Kardaani vs Ketjuveto

[TwinTenox]

...mutta huolettomia eivät mielestäni ole, mitä täällä halutaan väittää.
Öljyn vaihtoa ja ajoa???

No niin täällä vuodesta 1986, km lukuja en halua edes arvailla ja tietoakaan ei ole.

Mulla on ollut nyt 10 kauden aikana:
Kardaani x4
Hihna x2
Ketju x6
Mielestäni Pekkavee on asian ytimessä sanoessaan, että asiasta on ylipäänsä turha väitellä. Pidin kutakuinkin jokaisesta noista pyöristäni, Yhtään kardaaniongelmaa ei ole ollut, ei vaikka yksi noista oli reikäperä BMW. Yhtään hihnaa tai ketjua ei ole katkennut. Joka ikisessä ketjupyörässä on vituttanut rasvaus ja yhtä lukuun ottamatta (Africa) takavanteen (ja katteiden yms.) putsaus. Toisessa hihnavetoisista arvellutti jossain vaiheessa hihnan kunto kun oli hiukan sen näköinen, että olisi kivi hionut jossain välissä - en tiedä oliko. Mitään käytännön etua normaalissa katuajossa en ole huomannut ketjuilla.

Faktaa on, että ketjuja pitää rasvata (tai pitää ostaa rasvauslaite) ja niiden kireyttä pitää seurata ja samoin rattaiden kuntoa. Siinä on jo monta asia mitä kardaanivetoisessa ei tarvitse kauden aikana tehdä. Faktaa on, että keppivetoisen peräöljyt kannattaa joskus vaihtaa - vaikka BMW niitä ikuisiksi jossain vaiheessa tekikin. Faktaa on myös se, että hihnoja joskus katkeilee.

Faktaa on toki myös se, että perät eivät ole ikuisia, mutta kun katsoo vaikka minkä verran ajaa jollain K100 BMW:llä tai vastaavalla ilman peräongelmia, niin voi myös miettiä montako ketju/ratas pakettia kuluu 600tkm aikana.

Pointtina siis se, että kukin katsonee itse, mikä itselle sopii ja ottaa sitten joko riskin sen suhteen, että kestääkö perä 60tkm vai sen 600tkm vai haluaako riskin pois, mutta ostaa 30tkm välein uudet ketjut ja rattaat, rasvaa ketjuja, katsoo niiden kireyttä jne jne. Vai ottaako siitä välistä hihnan ja uusii sen 20-70tkm välein, mutta muuten saa viettää suht huoltovapaata aikaa.

Ja kyllä mä uskon, että jos joku oikeasti haluaisi niin saisi tänä päivänä rakennettua kilpailukykyisen motogp pyörän kardaanivedolla.

[TwinTenox]

Ja Bone voisi lyödä faktaa pöytään siitä, mikä on kardaaniongelmien määrä suhteessä myytyjen BMW pyörien määrään, että voitaisiin sitten kaikki yhdessä miettiä onko asia merkittävä vai ei.

[seppo02]

No niin täällä vuodesta 1986, km lukuja en halua edes arvailla ja tietoakaan ei ole.

Mulla on ollut nyt 10 kauden aikana:
Kardaani x4
Hihna x2
Ketju x6
Mielestäni Pekkavee on asian ytimessä sanoessaan, että asiasta on ylipäänsä turha väitellä. Pidin kutakuinkin jokaisesta noista pyöristäni, Yhtään kardaaniongelmaa ei ole ollut, ei vaikka yksi noista oli reikäperä BMW. Yhtään hihnaa tai ketjua ei ole katkennut. Joka ikisessä ketjupyörässä on vituttanut rasvaus ja yhtä lukuun ottamatta (Africa) takavanteen (ja katteiden yms.) putsaus. Toisessa hihnavetoisista arvellutti jossain vaiheessa hihnan kunto kun oli hiukan sen näköinen, että olisi kivi hionut jossain välissä - en tiedä oliko. Mitään käytännön etua normaalissa katuajossa (ei ole motogp:ssä...) en ole huomannut ketjuilla.

