Alastarolla.
Mitenkäköhän moto3ssa, vedetäänkö siellä lastenpizzan puolikkaalla koska aerodynaaminen muna-asento on paljon suuremmassa osassa kuin eksessiivinen sivulla roikkuminen? Voisin kuvitella näin olevan. En tiedä, mutta mutuilen.
Vs Markeesin tullessa motojeejeehen eksessiivinen sivulla roikkuminen sai ihan uusia ulottuvuuksia. Ja kaikki muutkin kuskit ihan Rossia myöden seurasivat esimerkkiä joko samalla tai viimeistään seuraavalla kaudella.
Löytyyköhän motojeejeestä yhtään poikkeusta joka vahvistaisi säännön? Eli kuskia joka vetää lastenpizzalla, kun kaikki muut vetää perhepizzalla.
Vois lähettää niillekkin talleille mailia ja kysyä mix niillä on semmonen satula kun on?![]()
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Korkeus voi helpottaa ajoa, pienempi polvikulma. Vaikuttaako myös käsiteltävyyteen kun kuski korkeammalla. Mun liikkumista koulutuksessa pohdittiin niin käskin Emen kokeilla mitä se tykkää mun ohjaamosta. Sanoi et jalkatapit vois olla alempana. Tein niin ja vaikka ei siinä 20 milliä enempää korkeus muutu niin oli huomattavasti parempi liikkua. Vaikka olin ajatellut asiaa aivan päinvastoin kun ne asensin. Tuossa Eemeli.
K8-1000
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Ollaan K/VR-porukalla pohdittu lajin fyysisyyttä aika paljon, mitattu, laskettukin ja muualta mittaustuloksia tarkasteltu. Näiden pohjalta ollaan tulkittu, että laji on hyvinkin fyysinen ja lajin huipulla ei yleisellä tasolla fyysisyydessään eroa monesta muusta lajista. Toki vaatimukset ovat sitten lajikohtaisia. Mutta siihen miten kuski asiaan kokee, vaikuttaa moni näkökulma.
Ensinnäkin voidaan puhua lajinomaisista fyysistä vaatimuksista, joita laji asettaa kenelle tahansa voimien ja tarvittavien liikkeiden näkökulmasta. On selvää, että vaadittavat voimat kasvavat kiihtyvyyksien ja hidastuvuuksien kasvaessa. Toisaalta vauhdin kasvaessa aikaa kaikelle tekemiselle jää vähemmän ja vastaavasti palautumisajat ovat lyhyempiä. Oman näkökulman fyysisyyteen tuo myös lämpötilat, varusteet, matkustaminen jne. Käytännössä lajissa pidemmälle mentäessä lajinomiaset fyysiset vaatimukset tulevat kovemmiksi. Sykkeet kertovat jotain, mutta nämä ovat jossain määrin hyvin yksilöllisiä ja eivät aina kulje käsi kädessä fyysisten vaatimusten kanssa, ja siten eivät ole kauhean hyvä mittari kuormitukselle. Toisaalta laktaatteja mitattaessa on nähty, että huipputasolla kuormitus on hyvinkin kovaa. Tarvittavat voimat voidaan riittävällä tarkkuudella myös laskea ja puhuvat myös lajin fyysisyyden puolesta.
Toinen puoli asiaan on sitten kuskin itsensä (ja hänen työympäristönsä) tuomat vaikutukset edelliseen. Kuinka paljon kuski on tottunut käyttämään kehoaan ylipäätään, onko tehdyt kuskin liikkeet tarkoituksenmukaisia ja lajin vaatimusten mukaisia vai ainoastaan kuskin omia tottumuksia. Taistellaanko turhaan tiettyjä voimia vastaan. Istutaanko vain satulassa ja pyörä tekee työn vai ollaanko tekemisessä aktiivisia. Nämä voivat tuoda yhtälöön muutoksia, mutta eivät sinällään poista lajin tuottamia voimia.
