Hitaan ryhmän kuskit

[PrivateeR]

Minkä tasoisia kuskeja, miten monta päivää ? Ja millaiseen rooliin ? Mahdollisuus kehittymiseen kiinnostaa aina

Toki toi Suomeen muutto vasta juhannuksen tietämillä rajoittaa omia mahdollisuuksia jonkin verran...

Mieluummi 1 hidas, 1 keskinopea, 1 nopea (katukalustolla) ja 1 nopea kilpavehkeellä. 1 Päivä riittää, mieluiten sama päivä kaikilla. Roolina ajaa 1 sessio mun ohjeistuksella (joka ei niin hirveän ihmeellinen tule olemaan), ja sitte multa pientä rekvisiittaa pyörän kyytiin mukaan.

Kerron lisää sitte ens kesänä radalla.

Avuntarve on siis tosiaan täysin mitätöntä muilta. Itselleni se teettää suurimmat hommat. Lähinnä 1 ajosession verran tartten kunkin kuskin apua.

[Sippe]

Ja sitten kun niitä videoita löytyy, ei osaamaton hidasryhmäläinen (kuten allekirjoittanut) välttämättä pysty arvioimaan onko ne videon linjat oikeita edes sen videon (nopean) kuskin vauhdille, puhumattakaan siitä onko ne oikeita siinä vauhdissa mitä videon (hidas) katsoja ajaa.

Siispä herää kysymys: Minkä verran aloittelijalle on hyötyä katsoa selvästi nopeampien videoita? Oma ajatus on seuraava: ennen kuin oppii jossain määrin analysoimaan omaa ajoaan omilta videoilta, ei välttämättä kannata liikaa tuijottaa selvästi nopeampien videoita koska ei todennäköisesti osaa poimia niitä asioita taustalta vaan lähinnä katsoo "tuossa jarrua, tuossa kääntää, tuossa apex".

Itse olen hyötynyt uuden radan opettelussa nopeampien videoista. Mp tuen sivuilta löytyy ilmakuvia radoista joissa näkyy jopa kanttarit. Siitä voi hahmottaa millaisia mutkia radassa on ja mihin kohtaan apeksia pitää osua. Sitten katsoo videoita, jarrumerkit sopii ainakin vierailla radoilla suunnilleen, antavat ainakin viitteitä. Alastarolla en taas voi edes hitaammasta vauhdista huolimatta käyttää esim Scuupan jarrumerkkejä. Katson videota pätkä kerrallaan ja ilmakuvasta hahmotan missä mennään jos ei ole lisukkeena videossa karttaa missä mennään. Ilmakuvan kun printtaa siihen voi tehdä muistiinpanoja joista saa apua. Radalla katson sit ajettuani uudelleen ne kohdat joita en hahmottanut.

[JMikkO]

Muistelen että MP tuen päivillä aikoinaan oli ripoteltu kumisia ajoharjoittelukeiloja taittokohtiin Alastarolla. Ihmettelin silloin kun ne oli liian aikaisessa, kävi silloin jo mielessä että ehkä nopeammin ajavat taittaa aiemmin. En tiedä kenen toimesta olivat kun siitä ei muistaakseni ollut mitään juttua.

Tuossa olisi todella hyvä ajatus - toki omasta perspektiivistä tarkasteltuna - että taittopaikoissa olisi jonain päivänä/joillain seteillä keilat: kerta toisensa jälkeen mutkan ajolinja menee hatulleen joko valuttelun tai kammojarrun eli juurikin aiemmmin mainittujen yli- ja alisuoritustekijöiden johdosta. Tokikaan nykyisellä kalustolla ja kuskin oppimiskäyrällä tokkopa hätyytellään 1:3x-alkuisia Alastarolla ikinä, mutta se pienempiriskinen, reipas rata-ajo on tuollakin mahdollista ja kuskikaan ei aivan toivoton tapaus ole oppimisen suhteen.