Faktaa on, että ketjuja pitää rasvata (tai pitää ostaa rasvauslaite) ja niiden kireyttä pitää seurata ja samoin rattaiden kuntoa. Siinä on jo monta asia mitä kardaanivetoisessa ei tarvitse kauden aikana tehdä. Faktaa on, että keppivetoisen peräöljyt kannattaa joskus vaihtaa - vaikka BMW niitä ikuisiksi jossain vaiheessa tekikin. Faktaa on myös se, että hihnoja joskus katkeilee.

Faktaa on toki myös se, että perät eivät ole ikuisia, mutta kun katsoo vaikka minkä verran ajaa jollain K100 BMW:llä tai vastaavalla ilman peräongelmia, niin voi myös miettiä montako ketju/ratas pakettia kuluu 600tkm aikana.

Pointtina siis se, että kukin katsonee itse, mikä itselle sopii ja ottaa sitten joko riskin sen suhteen, että kestääkö perä 60tkm vai sen 600tkm vai haluaako riskin pois, mutta ostaa 30tkm välein uudet ketjut ja rattaat, rasvaa ketjuja, katsoo niiden kireyttä jne jne. Vai ottaako siitä välistä hihnan ja uusii sen 20-70tkm välein, mutta muuten saa viettää suht huoltovapaata aikaa.

Ja kyllä mä uskon, että jos joku oikeasti haluaisi niin saisi tänä päivänä rakennettua kilpailukykyisen motogp pyörän kardaanivedolla.

Aamen, paitti toi viimeinen

[Pekkavee]

Aamen, paitti toi viimeinen

Tuossa olet ihan oikeassa.
Ei kardaani sovi kisaradalla ja miksi oikeesti pitäisi.

[finn]

Vuodatukseni kardaanin suhteen oli nyt tässä.....

Mitä ketjujen rasvauksen suhteen tulee, niin olen tullut siihen tulokseen että melkoisen turha toimenpide.

Ketjut suojattu o-renkailla tai X - renkailla, eikä niitä ketjuja vanhan mallin mukaan enää pysty edes rasvaamaan. Korkeintaan ketjurullien pintakitkaa voidaan pienentää ja o-x renkaiden kumeja öljyllä pehmentämään.

Toisessa pyörässäni rasvari ja toisessa pyörässä käytän moottoriöljyllä kastettua rättiä kevyesti 500km välein. Pysyy ketjut siistinä hiekkapölystä ja vanteet rasvaroiskeista siistinä.

20-30tkm jälkeen ketjut kuluneet. Lenkkiä kohden muutama satku ja koko ketjun pituudelta puhutaan jo puolesta lenkistä. Ketju ja eturatas vaihtoon, kustannus alle 200€, eli suurusloukkaa 1cent/km.

[TwinTenox]

Pointti vikassa heitossani oli huumorin lisäksi se, että rajattomalla budjetillä en usko nykytekniikalla, että olisi mahdotonta luoda kilpailukykyistä MotoGP pyörää jossa olisi kardaaniveto. Jos se olisi mahdotonta olisi F1:ssäkin ketjuveto.

[sami1024]

Mitä ketjujen rasvauksen suhteen tulee, niin olen tullut siihen tulokseen että melkoisen turha toimenpide.

Ketjut suojattu o-renkailla tai X - renkailla, eikä niitä ketjuja vanhan mallin mukaan enää pysty edes rasvaamaan. Korkeintaan ketjurullien pintakitkaa voidaan pienentää ja o-x renkaiden kumeja öljyllä pehmentämään.

Toisessa pyörässäni rasvari ja toisessa pyörässä käytän moottoriöljyllä kastettua rättiä kevyesti 500km välein. Pysyy ketjut siistinä hiekkapölystä ja vanteet rasvaroiskeista siistinä.

20-30tkm jälkeen ketjut kuluneet. Lenkkiä kohden muutama satku ja koko ketjun pituudelta puhutaan jo puolesta lenkistä. Ketju ja eturatas vaihtoon, kustannus alle 200€, eli suurusloukkaa 1cent/km.