Kolmas puoli asiaan on mukautuminen lajin vaatimuksiin. Osa on tietenkin sitä, että jännitys hiukan katoaa ja puristamista voi olla vähemmän. Mutta yhtä lailla isossa roolissa on kehon mukautuminen lajispesifisiin vaatimuksiin. Tätä ei ehkä helposti huomaa itse, mutta keho oppii nopeasti tuottamaan voimaa tarkoituksenmukaisemmin vaadittuihin liikkeisiin ja käyttämään näin vähemmän energiaa. Pelkästään kehon tottuminen lajinomaiseen tasapainotilaan vaikuttaa siihen, että isoja lihaksia ei tarvita yhtä paljon tuottamaan voimaa tasapainon ylläpitämiseksi ja näin energian tarve vähenee merkittävästi. Lajinomainen kunto ylipäätään kehittyy ajamalla (ja mahdollisesti muilla keinoin) monella tapaa.
Tämän vuoksi kuskin kokema lajin fyysisyys voi vaihdella merkittävästi eri hetkinä. Mikäli opitaan tekemään enemmän vain vaadittavia liikkeitä ja keho mukautuu tekemään näitä tehokkaammin, laji voi tuntua kevyemmältä vauhdin kasvaessa. Toisaalta vauhdin noustessa nopeasti (kuten vaikka ajokurssilla), ja vaikka mikään muu ei samalla muuttuisi, voi koettu fyysisyys tuntua isolta hyppäykseltä. Tietenkin vaadittu fyysisyys kasvaa, mutta ei välttämättä samassa suhteessa kuin koettu fyysisyys. Kuskin kokema fyysisyys voi muuttua ihan päivän sisään, vaikka vauhti ei muuttuisi. Lämpötila, muu pohjalla oleva kuormitus tai päivän ensimmäinen setti vs. päivän seuraavat setit (harvoin ensimmäinen tuntuu kevyimmältä) voivat muuttaa koettua kuormitusta paljonkin.
(PS. mukavan näköistä menoa ja hyvin on AT5 opit tarttuneet ja varmasti paljon ollut hyvää tekemisessä jo ennenkin!)
https://pyykkilauta.fi/koulutus-paketit-kvr/ ja https://pyykkilauta.fi/tuote-osasto/k-vr-tuotteet
PT-palvelut ja hieronta Tampereen alueella: https://pyykkilauta.fi/pt-valmennus-hinnat/
Noniin täällähän on herätetty keskustelua oikein kunnolla, hyvä homma!
Ostan ajatuksen myös tuosta kaiken muun vaikutuksesta fyysiseen tuntemukseen. Kurssilla aika tiukka aikataulu johtuen iltapäivän sateen uhasta, huonohko syöminen, turhan aikainen lähtö ja jännityksen tuoma lisä, kun ajat tippui aika nopeasti. Voi olla, ettei seuraavalla kerralla samat vauhdit enää tunnukaan yhtä raskaalta. Aika helppo fiksi olisi ollut olla yötä Alastaron maisemissa, eikä parin tunnin päässä radalta.
Koitetaan saada pakettia kasaan, tästä se lähtee!
ZXR750 J "K"
Minkälaisia senttimittoja muuten porukoilla on jalkatapin juuresta vaikka satulan keskelle (sivusta katsottuna)? Mulla jalkatapin tyvestä penkin keskelle on noin 42,5 cm ja tolla pituudella saan liikuteltua jalkojani jotakuinkin mukavasti, esim. kun vaihtaa pienempää pykälää ja pitää kallistaa vasemmalle heti perään.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
^ hyvä tuo kvr viesti ylempänä, konsepti passaa lähes kaikkeen urheiluun.
itsellä penkkiteemana, leveä, korkea, sopivassa etukulmassa, liukas ja pehmustetta <10mm. Takaosaan joutui vähän pitävää kumia laittamaan jotta ei avauksessa kankku siirry ihan takarenkaalle asti. Kaikki aikaisemmat ratkaisut vaati hirveesti efforttia puolenvaihdoissa, joskin kyllähän niilläkin pärjäisi jos ei itselle paremmasta tietäisi. Karkeesti veikkaisin että voisin ajaa omaa kovaa ainakin pari settiä putkeen. Mitä nyt muutaman setin ajanut tänä kesänä, ~20min tuntuu että pääsi vasta lämpöihin.
