Metsän eläinten kanssa kohtaaminen

[TeGGe]

Terve!

Tuumin tässä töissä ollessani, että minkämoisia kohtaamisia kanssamotoristeilla on suoritettu elukoitten seassa pyöräillessä. Itsellä vasta ensimmäinen kausi takana joten kokeneempien tarinoita *

Itselle ei ole kuin muutama "läheltäpiti" tilanne, kun ylivilkas orava päätti ylittää tien kun olin itse läpi raivaamassa. Nopea U-käännös eturenkaan vieressä ja takaisin metsään, yksi elämä säästyi siinä.

Muutaman erän on meinannut linnut lennellä kupoliin, mutta onneksi ei ole vielä pamahtanut ("koputtaa puuta")

Kertokaa omia kokemuksia, laittakaa kuvia ja kertokaa mahdollisista damageista. Onko esim. Jäniksen yliajettua lähtenyt pärrä käsistä / kuinka lähellä oli jne. *

Hirviä tai muuta yhtä isoa ei ole tullut kohdattua, edes kaukaa.

Turvallisia kilometrejä *

-TeGGe

[artoav]

Yksi osuma on takana, vastapelurina lokki. Huomasin kun lähti lentoon aivan nokan edestä, sitten kopsahti ja lokki katosi. Kun pysähdyin tutkimaan tilannetta niin verta ja sulkia oli etupumpussa, loppua lokista ei etsimisestä huolimatta löytynyt.

Kerran osuin paikkaan jossa hirvilehmä oli kahden vasan kanssa parkissa keskellä tietä. Näin elukat jo hyvästä matkaa joten varsinaista vaaraa ei ollut muuten, mutta piti pysähtyä sataan metriin odottamaan kun eivät halunneet liikkeelle lähteä. Joku kymmenen sekuntia siinä toisiamme katteltiin, olin kahden vaiheilla että uskaltaisko lähteä liikkeelle ja töötätä, toisaalta valmistauduin jos uukkarin tekoon jos tilanne alkais vaikuttaa uhkaavalta. Mutta lähtivät sitten lopulta menemään tienreunaan ja katosivat metsään se hirviperhe.

Siinä mun tähänastinen saldo noin 11 vuoden motoristin uralta, pienempiä lintuja on muutaman kerran lisäksi joutunut säikkymään kun ovat syöksyneet turhan liki kypärää.

[atk1974]

Kerran jänis kopsahti jalkapöytään vasemmalle kääntyvässä loivassa mutkassa, vauhtia noin 100km/h. Jänö kuoli ja mulla jalkapöytä mustelmilla pari viikkoa. En heti edes tajunnut mikä kopsahti. Käännyin ympäri ja kävin katsomassa, siellähän se pupu pötkötti keskellä tietä.

[TripleTwin]

Aikoinaan ajettiin vanhalla Arielilla ja kurre ryntäsi eteen. Pysähdyttiin ja katsottiin, miten elukalle kävi. Kuollut kuin kivi, mutta ei Arielissa eikä Kurressa ollut mitään kohtaamisen merkkejä.
Kuoli varmaan sydikseen, oli Arskassa sen verran hirmuinen ääni.

[J@ck]

Joskus nuorena pimeällä maantiellä ~satasta kahden hirven välistä on varmaan eniten läheltä piti..
Myös ajat sitten tuli syrjäisellä tiellä vastaan hirvi ja vasa. Kun emo päätti tutustua minuun tarkemmin, niin ei auttanyt kuin täyskäännös.

Kerran varis etulamppuun, pöllö tai joku huuhkaja pari kertaa kypärää hipoen. Joku vuosi sitten Eestin reissulla haikara lenteli noin metrin päässä päästä.
Jänis pari kertaa läheltä piti, yksi orava teilattu. Kerran joku otus, jota koira ajoi takaa - koiran kanssa törmäys oli enemmän kuin lähellä.
Joskus tuli rintaan joku, mitä en tunnistanut, mutta iso mustelma siitä jäi.
Amppari hihassa, toisen kerran kypärässä, sekä miljoonia hyttysiä, kärpäsiä ja muita pikku lentäviä

Ja onhan noita poroja.. Pahiten yllätti kesäkuun Kilpisjärven reissulla se ensimmäinen näkemäni. Väistö pelasti, ei olis ollut mitään mahdollisuuksia saada pysähtymään 80@140

Viimeksi pari viikkoa sitten pillastunut heppa. Ei se oikein lähelläkään ollut, pelivaraa jäi 5 metriä, mutta absit tuli testattua.