Paljon tässä on käyty keskustelua ajolinjojen näytöistä ja varsinkin omalla kohdalla sillä ja teoriatasolla mm. scuuban kovasanaisella mantralla on ollut opettava vaikutus, kun miellän sen: "pää tyhjäksi, varmaa toistoa ja sitten vasta vauhtia"-poluksi. Käytännössä se ei näin todellakaan mene, koska kelloa tulee katsottua ja pikkupirut heräävät helposti pään sisällä eloon, mutta mahdollisuuksia on.

[PrivateeR]

Tuossa olisi todella hyvä ajatus - toki omasta perspektiivistä tarkasteltuna - että taittopaikoissa olisi jonain päivänä/joillain seteillä keilat: kerta toisensa jälkeen mutkan ajolinja menee hatulleen joko valuttelun tai kammojarrun eli juurikin aiemmmin mainittujen yli- ja alisuoritustekijöiden johdosta. Tokikaan nykyisellä kalustolla ja kuskin oppimiskäyrällä tokkopa hätyytellään 1:3x-alkuisia Alastarolla ikinä, mutta se pienempiriskinen, reipas rata-ajo on tuollakin mahdollista ja kuskikaan ei aivan toivoton tapaus ole oppimisen suhteen.

Paljon tässä on käyty keskustelua ajolinjojen näytöistä ja varsinkin omalla kohdalla sillä ja teoriatasolla mm. scuuban kovasanaisella mantralla on ollut opettava vaikutus, kun miellän sen: "pää tyhjäksi, varmaa toistoa ja sitten vasta vauhtia"-poluksi. Käytännössä se ei näin todellakaan mene, koska kelloa tulee katsottua ja pikkupirut heräävät helposti pään sisällä eloon, mutta mahdollisuuksia on.

Ajatuksena hyvä, MUTTA tuossakin metodissa on se pieni downside... nimittäin se, että kun ripottelet ihmisille keiloja kääntöpisteeksi, ni arvaapas minne ne ko. kuskit sen jälkee tuijottaa mutkaan mennessään? Aivan oikein, niihin keiloihin! Ja sit ku yhtäkkiä keilat viedään radalta pois ni sit ollaan täysin kuutamolla katseen kanssa että missäs helvetissä se sisäänkääntöpiste on.

Tämä nyt siis todella kärjistettynä, mutta tuo on se haittapuoli mikä 100% varmasti tapahtuu ainakin parille ihmiselle jotka opettelee keilojen avulla noita kääntöpisteitä. Moni vastaavasti saa niistä keiloista irti paljonkin kun katse ei jumita keilaan.


Ja ihan referenssinä, niin tämä sama virhe on jo nähty useita kertoja simulaattoreissa JA tosielämän autoilussa. Muistan kun mentiin Sepangiin ajamaan testiä, ja meil oli formulalla 2 tunnin mittaista testivetoa. Aamulla kaveri opetteli jarrumerkit pariin mutkaan radan pinnassa olevilla varjoilla..... toimi hyvin joo, mutta ei poju hoksannu että ku päivä vanheni ni varjopa ei ollukaa enää 2 tunnin päästä samassa paikassa, ja sit oltiin samassa mutkassa yhtä kujalla kuin ekallakin kierroksella.


Eli kyllä henkilökohtaisen kokemuksen pohjalta lähtisin itse havainnoimaan kiintopisteitä radasta/radan varresta ennemmin kuin keiloista tai varjoista. Mutta tämä siis vain henkilökohtaisen kokemukseni pohjalta.

[scuuba]

Ja sitten kun niitä videoita löytyy, ei osaamaton hidasryhmäläinen (kuten allekirjoittanut) välttämättä pysty arvioimaan onko ne videon linjat oikeita edes sen videon (nopean) kuskin vauhdille, puhumattakaan siitä onko ne oikeita siinä vauhdissa mitä videon (hidas) katsoja ajaa.