Jos jollain proolla on kapea tai millainen penkki vaan, niin sen tietoarvo on mielestäni siinä, että hän kokee sen olevan sopivan omaan tekemiseensä jees. Ammattilaisten apinointi on katsojan vastuulla.
Katumopon tankin muotoa määrittää kaupallisuus ja katuajo, ja tankin pitää olla katumopon muotokieleen ja ergonomiaan sopiva. Eli käytännössä tarkoittaa sitä että katumopon tankin takaosan muoto ei sovellu rata-ajoon siinä mielessä että se tukisi kuskin tekemistä.
Rata-ajoon tarkoitetun satulan kaveriksi kannattaa tehdä rata-ajoon tarkoitettu tankinkuori/tankkipatti/tankkikate/miksikä sitä nyt sitten kutsutaankaan. Mallia voi jälleen ottaa joko puhtaista ratavehkeistä tai esim bemarin HP4Race tai hondan RC213V-S spesiaalimalleista jotka on tehty rata-ajoon.
Suurin erot on siinä että rata-ajoon tarkoitetussa tuo tankin takapinta on huomattavasti pystympi.
Tankkipatin ei välttämättä tarvitse siirtää kuskia taakseppäin, vaan ainoastaan antaa kuskille se rata-ajoa edistävä tuki. Jos taasen kyseessä on pitkä kuski niin silloin tankkipatin avulla sitä tankin antamaa tukipistettä voi siirtää hieman taakseppäin, jolloin kuskin painopisteen sijainti on samassa kohtaa kuin lyhyellä kuskilla ja kokonaispaketti kuski&mopo on paremmin balanssissa.
Käytännössä tuota tankkipatin muotoa voi mallailla itselleen esim siten että istuu mopon selässä samassa asennossa perse sivulla kuin olisi mutkaan menossa, ja katsoo missä kohtaa sisäreiden pinta on ja tekee siihen kohtaan vastaavan tukipinnan.
Riippuen siitä, missä jalkatapit ovat, mitkä ovat kuskin kropan mittasuhteet, ja mikä on istuinkorkeus, niin täydellisen optimaalinen tankkipatin muoto on jokaiselle kuskille eri ergonomioilla erilainen. Siitä syystä katumopon tankin toimivuus on yleensä lähellä nollaa, kaupasta ostetussa tai kaverilta kopsatussa tankinkuoressa jotain nollan ja sadan väliltä, ja itse itselleen tehdyssä huippuunsa muotoillussa lähellä sataa.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Omalta kohdalta huomasin että jos sekä satulassa että tankkipatissa on se 5 mm solukumi, niin perseen siirto on äärimmäisen tarkkaa touhua, koska se jämähtää laakista ihan paikoilleen. Joten poistin tankkipatista tuon solukumin jolloin sisäreisi pääsee liukumaan sivusuunnassa esteettömästi, ja perseen sivuttainen siirto helpottui huomattavasti/ takaisin normaalille tasolle.
Kokeilin huvikseni myöskin satulaa ilman pehmustetta, ja mukavuuden osalta en huomannut juurikaan mitään eroa, mutta kiihdytyksissä liukuminen johti siihen että alkoi roikkua klipareista mikä on pahasta.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Sama mitta 42,5 on nyt CBR:ssä.
Mutta kicksit ja vaihdekicksin tukipisteen pultti raapii tonttiin, jouduin jopa kaatumatutit lyhentään kun osui asfalttiin ajossa. Tarve olisi kickseja nostaa ja penkkiä siis senkin vuoksi korkeammalle puhumattakaan polvikulman helpottamisesta. Pituutta on 186 cm.
Kuitukatteen tulevaa penkin malleja juuri näistä syistä mietin, matala lätyskä ei istunut hanuriin.
Tankin muotoa (patti) pitää kans hahmotella, Sebimoton kuitusarjan malli on 1:1 orggiksen kanssa. Scuubalta tulikin hyviä kommentteja siihen.
