Lisää tehoa jarruihin - kuinka?

[villho]

Käytössä 04-vuotinen Honda VFR ja tarkoitus olisi saada jarruihin lisää tehoa. Pyörässä ABS-jarrut, Nissinin 3+3-mäntäiset satulat, EBC:n HH-sintteripalat, vakioletkut (kumia) ja Hondan CBS-yhdistelmäjarrut.

Tavoite:
- Eturengas lukkoon (lue: ABS aktivoitumaan) kuivalla asfaltilla kahdella sormella jarruttaen. Tällä hetkellä tuo ei onnistu. Jarrukahva ei kuitenkaan osu tankoon, vaikka puristaakin kunnolla.

Toki saan erittäin tehokkaan jarrutuksen tehtyä pyörällä jo nyt. En kuitenkaan saa kuivalla asfaltilla tuota ABS:ää aktivoitumaan.


Vaihtoehtoja:
1. Jarrunesteiden vaihtaminen ja ilmaus (ostin pyörän viime kesänä ja en tiedä, milloin tämä on edellisen kerran tehty). Kommentti: En saa puristamalla kahvaa tankoon kiinni, joten liekö tästä tehoon hyötyä - en tiedä?

2. Sama kuin yllä + jarrusatuloiden avaaminen, puhdistus ja herkistely (mäntien tiivisteet ovat jo tilauksessa). Kommentti: Koska nuo tiivisteet ovat jo tilauksessa, niin mitä luultavimmin tulen tämän tekemään. Tällä ilmeisesti voi ollakin jo tekemistä lisäjarrutehon saamiseksi.

3. Teräspunosletkut. Paljon olen lukenut näistä hyvää. Kommentti: Nykyiselläänkään en tosiaan saa jarrukahvaa tankoon kiinni, joten liekö näistä muuta hyötyä, kuin tunnon parantuminen. En viitsisi ainoastaan siitä ilosta maksaa n. 260 euroa (= halvin hinta, jolla saa 8 kpl teräspunosletkuja CBS-järjestelmän etuletkujen vaihtamiseksi)

4. Radiaalikahva (esim. tämä). Kommentti: Tämä ilmeisesti lisää tehoa merkittävästi, joten voisi olla helppo ratkaisu ongelmaan. Hintaa toki sen verran, että pitäisi olla varma asiasta(?)

5. Punttisalille. Kommentti: Kyllä minulla sen verran pitäisi olla ruista ranteessa, että homman ei pitäisi siitä kiikastaa. Mielestäni vähemmälläkin voimalla sen etujarrun pitäisi saada lukittumaan.

6. ?

Pistäkääpä kommenttia, mitä tässä kannattaisi lähteä tekemään / mistä aloittaa projekti?

Joku tietty kommentoi, että käytä neljää sormea jarruttaessasi, mutta lähdetään nyt siitä, että haluan käyttää vain kahta.

EDIT: Ja olen selaillut foorumilta vanhoja jarrujenpäivitysketjuja, mutta niissä yleensä puututaan vain yhteen tekijään. Kysymys on nyt siitä, ett jos ajatellaan kokonaisuutta, niin mistä kannattaisi lähteä liikkeelle, jotta tehoa saisi helpoiten lisää.

[grandi67]

En omaa kokemusta ABS jarruista,mutta itse tekisin järjestyksessä 2,3,4.Luultavasti jo nesteiden vaihdolla ja kunnon puhdistuksella on iso vaikutus.Samoin teräspunosletkut vaikuttaa paljon,koska nesteen suunta on pelkästään eteenpäin,ei sivuille,koska putki ei anna periksi .Kahvaan en normiajassa ensimmäisenä kajoaisi,jos ei jostain todella edullisesti.

Tuolta Jarruletkuja.

[-JuhaK-]

Eniten vaikuttaa pääjarrusylinteri. Oli eroa kuin yöllä ja päivällä kun vaihdoin omaani Brembon 19x18 puristimen

[Poistettu]

Hyviä ehdotuksia jo aiemmin, mutta lisätäänpä vähemmän kompromissipalat. Radalle halvin tapa lisätä tuntumaa ja tehoa on racepala, jossa on oleellisesti vähemmän sintteriä tuomassa kulutuskestävyyttä, ja vastaavasti enemmän pitoa tuottavaa matskua. Jos jarrukahva ei mene tankoon, se kertoo että letkut ei ainakaan anna niin paljoa periksi että paine ei siirtyisi satuloihin. Jarrupääsylinterillä toki saa lisää painetta, mutta kertoman perusteella kitkaa puuttuu.