[Luchs]

Sunnuntai iltapäivällä Porkkalanniemeltä pois ajellessa hirvi päätti hypätä tielle. Ehdin jarruttaa n.5m ennen elukkaa ja siinä sit toisiamme tuijotettiin pari sekuntia kunnes hirvi päätti jatkaa matkaansa sinne mistä oli tulossakin. Vähän aikaa kesti tajuta kuinka läheltä piti tilanne oli kyseessä, mut kuitenki pidin tilannetta enemmän mielenkiintosena kuin pelottavana. Täytyy vaan sanoa että on se iso eläin ku noinki läheltä sen pääsee näkemään!

[kale]

Törmäyksiä ei ole tullut kuin yhden talitintin kanssa. Pari peuraa ja muutama hirvi on ollut aivan tien vieressä ja yksi kissa sai ilmeestä päätellen sydärin, kun tuli tien pientareen heinikosta ja mä pyyhkäsin n. puolen metrin päästä sata lasissa

[maikkoli]

tänävuonna pari lintua luoduttanut verta visiiriin, ei onneksi suoraan osunut eikä kovin isoja olleet..
100 vauhissa loivassa mutkassa jänis hyppäs alle, jäi eturenkaan muttei takarenkaan alle.. pieni vesikeli illasta.. pystyssä pysyttiin

[seppo02]

Teeri tuli kypärään pari vuotta sitten n. kuudessakympissä metsäautotiellä. Ehdin painaa päätä alas. Jatkoimme molemmat matkaa. Keli pimeä&kostea
Hirvi katsoi ajamistani n. viidenkympin vauhdissa mutkan takana, sekin metsäautotiellä. Näin ja ehdin pysähtyäkin. Keli valoisa.
Toinen hirvi hyppäsi tien yli, vauhtia n. 80 öljysorapäällysteisellä kolminumeroisella. Ehdin reagoida mutta en olisi osunut vaikka olisin yrittänyt. Keli iltahämärää.
Poroista on n. 300 kokemusta, jos turpa on maassa ei tarvitse varoa niin paljoa.
Pikkulintu osui polveen joskus n. 110 vauhdissa juuri suojan sivuun sisäpuolelle. Polvi oli pirun kipeä viikon verran.
Pari oravaa on jäänyt alle, samoin pari käärmettä.

[Hedeik]

Kesän aikana teilasin kaksi lintua. Räkätti matkasi hetken aikaa jäniksenä ennen kuolemistaan. Toinen lintu oli joku pienempi, enkä jäänyt sitä ihmettelemään. Räksä osui olkapäähän ja toinen lintu käsivarteen. Olin aiemmin kuvitellut, että osuessaan sattuisivat enemmän mutta eivätpä tuntuneet kovin kummoiselta. Toivottavasti tulevaisuudessa ei satu mitään pahempaa vahinkoa eläinten kanssa.

[mchuurre]

Jaa että "pudotustilastoa" hmmm....

Ei voi millään eritellä/tunnistaa höyhenistä/jäänteistä mutta onhan nuita laidasta-laitaan katteisiin osunut. Varmuudella teeren poikasia, tinttejä, hiiriä ja myyriä. Poroja tietysti mutta hipasusta ei pidetä... Yhden ISON teeren olen avittanut "katapulttilähdöllä" (tuulilasilla) peräti ilmaan (onnistui hienosti)!

Pakoetäisyyden rajalta seurattu hirviä, peuroja, saksanhirviä, jne. ja viime kesänä KARHU ! ...Se olikin u p e a fiilistely hetki kun se laski mut menemään *

Systeemi on mulla se että jos osuu / jää alle niin mikäli mahdollista niin U-käännös ja lopettamaan jos enää / vielä kituu. Toivottavasti muilla sama systeemi !

Edit: document

[viltsu81]

Tästä ei kyllä mitään sankaritarinaa saa aikaseksi.

