Metsän eläinten kanssa kohtaaminen

[genesis66]

Porojen kans läheltäpiti tilanteita useita, pikkulintuja joskus löytyy pesun yhteydessä katteista, kerran sudenkorento tms räjähti visiiriin niin että näkyvyys katosi kertalaakista. Pahin läheltäpiti tilanne sattu n.4v.sitten. Tosi pitkä suora tutulla pätkällä kokeilin pemarin kulkua. Vauhtia oli sen verran, että näkökenttä kapenee dramaattisesti. Äkkiä aivot lähetti singaalin, että joku ruskea iso möykky vilahti oikealla. Mitään merkintää "möykyn" laadusta ei ehtinyt tallentua. Pysähdyin ja käännyin takas kattoon, että mikä se oli. Olen ehkä hitaalla sytkällä varustettu, kun sain palailla monta sataa metriä taaksepäin, kun näin, että hirvi seiso siinä tienvieressä. Tässä vaiheessa iski sellainen tärinä, että sain hyvän tovin istuksia ojanpenkalla lähettelemässä kiitoksia ylöspäin..Tämä tapaus jätti sellaisen muistijäljen, että tuollaisia nopeuksia en enää uskalla harrastaa.

[kum1ankka]

Juu eilen västäräkki oikeeseen sääreen. Yks lintu vielä sanotaan vaikka viikon sisään ni pistän avatariks vihreän possun.

[Fenix]

Juu eilen västäräkki oikeeseen sääreen. Yks lintu vielä sanotaan vaikka viikon sisään ni pistän avatariks vihreän possun.

Ja aamukahvit nenästä.

[tiggeri]

Lokakuun alkupuolella 1989 tuli tehtyä läheistä tuttavuutta piikillä hirven kanssa.
Ajelin sumuisessa aamussa kohti koulua umpituttua reittiä. Ohitin linja-auton ja kelailin hiljalleen etumatkaa. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa, joten omalta kylältä tulossa ollutta bussia ei viitsinyt kovin ralakkaasti ohittaa...puhuvat kylillä muutenkin.
Pienen mutkan jälkeen avautui suora pätkä ja taustapelistä bussi oli kadonnut, joten vaihdoin normaaliin matkavauhtiin, eli pää alas ja tuppi nurin. Viimeinen havainto mittarista oli reilut 140kmh ja seuraava muistiin jäänyt asia on tumma hahmo keskellä tietä sumun seassa. V*ttu, hirvi! Seuraava ajatus oli päästä takakautta ympäri, koska elukka liikkuu hitaasti eteenpäin. Ajatus osoittautui toteutuskelvottomaksi hirven pysähtyessä ja pään kääntyessä katsomaan, jotta kenenkäs Arrowista tuollainen saundi lähtee.
Vaistomainen jarrutus, ei muita muistikuvia.
Seuraava havainto oli ojan pohjalta, mistä hetkeä aiemmin ohittamani bussin matkustajat minut herättelivät. "Taisin törmätä hirveen...", kerroin epäuskoisille kavereille. Kaivelin povitaskusta ruttuisen tupakka-askin ja totesin viimeisen nortin olevan poikki. Pummasin paikalla olijalta korvaavan, sytytin ja taas vintti pimeäksi. Seuraava havainto lanssista.
Ei yhtään luuta poikki, ainoastaan asfaltti-ihottumaa ja kroppa kuin pesismailoilla hakattu viikon verran. Kypärä kului takaa puhki styroksiin saakka. Puku kului selästä ja perseestä melkein puhki. Pyörä totaalipäreinä; kaikki katteet, keula, takaiskari (korkkasi auki törmäyksestä) jne jne. Olin törmännyt hirveen tasan keskelle ja vienyt sen suolet mennessä - itse elukka jatkoi metsän siimekseen, minne lopetettiin myöhemmin. Hirvi oli lentänyt törmäyspaikasta seitsemän metriä. Itsestäni en tiedä mistä menin, hirven alta vai päältä. Onneksi en ainakaan kylkeen. Uskomaton munkki oli siinä, etten lähtenyt pyörimään tai luisunut pois tieltä siltarumpuun tms. Olin nätisti selällään liukunut tietä myöten melkein parisataa metriä ja kiepsahtanut siitä nätisti ojaan.
Täytyy myöntää, että nuorella pojalla tuo aiheutti jokseenkin vahvan kuolemattomuuden harhan.