[villho]

Samoin teräspunosletkut vaikuttaa paljon,koska nesteen suunta on pelkästään eteenpäin,ei sivuille,koska putki ei anna periksi .Kahvaan en normiajassa ensimmäisenä kajoaisi,jos ei jostain todella edullisesti.

Sen verran kysyttävä, että jos puristan kumiletkujärjestelmässä ja teräspunosletkujärjestelmässä molemmissa kahvaa jollain tietyllä samalla maksimivoimalla, eikä kummassakaan kahva painu tankoa vasten, niin eivätkös jarrupalatkin puristu molemmissa samalla voimalla levyjä vasten? Nestejärjestelmässä kun paine on joka kohdassa sama.

Toki kumiletkujärjestelmässä kahva liikkuu enemmän ja tuntuma on kumipallomainen. Vai pitääkö tässä joustava kumiletku ajatella jonkinlaisena jousena, jonka muodonmuutos syö kahvasta syötettävää voimaa?

***

Tässä VFR:n tapauksessa haluaisin kuitenkin välttää noiden teräspunosletkujen hommaamista, koska jo pelkästään etupäähän letkuja tarvitaan 8 kappaletta ja niiden vaihtamisvaivan lisäksi hintaa setille tulee vähintään tuollaiset 260 euroa. Jos omalla kohdallani tämä parantaisi vain tuntumaa, eikä niinkään tehoa, niin rahat menisivät hukkaan, koska tuolla hinnalla saa jo uuden pääsylinterinkin.

[Jayded]

Ensiksi vaihtaisin jarrupalat parempiin ja siina samalla putsaisin ja herkistäisin satulat. Jos ei auta, niin sitten sitä pääsylinteriä... Letkujen vaihto tuskin auttaa merkittävästi, jos kahva ei tosiaan painu tankoon kiinni.

Eli aikalailla komppaan tuota 998sFE:n kommenttia.

[pupu]

Yks ongelma taitaa olla toi yhdistelmä jarru. oletan et osa paineist "karkaa" taakse...

[villho]

Yks ongelma taitaa olla toi yhdistelmä jarru. oletan et osa paineist "karkaa" taakse...

Itse asiassa yhdistelmäjarru toimii niin, että vasen etusatula pystyy liikkumaan lyhyen matkaa myös renkaan pyörimissuunnassa. Tämä liike otetaan kakkos-jarrusylinterin (joka siis sijaitsee siinä satulan vieressä) kautta talteen ja välitetään eri letkua pitkin taakse. Ts. kun jarrupalat puristuvat pyörivää jarrulevyä vasten, jarrusatula pääsee liikkumaan levyn pyörimisuunnan mukaisesti ja samalla puristaa mäntää, jonka takaa otetaan sitten paine takapäähän (toki sellaisen jonkun tasausventtiilihässäkkäjärjestelmän kautta).

Eli eli, jarrukahvan voima ei välity suoraan taakse (jos nyt ei lasketa letkua, joka menee ABS-yksikölle).

Myös lienee turha sanoa, että tämän järjestelmän ilmaaminen ei ole mitenkään erikoisen herkkua

[NinjaSamu]

Jarrupaloihin kohdistaisin katseeni ekana. Nesteet ja ilmaukset ei vaikuta tähän. Teräsletkuja suosittelen ihan muista syistä. Siihen, miten sormien puristusvoima siirtyy pyörää hidastavaksi voimaksi, on seuraavanlaisia tekiöitä:
1. Vipuvarsien pituuksien suhde jarrukahvassa. Eli mitä kauempaa kahvan nivelestä puristetaan, sitä suurempi voima kohdistuu kahvassa olevaan mäntään.
2. Pää ja työsylintereiden poikkileikkauksen pinta-alojen suhde. Pienempi sylinterin halkaisija jarrukahvassa, johtaa suurempaan voimaan jarrupaloissa.
3. Jarrupalan ja levyn välinen kitkakerroin. Pääsääntöiseesti, isompi kitka, parempi teho, huonompi kulutuskestävyys.