Pari vuotta sitten paluumatkalla kustavista. Heinäkuussa peltojen keskellä, takana 100km mutkapätkää eikä yhden ainoaa hyttystä/parmaa tahi muuta hyönteistä visiirissä. Nenää alko kutittamaan niin maan pirusti ja saman tein kun visiirin sain auki niin keskelle nenänvartta läjähti koko Loimaan lihavin, karvaisin ja rumin mehiläinen. Siinä sitten hapuiltiin jarrukahvaa 120:n vauhdista, kyyneleet silmissä ja mehiläispyreenmaku suussa. Oli muuten nokka melko kipeä viikon päivät.

[Pekkavee]

Hieno kohtaaminen metsän eläinten kanssa.

Muutama vuosi sitten.
Olin hinannut itseni II-joen yli *sillä itse hinattavalla lossilla ja jatkoin matkaa suoraa metsäautotietä etelään. reipasta vauhtia.

Silloin metsokoppeloparvi, jotain 8 lintua lensi mun eteen ja lensivät siinä kuin lentolaivua viitoittaen tietäni eteenpäin.

Ihan pyöräni yllä.
Mentiin monta sataa metriä.
No lopulta ne väistyivät metsän puolella.

Pekka

[Kotarikuski]

Viime sunnuntaina ajoin Multialta Uuraisille. Näin vasemmalla puolella pakettiauton pysähtyneenä omalle ajoradalle, ja vähän lähempänä näin syynkin: komea ukkometso ja pari koppeloa pasteerasi siinä keskellä tietä.

Pysähdyin noin viiden metrin päähän ja kaivelin kännykameraa taskusta, mutta ehtivät lähteä. Mahtavia lintuja.

[Saive Star]

Lapissa jokunen poro ja läheltäpiti tilanne sopulin kanssa. Heinäveellä ampiainen hihassa. Kaikki selvittiin hengissä paitsi se ampiainen kun alkoi haastaa riitaa.

[killa]

Kaksi kertaa olen kelannut jäniksen päältä, ekan kerran TZR125:llä kauan sitten ja tokan kerran VFR:llä jokunen vuosi takaperin. Molemmat tapaukset olivat lievästi dramaattisia, mutta eri syistä.

Ensimmäinen tapaus oli alkusyksystä pimeällä risteyksestä kiihdyttäessä, vauhtia oli ehkä satasen verran. Ehdin nähdä että joku juoksee alle (valoteho ei muistaakseni ollut järin häävi) ja ehdin jopa hipaista jarrua. Muistan vapauttaneeni jarrun, mutta keula mahtoi jäädä jo valmiiksi vähän läjään, joten osuman jälkeen Tetsari lähti kiemurtelemaan aika voimakkaasti, eturengas piirteli vähän matoa tienpintaankin. Pysyin kuitenkin pystyssä mutta kädet tärräsi niin paljon että hetki piti hengitellä tiensyrjässä. Tässä tapauksessa ränis sentään ymmärsi kuolla samantien.

Toinen tapaus oli aamuyöllä ysitiellä, sillä tavalla kesää oli ettei ollut aivan pimeää. Ajoasento oli lähinnä flegmaattinen, jollei letarginen, eli katse horisontissa ja leuka pakatun tankkilaukun päällä, silmät puolitangossa. Ei toiveitakaan nopeisiin reaktioihin, sattuipa mitä hyvänsä. Taas kerkesin nähdä pupun lähestyvän mutta tällä kertaa en tehnyt käytännössä mitään kevätjuhlaliikkeitä. Alusta otti törmäyksen jopa yllättävän hyvin vastaan, pahemmin on viskannut routapateistakin monet kerrat. Pyörä syrjään ja toista osapuolta tutkimaan. Mopedi oli mennyt jänön seljän päältä, ja asianomistajan ranka oli katkennut. Etupää pelasi hienosti mutta puolivälistä taaksepäin ruho tuli suksena perässä. Muuten ei mitään, mutta pirulainen pääsi vielä aika reipasta tahtia pelkillä etukäpälilläänkin. Hyvin oli kyllä jäänyt poikkeavan tien risteykseen istuskelemaan että tuleppas nyt asfalttisoturi viimeistelemään se minkä aloitit.

Siinä kohtaa mietin että jos nyt palaa pyörälle tonkimaan rengasrautaa (VFR:ssä oli ihan auton rengasavaimen mallinen avain, mutta pienempi) niin silloin se kani jo katoaa. Kättä pidempää siis luonnosta repimään ja mielellään sellaista kaliiberia ettei tappotyöstä tule sohimista vaan on kerralla selvä. Siinä sitten käytiin ehkä viiden, kymmenen minuutin erikoinen episodi kun jänö aina ryntäsi tietyn matkan päähän metsään ja minä perässä, milloin mistäkin yritin repiä jotain kassaraa kouraan ja samalla säilyttää näköyhteyden pupuun. Lopulta homma hoitui ja jänis uinahti kertalaakilla viimeisen kerran kuusenjuureen.

