jos kerran kuussatkut ajaa noilla sun ensiasennus kumeila harrastajatasolla alle 1.25 ni miksi ne sulla loppus kesken? tuossa pitäs olla toimivat luistoestot ni ei sun tartte laittaa niitä millekää kisakuski asetuksille- onko muute menny vielä kertaakaa luistossa vai onko enemmä pää sisästä tarvetta laittaa sliksit alle? oha se miehekästä- dunloppeja en edelleekää suosittele ku nopeenryhmän nopeelle päälle ja muut ei edes tartte.Jimin mainittema conti vois olla hyvä jos kerran seki niilä on pysyny pystyssä- jos hommaat jotki korkeemmat profiilit ni luultavasti vaaput ku ankka oha sitä onkelmaa jonyttenki- et pitäs muuttaa gemetriaa- oiikkesti olis hauska nähtä mite lujaa nitrous pääseis noilla sun r10 kummeilla-
Sliksit kannattaa vaihtaa alle viimeistään siinä vaiheessa kun on keskiryhmän vauhdeilla vetäny lipat lämpösellä radalla noilla Battlax RS11 renkailla, ja korjannut moponsa.
Jos keskivauhdeissa haluaa optimoida sliksien toiminnan, nin ensinnäkin valitsee sopivan seoksen.
Jah sit jos on kylmä (ja kostea) keli, niin tiputtaa hieman lämppäreiden lämpöä, esim 10C, JA renkaan painetta, esim 0.1.
Ideana on se että rengas pysyisi tasalämpöisenä koko setin, ja runko eläisi tarpeeksi jotta rengas pysyisi lämpöisenä.
Jos on normi viileä ja kuiva kevätpäivä, niin ei tarvi.
Lisäksi on eri asia onko kevät vai kesä, eli auringon korkeus ja lämpötila. Ja aamu, päivä vai ilta, eli auringon korkeus ja lämpötila.
Eli kannattaa opetella lukemaan renkaan pintaa, ja säätää sen mukaan renkaan painetta hieman, jos näyttää siltä että rengas ei toimi optimaalisesti = renkaan pinta sileä tai ns appelsiinikuvio.
Hihamutuvakio on se että jos repeämä on peukalon levyinen, niin renkaassa liikaa painetta. Ja jos repeämä on leveämpi/ kämmenen levyinen niin liian vähän painetta. Painerepeämä on tasaisesti koko renkaan ympäri.
Toki tuossa on mahdollisuus sekoittaa renkaan repeämät myös vaimennuksista (yleensä repeämä on epätasainen/ sahalaitainen) tai alustan geometriasta (yleensä repeämäkuvio on renkaan kehän suuntainen) tai väärästä seoksesta johtuviin repeämiin. Väärä seos on hyvin harvoin syynä keskivauhdeissa, ellei nyt sitten yritä esim ultrasoftilla dunlop takasella ajaa kylmässä endurancee, eli seos on totaalisen perseellään tarkoitusta varten.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Mikäs niissä Dunlopeissa hitaammille on vikana?
Riippuu ihan siitä mimmonen toi kawan geometria on vakiona. Jos se on valmiiksi kovasti nokallaan niin korkeampi takanen voipi tehdä sen hieman epävakaaksi. Jos taas geometria on vakiona takapainoinen, korkeampi takasen profiili vain parantaa pyörän käytöstä.
Superbike #7
Mittaa esim karhunlangalla, paljonko se kehä todellisuudessa muuttuu. Voi olla että muuttuu, tai voi olla ettei muutukkaan.
Lisäksi vaikka kehä muuttuisikin, niin eihän sillä mopolla pystyssä ajeta mutkaan/ mutkassa, vaan enemmän ja vähemmän kallellaan. Joten suurempi merkitys on sillä, mikä on renkaan todellinen profiili ajotilanteessa.
Lisäksi renkaan paine ja rungon jäykkyys vaikuttaa hyvin suuressa määrin siihen, kuinka paljon rengas painuu kasaan, eli mikä on renkaan todellinen profiili/ säde, eli perän korkeus missäkin ajotilanteessa.
Etujättö on se komponentti jolla on suurin vaikutus ohjauksen herkkyyteen.
Jotku tykkää herkemmästä, jotku jäykemmästä.