Letkujen muodonmuutokset ja ilman puristuminen järjestelmässä vain pidentää jarrukahvan liikettä suhteessa jarrupalan liikkeeseen. Paine nesteessä pysyy kauttaaltaan vakiona, joten voiman välittyminen sormesta jarrupalaan muuttuu vain ja ainoastaan kohtien 1. ja 2. vaikutuksesta.

Mitä näille sitten voi tehdä:
1. Siirrä jarrukahvaa kauemmaksi, siten että ne kaksi sormea osuvat lähemmäs jarrukahvan päätä. Tämä ei ainakaan clip-on tangoilla ole mahdollista, ja harvoin edes normaalilla ohjaustangolla nykyään.
2. Jarrukahvan vaihto auttaa tähän, radiaali tms. mitä näitä nyt on. Brembolta saa ainakin ihan itse valita pääsylinterin koon. Kannattaa tosin ottaa huomioon että jarrukahvan liike kasvaa samalla kun sylinterin halkaisija pienenee. Yleensä tässä ei kauheesti ole valinnanvaraa, kun noi toleranssit ei ole mitään mahdottoman isoja.
3. Jarrupalojen vaihto. Joskus harvoin jarrupalojen pinta voi lasittua, jonka voi korjata hiekkapaperilla. Usein pala on imenyt itseensä jotain öljyä tms. tai sattuu vaan olemaan vähäkitkaista mallia. HUOM! Ns. racing mallisilla paloilla on usein suurin kitka, mutta kannattaa tarkistaa, ettei kyseessä ole malli jonka täytyy lämmetä ennen lopullisen jarrutehon saavuttamista. Saattavat muuten olla normi katuajossa jopa vaaralliset.

Mun mielipide on se että moottoripyörän etujarrusta täytyy löytyä potkua senverran että takarenkaalta saa painon pois vaikka satasen vauhdista. Lukkojarrutushan ei ole temppu eikä mikään, senkun keventää nokkaa ja nykäsee jarrun pohjaan

[battaglin]

Eturengas lukkoon (lue: ABS aktivoitumaan) kuivalla asfaltilla kahdella sormella jarruttaen
Jos jarrutusmatkaa miettii, niin eipä ABS:n liiasta herkkyydestä ole kuin haittaa, siis jarrutusmatka pitenee. Normaaliajossa kyllä paniikin iskiessä sitä kahvaa kyllä painaa niin kovaa, että ABS aktivoituu. On yös huomattava, että liukkaalla pinnalla ABS-jarruista voi tulla liiankin herkät, jos ne aktivoituvat herkästi pitävällä pinnalla.
Omassa pyörässä on ABS-jarrut ja taitaa olla melkoisen ennakoiva ajotyyli, kun en muista 6000 km:n matkalla kertaakaan ABS:n aktivoituneen

[Talttapää]

4. Radiaalikahva (esim. tämä). Kommentti: Tämä ilmeisesti lisää tehoa merkittävästi, joten voisi olla helppo ratkaisu ongelmaan. Hintaa toki sen verran, että pitäisi olla varma asiasta(?)

^Tämä.

Ei oo pakko olla Brembo. Joku 2005+ mallisen tonnisportin käytetty pääsylinteri eBayltä ajaa saman asian ilman suolaista brändihintaa.

Letkut tuskin käyvät sitten suoraan eli ne joutuu uusimaan sylinteriltä puristimelle/puristimille.

[grandi67]

^Tämä.

Ei oo pakko olla Brembo. Joku 2005+ mallisen tonnisportin käytetty pääsylinteri eBayltä ajaa saman asian ilman suolaista brändihintaa.

Letkut tuskin käyvät sitten suoraan eli ne joutuu uusimaan sylinteriltä puristimelle/puristimille.

Letkut melko varmasti käyvät täysin suoraan mihin tahansa ed mainittuun pääsylinteriin.

[villho]

Kiitoksia vastauksista. Asiaa enemmän googletelleena tuo pääsylinterin/kahvan vaihtaminen voisi tosiaan tuoda haluamaani tehoa etujarruun. Katsoin Haynesistä ja vakiosylinteri VFR:ssä on 14 mm - minkäköhän kokoista sylinteriä sitä pitäisi lähteä etsimään? Kuinka paljon tuo vipuvarsi muuttuu radiaalikahvaan siirryttäessä? 19 mm pääsylinteri (jota usein tuplasatulaisiin näemmä suositellaan) kuulostaa nimittäin hiton paljon isommalta ja täten enemmän voimaa vaativalta.

