BMW laatu tänä päivänä

[Geeäsäxähvä]

Saatan olla kateellinen mutta kysympä silti: Kenelle nykybemarit suunnataan? Kenties erityisesti varakkaille, tai vähintään aika mukavassa työssä oleville harrastajamotoristeille, joilla on varaa siirtää osa edullisemmaksi säästöjen takia säädetyn prätkän hinnasta huollossa maksettavaksi. Jos ajajalla hynää riittää, kaikki hyötyvät, sijoittajat, tehdas, huolto ja varaosapalvelu. Sama suuntaus voi olla vallalla enemmän tai vähemmän muuallakin. Karkealta työmatka-ajokilta ja kehitysmaiden 250-koon "perhekulkuneuvolta" edellytetään kestävyyttä ja helppoa huoltoa. Sellaisia työmatkapelejä ja moottoripyörämaailman "volkkareita" ei enää juuri tehdä tai markkinoida, koska autoilla ajetaan pitkälti arkiset matkat ja moottoripyörillä harjoitetaan kallista harrastustoimintaa. Voi olla niin, että matkoilla pääasiassa moottoripyörää käyttävä elämäntapamotoristi, tai isosta lompakosta pakon edessä tai vapaaehtoisesti luopunut vähävarainen, peruskunnostavat mieluummin edullisen 1970-1980 lukujen perus-Bemarin tai uudemman yksisylinterisen enduron ja ajavat sitten 100 000 km joka sortin reissua kuin maksavat uudesta pyörästä tukevan tukun rahaa kauppaan ja reilun tukun huoltoon ja viettävät aikaa kännykkä poskella tienposkessa mekaanikkoa tai siirtoautoa odotellen. Tästä huolimatta uudet bemut näyttävät hienoilta ja niillä on epäilemättä varsin hauskaa ajaa, mutta samassa paketissa ei voi saada Mattikaan kaikkea

Niin no, persaukinen (kuten minä) voi aina ottaa työkalut käteen ja huoltaa sen kallisarvoisen BMW:n itse. Ei maksa paljoa. Ei yhtään enempää kuin minkään muunkaan mopon huolto. Eikä ole sen vaikeampaa, työlästä ehkä, mutta ei vaikeaa. Ei nämä ole mitään avaruussukkuloita kuitenkaan. Jos olisin halunnut itä-Aasialaisen perhekulkuneuvon, jolla kuljetetaan koko suku ja joka voidaan huoltaa mm. kirveellä, olisin ostanut sellaisen. Valintojen maailma.

Minulle kun tuo mopoilu on muutakin kuin pelkkää ajamista. Nautin siitä ruuvaamisestakin, kunhan sitä ei tehdä ajokaudella. Uskallan tarttua myös BMW:n tarjoamiin teknisiin ongelmiin.

[Moto guzzi]

-"peruskunnostavat mieluummin edullisen 1970-1980 lukujen perus-Bemarin."

Just näin, eikä matka katkea.

[TreBiker]

Toinen Bemari alla ja ei sitten mitään muuta ole kuin kehuttavaa

Onneksi on olemassa vaihtoehtoja joka kukkarolle, niin voi valita mieleisensä pyörän.

[sammy76]

Tämä kyllä kiinostaisi kovasti *mutta täytynee odotella 3-4 vuotta että saadaan "päivitetty" versio josta suurimmat "lastentaudit" saatu pois

[pomppe1]

Tämä kyllä kiinostaisi kovasti *mutta täytynee odotella 3-4 vuotta että saadaan "päivitetty" versio josta suurimmat "lastentaudit" saatu pois

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

[pecha]

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

Yhden sormen vilkku - kuulemma perinjuurin vaikea käyttää

[fiuri]

Saatan olla kateellinen mutta kysympä silti: Kenelle nykybemarit suunnataan?

Miehille/Naisille joilla on jo kaikkea. Ja lonkat kestää vielä pyöränkyytiä. Tosin, saahan niitäkin rahalla uusia, titaanisia tietenkin

[sammy76]

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

voitaisiinko vielä odottaa hetki, veikkaisin että et itsekkään odota kyseisestä mallista olevan testejä/kokemuksia/takaisinkutsuja ?

mahdollisesti ensi-vuodenvaihteessa asiasta on enenpi kokemuksia, toivottavasti positiivisia.

