Tulokset 1:stä 21:een 21:sta
  1. #1
    Tuttavani ajoi 5. elokuuta 2008 Korpilahdella kuolemankolarin. Muutama päivä sen jälkeen tuli Suzukilta takaisinkutsu koskien huonoja hitsaussaumoja pyörän rungossa.
    Otin tänään kuvia kolaripyörästä. Kun noita kuvia tutkii, tulee väkisinkin mieleen, katkesiko pyörän runko aiheuttaen onnettomuuden.
    En ole asiantuntija mutta näyttää vahvasti siltä että rungon hitsaus on pahasti epäonnistunut.
    Käykää katsomassa kuvat ja kertokaa mitä mieltä olette asiasta.
    http://www.moottoripyora.org/kuva-al...php?album=1213

    Suzuki GSX-R 1000 runkovika
  2. #2
    Onko sauman toisella puolella ollut pala tallessa?
    Jos kuvissa näkyvässä palassa olevat naarmut menee sauman yli ja toiselle puolelle yhtenäisenä niin sillon runko ei katkennut ensin vaan raahautui maata pitkin ja katkesi vasta sitten. Jos taas toisessa palassa ei ole naarmuja tai ne on selvästi erilaiset niin on mahdollista että runko katkesi aiheuttaen onnettomuuden.
    -Z-
  3. #3
    Aika samannäköisiä kuviahan sitä tuntuu netissä olevan murtuneista rungoista.

    Onko se sitten ihan perussettiä, että sauma vedetään makkarana liitoksen päälle ilman mitään sheevejä... en tiedä?
    K750 -61
  4. #4
    Kyllä ne pitäs hyviä saumoja olla kun robotilla vedetään,mutta eikös noissa ollu joku valmistusvika?siis voihan se sauma robotiltakin tulla huonoo jos on jotain vikaa.tai sitten muuten vaan rakenne ja vahvuudet on alimitoitettu.eikös siinä takaisinkutsussa noita vahvistettu jollain liimalla?
    YZF1000R
  5. #5
    YCC #666 Juutana:n avatar
    Moderaattori
    Liittyi Aug 2007
    Epsoo
    MotOrg ry jäsen
    Hitsaussauma on aika hurjan näköinen. Tosiaan en minäkään osaa ottaa kantaa siihen, että onko runko katkennut ennen vai jälkeen törmäyksen tai onko rungon pettäminen ollut syynä onnettomuuteen, mutta hitsaussaumana tuo on aivan kelvoton.

    Noissa näkyvä perusaine ei ole sulanut juuri lainkaan, vaan sauman on pitänyt koossa pelkästään pintaan sulanut lisäainemakkara. Paineastiahitsauksissa sulamatonta perusainetta ei sallita lainkaan, ei luulisi sen olevan sallittua prätkän runkopalkissakaan. Tuollainen terävä hitsausvirhe toimii erittäin tehokkaana alkusärönä rakennetta heikentävälle murtumalle. Tuossahan on sulamatonta juurta luokkaa puolet sauman pituudesta. Aika hurja määrä kantavalle rakenteelle.

    Pitäisi saada tietoon suunnittelussa käytetyt hitsauskertoimet ja käytetty hitsausstandardi jotta voisi päätellä että olisiko tuo runko kuulunut laittaa hylkyyn vai ei. Olisi myös hauska tietää että mitkä on prätkänrungon hitsauksille vaadittavat NDT-laajuudet. Nimittäin jos tuo kohta on kuvattu röntgenillä ja se on päästetty läpi, niin ihmettelen aika paljon.

    Jos meille joku yrittäisi hitsariksi ja tarjoaisi tuollaista saumaa näytehitsauksen jälkeen, niin se naurettaisiin hallista ulos hyvinkin nopeasti...

    P.S. Sen verran rupesi kiinnostamaan, että missäs mallissa tuota runkovikaa on ollut? Pitääkö tässä pyytää RT-tarkastus pyörästä kun inspecta seuraavan kerran työmaalla käy kääntymässä...



    Moottoripyörät ovat kuin tyttöystäviä. Moottoripyöriin vain panostetaan enemmän aikaa ja rahaa..
  6. #6
    Lainaa (JOLLI @ Syys. 26 2010,22:14) kirjoitti
    Kyllä ne pitäs hyviä saumoja olla kun robotilla vedetään,mutta eikös noissa ollu joku valmistusvika?siis voihan se sauma robotiltakin tulla huonoo jos on jotain vikaa.tai sitten muuten vaan rakenne ja vahvuudet on alimitoitettu.eikös siinä takaisinkutsussa noita vahvistettu jollain liimalla?
    R E C A L L



    Ja E D E L L I N E N viestiketju ko. jutusta.



    dYNY

    "Those who risk nothing, do nothing, achieve nothing, become nothing"! *
    *David Jefferies 1972-2003

    FEEL THE NOISE * *



    * Kawasaki ZX-10R '07*
  7. #7
    Moi,

    Kun katsoin kuvia niin olisi pitänyt heti välittömästi onnettumuuden jälkeen todeta, että oliko hitsaussauma murtunut aikaisemmin ja kuin pitkälti/laajasti eli lika, vaha, sadevesi yms. muu tavara tunkeutuu haljenneeseen hiussaumaan ja värjää sauman sisältä, muodostuu myös hapettumaa...

