä virtaamaan niihin ..

Ja satusetä on taas muutaman vuoden jälkeen palannut takaisin huuhaa puheillaan.
Nyt jatka ihmeessä voitelu- aine tietämykselläsi, ja jatka "joka vitun lihas ihan jäykkänä" ajo-ohjeisiisi.

Etkös muuten kertonut ajavasi satoja metrejä etujarru lukittuna piki pinnoitteella . Sinut taidettiin kutsua ajamaankin pyörälläsi tuo näytös jonnekin radalle. Muistanko väärin? Jos en, missä tempun teit?

[naukkis]

Ja satusetä on taas muutaman vuoden jälkeen palannut takaisin huuhaa puheillaan.
Nyt jatka ihmeessä voitelu- aine tietämykselläsi, ja jatka "joka vitun lihas ihan jäykkänä" ajo-ohjeisiisi.

Se on mielenkiintoista että pystyn kyllä perustelemaan kantani ihan fysiikan perusasioista lähtien mutta jos vastapuolella ei ole asiasta mitään teoreettista käsitystä niin ihan turha edes yrittää.

Katsotaan vaikka sitä PR3:n eturenkaan vastakarvaan pyörivää kuviota. Eli renkaan kuvion toimiessa vedenpoistossa sen pitää joko omata niin suuren tilavuuden että renkaan eteen muodostuva vesi pystyy siihen varastoitumaan tai tehdä kanava renkana edesta taakse/sivulle jonne vesi pystyy virtaamaan. Eli tämän threadin aihekin johtuu siitä että jo alkeellisellakin maalaisjärjellä näkee että se eturenkaan kuvio ei toimi noinpäin vedenpoistossa mutta kuten totesin ei sitä ole siihen suunniteltukaan. Sen sijaan jos usko ei mun sanoihin millään riitä niin voi itse kokeilla jossakin pyöreäolkaisen renkaan ja veden kohtaamista ja todeta veden poistuvan suhteellisen nätissä muodossa renkaan sivulle. En lähde nyt selittämään perusasiota miksi näin tapahtuu jos se menee yli teoreettisen osaamisen......

[vma]

Se on mielenkiintoista että pystyn kyllä perustelemaan kantani ihan fysiikan perusasioista lähtien mutta jos vastapuolella ei ole asiasta mitään teoreettista käsitystä niin ihan turha edes yrittää.....

Et ole koskaan perustellut mitään huuhaa väitettäsi järkevällä fysiikan perusteella. Olet vaan lisänny sanan fysiikka naurettaviin jorinoihisi.

Rengasvalmistajat joissain tapauksissa jopa ilmoittivat rengaskuvioiden vedensyrjäyttämiskyvyn/sekunti aikanaan vertailutietona. Toki, sinulla on tästäkin parempaa tietoa (fysiikka).

Jo väitteesi siitä, että slicksi/kuvioton rengas toimii sateessa paremmin kun kuvioitu, kertoo paljon mainostamiesi "perusasioiden" käsittämisestä.

[naukkis]

Et ole koskaan perustellut mitään fysiikan perusteella. Olet vaan lisänny sanan fysiikka naurettaviin jorinoihisi.

Se on nimenomaan fysiikan perusteita käsittää mitä tapahtuu esimerkiksi pyörivän pyöreän pinnan kohdatessa suoran pinnan, ja virtausdynamiikka jos väliiin lisätään nestettä. Joskus on sanallisesti äärimmäisen vaikea selvittää asioita, siksipä peruskoulussa näitä yritettiin selventää käytännön malleilla. Renkaan pintaan tehtävät urat vedenpoistoon eivät myöskään ole mitenkään rakettitiedettä mutta silti mun on hyvin vaikea selventää sulle miksi vesi poistuu mp:n renkaan alta sivulle renkaan sivulla olevaa sivulle avautuvan tyhjän tilan eikä renkaan pinnassa olevien mitättömien urien kautta......

[naukkis]

Rengasvalmistajat joissain tapauksissa jopa ilmoittivat rengaskuvioiden vedensyrjäyttämiskyvyn/sekunti aikanaan vertailutietona. Toki, sinulla on tästäkin parempaa tietoa (fysiikka).

No ei siinä mitään erikoista ole. Nyt vain kun on kyse pyöreäolkaisesta renkaasta niin em. luku muuttuu rajusti rengaspaineiden myötä koska sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii. Et vain suostu näkemään em. ominaisuuttaa renkaassa vaan näet ainoastan ne pikku koristekuviot joita katuslikseihin nykyään jyrsitään koristeeksi.....