[pomppe1]

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

voitaisiinko vielä odottaa hetki, veikkaisin että et itsekkään odota kyseisestä mallista olevan testejä/kokemuksia/takaisinkutsuja ?

mahdollisesti ensi-vuodenvaihteessa asiasta on enenpi kokemuksia, toivottavasti positiivisia.

Haa, mistä moinen takinkääntö? Hetki sitten vielä tiesit siinä olevan "lastentauteja", ja että niiden pois saaminen kestää 3-4 vuotta!

[Medi]

Kuka haluaa vääntää?

[pozo izquierdo]

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

Paha näitä uuden mallin lastentauteja on etukäteen speksata, mutta kyllä jäljet tietysti vähän pelottaa...

- ekat K 1200 LT:t hitsasi starttireleen kärjet kiinni, jos akun varaus heikko
- saman mallin perän heikkoudet alkuvuosina, helpotti hieman myöhemmin, kun vaihdettiin laakeritoimittajaa *ja / tai kokoonpanossakin alettiin ymmärtää auringontarkan shimmauksen päälle
- ekojen 1200 gessujen varashälytin imi pyörän akun tyhjäksi (ohjelmavika)
- alkusarjan K 1200 GT.stä katkesi kytkimen nesteletku jos pyörä pääsi kupsahtamaan oikealle kyljelleen. Tehdas äkkäsi sittemmin kolota sivukatetta sen verran, että moinen ongelma hävisi.
- saman mallin ruiskukartan päivitykset, jolla on-off -tyyppinen kaasu saatiin kaupunkiajoonkin sopivaksi
- sitten ne kuuluisat "Ei Wittu Starttaa" -ajonestorinkulan päivitykset moniinkin malleihin.
- uusien reikäperien alkuvuosien "ikuiset peräöljyt" -seikkailut, kunnes annettiin periksi ja edes tyhjennysproppu lisättiin.

Tässä nyt ihan tämmöinen pintaraapaisu vaan...Toivottavaa tietysti olisi, että ihminen ja BMW-insinööri oppisi aiemmista, joten tuskinpa ihan samoja sentään enää löytyy.
Ja tietysti toivotaan, ettei löytyisi mitään. Josko olisivat kerrankin saaneet kerralla valmiin tuotteen ulos hihnalta...

t. pozo

[pomppe1]

Ihan mielenkiinnosta, voisitko listata meille tämän pyörän "lastentaudit". Kiitos jo etukäteen!

"Sarkasmi on ironian alatyyppi.Sarkastisella kommentilla on aina uhri eli on olemassa henkilö, johon kommentti kohdistuu.
Sarkasmi on etenkin kirjoitetun huumorin muotona vaikea, sillä ilman sarkasmiin usein liittyvää ei-verbaalista viestintää sen ymmärtäminen voi olla vastaanottajalle hankalaa."

[ek@]

S1000RR:ssä ei kai lastentauteja ole ollut? Tässä uudemmassa K-sarjassa on jo harjoiteltu poikittaista moottoria märkäkytkimineen ja kutoskoneista bemarilla on autopuolelta rutkasti kokemusta. Kytkintä on modattu vuosien varrella ja tuossa lienee viimeisin tietotaito. Nykyinen K-sarjan laatikko on erittäin luotettava, joten eiköhän tuokin hyödy jo tehdystä kehitystyöstä. Telelever on ollut käytössä jo monta vuotta ja vastaava peräkonstruktio vielä pidempään.

Elektroniikka on asia erikseen, mutta eiköhän alihankkijoille ole kovat laatuvaatimukset EWS- ja K1300-sarjan hallintalaitesekoilujen jälkeen. Joku servomoottorilla kääntyilevä ajovalo ehkä vähän arveluttaa, mutta kai tuotakin on tarpeeksi testailtu.

En kyllä usko, että tuossa mitään pahempia murheita on odotettavissa.