    Kohta josta runko kolarissa halkeaa kolarin seurauksena on kiiltävä ja pinnat on puhtaita.. ???

    Sillä kun ko. halkeamat ei synny yhdessä päivässä..vaan pikkuhiljaa pidemälle ja laajemmin, tällöin jo haljennut kohta alkaa hapettumaan ja likaantumaan..

    Ja olen samaa mieltä Zapster:in kanssa, eli niinkuin hän kirjoitti...tämä myös yksi mahdollinen evidence

    Jos kuvissa näkyvässä palassa olevat naarmut menee sauman yli ja toiselle puolelle yhtenäisenä niin sillon runko ei katkennut ensin vaan raahautui maata pitkin ja katkesi vasta sitten. Jos taas toisessa palassa ei ole naarmuja tai ne on selvästi erilaiset niin on mahdollista että runko katkesi aiheuttaen onnettomuuden.

    Ja sitten toki tilanne, miten onnettomuus tapahtui..???

    Eli jos vain asiaa olisi het aluksi tutkittu tarkasti niin olisi case saanut toisenlaisen huomion... ehkä.. no en tie miten asian päättyi??
    Suzuki of cource!
    Current bikes:
    GSX1000R K9
    CBR600RR -08
    Yamaha RM450F -08

    ex. 2009 ZX10R * * * * * * * * -07
    ex. 2008 GSX1000R K7 * * * -07 (toinen K7)
    ex. 2007 GSX1000R K7 * * * -07
    ex. 2005-06 GSX1000R K5 *-05
    ex. 2003-04 GSX1000R K2 *-02
    ex. 1999-02 GSX750R * * * * -98
    ex. 1994 Yamaha FZR600R *-93
  8. #8
    Takaisinkutsu koski ainakin K5 1000:sta. Itse asiaa kysellessäni ainakin maahantuojalta sanottiin ettei ole suomessa yksikään runko murtunut ajossa eikä vahvikepalaa laitettaessa ole huomattu yhdessäkään yksilössä murtumia rungossa. Kyseinen vahvikepala tulee kiinni pulteilla ja liimalla. Omaan pyörääni tehtiin kyseinen operaatio kesällä-09 24tkm:n huollon yhteydessä,eikä ollut rungossa mitään sanomista. Jossain ulkomailla oli käynyt stuntajo-onnettomuudessa rungon hitsauksen repeäminen,lähinnä varmuustoimenpide tuon palan laitto,ei pitäisi normaali/rata-ajossa olla huolen häivää rungon kestävyydessä. Ja jos jollain ei kyseistä palikkaa ole pyörässään kiinni niin ei muuta kuin vie laitettavaksi.
  9. #9
    Kyseessä oli Suzuki GSX-R1000K5/K6 pyörien takaisinkutsu.
    Ko. pyörän valmistenumero oli JS1B6111100112970.
    Onnettomuus sattui elokuussa 2008 ja takaisinkutsu tuli helmikuussa 2009. Siitä oltiin yhteydessä maahantuojaan puhelimitse, siellä oli hyvin ylimielinen tyyppi puhelimessa.
    Kun esitettiin epäilys että onnettomuus johtui rungon katkeamisesta, kaveri oli vain tuumannut: mitä sillä on väliä.
    Sillä siisti.
    Omaiset eivät jaksaneet silloin penkoa asiaa ja nyt voi olla hyvin vaikea todistaa enää mitään.
  10. #10
    YCC #666 Juutana:n avatar
    Moderaattori
    Liittyi Aug 2007
    Epsoo
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa (svheebo @ Loka. 13 2010,14:16) kirjoitti
    Takaisinkutsu koski ainakin K5 1000:sta. Itse asiaa kysellessäni ainakin maahantuojalta sanottiin ettei ole suomessa yksikään runko murtunut ajossa eikä vahvikepalaa laitettaessa ole huomattu yhdessäkään yksilössä murtumia rungossa. Kyseinen vahvikepala tulee kiinni pulteilla ja liimalla. Omaan pyörääni tehtiin kyseinen operaatio kesällä-09 24tkm:n huollon yhteydessä,eikä ollut rungossa mitään sanomista. Jossain ulkomailla oli käynyt stuntajo-onnettomuudessa rungon hitsauksen repeäminen,lähinnä varmuustoimenpide tuon palan laitto,ei pitäisi normaali/rata-ajossa olla huolen häivää rungon kestävyydessä. Ja jos jollain ei kyseistä palikkaa ole pyörässään kiinni niin ei muuta kuin vie laitettavaksi.
    Joo, aivan varmasti sanoo noin. En epäile yhtään. Yhtä varmasti Sumeko sanoo, ettei yhdessäkään 10R:ssä ole ollut ongelmia johtosarjojen kanssa...
    Moottoripyörät ovat kuin tyttöystäviä. Moottoripyöriin vain panostetaan enemmän aikaa ja rahaa..
  11. #11
    Lainaa (jawakuski @ Loka. 13 2010,23:11) kirjoitti
    Omaiset eivät jaksaneet silloin penkoa asiaa ja nyt voi olla hyvin vaikea todistaa enää mitään.
    Epäilisin että kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyt on tutkittu hyvinkin tarkkaan eikä tutkimuksessa ole jäänyt lainkaan epäselväksi mistä kyseinen valitettava tapahtuma on johtunut.
  12. #12
    Halkeamiskohtaa tarkemmin mikroskoopilla tutkimalla näkyy, onko halkeama syntynyt vasta törmäyksessä, vai onko se ollut siellä aikaisemmin. Jos särö on syntynyt pikkuhiljaa ennen törmäystä, särönkasvu näkyy kuormitussyklien aiheuttamina pieninä portaina halkeamassa. Jos taas murtuma on tapahtunut törmäyksessä, ei näitä rappuja näy, vaan pinta on tasaisempi. Esimerkki vaikka tuon esityksen sivulla 8:

    Canada

    Asian voi kuka tahansa murtumismekaniikan asiantuntija selvittää vieläkin, jos runko on tallessa. Tietysti on olemassa vielä sellainenkin pieni mahdollisuus, että rungossa on ollut halkeama ja runko on katkennut halkeamankohdasta onnettomuudessa, vaikkei särö olekaan myötävaikuttanut onnettomuuteen.
    Muuten olen sitä mieltä, ettei hitsisauma kyllä saisi katketa ikinä, vaan sen pitäisi olla perusainetta lujempi.
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  13. #13
    Lainaa (micco @ Loka. 14 2010,08:31) kirjoitti
    Epäilisin että kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyt on tutkittu hyvinkin tarkkaan eikä tutkimuksessa ole jäänyt lainkaan epäselväksi mistä kyseinen valitettava tapahtuma on johtunut.
    Onnettomuustutkintalautakunnan päätelmä oli, että onnettomuus oli johtunut moottoripyörän rajusta ylinopeudesta joka oli aiheuttanut suistumisen vastaantulijan kaistalle. Kuitenkin kolarin toinen osapuoli on kertonut, että pyörä tuli kaarteesta ulos omalla kaistallaan ja sitten pyörän ohjaus oli ruvennut kovasti väpättämään, samassa motoristi oli kaatunut ja ajautunut asuntoauton alle.
    Asiasta pyydettiin uutta tutkintaa kun tuli ilmi nämä runkovauriot, mutta tutkinnan johtaja komisario Ismo Yijälä ei ole ottanut asiaan mitään kantaa, ei edes vaivautunut vastaamaan kirjeeseen.
    Onnettomuustutkinnan tulos oli selvä Jämsän poliisin mielestä jo kolaripäivää seuranneena päivänä. Kun omaiset kävivät vainajan tavarat poliisilaitokselta, tavarat luovuttanut poliisi oli sanonut, että kyseessähän oli selvä ylinopeuskolari.
  14. #14
    Kouluttaja Hannula:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Rata & Koulutus
    Liittyi Jul 2003
    Helsinki
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Halkeamiskohtaa tarkemmin mikroskoopilla tutkimalla näkyy, onko halkeama syntynyt vasta törmäyksessä, vai onko se ollut siellä aikaisemmin.
    Tuota samaa mietin, asia on edelleen täysin tutkittavissa jos raato on tallessa. Ei se tietenkään sitä tärkeintä asiaa enää miksikään muuta, mutta jos tuon haluaa selvittää, niin sanoisin että ei muuta kuin projekti työn alle. Ehkä se osaltaan estäisi näitä tapahtumasta uudelleen, jos hitsauksen pettämisestä nyt oli kyse.
    1000
  15. #15
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Muuten olen sitä mieltä, ettei hitsisauma kyllä saisi katketa ikinä, vaan sen pitäisi olla perusainetta lujempi.
    Hitsisauma ei ole koskaan perusainetta lujempi
    YZF1000R
  16. #16
    Katsoin kuvat ja eipä kyllä näytä perusaine sulaneen jossain kohti oikeastaan ollenkaan.tuskinpa noita kuvataan muuten kuin ehkä ensimmäinen runko joka robotista tulee.
    YZF1000R
  17. #17
    Lainaa (JOLLI @ Loka. 14 2010,23:30) kirjoitti
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Muuten olen sitä mieltä, ettei hitsisauma kyllä saisi katketa ikinä, vaan sen pitäisi olla perusainetta lujempi.
    Hitsisauma ei ole koskaan perusainetta lujempi
    Jaa ei? Paljonko maksat, jos teen sellaisen hitsausliitoksen?
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  18. #18
    Lainaa (Hannula @ Loka. 14 2010,19:54) kirjoitti