Kävi vielä päässä ajatus että heitän kylmenneen kaverin tavaraverkon alle takaritsille ja tekaisen elikosta eyyäät, mutta jätin sitten kuitenkin kettujen riemuksi maastoon.

[Turder]

Toissailtana ajelin Spjutsundin tietä ja edellä mateli punainen Toyota Yaris. Yhtäkkiä näin vilahdukselta jotain oikealla Yariksen valokeilassa ja kauris hyppäsi tielle. Jarrutin, mutta Yaris-kuski ei tehnyt yhtään mitään, liekö edes huomasi kaurista. Siitä se pomppi Yariksen keulan edestä tien yli. Vastaantuleva auto jarrutti myös.

Nopeasti kauris tuli tielle ja yhtä pikaisesti katosi toiselle puolelle. Ihan sellainen sekunnin suoritus. Eipä siinä paljoa ehdi tekemään jos vaikka satasen vauhtia etenee ja bambi päättää kokeilla kuskin refleksejä

Jänskää sinällään, että juuri aiemmin tuli puhuttua hirvi-, peura- ja kauriskolareista kun hirvenmetsästys alkoi ja kuinka niitä nyt liikkuu. Ennakointia

[TiPL]

Gott Himmel -peura pyrki kyytiin

Ajelin tänään puoli neljän aikoihin Kemiössä Vestlaxintietä, kun oikealta

singahti peura eteen. Vauhtia oli n. 70-80 km/h ja ehdin tajuta, että

jarruttamaan en ehdi, kohta kolisee. Kaikki tapahtui äkkiä ja muistikuvat

tapahtumasta ovat vähän hataria. Muistan kuitenkin, että helkkarinmoisen

puristusotteen otin tangosta ja valmistauduin törmäykseen. Mahdollisesti tein myös

väistöliikkeen vasemmalle ja väänsin kaasua.

Seuraavaavaksi tajusin tömähdyksen ja pyörän takapään heilahtamisen vasemmalle.

Vilkaisin peiliin ja näin peuran pyörähtävän tiellä. Tuossa vaiheessa ymmärsin jo

jarruttaakin ja pysäköidä mopon tien laitaan. Kun olin saanut mopon jalalle, niin

näin kun peura kömpi pystyyn ja lähti juoksemaan tien laidassa sijaitsevan talon

pihamaan poikki metsään.

Tutkiskelin hetken pyörää ja jäljistä päätellen peura oli törmännyt oikeanpuoleiseen

sivulaukkuun. Seuraavaksi tärinätupakki palamaan ja kävely törmäyspaikalle

tutkimaan onko peurasta jäänyt verta taikka karvoja tielle. Mitään ei kuitenkaan

tiellä näkynyt.

Aineellisiksi vahingoiksi jäi pienet jäljet sivulaukussa ja vaihtoon menneet kalsarit.


Mitä tästä opin? 1. Kun mopon äänet on kuin ruohonleikkurissa, niin peurakin kuulee

sen vasta viime hetkellä ja loikkaa suoraan eteen. 2. Jos olisin ajanut kovempaa,

niin olisin ehtinyt pois alta. 3. Peura tulee niin nopeasti eteen, että vaikka

nopeus olisi ollut 30 km/h, niin en olisi ehtinyt jarruttamaan. 4. Bmw

tourinki-laukku on peurakolarin kestävä. 5. Tuuria oli mukana, ja paljon!


Suurinpiirtein pikipaikkojen kohdalla peura syöksähti tien oikealta puolelta eteen ja poistui törmäyksen jälkeen vasemmalla näkyvän pihatien suuntaan.


Nuo vaaleat laikut ilmestyivät laukun kanteen törmäyksen jälkeen. Muita vaurioita laukkuun ei tullut.

[shyhander]

Kyllä noi tuntuu korvien välissä. Mä ajoin perjantaina Mäyrän yli, pikkasen nuljahti eturenkaan alla vaan. Jouduin lopettamaan eläimen potkimalla. Ittessä nuljati enempi. Tuntu ajaessa sitten niinko olis ollu jotain karvoja kurkussa...