[Bali Sunset]

Eilen tulleessa dokumentissa selvitetään hyvin markkinatalouden stragetia joka koskee niin hehkulamppuja,kännyköitä,autoja,moottoripyöriä tai yleensä mitä tahansa johon markkinatalous perustuu.

http://areena.yle.fi/video/1300049115642

[pecha]

Nykypäivänä on vielä sanotaanko hämmästyttävän paljon jotain 1980-luvun alkupuolen pyöriä ja jopa joitakin vanhempiakin yhä ajossa (siis varsinkin täällä meidän ikiomassa "veroparatiisissamme", missä kaikenmaailman raadotkin koitetaan ajaa vielä enemmän loppuun, ennen kuin niitä vaihdetaan!)

Olisi kyllä mielenkiintoista omistaa kristallipallo, jolla näkisi 25-30 vuoden päähän, ja kuinka monta hienoa elektroniikkaa tursuavaa 2011-mallin vehjettä silloin on vielä ajossa. Veikkaan, ettei tosiaankaan kovin montaa. Moottori ja voimansiirto on varmaan sinänsä paljon parempiakin kuin silloin ennen... mutta nimenomaan sähköpuoli (jota rupeaa olemaan ihan ympäri vehjettä) tekee noista jossakin vaiheessa sellaisia "korjaussarjoja", ettei se fiksaaminen enää kannata. Varsinkaan kun tuota puolta ei enää mitkään kyläsepät paljon laittele.

[j.virta]

Moottori ja voimansiirto on varmaan sinänsä paljon parempiakin kuin silloin ennen... mutta nimenomaan sähköpuoli (jota rupeaa olemaan ihan ympäri vehjettä) tekee noista jossakin vaiheessa sellaisia "korjaussarjoja", ettei se fiksaaminen enää kannata. Varsinkaan kun tuota puolta ei enää mitkään kyläsepät paljon laittele.

Se on totta että kyläsepät ei fiksaa. Mutta pyörän ruiskun, ja sytyksen elektroniikan osaava sälli vaihtaa tarvikkeisiin varsin kohtuu hinnalla. Kaiken muun saa analoogisesti tehtyä. Ei niitä 80-luvun vehkeitäkään ole järkeä tehtaan alkuperäisosilla korjailla. Täytyy vielä todeta että tällä hetkellä ainakin 25 vuotiaassa autossa ongelma on yleensä jossain muualla kuin motronicissa

Toinen juttu on mitä saastemääräykset sanoo noiden muokkaamisesta, vai tuleeko linnaa heti.

[pozo izquierdo]

Hieman tosiaan arveluttaa tämmöistä tee-se-itsemiestä tuo elektroniikan määrän kasvu nykypäivän kulkineissa.

Hyvä esimerkki oli erään tuttavani vajaa parivuotias 520 d, josta akku ökähti. Kaveri kun asuu hieman syrjäseuduilla ei päässyt samantien merkkikorjaamolle vaan osti uuden akun paikalliselta kyläsepältä. Seppä oli sen verran ajan tasalla, että tiesi, että ei nykyautoihin enää uutta akkua noin vain asennella. Akku pitää ensin "esitellä" auton tietojärjestelmälle. Akku jopa vaihdettiin siten, että auton sähköihin syötettiin jännitettä varasysteemistä eli virrat ei päässeet katkeamaan. Kumminkin seurauksena oli, että diagnoosipistoke, josta tuo uuden akun tieto olisi pitänyt systeemille kertoa oli pimentynyt.

No, tuttava lähti siitä kumminkin ajamaan. Auto kävi, mutta juuri mitkään muut järjestelmät ei. (Tai lasinpyyhkijät kylläkin paukahti päälle kun auton sammutti ja ne jäi veuhtomaan niin kauan kuin virtaa riitti) Seuraavaksi merkkikorjaamolle, joka ei myöskään voinut tehdä mitään kun ei diagnoosipistokkeeseen tullut sähköä. Tarkistivat myös sulakkeet, jotka olivat kuulemme ehjät. Varattiin aika isommalle remontille muutaman päivän päähän.

Tuttavaa asia kumminkin vaivasi ja niinpä auto BMW-sähköihin erikoistuneelle pikkupajalle, joka löysi sulakerasiasta palaneen 5A sulakkeen, jonka olisi speksien mukaan pitänyt olla 10A kokoinen. Eli tehtaalta tai joskus myöhemmin merkkikorjaamolta oli vahingossa lipsahtanut väärän kokoinen diagnostiikkapistokkeen sulake, joka oli ilmeisesti kärähtänyt siellä akkua ekan kerran vaihdettaessa.