Siispä herää kysymys: Minkä verran aloittelijalle on hyötyä katsoa selvästi nopeampien videoita? Oma ajatus on seuraava: ennen kuin oppii jossain määrin analysoimaan omaa ajoaan omilta videoilta, ei välttämättä kannata liikaa tuijottaa selvästi nopeampien videoita koska ei todennäköisesti osaa poimia niitä asioita taustalta vaan lähinnä katsoo "tuossa jarrua, tuossa kääntää, tuossa apex".

Asioita helpottaa huomattavasti, jos on käsitys siitä missä jarrumerkki, taittopiste, apexi ja exitti pitäisi olla esim 45/90/135/180-asteisessa mutkassa.
JA miten jarruvoima ja kallistuskulma pelaa keskenään jarrumerkin ja apeksin välillä.
JA miten kallistuskulma ja kaasun avaus pelaa keskennään apeksin ja exitin välillä.

Eli kunhan nuo palikat osaa yhdistää oikein mielikuva/ajatustasolla, niin on jotain toivoa soveltaa niitä käytäntöön, esim videoiden analysointiin.
Muutoin voi homma olla hieman haasteellista, kun ei tiedä yhtään mitä vidolta pitäisi nähdä.

Hieman aiheeseen liittyen;
Yksi asia mikä voi helpottaa videon katselua, on käyttää hidastusta, mikä löytyy nykyisin youtubestakin.
Silloin aivot ehtii paremmin havannoimaan ja analysoiman videolla tapahtuvia asioita, ja ehkä jopa näkemään asioita mitä ei normaalinopeudella yksinkertaisesti pysty näkemään koska aivojen bufferi on koko ajan täynä ja silloin tietyt asiat suodattuvat yksinkertaisesti pois koko prosessista, eli silloin ihminen näkee vain sen mitä odottaa näkevänsä/ osaa jo nähdä/ mitä haluaa nähdä.

[scuuba]

Mp tuen sivuilta löytyy ilmakuvia radoista joissa näkyy jopa kanttarit.

Vai tarkoitatko mprata.fi foorumia?

[vetomies]

Optimaalisen ajolinjan ja parhaan mahdollisen kierrosajan voi laskea. Tiedossa on radan tarkka muoto kallistuksineen, kitkataso, ajoneuvolla eri nopeuksissa saavutettavat hidastuvuudet, kiihtyvyydet ja keskeiskiihtyvyydet eri olosuhteissa jne... Saatanallinen määrä dataa, mutta talvi aikaa.

Eri muuttujia vaihtelemalla voi tutkia, muuttuuko ajolinja. Jos ei muutu, niin tykittää sitten samaa reittiä aina ja napsii vielä liitumerkit rataan.

Noinhan F1- ja mopogp-tallit tekevät. Eivät ne kuskit parin kierroksen jälkeen sitä täydellistä ajolinjaa itse keksi, vaikka kovia jätkiä ovatkin. Jopa ralleissa harrastetaan hiukan samaa, joskin se on kielllettyä.

Todellisuudessa ei tietenkään ole mahdollista saavuttaa fysiikanlakien sallimaa parasta mahdollista aikaa. Silti on mahdollista verrata omaa nopeutta tuohon aikaan eri kohdissa rataa. Jos ero on erilainen eri kohdissa rataa, kannattaa keskittyä kohtiin joissa ero on suurin.

Köyhän miehen versio olisi pätkiä rata pieniin sektoreihin ja tutkia, josko joku toinen ajaisi jonkun nimenomaisen kohdan selvästi nopeammin. Jos ajaa, niin sitten vain apinoi kaveria tuolta osin. Koko kierroksen apinointi ei välttämättä ole järkevää ainakaan jos tasoeroa kuljettajien välillä ei ole paljoa.