Ja kommenttina siihen, että liian tehokkaista jarruista on haittaa (etenkin vähän liukkaammalla kelillä), koska ABS:n aktivoituessa jarrutusmatka pitenee. Totta, mutta olen valmis ottamaan tämän riskin. Kyseessä on ensimmäinen prätkäni ja maastopyörähommissa olen vuosien varrella tottunut siihen, että pystyn kahdella sormella tekemään maksimijarrutuksen ilman hampaat irvessä -puristamista. Kyllä sen hitto pitää prätkälläkin onnistua, kun on kaksi isoa levyä pysäyttämässä vauhtia

[Poistettu]

Kiitoksia vastauksista. Asiaa enemmän googletelleena tuo pääsylinterin/kahvan vaihtaminen voisi tosiaan tuoda haluamaani tehoa etujarruun. Katsoin Haynesistä ja vakiosylinteri VFR:ssä on 14 mm - minkäköhän kokoista sylinteriä sitä pitäisi lähteä etsimään? Kuinka paljon tuo vipuvarsi muuttuu radiaalikahvaan siirryttäessä? 19 mm pääsylinteri (jota usein tuplasatulaisiin näemmä suositellaan) kuulostaa nimittäin hiton paljon isommalta ja täten enemmän voimaa vaativalta.

Tuo paineen lisääminen ei ole ihan yksiselitteinen asia. En osaa sanoa mitä pitää ottaa huomioon esm ABS-pumpun toiminnassa. Edelleen, miksi tästä pitää tehdä vaikeata? Jos kerran tehoa tarvitset, vaihdat ne jarrupalat eri paloihin. Kun et ota kaikkein pehmeimpiä kisapaloja, löytyy varmasti tehoa myös jarruihin kestoiän ollessa silti siedettävä. PAineen lisäys kovilla sintteripaloilla generoi myös entistä enemmän lämpöä -> johtaa uusiin ongelmiin.

[villho]

Tuo paineen lisääminen ei ole ihan yksiselitteinen asia. En osaa sanoa mitä pitää ottaa huomioon esm ABS-pumpun toiminnassa. Edelleen, miksi tästä pitää tehdä vaikeata? Jos kerran tehoa tarvitset, vaihdat ne jarrupalat eri paloihin. Kun et ota kaikkein pehmeimpiä kisapaloja, löytyy varmasti tehoa myös jarruihin kestoiän ollessa silti siedettävä. PAineen lisäys kovilla sintteripaloilla generoi myös entistä enemmän lämpöä -> johtaa uusiin ongelmiin.

Toki saa ehdottaa hyviä paloja, sillä itse olin siinä uskossa, että EBC:n HH-palat olisivat hyvä veto. Sinänsä kestoiällä ei ole niin väliä - kunhan nyt ei parin kuukauden välein tarvitse olla vaihtamassa.

[Poistettu]

Toki saa ehdottaa hyviä paloja, sillä itse olin siinä uskossa, että EBC:n HH-palat olisivat hyvä veto. Sinänsä kestoiällä ei ole niin väliä - kunhan nyt ei parin kuukauden välein tarvitse olla vaihtamassa.

En uskalla ehdottaa, näihin liittyy ihmisillä yhtä paljon mutu-tunnetta (=taikauskoa) kuin vaikkapa mp-öljyihin. Tosiasia on että EBC HH palat on kovimmat ja kestävimmät mitä ne tekevät. Kestävyys tulee siis pidon kustannuksella. Itselläni on nyt olleet sekä Ducatissa että Bemarissa EBC G(P)FA palat, toimivat mielestäni erinomaisesti ja kestävät käsittämättömän hyvin. Vauhti on vakiolla katupyörällä samaa tasoa kuin mihin B1000 luokan kärkikuskit pystyy. Suht reipasta siis.

Brembon palat on mielettömän hyviä, mutta kalliita. Ferodon XRACeja monet kehuu, itse en niiden kanssa päässyt sinuiksi vaikka tulosmielessä niillä hyvin ajoinkin. Sitä aiemmin SBS:n paloja, joista carbon on kans pidoltaan mieletön, mutta hävisi silmissä, enemmän käytin SBS:n racing sintereitä. Carbone Lorrainen paloja taannoin koitin, en muista versiota mutta hyviä olivat.