Moottoripyörällä kopiksi otettu sittemmin pari pikkulintua. Pöllö kertaalleen onnistui raapaisemaan kypärää, sain pään alas viime hetkellä. Autolla tuon ekan kaadon jatkoksi olen saanut kaksi hirveä lisää, odottelen josko joku metsästysseura kohta kutsuu kunniajäseneksi.

[Visto]

Pari osumaa ja yksi läheltä piti.
Varis on osunut kypärän takaraivoon, vaikka makasin tankkia myöden pyörän päällä. Toisella kertaa lokki osui vasempaan saappaanvarteen. Molemmat linnut osuivat suurin piirteen samalla kohtaa 3-tiellä läänin vankilan kohdalla(HML).
Kuumottavin tapaus oli, kun Iittalassa ajoin hirven edestä sen verta läheltä, että kuului se semmoinen ilmavirran humaus, kun ajaa jonkun kiinteän kohteen vierestä(rekka, talo, yms.). Olin tulossa kaverin luota kyläilemästä Tampereelta takaisin kotiin ja ajelin vanhaa 3-tietä(nyk. 130-tie). Ajaessa ihmettelin, että onpahan paljon autoja parkissa metsäteiden varrella,,,ihme juttu,,, ei sen enempää,,, ei sitten tullut mieleen, että hirvestyskausi oli alkanut edellisenä päivänä. Se hirvi jonka vierestä ajoin oli ilmeisesti karannut(???) metsästäjien ajosta tai jotain. Kyytiä tilanteessa oli selvästi yli laillisen, tiedä sitten olisinko ollut laillisilla nopeuksilla paikalla selvästi hirven jälkeen vai hirven kyljessä,,, jokseenkin turhaa pohtia.

[Kiertotiehuvitus]

Nyt tuntuu kohtaamisia tulevan päivittäin.

Eilen aamulla piti pysähtyä hätistelemään nuorta hirveä tieltä. Ei mennyt minnekään, vaikka ensin kävellen ja käsiä huitoen lähestyin. Ihan viereen en uskaltanut mennä. Sitten vaan elukkaa tarkkaillen hitaasti pyörällä eteenpäin oikeata laitaa ja hirvi edellä lähietäisyydellä vasenta laitaa. Kapeata tietä ja kaiteet molemmilla puolilla. Sitten kun kaiteen loputtua otus näytti hakeutuvan enemmän reunaan, uskalsi kaasuttaa ohi.

Tänä aamuna metso lähti tien reunasta suoraan törmäyskurssille. Onneksi muutti suunnan suoraan tietä eteenpäin. Metso kiihdytti ja minä jarrutin, niin että vähän aikaa mentiin peräkkäin metson pyrstö vajaa metrin vasemman peilin edessä. Aika komealta näytti. Suunnilleen 80km/h tuntui olevan linnun huippunopeus, ja kiihtyvyys hyvä.

Varokaa niitä hirvieläimiä!

[XX-xenon]

viime viikolla ensimmäinen varis jäi alle. motarilla kuukkelehti siinä tiellä kävellen, ajattelin vetää sen oik puolelta ohi, kääntyi mutta kuukkelehti sen verran hitaasti, että sai ajosaappaasta lisää vauhtia..

[shyhander]

Sunnuntaiaamuna Alastarolle ajaessa (Säkylästäpäin) vasta-aurinko + tiheä sumu… Siellä muutamansadan metrin päässä musta hirven figuuri valkoista sumua vasten jolkahtelee tien yli. Toinen muutamasataa metriä ja peura kurkottelee tielle, lähti takaisin ja karkuun kun annoin hiukan kaasuttelua. Orgin kesäpäiville ajellessa 29.8. aamulla tosi komea peura keskellä vauhdikasta mutkatietä kummun takana, rauhallinen mutta ihan määrätietoinen hiljennys ja eläin hyppi metsään.