[JMikkO]

Ajatuksena hyvä, MUTTA tuossakin metodissa on se pieni downside... nimittäin se, että kun ripottelet ihmisille keiloja kääntöpisteeksi, ni arvaapas minne ne ko. kuskit sen jälkee tuijottaa mutkaan mennessään? Aivan oikein, niihin keiloihin! Ja sit ku yhtäkkiä keilat viedään radalta pois ni sit ollaan täysin kuutamolla katseen kanssa että missäs helvetissä se sisäänkääntöpiste on.
...
Eli kyllä henkilökohtaisen kokemuksen pohjalta lähtisin itse havainnoimaan kiintopisteitä radasta/radan varresta ennemmin kuin keiloista tai varjoista. Mutta tämä siis vain henkilökohtaisen kokemukseni pohjalta.

Toden totta, "v*ttujoo" - en osannut hahmottaa sitä yleistä tarvetta/ihmisen toimintatapaa ajaessa tuossa lainkaan, katseen kääntäminen on ollut itselle luontevampaa kuin mutkan analysointi jarru- ja kääntöpaikan sekä apexin suhteen eli todellakin tulee ongelmia ns. näyttömerkeistä, jos kaikille painotetaan keilan tarkoitus harjoituksen aluksi varmana merkkinä. Bolt tätä havainnollisti hyvin AT2:lla viime vuonna, kun vesisateessa oli aikaa funtsia. Toivottavasti siis nopeammista löytyy niitä motivoituneita näyttömiehiä niin hitaaseen kuin keskihitaaseenkin. "Kovempaa vaan olis kivempaa."

[PrivateeR]

Toivottavasti siis nopeammista löytyy niitä motivoituneita näyttömiehiä niin hitaaseen kuin keskihitaaseenkin. "Kovempaa vaan olis kivempaa."

Jos kiinnostusta löytyy, ni mä voin ens kesänä tulla busalla keskihitaaseen/keskinopeaan näyttämään linjoja joilla irtoo suht ripeetä kierrosaikaa pyörällä jolla monen mielestä ei voi ees ajaa rataa kunnolla

Ja jos pitää hidastella linjojen kanssa, ni mä voin ajaa nelosvaihteella.

[vetomies]

Jonkin verran noita kalkulaattoreita on vapaastikin saatavilla, tosin aika simppeleitä. Esimerkiksi:

https://www.raceoptimal.com/Anderstorp

Nyt kiireesti tekemään Suomen radoista vastaavat. Eihän niitä nyt ajamalla jaksa erkkikään nuohota.

Edit: tuossa vielä toinen, joka ottaa vähän enemmän muuttujia huomioon:

http://www.fastestlapcalculator.com/...l%5CManual.pdf

Periaatteessa suomalaisen radan istuttamisen pitäisi onnistua ohjelmaan. Tosin maksaa 150 euroa.

[JMikkO]

Jos kiinnostusta löytyy, ni mä voin ens kesänä tulla busalla keskihitaaseen/keskinopeaan näyttämään linjoja joilla irtoo suht ripeetä kierrosaikaa pyörällä jolla monen mielestä ei voi ees ajaa rataa kunnolla

Ja jos pitää hidastella linjojen kanssa, ni mä voin ajaa nelosvaihteella.

Tuohan olis mahtava homma! Paksulla tussilla ympyröitä kalenteriin sitten keväämmällä.

e: Turhat liibalaabat pois, kun en vaan ymmärrä lukemaani.

[scuuba]

Köyhän miehen versio olisi pätkiä rata pieniin sektoreihin ja tutkia, josko joku toinen ajaisi jonkun nimenomaisen kohdan selvästi nopeammin. Jos ajaa, niin sitten vain apinoi kaveria tuolta osin. Koko kierroksen apinointi ei välttämättä ole järkevää ainakaan jos tasoeroa kuljettajien välillä ei ole paljoa.

Tuon takia mulla on racechronossa alastaron rata jaettu 9 eri sektoriin jarrumerkistä jarrumerkkiin, eli 9 mutkaan, jolloin näkee suoraan missä mikä mutka meni hyvin ja mikä huonosti. Ja optimaalikierrokseen vertaamalla näkee missä järjestyksessä mihin mutkiin kannattaa panostaa.