Tuota "rasvaus on turhaa" -kommenttia en ihan purematta niele. Rullien voitelulla on merkittävä vaikutus ketjun lämpötilaan ja siten myös nivelten ja tiivisteiden kestoon. Tai no ok, jos todetaan että nuo "rätillä rasvatut" kestää 20tkm ja rasvarilla jatkuvasti voidellut kestää 30tkm, niin onhan tuossa nyt kuitenkin merkittävä ero, varsinkin jos ketjut vaihdattaa korjaamolla. Toisaalta, tuhat kilometriähän ainakin monien japsipyörien ohjekirjassa on se suositeltu ketjun voiteluväli, joten sikäli mikään neuroottinen sottaaminen rasvalla ei ole mitenkään perusteltua muutenkaan. Itse olen tyytynyt pitämään voiteluvälinä jotain 500-1000 väliltä Castrolin rasvalla, joka ei roiski mitenkään järjettömästi jos sen antaa ohjeen mukaisesti kuivua ennen ajoa.

[ukko]

Älä nyt vähättele huumorin määrää. Remarin kardaanin kesto 60-600tkm. Hehehee
Alle 20tkm on hajonnut ja ostaisitko 550tkm ajetun ajatuksella, vielä kestää 50tkm.
Hjuumoria, hauskaa vappua...

[vma]

Jos se olisi mahdotonta olisi F1:ssäkin ketjuveto.:

Tai kardaani. Koska F1:ssä ei kumpaakaan ole, pointtia ei ole.

Kardaani on ehdottoman hieno juttu. Varsinkin japanialaisten tekemänä. Peruslähtökohtana tulisi olla että keppiveto kestää aina öljyvaihto huollolla vähintään 200-400tkm. Pitkäkestoisuus kun on keppivedon suurin valtti.

Mikäli laakeriremppaa kuitenkin joudutaan pahimillaan tekemään kardaanivetoiseen jopa alle 40tkm, ollaan totaalisen metsässä koko jutun kanssa. Tässä kohdin ei auta nillitys että porsinut laakeri ja stefa on niinjaniin halpa. Laitteen kun pitäisi vaan kestää.

Oma seuraava pyörä tullee olemaan kardaanivetoinen. Toivon että kallis systeemi kestää perushuollolla enemmän kuin ketju-ratas setti. Valitettavasti takeita tästä ei ole. Ei ainakaan Bemarilla.

[TwinTenox]

Tai kardaani. Koska F1:ssä ei kumpaakaan ole, pointtia ei ole.

Pointti pysyy, koska kustannuksista jos ei välitetä väitän että kilpailukykyisen kardaanin rakentaminen ei ole mahdotonta. Voin toki olla väärässä.

[marko.fzs]

Tuota "rasvaus on turhaa" -kommenttia en ihan purematta niele. Rullien voitelulla on merkittävä vaikutus ketjun lämpötilaan ja siten myös nivelten ja tiivisteiden kestoon. Tai no ok, jos todetaan että nuo "rätillä rasvatut" kestää 20tkm ja rasvarilla jatkuvasti voidellut kestää 30tkm, niin onhan tuossa nyt kuitenkin merkittävä ero, varsinkin jos ketjut vaihdattaa korjaamolla. Toisaalta, tuhat kilometriähän ainakin monien japsipyörien ohjekirjassa on se suositeltu ketjun voiteluväli, joten sikäli mikään neuroottinen sottaaminen rasvalla ei ole mitenkään perusteltua muutenkaan. Itse olen tyytynyt pitämään voiteluvälinä jotain 500-1000 väliltä Castrolin rasvalla, joka ei roiski mitenkään järjettömästi jos sen antaa ohjeen mukaisesti kuivua ennen ajoa.

Kyllähän fakta on että huonosti rasvatut liian kireällä pidetyt ketjut on loppu 10-20tkm.
Hyvin rasvatut ja liian kireällä olevat kestää juuri sen 30tkm
Oikein säädetyt ( enkä tarkoita näitä ohjekirjan mukaan liian kireälle)hyvin rasvatut ketjut kestää 65-70 tkm kaikissa alle 180hp vehkeissä. Jos ketju on vähänkään ko. Moottoripyörään tarkoitettu.

[iaj]

Kyllä on niin popparit ja sihijuoma avattu ja tätä on hauska seurata.