Onhan näitä tässä ollut lähiaikoina.

[Jack]

Ei vaaratilanne mutta kohtaaminen tämäkin: Lauantai aamuna Imatran pohjois puolella Rautjärvellä motokätköilyhommissa kohtaaminen hevosten kanssa. Ajelin rauhakseen kun oli 50 rajoitus ja kova sumu. Yhtäkkiä näin kun sivutiellä n.30m päässä keskellä tietä patsastelee poni. Vedin melkein pysähdyksiin ja samalla sen vierestä pusikon takaa tulee pihasta vauhdilla yksi samanlainen ja yks valtavan kokoinen hevonen ja kaikki kolme sitten mua kohti ! Ykkönen silmään ja kaasua ! Hiljensin n.100m päässä ja katoin taakse, hullut ravaa edelleen mun perässä ja kavioiden kopse kuuluu kunnolla asfaltilla. Taas lisää vauhtia ja 100m lisää etumatkaa. Siinä jo sitten pysähdyin ja niin nekin. Kattelivat mun perään ja välillä niitylle et kumman ne valkkaa
Kuinkahan kauan ne ois tullu perässä jos oisin ajanu hiljasta vauhtia niiden edellä

[Nomad]

Viime viikolla Sastamalasta Lempäälään päin ajaessa laskin yhden hirven ja 14 peuraa, joista kaksi tiellä. Viime vuonna Alastarosta tullessa yht. 19 peuraa.
Noita tällä seudulla riittää.

[wanico]

Onko täällä kotieläin osio erikseen?

Mulla kun saldoon kuuluu noiden metsästä kerättyjen tassujen, siipien, sorkkien ja sarvien lisäksi kissa, koira ja kana.

Ja oikeastaan kohtaamissaldoon voi lisätä myös kukon, koska sekin delas ku sai sellaisen raivarin siitä kanan menetyksestä, että sen sydän petti.

[jaagi]

Tänä kesänä eka kohtaaminen oravan kanssa. Yritti ilmeisesti itsemurhaa juoksemalla takarenkaan alle ja alkoi jänistä juuri ennen h-hetkeä. Vähän kopsahti oikeaan kenkään ja jalkatappiin hännästään (?) ja kurre juoksi takaisin metsään.

[Tombo Armageddon]

Kumma meininki nuilla jäniksillä mudenkin juttujen mukaan.
Olin joskus ammattikoulussa(95kulmilla) pohjanmaalla ja kävin toisessa kylässä aina pan..nus..tapailemassa tyttöystävää ja matkalla aina napotti tietyllä pätkällä jänikset rivissä ja näytti, että ne oikeasti odotti jonkun tulevan ja sitten hyppi alle. 130kmh vauhdissa loivassa mutkassa, joka jyrkentyi lopuks honda nsr piikillä jäniksen päälle ajettuna jäi ikuisesti mieleen.
Ojanpohjia pitkin rymyten selvisin kuitenkin ihan ehjänä. Ainoastaan lamput rikkoontui ilmeisesti tärinästä. No loppumatka oli tietty mielenkiintoinen keskellä yötä syyspimeässä ilman valaistusta ja ei siis katuvaloja.
Tänä kesänä lintuja muutaman kerran hiponut ja ajoin helteillä pelkkä wifebeatteri päällä, niin koppikset tms tuntui mukavalta rintalastassa

[Woozie]

Tänä vuonna ei muistaakseni kohtaamisia ole mopon kanssa pahemmin ollut (onneksi). Yhden kurren päälle ajoin, kun vaihdoin ajolinjaa luullen sen jatkavan tien yli mutta se pentele veti liinat kiinni ja lähti takas tulosuuntaan...