Suurin osa ajaa väärää ajolinjaa, ja syyttää mopoa kun mopo ei käänny, tai kääntyy liikaa. Vaikka oikeasti syynä on ajolinja/ mitä ajolinjaa kuski todellisuudessa ajaa.
Jos otetaan iso nippu 2000-luvuin perus tonnari kyykkyjä, niin etujättö vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan mikä valmistaja, mikä malli, ja mikä vuosimalli on kyseessä. Ja sitten jos otetaan mukaan kusiaiset, niin saadaan skaalaa vielä laajemmaksi.
Etujättö on tyypillisesti luokkaa 100 milliä +-10...20 milliä. 80 on todella hätänen, 90 milliä on "ketterä", 110 milliä "kankea", 120 milliä juna.
Perän/keulan korkeus muuttuu tyypillisesti jossain 3,5:1 suhteessa etujättöön. Eli esim, jos mopon etujättö on 100 milliä, ja takarenkaan säde kasvaa 7 milliä, niin etujättö on 98 milliä.
Jos kuskille ei kerrota että etujättö on muuttunut 2% eli kaksi sadasosaa, niin 99% kuskeista ei sitä edes huomaa.
Jos kuskille kerrotaan että perä on noussut 7 milliä, niin kuskin mielikuvituksesta ja mielenlaadusta riippuen, seuraukset voivat olla jotain katastrofin ja kuoleman välimaastosta.
Preloadilla ei muuteta alustan geometriaa (etujättö).
Preloadilla säädetään vain ja ainoastaan painaumaa.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Mä suosittelen esim Dunlopin MS4 takasta vähän kaikille ihan vaan sen takia, että se tarjoaa alusta loppuun asti aivan tautisen pidon (paitsi nopean ryhmän nopeassa päässä varsinkaan lämpösellä kelillä). Ja kestää koko kesän. Eli hintaansa nähden ihan lyömätön rengas.
Halvemmalla pääsee vain ja ainoastaan jos ajelee muiden pois hettämillä renkailla.
Molempia tapoja olen idse käyttänyt hitaassa, keski ja nopeassa ryhmässä.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Paljonko dunlopeilla pitäisi olla toimintalämpötila, R11 kun viime kesänä ajelin niin lämppärit oli säädetty e80 t85 niin silti paineet nousi setin jälkeen. Ei ole c°mittaria jotta tietäisi paljonko todellisuudessa lämppäreistä oli lämpöä. Tuskin kuitenkaan yli 80 koska paineet takasella nousi. Räkäinen tuo oli kesän viime seteillä, eli alusta ei enää toiminut tai sitten alkoi sulaa muista syistä. Nyt kylmällä kelillä ja huolletulla alustalla kului nätisti. Tuolla haen sitä että millaista rengasta arvaisi laittaa seuraavaksi, loppukesän juttuja tosin.
K8-1000
Nöyrät kiitokset taas neuvoista.
Tuli tilattua nyt nuo Metzelerin Racetec TD slicksit ja ajettelin ne laittaa noiden RS10:n tilalle ensin. Idea siis noissa on se, että ovat ainakin markkinointitekstien perusteella huomattavasti sallivammat toimivan käyttölämpötilan suhteen. Voin raportoida aikananaan, jos kiinnostaa.
Autotallissa alkaa näyttämään pro-meiningiltä, kun uusia lappukumeja on torni nurkassa. Taitaa riittää muutamalle kesälle.
Essolle tiedoksi, että en ole ajamassa kilpaa tuolla radalla eikä tarkoitus ole koittaa missä se raja menee. Ensiasennusrenkaat menee vaihtoon, kun alkavat olemaan kohta vaihtokunnossa. Olen täysi aloittelija tässä hommassa ja siksi kyselen.
"Tämä-tuo-se rengas ei toimi, koska rata."
Tuota saman tyyppistä juttua on aina kuullut radasta ja vuodesta riippumatta.
Ja kuuli sillon kun alastarossa oli ensimmäinen uusi asfaltti.
Tai kun botnialla oli uusi afaltti, tai vuoden vanha, tai kaksi vuotta jne.
Ja kertojina ovat olleet hidas/keski/nopea/kisa kuskit.
Itsellänihän ei koskaan ole ollut noita ongelmia, eli teen siinäkin suhteessa ihan väärin.![]()
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Mitä mitä, rupeeks siel heiluun "Etsä voi tietää, koska" -kortti...?