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Halkeamiskohtaa tarkemmin mikroskoopilla tutkimalla näkyy, onko halkeama syntynyt vasta törmäyksessä, vai onko se ollut siellä aikaisemmin.
    Tuota samaa mietin, asia on edelleen täysin tutkittavissa jos raato on tallessa. Ei se tietenkään sitä tärkeintä asiaa enää miksikään muuta, mutta jos tuon haluaa selvittää, niin sanoisin että ei muuta kuin projekti työn alle. Ehkä se osaltaan estäisi näitä tapahtumasta uudelleen, jos hitsauksen pettämisestä nyt oli kyse.
    Raato on edelleen tallessa ja vieläpä katon alla.
    Missä tuollaisen mikroskooppitutkimuksen voisi suorituttaa?
  19. #19
    Kouluttaja Hannula:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Rata & Koulutus
    Liittyi Jul 2003
    Helsinki
    MotOrg ry jäsen
    Mulla ei ole tuohon oikein vastausta vaikka haluaisinkin tietää, mutta kysy vaikka Onnettomuustutkintakeskuksesta miten asiassa kannattaisi edetä. Tällaiset onnettomuudet eivät tietääkseni kuulu heidän tehtäväpiiriin, mutta rakenteiden pettämiset kuuluu, joten jotain siellä tiedetään.
    1000
  20. #20
    YCC #666 Juutana:n avatar
    Moderaattori
    Liittyi Aug 2007
    Epsoo
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa (vetomies @ Loka. 15 2010,08:16) kirjoitti
    Lainaa (JOLLI @ Loka. 14 2010,23:30) kirjoitti
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Muuten olen sitä mieltä, ettei hitsisauma kyllä saisi katketa ikinä, vaan sen pitäisi olla perusainetta lujempi.
    Hitsisauma ei ole koskaan perusainetta lujempi
    Jaa ei? Paljonko maksat, jos teen sellaisen hitsausliitoksen?
    Liitos murtuu yleensä perusaineen puolelta, mutta HAZista, eli hitsauksen lämmöntuonnin vaikutuksesta muuttuneesta perusaineesta. Itse hitsi eli lisäaine voi olla kovempaa ja kestävämpää kuin perusaine, mutta käytännössä aina hitsattu tanko murtuu/sikkoutuu helpommin kuin vastaavan kokoinen ja painoinen hitsaamaton tanko.
    Moottoripyörät ovat kuin tyttöystäviä. Moottoripyöriin vain panostetaan enemmän aikaa ja rahaa..
  21.  
  22. #21
    Lainaa (Juutana @ Loka. 15 2010,22:53) kirjoitti
    Lainaa (vetomies @ Loka. 15 2010,08:16) kirjoitti
    Lainaa (JOLLI @ Loka. 14 2010,23:30) kirjoitti
    Lainaa (vetomies @ Loka. 14 2010,08:40) kirjoitti
    Muuten olen sitä mieltä, ettei hitsisauma kyllä saisi katketa ikinä, vaan sen pitäisi olla perusainetta lujempi.
    Hitsisauma ei ole koskaan perusainetta lujempi
    Jaa ei? Paljonko maksat, jos teen sellaisen hitsausliitoksen?
    Liitos murtuu yleensä perusaineen puolelta, mutta HAZista, eli hitsauksen lämmöntuonnin vaikutuksesta muuttuneesta perusaineesta. Itse hitsi eli lisäaine voi olla kovempaa ja kestävämpää kuin perusaine, mutta käytännössä aina hitsattu tanko murtuu/sikkoutuu helpommin kuin vastaavan kokoinen ja painoinen hitsaamaton tanko.
    Noin tasavahvassa putkessa. Tapauksissa joissa liitosalueen vahvuus on vapaasti valittavissa (niinkuin tässä), pyritään siitä yleensä tekemään selvästi ympäröivää rakennetta lujempi juurikin em ongelman ja huonompien väsymisominaisuuksien vuoksi.
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.