[TiPL]

Kyllä noi tuntuu korvien välissä. Mä ajoin perjantaina Mäyrän yli, pikkasen nuljahti eturenkaan alla vaan. Jouduin lopettamaan eläimen potkimalla. Ittessä nuljati enempi. Tuntu ajaessa sitten niinko olis ollu jotain karvoja kurkussa...

Niinpä. Kyllä mulla oli tuon jälkeen päivän ajot ajettu, mitä nyt tuolta Kemiöstä kotiin ajelin.

[Adve]

Ei osumia rusakkoa isompiin mutta muutamia läheltä piti tilanteita on kyllä ollut.
Pahin kasa vuosia sitten kun kaatosateessa syksyllä pujottelin hirvilauman läpi vauhdin ollessa +100 kun hauskuus alkoi,en osunut mutta vasen puoli ajokamoista ja pyörästä oli rasvan peitossa kun stoppasin hermoröökille muutama minutti tilanteen jälkeen,eli lähellä kävin kun sain turkin rasvat päälleni.
Toiseksi pahin oli kun seurasin poroa silmillä samalla kun väistelin enkä huomannut et toinenkin tuli,kaveri joka ajoi mun takana kertos jälkeenpäin et toinen oli ollut paljon lähempänä kun se mitä väistin ja sekin oli mun mielestä liian lähellä.
Loput normi väistelyjä ilman et olis hirveen lähellä.

[Boom Driver]

Prätkällä en oo yhteenkään eläinkunnan edustajaan törmännyt/meinannut törmätä. Moposkootterilla aikoinaan ajellessa orava hyppäs pusikosta suoraan takarenkaan alle. Käännyin sitten katsomaan miten kävi ja siinähän se tiellä veteli viimeisiään. Olin niin neiti etten osannu oravan kokoista eläintä lopettaa ilman työkaluja, joten varmaan 5min siinä kesti ennen kuin henki irtautui ruumiista. Kurrelle kaivoin pienen kuopan tien viereen, että saa olla rauhassa kissoilta yms.

[Generig]

Toissaviikolla 2 pientä lintua koki kohtalonsa. Toinen osui käsisuojaan ja toinen jonnekkin kaatumarautaan. Sinne jäi tien päälle, en pysähtynyt.

Muuten on sitten ihan normaaleja porohuomioita jotka eivät sen enempää tykytyksiä ole aiheuttaneet. Kaksi kettua on tullut bongattua joidenkin sivuteiden varrella. Jonkun metsätien varrella oli peura, ei vaaraa mutta pelästyin niin että meinasi mennä housupyykin puolelle. Samoin kävi yhden hirven kanssa jossain pikkutiellä. Vauhtia ehkä 30km/h ja pienen mutkan takana sarvipää joka oli saanut jo jalat alleen. Pelästytti vain yllätyksenä, muuten siis ei mitään vaaratilannetta tai vastaavaa ehtinyt olla.

Pitääkö hyttyset ja mäkäräiset mainita Aika vähällä on siis päässyt. Enemmän noita vaaratilanteita syntyy homosapiens kotiloista.

[Gylde]

Norjassa meinasin jäädä lehmän alle. Tielle oli sattunut lehmäparvi, kyllä siittä pystyi läpi puikkelehtimaan ilman ongelmia. Mutta ensimmäisenä pyöräillyt päätti fiksuna miehenä painaa tööttiä ja huudattaa konetta sillä seurauksella että lehmät alkoivat sinkoilla sinne sun tänne pienessä paniikissa. Oli täysi työ väistellä kantturoita, ovat muuten yllättävän ketteriä liikkeissään.

[Pakkasherra]

Lintuja, lintuja ja vielä lisää lintuja. En tajua mikä hinku niillä on päästä hengestään. Viime kaudella meni neljä ja tälläkin kaudella jo yksi. Kaikki jotain talitintin kokoisia jotka vaan sinkoaa tienpenkalta viimehetkellä alle. Yksi osui vähän reilummassa vauhdissa varpaitten kohdalle, jonka seurauksena ajokenkä ihan veressä/höyhenissä. Ei aineellisia eikä ihmisvahinkoja toistaiseksi.