[scuuba]

Eli kyllä henkilökohtaisen kokemuksen pohjalta lähtisin itse havainnoimaan kiintopisteitä radasta/radan varresta ennemmin kuin keiloista tai varjoista.

Keiloista olisi myös se etu nyybälle, että osaisi katsellaan etsiä niitä kiintopisteitä oikealta tontilta.
Nyybällä kun on usein myös se ongelma, että se ei hahmota yhtään missä minkäkin mutkan eri kiintopisteet on.
Ja sekin on ongelma että nyybän vetäessä eniten täysiä sitä 2 min alastaro vauhtia, se ei edes ehdi hahmottaa minkälaisia ne mutkat oikeasti ovat, koska kaikki kapasiteetti on käytössä siinä selvitymis-taistelussa.

Tai yhtenä pikku esimerkkinä alastaron ykkös ja kakkosmutkan välinen pätkä, joka ei ole suora, mutta varmaan aika moni luulee että se on suora. Ja se sitten taasen se virheellinen mielikuva luo omat haasteensa kakkosmutkaan jarruttamiseen/ ajolinjan valintaan.

[JMikkO]

Varmasti osin näin, kuten scuuba edellä toteaa, mutta tässä on paasattu väärien tapojen opettelusta ja poisoppimisesta, niin näkisin itse tuossakin vahvan mentoroinnin (eli kaadan taas esim. AT2-kouluttajien niskaan tätä) olevan keino löytää ne kääntöpisteet. Ne mutkat ja suorat niiden välissä tosiaan ovat kynnyskysymys: ensin ei riitä kantti ottaa sujuvaan ajamisen edellyttävää vauhtia ja seuraavaksi palataan edelliseen opetusruutuun eli kammojarruun ja sitten pila(ta)an sen edellisen mutkan ja siten seuraavankin - juuri 1-2 ja 2-3 Alastarolla.

[Bolt]

Ajotaito 2 on kurssi moottoripyörän hallintaan maanteitä ajatellen. Niillä opeilla kyllä pääse keskiryhmän vauhtiin. kaikkia rata-ajon saloja ei siinä ole tarkoituskaan käydä läpi. Ajolinjat, ajoasento ja muut seikat ei ole tietenkään samoja kuin nopeassa ryhmässä.

[JMikkO]

Ajotaito 2 on kurssi moottoripyörän hallintaan maanteitä ajatellen. Niillä opeilla kyllä pääse keskiryhmän vauhtiin. kaikkia rata-ajon saloja ei siinä ole tarkoituskaan käydä läpi. Ajolinjat, ajoasento ja muut seikat ei ole tietenkään samoja kuin nopeassa ryhmässä.

Tätä en osannut sanoiksi pukea, mutta yritin tuoda esiin tuota esimerkin ja ohjeistuksen kautta oppimista vaihtoehtona keilaradalle, en missään nimessä väittää, että kakkosella pitäisi opettaa optimikierroksien ajolinjoja ja mutka-ajoa kelloa vastaan. Peruspertille ratailuun (vain ratapäivillä suoritettavaksi ajanvietemuodoksi tiivistettynä) sisälle pääseminen ja oikeiden asioiden oppiminen on kuitenkin vähintään haastavaa eli oppimiskäyrä jää aiemmin mainitulla "ajetaan omaa kovaa päin helvettiä"-metodilla helposti loivaksi ja kelloa tuijotettaessa sekä suhteutettuna omaan riskinsietokykyyn tunnelma muuttuu helposti latteaksi, vaikka joillain sitä potentiaalia olisikin. Tuen puolellahan on ollut jo isoakin murhetta osallistujien, jos muidenkin innokkaiden määrien laskun puolesta eli kehä kiertää (myös muiden asioiden liittyessä tässä mainittuihin) itseään ruokkien molempiin suuntiin.