30-vuotta vanhassa museopelissa parempi malli
![]()
Ninja H2 2020
V-Strom DL 650 2025
exiä aika monta....
Yksi juttu mikä unohtui aikaisemmasta; eli jo se että tekee tankin takaosan profiilista pystymmän, eli lähtee liikkeelle tuosta tankin alareunasta, siirtää kuskia hieman taakseppäin koska reiden kohdalle tulee väkisinkin täytettä tankin pinnalle.
Tämä ihan vaan infona kaikille niille jotka innostuu talven aikana askartelemaan, ja haluavat välttää yhden iteraatiokierroksen.
Eli jos on lyhyt kuski, tai ei jostain syystä halua siirtää persettä nykysijainnista taakseppäin, niin kannattaa tehdä siitä reiden paikasta hieman kovera, tahi kallistaa sitä pintaa aavistuksen eteenpäin.
Lievä kallistus ei haittaa, koska jos ajatellaan jarrussa vaikuttavia voimia, niin painovoima (1.0G) on suoraa alaspäin ja massan inertia suoraan eteenpäin (jarrutehosta riippuen 0-1.5G tjsp), jolloin resultantti on noiden kahden summavektori. Eli vaikka tankin pinta ei ole kovinkaan lähellä pystysuoraa, niin se kyllä antaa tukivoiman tuolle kuskin massan pyrkimykselle liikkua etualaviistoon.
Jos vaakatasossa olevan mopon kuvia katsoo, niin pitää muistaa että jarrussa keula painuu kasaan ja perä venyy maksimiin, joten mopon kulkuasento jarrussa muuttuu, tosin vain noin 5 astetta.
Mutulla laskeskellen, jos tuo tankin takapinnan kallistuskulma on pystysuoraan verrattuna joku 30 astetta tai alle, niin toiminee vielä ihan ok huomioon ottaen alustan joustoliikkeiden aikaansaama pyrkimys hilata kuskia tankkia pitkin ylöspäin silloin kun tankin takaosa on liian kalteva.
Ja satulan pintaan verrattuna tuo tankin takaosan pinta on hyvä olla reilusti yli 90 astetta, koska muutoin se haittaa liikkumista puolenvaihdoissa.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tuli ilmoittauduttua KVR-kurssille lauantaille Kymillä. Mielenkiintoista nähdä, miten ajot tuolla sujuu, kun viimeksi on mopolla käyty vuosi sitten kesäkuussa. Silloinkin eri kalustolla ja katurenkailla.
Mitä vinkkejä palstalta Kymille irtoaa? 3 poimintaa?
ZXR750 J "K"
Mulla on penkkiä nostettu noin 50 mm ja samalla laitettu horisontin mukaisesti suoraksi. Eli ei viistä etukenoon, kuten vakiot.
Kun on vaakatasossa oleva penkki, niin silloin sen päällä on helppo liikkua.
Tankin kuoren vaihdoin rataisampaan, jolloin juurikin tuo tankin takaosa on pysty. Siitä saa hyvin tukea. Nyt se on täynnä tankki-grippiä, mutta katotaan otanko pois. Missään muualla ei ole haitannut, paitsi Alastaron vikassa vasurissa pitää olla turhan tarkkana liikkumisen kanssa.
Ääripää tankin takaosan kanssa on R6:ssa. En ole sellaisella ikinä ajanut, mutta kovaa sellasellakin radalla pääsee. En kyllä ymmärrä, miten tuosta voi mitään tukea saada.
Emen penkkiä kun aikaisemmissa viesteissä katteltiin, niin mulla pisti silmään juurikin penkin korkeus. Taitaa siitä kengän kärjet yltää maahan, kun lähtögridissä valoja odotteleeTurhaa tankkipattia ei promokuvassa ainakaan näy, että en tiiä miten ihmeessä tuollaisella jarrutetaan, kun reisillä ei pyörää saa jarrussa puristaa
PS. On ne R6:kin tankkipattia keksineet.
![]()
Braaaaap