[vma]

....siksipä peruskoulussa näitä yritettiin selventää käytännön malleilla.....

Nyt ymmärrän miksi horiset noin pöljiä. Pelaat peruskoulu fyssalla ja sen tietotaidolla. Älä vaan paljasta tietojasi kuitenkaan laajemmalle. Tuhoat valtavat renkaiden R&D toiminnat useassa eri maassa ja aiheutat massatyöttömyydet tuotekehitysosastoille.

Kiivaat rengasgurut lähtevät vielä kostamaan työpaikkojensa lopettamiset

[vma]

sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii.

Mene kokeilemaan ajoa slikseillä sateessa. Vetele huolella mutkat lihakset jäykkänä (fysiikka) muutama tuhat sadekilsaa ja tule sitte kertomaan sileän gummin ylivoimaisuudesta.

Kovapaineinen slicksi on siis naukkisen toimesta julisetettu parhaaksi saderenkaaksi. Perustelu: fysiikka.

En nyt pidättele hengitystäni, että rengasvalmistajat perkeleet luopuvat noista sinun moittimista muotiin ja koristeisiin liittyvistä rengaskuvioista kuitenkaan.

[naukkis]

Nyt ymmärrän miksi horiset noin pöljiä. Pelaat peruskoulu fyssalla ja sen tietotaidolla. Älä vaan paljasta tietojasi kuitenkaan laajemmalle. Tuhoat valtavat renkaiden R&D toiminnat useassa eri maassa ja aiheutat massatyöttömyydet tuotekehitysosastoille.

Kiivaat rengasgurut lähtevät vielä kostamaan työpaikkojensa lopettamiset

Yleissivistys on hyödyksi mm. sen muodossa että aivan mitä tahansa pajunköyttä ei pystyttäisi ihmisille syöttämään. Aikana ennen internetin valtavaa älyn keskittymää sentään lehdet tiesivät suurinpiirtein perusasiat ja esimerkiksi mp-lehdissä osattiin kertoa se fakta ihmisille että mp:n altistuminen vesiliirtoon pienenee rengaspaineiden nostamisen myötä, kiitos internetin ja normifiksujen ihmisten keskinäisen tiedonjaon tuollainenkin perustietämys pikkuhiljaa katoaa erilaisten mukafysiikan tietämyksien tieltä.

[naukkis]

Mene kokeilemaan ajoa slikseillä sateessa. Vetele huolella mutkat lihakset jäykkänä (fysiikka) muutama tuhat sadekilsaa ja tule sitte kertomaan sileän gummin ylivoimaisuudesta.

Useimmissa katupyörissä on tätänykyä ns. katuslicksit alla ja tuskin vesiliirto on kenellekään ollut ongelma. Anteeksi vain jos horjutan uskoasi insinööreihin ja näiden valtavalla summilla kehittämiin vedenpoistokuviohin

[vma]

Useimmissa katupyörissä on tätänykyä ns. katuslicksit D

Ahaa...no ihmeessä sitten osannet näyttää näitä mainostamiasi KUVIOTTOMILLA silkseillä varustettuja katupyörärenkaita vaikkapa tusinan. Tai pari tusinaa. Niitähän on sinun mukaan useimmissa pyörissä.

Kuvioituja katusliksejä sensijaan löytyykin jo paljon markkinoilta. Syykin on selvä: ne toimivat myös sateessa, toisin kuin kuvioimattomat renkaat. Mutta rengasvalmistajien salaliittoa tuokin

Ja kyllä. Uskon vahvasti insinööritieteisiin verrattuna science by naukkis (fysiikka).

[vma]

Yleissivistys on hyödyksi mm. sen muodossa että aivan mitä tahansa pajunköyttä ei pystyttäisi ihmisille syöttämään.

Juuri näin. Silti lykkäät aiheessa kun aiheessa täyttä 100% potaskaa tulemaan, luultavasti tajuamatta edes mitä horiset.

[naukkis]

Juuri näin. Silti lykkäät aiheessa kun aiheessa täyttä 100% potaskaa tulemaan, luultavasti tajuamatta edes mitä horiset.

Muutan kyllä kantaani heti kun pystyt perustelemaan miksi vesi esimerkiksi tämän mainitun pr3:n tapauksessa poistuu renkaan edestä uria myöten jonnekin sen sijaan että se siirtyisi sivuun renkaan tiehen muodostaman kosketuskuvion ohjaamana. Kerran mun teoriat ja osaaminen tältä osin ei ole riittävää niin perustele omasi sen sijaan että luotat insinöörien kovalla työllä ja rahalla muovaamiin rengaskuvioihin.