Koitan hiljentyä, koska tämä menee nyt OT:ksi 99%:sesti. (poistakaa, jos haluatte)

[teemu.k.anttila]

Tuossa ehkä varsinainen ongelma on se, että mitä kovempaa ajaa tai jarruttaa, niin sitä lyhyemmässä ajassa taitto pitää tehdä, ja käyttää enemmän fyysistä voimaa, ja aikaväli jossa taitto pitää tehdä jotta se osuu kohdilleen on lyhyempi. Eli se että ajamisen rytmi muuttuu täysin, aiheuttaa sen varsinaisen haasteen.

Ja sitä että taidot ja kädet ei riitä, olet ehkä päätynyt kompensoimaan sillä, että aloitat taiton liian aikaisin, jolloin ostat itsellesi aikaa taittoon, ja ajolinja on hieman väärä taitossa, mutta jossain vaiheessa taiton jälkeen olet samalla ajolinjalla/ osut samaan apeksiin, kuin jos taidot ja kädet riittäis tekemään sen taiton siten että saat pidettyä saman ajolinjan kuin hitaammassa ajossa.

Juuri tästä tuntui olevan kysymys. Keskityin tänään omassa ajossani Palmasiin, vaihdellen taittopaikkaa. Aikaisemmalla taitolla täytyi vauhtia hidastaa mutkassa enemmän, mutta pääsin usein haluamaani apeksiin, joskin mutkasta ulostulon alkuvauhti oli melko vaatimaton. Myöhäisemmällä taitolla onnistuin vain harvoin, usein sisäkanttari jäi saavuttamatta ja ulostulossa täytyi himmailla pidempään. Onnistuessaan tuntui kyllä hyvältä.

Hitaan ryhmän linjanäytössä haluamani linja oli helpohkoa pitää, kun mutkaan tulee jarruttamatta ja kädet ovat rennot. Omassa ajossa jarrulla mutkaan tullessa käsien ja hartioiden jännittäminen lienee merkittävin tekijä sille, etten pysy samalla linjalla. Pyörän kallistaminen tapahtuu hitaammin eikä katseen/pään kääntäminenkään ole niin luontevaa.

Ehkä tämä on enemmän keskiryhmän asiaa, mutta tulee nyt tähän samaan ketjuun edeltävien kommenttien kanssa.

[shyhander]

Mp tuen sivuilta löytyy ilmakuvia radoista joissa näkyy jopa kanttarit.

Heihetki! Siis onko mp-turlla jossain jotkut foorumisivut tai vastaavaa?? Olen niiden webbisivulla koittanut katsoa mutta ei siellä nyt oikein mitään muuta ole kun ratapäiväkauppa ja ratapäiväohjeet??

[Cure]

Heihetki! Siis onko mp-turlla jossain jotkut foorumisivut tai vastaavaa?? Olen niiden webbisivulla koittanut katsoa mutta ei siellä nyt oikein mitään muuta ole kun ratapäiväkauppa ja ratapäiväohjeet??

Varmaankin tarkoitti mprata.fi sivustoa, jossa on ilma- ja piirroskuvat radoista.

[epoksi]

Itsekin eilen paikalla f650gs dakarilla ja kumeina erittäin sporttiset tkc-70. Kolmas kerta radalla joten linjat on epätasaisia ja esimerkiksi piiskakaasu tuottaa ongelmia kuten myös maltti. Kierrosajat pyörii 1.51-1.53 kun mukavuusalueella ajellaan, suorilla tulee tietty reilusti turpaan vaikka kaikki 50 villioria yrittää piiskata vapaaksi.

Laitan nyt raakakuvaa henkilökohtaisesta hyvästä esimerkistä miksi niiden nopeampien mukana ei välttämättä kannata roikkua. Kolmosmutka pitkäksi kun ei maltti riittänyt.

https://youtu.be/FxwfSywjFBQ

[shyhander]

Mun mielestä tosta kypäräkamerasta ei ole juuri iloa ratapäivillä, maastossa ja liikenteessä tiety parempi noin. Kannattaa laittaa kiinnike jonnekin pyörän etukatteeseen jäykkään/tukevaan paikkaan, tai kuskin taakse.