[Spirit]

Ajoin muutama vuosi sitten keskiyöllä Turusta Tampereelle.
Yllätin samalla tien pätkällä tunnin sisään peuran, jäniksen ja kissan tien sivussa.
Lähtivät onneksi pakoon pois päin tiestä.
Ja joku sorsan kokoinen otus lensi tien yli naaman edestä.

Keski-Suomessa huuhkaja teki syöksyn puusta tien poikki.
Säikähti mopoa ja teki ilmajarrutuksen tien yläpuolella.
Ajoin 80-90kmh sen alta pää matalana ..meinas mennä kalsaripyykiks.

Noitten jälkeen oon yrittäny vältellä maaseutua yö aikaan.

[LonGero]

4 päivää ja vajaa 400km oli ollut nykyinen pyörä omistuksessa kun osuin jänikseen sillä seurauksella että pyörä "siististi" kyljelleen. Vauhtia lähtötilanteessa 80-90km/h, ajovarusteet meni kaikki uusiks pottaa lukuunottamatta mutta miehessä ei naarmuakaan vaikka asvaltilla mentiin mahallaan jonkin matkaa. Pyörään 2700e vauriot vakuutusyhtiölle maksettavaksi, lähinnä kai katteista kun ei juuri muuta tarvinnut vaihtaa vaikka osien suoruuksia mittailtiinkin. Ajoin 100km kotiin tapahtuman jälkeen eli mitään traumoja ei jäänyt, paitsi että jos tarjolla on jänistä niin lupaan aina valita sen ruokalistalta... ;)

Takana tullut autoilija sanoi että jänis jatkoi juoksuaan oudon näköisesti metsään eli olisko sama kuin killan tapauksessa että takapäähän osui. En lähtenyt etsimään, sen verran vitutti että 200kg pyörä nousi ihmeen kevyesti kyljeltään pystyyn.

[Yazaku]

50cc mopolla törmäsin hirven vasaan metsäpolulla, mutta koska osumahetkellä ei ollut nopeutta kuin enään kävelyvauhti niin pystyssä pysyttiin. Tuli kiire lähteä karkuun, koska jos emo näkee niin mistä sitä tietää että tulisko se päälle.
Moottoripyörällä muutaman linnun yli olen ajanut mutta niistä ei tullut muuta vahinkoa kuin punaväriä tolppaan ja renkaaseen.

[Lowkku]

Yhden fasaanin teilasin kytäjän mutkassa viimekesänä. Vähän ehdin jarruttaa niin ettei alle tule (vauhtia oli riittävästi) muttei toivoakaan kunnolla väistää. Otus jarrutti saman verran joten ajoin suoraan päälle. Räjähti kappaleiks, takana tullut audikuskikin jätti vähän rakoa sen jälkeen.

Tänäkesänä meinas toinen fasaani juosta pää pitkällä eteen mutta sen sain väistettyä.

[Adve]

4 päivää ja vajaa 400km oli ollut nykyinen pyörä omistuksessa kun osuin jänikseen sillä seurauksella että pyörä "siististi" kyljelleen. Vauhtia lähtötilanteessa 80-90km/h, ajovarusteet meni kaikki uusiks pottaa lukuunottamatta mutta miehessä ei naarmuakaan vaikka asvaltilla mentiin mahallaan jonkin matkaa. Pyörään 2700e vauriot vakuutusyhtiölle maksettavaksi, lähinnä kai katteista kun ei juuri muuta tarvinnut vaihtaa vaikka osien suoruuksia mittailtiinkin. Ajoin 100km kotiin tapahtuman jälkeen eli mitään traumoja ei jäänyt, paitsi että jos tarjolla on jänistä niin lupaan aina valita sen ruokalistalta... ;)

Takana tullut autoilija sanoi että jänis jatkoi juoksuaan oudon näköisesti metsään eli olisko sama kuin killan tapauksessa että takapäähän osui. En lähtenyt etsimään, sen verran vitutti että 200kg pyörä nousi ihmeen kevyesti kyljeltään pystyyn.

Ei millään pahalla eikä tarkoitus ole kekkuilla!
Mutta nytt uteliaisuus heräs et miten se puppe osus pyörään et sai sen kaadettua?
Ei se etunenkaan omilla osumilla ole kun pikkasen "värähdellyt",sitten taas ajan 640 Adventurella joka on alkuperäin tehty aavikkoralleihiin niin voihan siinäkin olla osasyy minkä takia ei pienet eläimet hirveesti vaikuta ajamiseen?