Oma lusikkani soppaan saldolla:
- 3 x ketjuveto
- 2 x keppiveto

Joista tallissa on vielä 1xketjuveto ja 2xkeppiveto.

Ketjut on ihan kivoja joo, mutta ei noilla kyllä mitään reissuja ole tullut tehtyä jos tätä Suomen lähialuematkailua ei lasketa.

Kyllä ne kilometrit syntyy keppivetoisella (n.30tkm per vuosi, parhaina jopa enemmän). Jokseenkin tympiintynyt tuohon kottaraisen ketjujen voiteluun, kiristellä niitä ei onneksi paljon tarvitse kun renkaiden vaihdon yhteydessä eikä niistä öljyroiskeistakaan tarvitse välittää kun pyörä on mikä on. Tosin renkaat siinä vaihtuukin aika tihiään .

Ja kyllä, BMW:stä hajoaa perästä laakerit. Omasta meni reilun 80tkm kohdalla GSA:sta, kustannus tuossa kohdassa ~170€ osista kun perä tuli korjatuksi ja alle meni kokonaan uusi VaraPerä kun olin tuon laakerin ikääntymisen jo ajoissa ennakoinut ja pistin tilaukseen kokonaan uuden perän. Ehdin jopa viime kesän Suuren Seikkailu reissun vetää vielä vanhalla perällä ja kotiin tullessa oli uusi perä laatikossa odottamassa alle laittoa.

Jokseenkin puppua ettei tuota perän hajoamista huomaisi etukäteen, kyse on vain siitä että osaako lukea oireet oikein.

Ja ihan sama on ketjuvetojen kanssa, niitäkin pitää osata lukea koska ne pitää vaihtaa.

Tällä hetkellä on kiikarissa taas seuraava mp ja sekin tulee pakon sanelemana ketjuilla kun noita 125cc malleja on hieman heikosti keppivetoisina, muuten kyllä sekin tulisi keppillä varustettuna.

[shyhander]

Noin kuudella kympillä saa automaattisen ketjurasvarin, niin musta on aika turha ottaa stressiä voitelusta. Tolla laitteella toki pitää vähän ittekin katella joskus kun hellekelillä öljy virtaa herkemmin kuin kevään koleuksissa.

[tonttuj]

Mulla on ollut matkapyörissä ketjua ja kardaania.
Ketjut on aina kestäneet 50-60000 kilsaa periaatteella vaihteistoöljyllä sutiminen pensselillä täyden tankillisen tankkauksen tai pyörän pesun jälkeen. Helppo rutiini keskijalallisella pyörällä.
Kerran kesässä ja ajokauden lopussa ketjujen putsaus samalla öljyllä hiukan reilummin plutaamalla siveltimellä.
Koskaan ei ole vanteet olleet öljyssä, öljyn olen levittänyt kuumiin ketjuihin.
Kardaanivehkeissä peräöljy on vaihdettu kymppitonnin välein huolloissa.
Kardaani on ollut helpompi käytännössä. Saa loiskia vettä miten haluaa eikä matkalla tarvitse miettiä öljyjen sutimista.

[TwinTenox]

Miksi ohjekirjoissa olisi väärät ohjeistukset ketjujen kireyteen?

[marko.fzs]

Miksi ohjekirjoissa olisi väärät ohjeistukset ketjujen kireyteen?

Sitä miksi neuvotaan laittamaan liian kireälle en tiedä. Esimerkiksi tossa mun yamahassa. Hondan xx oliko se nyt 02 jota ihmeteltiin. Ja kawan 12r ohjeiden mukaan menee liian kireälle. Eli kattokaa akselit linjaan ja sitten kun ketju heiluu 10 mm, rupeaa ketjutkin kestämään.

[GoSpel]

Ja Bone voisi lyödä faktaa pöytään siitä, mikä on kardaaniongelmien määrä suhteessä myytyjen BMW pyörien määrään, että voitaisiin sitten kaikki yhdessä miettiä onko asia merkittävä vai ei.

Tallaisia asioita ei perustella faktoilla. Ei edes sita etta ketjuveto havisi autoista. Salaliitto. Conspiracy.

http://www.petergiddings.com/Cars/union_spcl.html

Pihalla ja tallissa on molempia. Huoleton on kardaani ja jos sen saisi todelliseen offroad bikeen, olisin kaupan kahvassa kiinni heti.