[IlluH]

Mun mielestä tosta kypäräkamerasta ei ole juuri iloa ratapäivillä, maastossa ja liikenteessä tiety parempi noin. Kannattaa laittaa kiinnike jonnekin pyörän etukatteeseen jäykkään/tukevaan paikkaan, tai kuskin taakse.

Kypäräkamerat tuntuvat usein kuvaavan vähän turhan lähelle verrattuna siihen mihin oma katse yrittää hakeutua ja tuntuu hassulle katsoa kun yrittää vaistomaisesti kurkistelle yläreunan alle nähdäkseen kauemmas.

[PrivateeR]

Mun mielestä tosta kypäräkamerasta ei ole juuri iloa ratapäivillä, maastossa ja liikenteessä tiety parempi noin. Kannattaa laittaa kiinnike jonnekin pyörän etukatteeseen jäykkään/tukevaan paikkaan, tai kuskin taakse.

Paitsi jos kameran mounttaa leukaan eikä päälakeen. Silloin kuvasta alkaa jo näkemään meneekö jotain oikein vai ei.

[shyhander]

Kypäräkamerat tuntuvat usein kuvaavan vähän turhan lähelle verrattuna siihen mihin oma katse yrittää hakeutua ja tuntuu hassulle katsoa kun yrittää vaistomaisesti kurkistelle yläreunan alle nähdäkseen kauemmas.

Niin ja tärkeimpiä asioita eli pyörän asentoa, suuntaa ja käyttäytymistä ei näe millään tavalla, ja paikankin vain aika auttavasti.

[shyhander]

Paitsi jos kameran mounttaa leukaan eikä päälakeen. Silloin kuvasta alkaa jo näkemään meneekö jotain oikein vai ei.

Nojoo, toi on kyllä kiinnostava katsoa myönnetään, voi olla että minusta tietyn tason ajamisessa tuo on kiinnostavampaa kun pyörään kiinnitetty, tosin tuossakin pyörän käytäs kiinnostaa, mutta kuskin tekeminen ja näkökulma tuntuis välittyvän jos ei muuten niin ainakin kiinnostavasti, sekä varmasti myös oppimismielessä.

[Sippe]

Kypäräkamerat tuntuvat usein kuvaavan vähän turhan lähelle verrattuna siihen mihin oma katse yrittää hakeutua ja tuntuu hassulle katsoa kun yrittää vaistomaisesti kurkistelle yläreunan alle nähdäkseen kauemmas.

Tämä on totta, onneksi enskapolulla oli samaan aikaan kuski joka huomas mun virittelevän kameraa kypärään. Tuli neuvomaan ja valitteli miten ärsyttää katsoa enska videoita joissa kamera osoittaa liian lähelle. Itse sen kulman helposti arvioi väärin eikä välttämättä siltikään tajua et sitä kauemmas osoittavaa on mukavampi katsoa.

@shyhander juu siis kuten jo aiemmin todettiin mp-rata sotken nuo aina.

[IlluH]

"Olet ilmoittautunut ratapäivään:
24.08.2018 Ahvenisto"

No hitto, näin menin tekemään.

[tnuutine]

Lauantaina käyty taas Alastarolla hidastelemassa. Yritin siirtää täältä saatuja vinkkejä toimintaan radalla, pääpaino kiintopisteiden ja ajolinjojen löytämisessä jarrupaloja säästellen. Vauhti oli mitä oli (2:21, 2:19, 2:13, 2:11) mutta riskitasot aika nollilla ja ainakin tuntui siltä että sain toistettua joitain asioita ja ajolinjoja eri kierroksilla.