Sun pitää muistaa, että VFR:ää tuskin on suunniteltu olemaan äärimmäinen myöskään jarrujen osalta. Joka tapauksessa paineen lisääminen lisää myös kulumista. Kova pala, kova paine = paljon kuumuutta, paljon kulumista. Vaihda nyt ihmeessä ne palat pehmeämpiin ja vasta sen jälkeen noihiin muihin neuvoihin. Ei kukaan järkevä ihminen ala rata-ajossaankaan ensimmäisenä jarruja parantamaan puristimista, letkuista jne, jos satulassa majailee kova katupala. Tai jos alkaa, niin perse edellä puuhun ollaan menossa. Mutta muista myös että pehmeimmissä ratapaloissa voi olla kylmänä tai sateella huono pito. Minulle ei ole sellaista palaa sattunut kohdalle, mutta HTT/OTT näin kertoo.

[villho]

Ei kukaan järkevä ihminen ala rata-ajossaankaan ensimmäisenä jarruja parantamaan puristimista, letkuista jne, jos satulassa majailee kova katupala. Tai jos alkaa, niin perse edellä puuhun ollaan menossa.

Joo, siis itsehän vaihdoin tosiaan ensimmäisenä tekona OEM-palat noihin EBC:n paloihin, koska ymmärsin intternettifoorumeilta juttuja luettuani, että noilla pitäisi pysähtyä. Nyt, kun palat on vaihdettu ja annettu vähän aikaa "sisäänajolle", niin teho ei siltikään vielä miellytä. Toki tuo pyörä pysähtyy hyvin jo nyt (kahdella sormella), mutta mielestäni tarvitsen hommaan liikaa sormivoimaa.

Kenties minun pitäisi testata jonkun muu katupeliä, että saisin verrokkia - kuten sanoin, niin kyseessä on ensimmäinen pyöräni. Ajokoulussa käytössä oli kusiainen CBF abseilla ja sen eturenkaan sain käsittelyradalla lukittumaan, mutta tuolloin käytin tosin koko räpylää. Hmm.. ja tarkemmin kun mietin, niin asfalttikaan ei tainnut olla ihan 100-prosenttisen kuiva.

No, lähden nyt kuitenkin ihan ensimmäisenä avaamaan ne satulat, putsaan paikat, vaihdan tiivisteet ja herkistelen liikkuvat osat. Samalla sitten tietty tulee uudet nesteet etupiirille. Katsotaan, mihin sillä päästään ja että tarvitseeko laittaa lisää euroja kiinni.

[Turder]

Joka tapauksessa paineen lisääminen lisää myös kulumista. Kova pala, kova paine = paljon kuumuutta, paljon kulumista. Vaihda nyt ihmeessä ne palat pehmeämpiin ja vasta sen jälkeen noihiin muihin neuvoihin.

+1 Helpoin ja halvin keino kokeilla missä mennään. Jos ei paloilla muutosta tapahdu niin jättää uudet palat vaikka varalle, tai myy pois, joten taloudellinen tappio huonoimmassakin tapauksessa on pieni, ellei sitten vedä nurin jarruja testatessa

[villho]

[...] ellei sitten vedä nurin jarruja testatessa

Mitäh, eihän ABS-jarruilla voi kaatua

[Talttapää]

Letkut melko varmasti käyvät täysin suoraan mihin tahansa ed mainittuun pääsylinteriin.

Riippuu millainen se lähtö on VFR:n alkuperäisessä. Perinteisissä aksiaalisylintereissä lähtö on yleensä päässä ja radiaaleissa alla.

Eli alkuperäisessä letkussa on melkein suora banjo kahvan päässä, kun taas radiaali vaatisi jotain 70-90 asteista banjoa. Tietty kaikenmoisia adaptereita löytyy, mutta itse en ainakaan noi teippiratkaisuja suosi jarrujen kanssa. Samalla vaivalla laittaa sitten juuri sopivat letkut.

[tontze]

Minä en sitten tiedä ABS:istä mitään, mutta jos kytket sen kokonaan pois käytöstä, meneekö etunen lukkoon kahella sormella ?)

[villho]

Minä en sitten tiedä ABS:istä mitään, mutta jos kytket sen kokonaan pois käytöstä, meneekö etunen lukkoon kahella sormella ?)