[Bodine]

Sitä miksi neuvotaan laittamaan liian kireälle en tiedä. Esimerkiksi tossa mun yamahassa. Hondan xx oliko se nyt 02 jota ihmeteltiin. Ja kawan 12r ohjeiden mukaan menee liian kireälle. Eli kattokaa akselit linjaan ja sitten kun ketju heiluu 10 mm, rupeaa ketjutkin kestämään.

Siis tä? Valaisehan vähän?

Mulla FZS600 -01 ja oon pitäny tommosta 40mm ketjun vapaa liiketta ylös-alas sivuseisonta tulella mitattuna...
liian kiree?

[marko.fzs]

Siis tä? Valaisehan vähän?

Mulla FZS600 -01 ja oon pitäny tommosta 40mm ketjun vapaa liiketta ylös-alas sivuseisonta tulella mitattuna...
liian kiree?

Saattaa olla tai sitten ei.
Nosta pyörä keskijalalle.
Ota eturattaan koppa pois.
ota koiranluut auki tai miten takajousi nyt onkin kiinni.
laita eturattaan, takahaarukan ja takapyörän akselit suoraan linjaan nostamalla haarukasta.
Säädä ketju niin että heiluu sen noin 10mm.
Nyt ketju on oikealla kireydellä.
kilkkeet kiinni ja mittaat paikan johon ketjun pitää ylettyä.

Mun oman pyörän ohjekirja neuvoo sen 40mm mutta oikea olisi 60mm.

[JanneK]

Sitä miksi neuvotaan laittamaan liian kireälle en tiedä. Esimerkiksi tossa mun yamahassa. Hondan xx oliko se nyt 02 jota ihmeteltiin. Ja kawan 12r ohjeiden mukaan menee liian kireälle. Eli kattokaa akselit linjaan ja sitten kun ketju heiluu 10 mm, rupeaa ketjutkin kestämään.

Tupla X:än 2006 vuosimallin manuska ainakin neuvoo ketjujen sopivaksi säädöksi 25-35 mm kun pyörä on keskiseisontatuella.Eli melko löysät saa olla.Toisaalta sitten liian löysällä ovat jos menee yli 40 mm säätö ketjun keskeltä mitattuna.

[marko.fzs]

Tupla X:än 2006 vuosimallin manuska ainakin neuvoo ketjujen sopivaksi säädöksi 25-35 mm kun pyörä on keskiseisontatuella.Eli melko löysät saa olla.Toisaalta sitten liian löysällä ovat jos menee yli 40 mm säätö ketjun keskeltä mitattuna.

Kokeilepa tota mun ohjetta tossa ylhäällä. Kun pyörä on keskiseisontatuella ketju on yleensä löysimmillään.

[sami1024]

Miksi ohjekirjoissa olisi väärät ohjeistukset ketjujen kireyteen?

Mikä on oikea ja mikä väärä? Minä olen sitä mieltä, että tässä on kysymys mukavuudesta, käytettävyydestä ja kestävyydestä, tai oikeammin niiden välisestä kompromissista. Liian löysä ketju aiheuttaa monia ongelmia pyörän ajettavuudelle, kun voimansiirron "välys" kasvaa. Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle.

Sinänsä tuo mittausohje on yleensä sen verran hankala ja epämääräinen, että absoluuttisesti oikean kireyden määrittely on muutenkin mahdotonta. Varsinkin pyörissä joissa vapaaliike ilmoitetaan sivujalalla seistessä, ja sitten kuitenkin säätö pitäisi tehdä keskijalalla tai pukilla ollessa, niin harvan hermo taitaa riittää tarpeeksi moneen yritykseen. Ja sitten vielä on se voima millä ketjua työnnetään ylös tai vedetään alas... Ketjun hylkäyspituuden mittaukseen ainakin Kawasaki määrittää muistaakseni 10kg punnuksen, niin todennäköisesti aika erilainen tulos saataisiin ketjun vapaaliikkeen mittaukseen, jos alin kohta mitattaisiinkin tuollaisen painon kera normaalin "sormella painamisen" sijasta.