RaceChronoa tai videoita en vielä ehtinyt analysoimaan sen tarkemmin, mutta esimerkiksi Las Palmasissa oli nyt RaceChronon mukaan mutkan hitain kohta eri kierroksilla tasaisemmin samassa kohdassa, ja myöhemmin kuin edeltävällä ratapäivällä "kovaa" repiessä.

Nyt tuntuu siltä että pitää saada lisää pyöreyttä sisääntaittoon, kuten täällä vinkattiinkin. Nyt vähän kovemmastakin vauhdista mutkaan kääntäessä usein vauhti kuolee pois, apex tulee aikaisin vastaan ja tulee himo avata kaasua ennen apexia. Jos samasta aloituskohdasta kääntäisi loivemmin, menisi mutka varmaan kuin itsekseen paremmin?

Btw. onkos Alastarossa radan varrella kenossa olevat mustakeltaiset tolpat kiinteitä ja voiko niitä käyttää merkkeinä? Pääasiassa numerokyltteihin tuli mätsättyä. Kolmosmutkassa taisi olla numeroiden välissä tuollainen tolppa, ja pääsuoralla asfaltissa sauma missä hölläsin kaasun. Tein merkkien suhteen niin että katsoin kiintopisteen, ajoin sen mukaan ja jos ei tuntunut hyvältä niin seuraavalla kierroksella otin siitä "pari pyöränmittaa" johonkin suuntaan.

[T1mppa]

Jos samasta aloituskohdasta kääntäisi loivemmin, menisi mutka varmaan kuin itsekseen paremmin?

Tätä mietin jonniin verran, mutta empi tiiä oikeeta vastausta. Jos aloituskohta on sama ja lähdet kääntämään loivemmin, niin jossain vaiheessa pitää kirrata, ettei aja kauhean kaukaa kanttarista.

Tein paintilla kuvan, missä toinen ajolinja kääntää sisään aikaisin ja toinen myöhään. Tuo nyt ei ole ideaalinen piirros, mutta tekee tehtävänsä.

Mulla on ajatusmaailma Alastarosta, että seuraava suora on tärkeämpi kuin edessä oleva mutka. Eli mutkan ajolinja pitää valita niin, että seuraavalle suoralle saa mahdollisimman hyvän linjan ja pääsee aikaisin kaasulle turvallisesti. Kun taittaa mutkaan myöhemmin, niin seuraava suora aukeaa aikaisemmin ja mikä parasta, niin yleensä mutkan ulostulossa on suht keskellä rataa, jolloin on hyvin tilaa kiihdytellä ja keskittyä tulevaan suoraan. Jos taas kääntää aikaisin sisään (kuten luonnostaan teemme), niin silloin suoran ulkoreuna saattaa mutkan jälkeen tulla silmille, eikä päästä kaasulle. Tämä korostuu, mitä kovempaa ajamme mutkan ja mitä aikaisemmin käännetään sisään.

Kuvasta huomaa, että tuo punainen linja on erittäin pyöreä. Vihreän linjassa on alussa hieman tiukempi säde, kuin keski- ja loppuosassa. Eli punaisella pääsee periaatteessa kovempaa ajamaan mutkan läpi, mutta vihreällä taas mutkaan sisäänmeno on hitaampi, mutta kiihdytys ulos huomattavasti nopeempi.

Btw. onkos Alastarossa radan varrella kenossa olevat mustakeltaiset tolpat kiinteitä ja voiko niitä käyttää merkkeinä?

Mikäli ymmärsin oikein nää tolpat, ni ne pistetään sisäkurviin pystyyn autoille, ettei ne oikase. Mopot kun tulee, ni joku nappaa ne irti ja nakkaa maahan. Eli niiden kohta todennäköisesti vaihtelee hieman. (Boltilla on hyvä ajoitus ja hyvät ajatukset)

[Bolt]

Ne tolpat on pystyssä autopäivinä. Eli kun ne on lappeellaan niin kai ne suurin piirtein samoilla paikoilla on. Mutta varauksella luottaisin niihin kiintopisteinä. Oho vastattiin samaan aikaan