Ajattelet varmaan sitä, että ABS-järjestelmä estäisi jarrujen lukittumisen, vaikka puristaisin millaisella voimalla?

Oma VFR:ni on vuosimallia -04 ja siinä ei tosiaan ole niin kehittynyttä ABS-järjestelmää, että se osaisi "haistella" milloin ollaan pidon rajoilla (tämä taitaa vaatia näitä uusia race-ABS:iä). Kyllä tuo omani ihan perinteisesti vaatii renkaan lukittumista, että se puuttuu peliin ja tuon toki huomaa, kun rengas käy lukossa - olenhan testannut ABS-jarrutusta märällä asfaltilla ja soralla. En itse asiassa muista, olenko saanut eturengasta lukittumaan kuivalla kelillä, vaikka olisin käyttänyt koko räpylää...

***

Jos joku palaa tähän ketjuun myöhemmin etsimään vastauksia omaan ongelmaansa, niin täällä oli ihan suomeksi juttua noista EBC:n GPFA- ja EPFA-palojen eroista.

GPFA-paloja ei liene VFR:lle edes saatavilla - harmi, että menin aiemmin ostamaan normaalit HH-palat, kun olisin pienellä lisäinvestoinnilla voinut ostaa nuo EPFA-palat.

[battaglin]

Moottoripyörän ABS-jarrujen säätö on tasapainottelua ajo-olosuhteiden ääripäiden välillä. Kun testejä lueskelee, niin yleinen toteamus on, että liukkaamilla pinnoilla ne ovat liian herkät ja niin jarrutusmatka on tolkuttoman pitkä, siis jopa vaarallisen pitkä. Jos tuota ominaisuutta halutaan poistaa, niin automaattisesti se merkitsee pitävällä pinnalla ei jarruja saa lukkoon pienillä jarrutusvoimilla. Mikä pakko sitten on saada kahdella sormella ABS aktivoitumaan, ei minulle kyllä oikein avaudu, ei se ainakaan turvallisuutta lisää.

[Nitrous]

Moottoripyörän ABS-jarrujen säätö on tasapainottelua ajo-olosuhteiden ääripäiden välillä. Kun testejä lueskelee, niin yleinen toteamus on, että liukkaamilla pinnoilla ne ovat liian herkät ja niin jarrutusmatka on tolkuttoman pitkä, siis jopa vaarallisen pitkä. Jos tuota ominaisuutta halutaan poistaa, niin automaattisesti se merkitsee pitävällä pinnalla ei jarruja saa lukkoon pienillä jarrutusvoimilla. Mikä pakko sitten on saada kahdella sormella ABS aktivoitumaan, ei minulle kyllä oikein avaudu, ei se ainakaan turvallisuutta lisää.

Ainut ero (toimivien) ABS-jarrujen toiminnassa liukkaalla ja pitävällä pinnalla on säätöalgoritmi. Sähköaivo haistelee ajon aikana (autossa) ja jarrutuksen alussa pidon tasoa ja sen perusteella päättää käytettävän säätöalgoritmin. Toimivat ABS-jarrut toimivat siis hyvin kaikilla pinnoilla (etenkin liukkaalla), mutta vanhemmista pyörän ABS-jarruista ilmeisesti puuttui tuo ominaisuus, jolla säätöalgoritmi muuttuu pidon mukaan. Tästä syystä liukkaalla alustalla pyörä ei pysähdy kunnolla, koska jarrutus yritetään hoitaa samalla tavalla kuin pitävällä pinnalla. Uudemmat jarrut ovat tässä huomattavasti parempia ja yllä esitetty toimintatapa on aika karkea yksinkertaistus, mutta kuvaa hienostuneen järjestelmän perusidean.

[Poistettu]

Tuotatuota. Kyllä mä siitä lähden että kysyjällä on ihan ajatusta takana. Jos hengenpelastava kova jarrutus vaatii niin paljon voimaa että joutuu pää punaisena puristamaan, on jarrutusta vaikea hallita. Pienemmällä voimalla puristamisessa jarrutusta on helpompi annostella.

Jos tuosta rivistä otetaan randomilla 100 mp-kuskia vaikka EAK harjoituksiin, 99-98 feilaa jarrutustestin. Näistä suurin osa omien kykyjensä riittämättömyyden vuoksi, mutta osa myös sen takia että mopon jarruja voisi parantaa threadissa mainituin keinoin.