Eli kyllä itse olen samoilla linjoilla pechan kanssa siitä, että mitä uudempi kulkine, sen epätodennäköisempää on sen liikkuminen enää parinkymmenen vuoden päästä. Itsellä on -94 mallinen 730, johon olen pariinkin kertaan vaihtanut akun omin nokin eikä ole tarvinnut kertoa millekään keskusvalvomolle yhtään mitään...
Toisena kulkineena on -92 mallinen Chevy Astro 4x4, josta ökähti ABS-yksikkö (jo toisen kerran). Uusia osia ei enää saa, mutta onneksi peruskunnostettuja vielä löytyi Jenkeistä.
Noissa -90 luvun alun vehkeissä on kyllä jotain älytekniikkaa niissäkin, mutta ei vielä niin paljon, etteikö niille omatoiminäprääjäkin jotain osaisi tehdä.
Nykyautolle (tai mopolle) ei ilman asentajakoulutusta paljoa tehdä. Ehkä korkeintaan rengas vaihdetaan ja bensaa lisätään...

Mietin vaan samaa kuin pechakin, että mahtaisikohan sitä nyt ostettu auto ylipäänsä olla kulkukunnossa parinkymmen vuoden kuluttua, vai onko ne ohjelmoitu vähän kuin nykyajan mustesuihkuprintterit kuten näimme siinä YLE:n hehkulamppuohjelmassa. Eli kymmenen vuoden kuluttua loppuu patterit siitä tai tästä elektroniikapalikasta ja uusia ei enää saa.

Onhan nää puimureiden ABS-yksikötkin jo hyvä muistutus kuolevaisuudesta vaikka nekään ei ihan hirveän huippuelektroniikkaa ole. Ovat vain tehty hankaliksi korjailla...(ja jarrujen kysessä ollen varmaan ihan syystäkin)

t. pozo

[pecha]

Ruiskusta ja ABSeista olisin melkeinpä vähiten huolissani. Paljon enemmän sai esimerkiksi kaasareiden aikakaudella ropata polttoainepuolta.

Nekin tokin on elektroniikkaa sisältäviä vimpaimia. Mutta ne on olleet jo hyvinkin pitkään käytössä esim. nelipyöräpuolella, ja niiden käytössä ilmenevät vaivat on tiedossa, sekä fiksattu (tai ainakin pitäisi olla). Laskin juuri että olen ruiskupyörillä ajanut lähemmäs parisataa tonnia, ei yhtään ruiskuvikaa missään niistä, kertaakaan. Hyvin tuntuu pelittävän.

Ihmetyttää lähinnä nämä race-abs-luistonesto-keulimisenesto-ajonesto-sähköjousitus-canväylä-ajotietokone-gps-sähköpleksi-vimpaimet. Pyörät, jotka on ladattu ihan turvoksiin elektroniikkaa. Jos se rupeaa ajan myötä poikimaan hieman sieltä täältä, niin mitäs sitten, vietkö sitä koko ajan jonnekin diagnosointilaitteen hellään huomaan?

Voihan se olla, että kaikki sähköt pelittääkin niin kauan kuin kamppeella nyt muuten on elinkaarta olemassa. Jonkun ajan päästä lienemme viisaampia - vielä ei pysty sanomaan, koska tämä elektroniikalla täyttäminen tuntuu alkaneen tässä mittakaavassa vasta ihan joitakin vuosia sitten.

[C-A-D]