Jos löydät lätäkön niin aja jollain pyörällä siihen ja totea omakohtaisesti miten vesi poistuu renkaan kodalta hyvin suoraviivaisesti ja nätisti sivullepäin.....

[vma]

Muutan kyllä kantaani heti kun pystyt perustelemaan....

Jos löydät lätäkön niin aja jollain pyörällä siihen ja totea omakohtaisesti miten vesi poistuu renkaan kodalta hyvin suoraviivaisesti ja nätisti sivullepäin.....

Öööh...sinunhan tässä pitää perustella täysin järjettömät aivoituksesi sliksi renkaan ylivoimasta märissä olosuhteissa.

Minulle insinööri-uskovaisena riittää KAIKKIEN maailman johtavien rengasvalmistajien suht yhteneväiset lopputulemat millainen on hyvä rengas märkiin olosuhteisiin. Ehkä he ovat ihan väärässä (ja naukkis oikeassa) mutta olen valmis ottamaan tuon riskin.

Pyörät ja lätäköt jätän ajamatta. Sielä saattaa olla joku kylähullu leikkimässä lihakset jäykkänä.

Ps. Kerropa nyt niitä mielestäsi kovin yleisiä kuviottomia moottoripyörän katusliksejä edes muutama.

[-JuhaK-]

Joku voisi koostaa Naukkiksen valitut ohjeet motoristeille, vai joko ne on jossain listattu?

[jorim]

Joku voisi koostaa Naukkiksen valitut ohjeet motoristeille, vai joko ne on jossain listattu?

Ei perhana! Liian vaarallista, ihan tarpeeksi on onnettomuuksia jo nyt

[psychedelic.alien1]

Aikun hyvält kuuulostaa!!!!!!!!!!!!!!!

[Hannula]

Etkös muuten kertonut ajavasi satoja metrejä etujarru lukittuna piki pinnoitteella . Sinut taidettiin kutsua ajamaankin pyörälläsi tuo näytös jonnekin radalle.

Juu, ei näkynyt naukkista paikalla. Väite taisi olla 80 km/h:sta etusella lukkojarrutus nolliin asti kaatumatta. Mutta näyttö toki järjestyy edelleen, uteliaisuuteni on edelleen jakamaton, ja luulen TeroT:nkin olevan halukas seuraamaan esitystä jossakin tuolla pilven reunalla.

[3JJ]

Renkaan kosketuspinta tiehen on aina tasainen lätyskä. Vaikka olis kuinka ylipainetta, niin jää vaan pienempi lätyskä, kuvitellaan vaikka että ovaalin muotoinen pinta-ala, joka on kosketuksessa tiehen. Jos nyt ajetaan lujaa märällä tiellä, ja ajatellaan että alla on sileä slicksi, niin tuon lätyskäkosketuspinnan ja tien väliin voi kertyä ohut kerros vettä joka siis aiheuttaa että rengas on irti tiestä eli vesiliirrossa. Tämä vesikerros ei ehdi alta pois, eli rengas jää vesipatjan päälle. Ellei sitten renkaassa ole joku minne sitä vettä voisi juuri sen verran säilöä, sanotaan sitä vaikka uraksi. Nyt ohuen vesikerroksen tarvitsee ehtiä vaan lähimpään uraan talteen, se mahtuu sinne, ja loput renkaasta koskettaa maata, eikä vesiliirrosta ole tietoakaan. Koitapa saada nappularengas vesiliirtoon?

[jorim]

Olisko hyvä aika valita ORG.in mr.provo? naukkis vois olla aika vahvoilla.

[Juvi]

No ei siinä mitään erikoista ole. Nyt vain kun on kyse pyöreäolkaisesta renkaasta niin em. luku muuttuu rajusti rengaspaineiden myötä koska sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii. Et vain suostu näkemään em. ominaisuuttaa renkaassa vaan näet ainoastan ne pikku koristekuviot joita katuslikseihin nykyään jyrsitään koristeeksi.....

Täytyy vaan toivoa ettei kukaan aloitteleva motoristi ota juttujasi todesta sillä saatat aivopieruillasi vielä tappaa jonkun. Jos kerran renkaan kuvioinnilla ei ole vaikutusta kykyyn syrjäyttää vettä niin miten esim. selität PR3 parantuneen märkäpidon vs. PR2?

Valitettavasti video on ranskaksi mutta idea varmaan tulee selväksi.
http://www.youtube.com/watch?v=WVjHa5ghE2o