[collikka]

Kannattaako tuosta kireydestä väkisin tehdä mitään rakettitiedettä?

Ketju on ihan just sopivan kireällä (tai löysällä, kuinka vain) juuri silloin kun eturattaan, swingin pultin ja taka-akselin keskiöt on samalla linjalla ja ketjussa on vielä nippa löysää ts. muuten mitatulla ylös-alas mitatulla "slackilla" ei ole juuri merkitystä.

On totta että ohjekirjan mukainen säätö voi olla epämääräinen (kuten oman jammun) mutta järjenkäyttö on sallittua tässäkin kohtaa...

"Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle."

Joo, jos ketjut on ihan sikalöysällä, ajo menee nykiväksi mutta selitä nuo muut väitteesi...

[sami1024]

^ Ihan maalaisjärjellä selitettäviähän nuo ovat...

Jos ketjussa on kovasti löysää, niin vapaalta ykköselle kytkiessä "roikkuva" ketjun yläpuoli tulee nykäistyä kireälle, koska ainakin märkä kytkin "laahaa" aina sen verran.

Ja tuo vapaalle kytkeytyminen on tosiaan ihan mekaanisesti rakennettu joissakin pyörissä siten, että kakkosta ei pysty kytkemään jos eturatas ei liiku. Onkohan tuo nyt sitten "positive neutral finder" vai miksi sitä kutsuttiinkaan... Esimerkiksi mulla tuossa Z1000SX:ssä on sellainen laatikko. Jos ketju on löysä, ykköseltä vapaalle ottaessa eturatas liikahtaa ketjun vapaaliikkeen verran, jolloin kakkonen saattaakin lipsahtaa päälle. Sen sijaan jos ketju on riittävän tiukalla, tuota liikettä ei juuri tapahdu ja vaihdetta ei saa nostettua kakkoselle mitenkään jos pyörä on paikallaan.

[sami1024]

Kannattaako tuosta kireydestä väkisin tehdä mitään rakettitiedettä?

Ketju on ihan just sopivan kireällä (tai löysällä, kuinka vain) juuri silloin kun eturattaan, swingin pultin ja taka-akselin keskiöt on samalla linjalla ja ketjussa on vielä nippa löysää ts. muuten mitatulla ylös-alas mitatulla "slackilla" ei ole juuri merkitystä.

Tässähän siitä juuri rakettitiedettä tehdäänkin... Keskiseisontatuettomassa pyörässä tuon "keskiölinjan" aikaansaaminen on kotikonstein jokseenkin mahdotonta, ja kuka nyt muutenkaan viitsii alkaa takajousitusta purkamaan

[Bone]

Mikä on oikea ja mikä väärä? Minä olen sitä mieltä, että tässä on kysymys mukavuudesta, käytettävyydestä ja kestävyydestä, tai oikeammin niiden välisestä kompromissista. Liian löysä ketju aiheuttaa monia ongelmia pyörän ajettavuudelle, kun voimansiirron "välys" kasvaa. Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle.

Sinänsä tuo mittausohje on yleensä sen verran hankala ja epämääräinen, että absoluuttisesti oikean kireyden määrittely on muutenkin mahdotonta. Varsinkin pyörissä joissa vapaaliike ilmoitetaan sivujalalla seistessä, ja sitten kuitenkin säätö pitäisi tehdä keskijalalla tai pukilla ollessa, niin harvan hermo taitaa riittää tarpeeksi moneen yritykseen. Ja sitten vielä on se voima millä ketjua työnnetään ylös tai vedetään alas... Ketjun hylkäyspituuden mittaukseen ainakin Kawasaki määrittää muistaakseni 10kg punnuksen, niin todennäköisesti aika erilainen tulos saataisiin ketjun vapaaliikkeen mittaukseen, jos alin kohta mitattaisiinkin tuollaisen painon kera normaalin "sormella painamisen" sijasta.

Hommahan vaihtelee moposta toiseen.

"Liian löysät" tosiaan aiheuttaa kuvatun laisia lieveilmiöitä jotka jyrsii ihmistä huolella.