Mä olen vaan niin v...n monta kymmentä/sataa kertaa kullut ton saman jutun, vuodesta 2007 alkaen, vain aika ja paikka ja kertoja muuttuu, nii ei oikei jaksa uskoo siihen vieläkään.
Usot sie?
Muistelen eräänkin kisatonnarikuskin mainostaneen että Dunlopin MS3 takanen ei toimi Alastaron (ensimmäisellä) uudella pinnalla. No sitähän piti ihan idse heti testata. Ja siinä tulos:
https://imgur.com/MX83mPM
Ei toi ny kovin pahalta näytä.
Tosin sai sen(kin) repeemään, sitten kun seuraavana keväänä kokeili ajaa ihan väärillä paineilla, kun oli niin tyhmä ettei vilkaissut omia kirjoituksiaan edelliseltä vuodelta.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Veikkaisin että kyseessä on kylmä runko ja kuuma pinta. Eli "liian sileä" radan pinta/ poikkeuksellisen sileä. Raju pito/ poikkeuksellisen suuri energia/ mutta ei epätasaisuutta ollenkaan.
Lähtisin korjaamaan ongelmaa sillä, että pistäisin menovaimennusta ihan reilusti lisää (niinqu ihan naxutolkulla, ehkä joku 5-10 jos kisaiskari), jotta saa huomattavasti enemmän energiaa renkaan rungolle asti. Eli energian siirto jouselta renkaalle.
Ja lisäksi ehkä tiputtaisin ihan hieman lämppäripainetta, että saisin renkaan rungon elämään setin alusta asti.
Sitten ois ehkä toivoa saada energia renkaan rungolle. Kuvassa se jää pinnalle, ja (vain) pinta sulaa.
Lisäksi tuossa tapauksessa rengas on erittäin herkkä riparille. Jos riparia on edes naksu tai pari liikaa, jolla saa ihan vähä rauhoitettua perän käytöstä, niin saman tien menetetään renkaan rungon lämmösta osa, ja ns avauskohta (max rasitus) on hyvin herkkä repimään.
Kuvasta näkee että reunassa, jossa paksumpi kerros pehmeää, jossa ei ole kuin suht maksimaalinen lateraalinen rasitus, rengas toimii jopa abaut ok. Ja sitten taasen välikolmanneksella jossa alla kylmä kova runko,ja päällä ohut pehmeä kuuma kumi; ei oikein toimi.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tässä kohtaa olet jäljillä.Tässä kohtaa et, tai ainakin käytännön vaikutus oli hyvin pieni.
Jep, kova adheesio, vähän mekaanista pitoa.
Mun säädöillä ripari on ns. kolmen pompun asetuksessa, eli aika pehmeässä päässä.
Sen minkä unohdit noista säätömuutoksista on mopon korkeus. Gixerissä se vaan ei ollut mahdollista ilman, että olisi mennyt geometria ihan liian nokalleen. Tuon kakkosen olisi saattanut saada toimimaan tuolla uudella pinnalla, jos olisi ollut riittävästi aikaa testata eri asioita, mutta seosta vaihtamalla rengas toimi ihan kivasti kisamitan. Oliko se silloin väärä seos?
Käytännössä tuolla seoksella kokeiltiin vaimennusmuutoksia ja eri paineita aika rankalla kädellä. Isoin tekijä kuitenkin oli kumin kulutuspinnan paksuus tällä säätöskaalalla. Uusi tai lähes uusi kumi toimi kohtuullisen hyvin, mutta n. 20-30 kierroksen kohdalla alkoi repiminen.
Toki siitä poikkeuksellinen tilanne, että tuolla asvaltilla ei oltu ajettu yhtään ennen näitä settejä. Eli myös asvaltin pinta muuttui koko ajan. Tästä kertoi hyvin sekin, että alakatteessa oli kisavkl jälkeen 2-3cm paksu kämmenen kokoinen asvalttikakku radasta irronnutta ja pakoputken paistamaa kiveä ja bitumia.
Superbike #7
Toi ns. kolmen pompun asetus (muistaakseni tarkoitat sillä perän käytöstä avauksessa) voi kertoa myös siitä, että riparia on ihan karvan liikaa. Jos riparia ois vähemmän, niin pomput ois pitempiä ja yks tai kaks pomppuu vois jäädä tekemättä sen takia.