[villho]

Mikä pakko sitten on saada kahdella sormella ABS aktivoitumaan, ei minulle kyllä oikein avaudu, ei se ainakaan turvallisuutta lisää.

Ensinnäkin tuo, että ABS-puuttuisi peliin ei tietystikään ole itse tarkoitus missään todellisessa tilanteessa, koska lyhyempi jarrutusmatka saadaan aikaiseksi, jos pystytään pysymään juuri siinä lukkiutumisen rajalla. Minä olen kuitenkin tottunut pitämään kahta sormea jarruvivulla aina niissä tilanteissa, kun edessä, takana tai sivulla on muita tienkäyttäjiä tai jos ajelen sellaisella alueella, että saatan joutua tekemään pikaisen pysähdyksen.

Näin ollen haluan olla varma, että tarpeen vaatiessa pystyn tekemään maksimaalisen jarrutuksen noilla kahdella sormella - jos voimaa tulee liikaa ja ABS puuttuu peliin niin ok minulle. Tosiasia on, että ABS:nkin puuttuessa jarrutusmatka on perkeleen lyhyt (olen testannut maksimijarrutusta märällä asfaltilla 100 km/h nopeudesta ja epäilen, että keskimääräinen absittomalla pyörällä ajava motoristi ei taatusti pysty pysäyttämään peliään sadekelillä samalla matkalla).

En kuitenkaan halua jättää marginaalia oman jarrutukseni ja ABS-jarrutuksen (joka on lähellä maksimia) väliin. Jos häviän ABS:n puuttuessa peliin 2-3 metriä, niin se on parempi, kuin että häviän >5 metriä, koska en pysty nykyisillä jarruillani maksimihidastuvuutta saavuttamaan.

Asiaa voidaan verrata myös autoissa oleviin hätäjarrutehostimiin. Periaatteessahan ne ovat turhia, mutta käytännössä todellakin tarpeellisia, koska ne auttavat kuljettajaa tekemään maksimaalisen jarrutuksen tarvittaessa.

EDIT: Ja toivon, ettei tämä ketju karkaa ABS-väittelyksi, sillä ketjun pohjimmainen tarkoitus on löytää ne keinot, joilla mopon jarruja voi parantaa, jotta kaikissa käytännön jarrutustilanteissa pärjää vain kahdella sormella jarruttaen.

[villho]

Palataanpa tähän ketjuun, kun asiassa on kohdallani tapahtunut edistystä; tällä viikolla sain lopultakin otettua etusatulat irti ja auki, uudet tiivisteet sisään ja liukuholkkien kumit vaihtoon ja holkeille uudet vaseliinit, satulat ja letkut (samat vanhat kumiletkut) kiinni ja uutta nestettä letkuihin. Kaksi iltaa kiroilin noiden yhdistelmäjarrujen ilmauksen kanssa, mutta lopulta sain homman hoidettua.

Useammassa männässä oli pinttymää pinnassa ja ainakin yksi oli jumiutunut, joten ei mikään ihme, että teho ei tuntunut aiemmin riittävän. Takasatulalle en tehnyt mitään, mutta nesteet toki tuli vaihdettua koko pyörään, koska yhdistelmäjarrujen etusatuloiden irroittaminen vaatii, että koko järjestelmä ilmataan tämän jälkeen.

Tuloksena nyt sitten se, että jarruihin tuli selvästi lisää tehoa. Pyörässä on lyhyet kahvat ja nyt kahdella sormella saa halutessaan asfaltilla eturenkaan lukittumaan tai vähän stoppien tynkää aikaiseksi (enemmänkin varmaan, jos olisi kanttia kikkailla).. Toimii jopa kylmillä jarruilla. Toki tuntumaa voisi vielä parantaa vaihtamalla ne teräspunosletkut, mutta ehkä sitten joskus, kun tuo tämän viikon taistelu ilmauksen kanssa on unohtunut.

Ja jos joku haluaa perehtyä tuohon Hondan yhdistelmäjarrujen ilmaukseen, niin tästä voi lukea lisää ja arvailla, minkälaisia ärräpäitä Espoon suunnalla on kuulunut, koska homma ei mennyt läheskään noin helpon kuuloisesti, kuin yo. ohjeissa sanotaan.