"Liian kireän" raja on käytännössä selvitettävä siten, että kokeilee koko takajousituksen liikeradan
läpi .

Joissain manuaaleissa tuo annettu löysä/mittaustapa on kohdillaan, jossain vähemmän kohdillaan.

"Herkkäperse" taas tuntee kyllä heti ajossa, jos laittaa jousituksen liikkeelle veto päällä, onko ketjut liian tiukalla.
Löysän toki huomaa toisin indikaatioin paljon helpommin ihan puuperseelläkin.

Nuo jutut O-X yy äärrä wörr renkaiden sisällä olevista rasvoista on osin ihan totta, mutta
pintarasvaamaton ketju.... kun on puhdas metalli metallia vasten.... kuumenee ihan helvetisti, varsinkin
kovassa ajossa..... ja ihan sama mitkä "renkaat" siellä on..... ne on ADJÖÖ alta aikayksikön....
ja ketju on kohta entinen.

Pari sanaa vielä tuosta kardaani/perähommasta. Tilastoja, faktoja.....?

Googlettaa vaan vaikka esim.Bemu/kardaani/perä...... siinä on "tilastoa ja faktaa" jota ei vaan yksinkertaisesti
VOI HYVÄKSYÄ kalliissa ja muuten laadukkaissa... 20.000€ + laitteissa .

[JHV 654cc]

Mua tympii se sotku mitä tuloo ketjujen rasvauksesta varsinki silloon ku pärrä on puunattu hianoksi niin ei oikeen huvita sotkia sillä rasvalla.

Ku vain joku keksiis hihnan, joka olis samanlaanen ku parisenttiä leviä nokkahihna ja kestääs helvetisti voimaa.
Ostaisin kyllä semmosen setin pärrään jos sais jostaki.

[Peltsi]

Kuuklen tilastotiedettä:eek::eek:

Äkkiä kaikki joilla ei oo Bemmin pyöränlaakerin (ei kardaanin) kans ollu ongelmia kirjoitteleen Kuuklelle tilastoitavaa.

Oliko hakuna Bemarin kardaani vai perä?

Lopuksi sanon omasta lehmästä ojassa. 93tkm mittarisa. En edes tiedä monesko kardaani on menosa. Tuurilla laivat ja pitää koputtaa luuta.

[Bone]

Kuuklen tilastotiedettä:eek::eek:

Äkkiä kaikki joilla ei oo Bemmin pyöränlaakerin (ei kardaanin) kans ollu ongelmia kirjoitteleen Kuuklelle tilastoitavaa.

Oliko hakuna Bemarin kardaani vai perä?

Ihan yks lysti.... homman juju on siinä, ettei "kardaanissa ja perässä" ole kategorisesti
moitittavaa. Kestävä ja huolto-ohjelman mukaisesti huollettuna esim. juuri
moottorin peruskorjausvälin murheetta pelittävä voimansiirto on hieno, vaivaton ja siisti juttu.

Mutta mutta.....

"Ei savua ilman tulta" .

Eikä aisaan kannata sotkea tilastotiedettä..... ellei ole pakottavaa tarvetta kääntää
huomiota pois "asiasta" .

Otetaanpa näin.... Osta tänäpäivänä (suhteessa saman arvoinen 2000-luvulla) 20-25 t€:n
"laatutuote" kotilopuolelta jossa voimansiirron komponentteja peruskorjataan huomioita
herättävissä määrin 50.000km + lähtien .

Niinpä.....

[TwinTenox]

Ei helvetti. Tämä viimeisin keskustelu viimeistään naulaa kantani siitä, että ketjuja en enää halua. Sen verta hankalaksi menee pelkästään tuo oikean kireyden löytäminen ja säätäminen.. Siis joka kerta pitäisi saada keskituelle ja irroitella osia jne. Kardaani kutsuu.

Eli Bonella on vain mutua, ei faktaa kuten arvelinkin. Olisi kiva tietää montako prosenttia kaikista peräpemareista on kärsinyt perävaurion alle 100tkm aikana ja alle 200tkm aikana. Ei aavistustakaan, mutta veikkaan jotain 0,25% ja 0,5%. (Tai vähemmän.)