Mopon korkeus on aika viimeinen asia, jos renkaan pinta ei indikoi geometriarepeämällä. Jos se on geometriasta kiinni, niin se vääntää sen repeämän enemmän kehän suuntaiseksi.
Jos painetta ois liian vähän, niin silloin yleensä reunan puolelle tulee myös kuumarepeämä. Jolloin kuumarepeämä on V-muotoinen, V:n kärjen osoittaessa kehän suuntaan.
Tuosta kuvasta se reunan repeämä puuttuu, joka indikoisi sitä että painetta on liikaa. Eli tod näk paineen pudotuksen kanssa on ujosteltu?
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tähän asti riparin löysääminen tuosta ns. kolmen pompun säännöstä on aiheuttanut perän muuttumisen liian levottomaksi avauksissa, mutta kyseessä on varmaankin vain vahvistusharha.
En tiedä onko ujostelua, mutta kovin paljon alle 1bar ei noiden Dunloppien kanssa viitsi mennä. Kuten sanoin tuossa aiemmin, paineen muutoksilla ei juurikaan ollut merkitystä tuohon repeämään.
Superbike #7
aika turha lähtee keulimaa oikeen säädetyllä alusta vs Nirous ku teidä ajotyyli on aiva erilaine- sulla kuluu korkentaa etukumi ku teet kammojarruja ja kuitenki lasketat mutkat läpi ylikovaa- apeksit on josain kahdemetri päässä ekkä avaa kunnolla- näkihä sen niistä kaasukäpyröistäki et ollu täyskaasula ku iha nimeksi nitrous taa avaa nii siinä renkaat joutuu koville- mikset hanki jotaki pienepää ku et kerra osaa hyödyntää tonnarin ominasuuksia?
Ei mitää jos saa pysymää lämpösenä- mut saako? tähä tosiaa vaikuttaa ajotyyli ehkä suhteesa enempi ku vauhti- paljos kawassa on keulakulma eikö niisä ollu 24 tai 23,5 vähä vuosmallista riippue kumpi parempi-vai ootko muuttanu siihenhä sai keulakulmaa säädettyy jollaki tapaa enkä tarkota keula laskemista tai peränostoa-
Ajoin Alastarossa 6.5.2020 melko viileänä ja hyvin tuulisena päivänä 57 kiekkaa.
Iskarit oli liian jäykät, mutta hyvin rinkulat kului kuitenkin. Ajat parhaimmillaan siellä 1.26 maisemissa.
Renkaat on vuoden -15 paistoa, mutta toimi kuin unelmat! Takana MS4 ja edessä MS1.
Braaaaap
Tänään Alastarossa Dunlop GP Racer 212 Medium
Ekassa kuvassa lämminpaineet ajosta 1.55 Bar ja tokassa kuvassa 1.30 ja aikas samannäköinen lopputulos. Vauhti molemmissa 1.29. Renkaan lämpö heti ajon jälkeen ekassa 50-55 ja tokass 55-60C.
Lämppäri 85C ajojen välissä. Alusta vakiona aikas lailla tehtaan säädöissä.
Keli pilvinen ja +12-13c.
Kylmärepeämääkö?
Ideoita?
Toi näyttää toi reuna juuri siltä kuin mun renkaan reunat viime kesänä ku iskarit oli päin helvettiä. Rengas pomputti niin paljo että se jyrsi sen renkaan pilalle parinkymmenen kierroksen aikana. Mulla oli siis iskarit niin jäykät että rengas ei pysyny maassa kii vaan se teki pientä täryä läpi mutkan ja ku se ei pysyny maassa ni se repi sitä pintaa aina ku se otti maahan kii. Se oli juuri tollasta silppua täys se reunus jo 1 setin jälkeen.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Mitä noi gp-racerin painesuositukset on? Ei mitään käryä niistä tai noista seoksista, mutta on vähän saman näköstä kuin mulla viime kesänä liian pehmeellä seoksella (ja kohta joku tulee viisastelemaan, että ei ollu vika seoksessa).
Näyttäs siltä, että alemmalla paineella sait rikottua myös renkaan toisen laidan. Oisko ensi kerralle korkeampi paine tai kovempi seos? Tota rengasta ei tuolla radalla enää pelasta mikään. Jossain motoparkissa tuon varmaan sais vielä tasottumaan rauhassa ajellen, mutta aika förbi tuo on.
Superbike #7