On tuo elektroniikka metkaa. Yksi entisistä kotiloista - Nissan-merkkinen katastrofi keksi aika ajoin alkaa vaatia radion turvakoodia. Sitähän se tietenkään ei hyväksynyt - eikä kuulemma pitänyt olla edes mahdollista tuota syöttää. Autokeskuksen sähköasentaja tuota ensin yritti yhden päivän ratkaista. En tiedä mitä teki, mutta hain auton pois kun ilmoittivat, että pitää varata aika perusteellisempaan remonttiin, jossa vaihdetaan herra ties mikä keskustietokone. Kun en kykene kovin monimutkaiseen ajatteluun, niin piti tyytyä perinteiseen kun radiottomuus turhautti. Akku siis irti ja hetken päästä kiinni. Hetken päästä mölytoosa pelitti ilman ongelmia. Sama vaiva jatkui eri muodoissaan koko sen kärsimysnäytelmän, jonka kyseisen häkkyrän kanssa näyttelin. Nykyinen "Jenkki-sitikka" puolestaan vietti pajalla päivän kun keksi kesken kovimpien pakkasten antaa vikailmoituksen "Check engine". Pysäytin huoltoaseman pihaan ja tarkastin, että moottori on tallella. Pajalla sitten OBD tiesi analyyttisesti kertoa, että vikailmoitus oli "tuntematon vika vikailmoituksia antavassa järjestelmässä". Hitto miten kalliilta kuulostava häiriö.... * Onneksi kyseinen vika hävisi resetoimalla. Se miten saivat tietokoneen resetoinnin jälkeen sen opetettua taas sen verran sivistyneeksi, että katsastukseen menossa olevasta autosta saatiin hyväksyttävät päästöarvot onkin jo toinen tarina. Siihen meni toinen päivä ja puoli tankillista bensiiniä.

Onhan tää tekniikka ja elektroniikka hienoa ja varmaan pääsääntöisesti toimii. Väitän kuitenkin, että valtaosa näistä merkkiliikkeiden "mekaanikoista" on kyllä hyvin kädettömiä noissa ilmenevien vikojen kanssa. Tuosta helposti aiheutuu aika kalliitakin korjauskokeiluja - tietty kuluttan kukkarolla.

[j.virta]

Seppä oli sen verran ajan tasalla, että tiesi, että ei nykyautoihin enää uutta akkua noin vain asennella. Akku pitää ensin "esitellä" auton tietojärjestelmälle. Akku jopa vaihdettiin siten, että auton sähköihin syötettiin jännitettä varasysteemistä eli virrat ei päässeet katkeamaan.

Kyllä nyt on niin vahvaa urbaania legendaa että alligaattorit vessanpytyissä on pientä Akkuliikkeet kyllä varmasti ovat hyvillään tästäkin tarinasta. Asiakkaat kun eivät uskalla kullastaan johtoja irrottaa ei voi pattereita biltemasta/motonetistä hakea.

Excide 12 volttia päivää ei paljon esittelyjä kaipaa. Jos puhuttu kieli olisi jotain muuta kuin 12 volttia voisi tulkkia ja opetusta kaivatakin.

Syy miksi akku halutaan vaihtaa johtojen päässä on että radio kanavat, automaattilaatikon "oppima ajotyyli" jne pysyvät muistissa. Katkeaminen aiheuttaa että auto on kuin tehtaalta tullessa, täytyy opettaa uudelleen. Käyttäytyy eritavalla, niin täytyyhän sen rikki olla.

Mutta juu uusissakin autoissa sattuu omituisia asioita niinkuin sulakkeiden palamisia ja johtojen katkeamisia. Mikä on harmittavaa niin nykyään on kyllä kieltämättä hankalampi arvioida mitä se voi auton käytöksessä aiheuttaa. Ja varsinkin huonot akut ja lataukset aiheuttavat aivan käsittämättömiä ongelmia.

ABS yksikkö on aika hyvä esimerkki. Jos ja kun se omasta 2004 moposta joskus antautuu on vaihtoehdot ebaystä käytetty tai koko rimpulan poistaminen ja jarrujen muuttaminen perinteisiksi. Jälkimmäinen tapa mielestäni ihan hyväksyttävä tapa korjata pyörää kun abs-yksikkö maksaa varaosana 25% mopon hinnasta.

[Nitrous]

Hieman tosiaan arveluttaa tämmöistä tee-se-itsemiestä tuo elektroniikan määrän kasvu nykypäivän kulkineissa.

Hyvä esimerkki oli erään tuttavani vajaa parivuotias 520 d, josta akku ökähti. Kaveri kun asuu hieman syrjäseuduilla ei päässyt samantien merkkikorjaamolle vaan osti uuden akun paikalliselta kyläsepältä. Seppä oli sen verran ajan tasalla, että tiesi, että ei nykyautoihin enää uutta akkua noin vain asennella. Akku pitää ensin "esitellä" auton tietojärjestelmälle. Akku jopa vaihdettiin siten, että auton sähköihin syötettiin jännitettä varasysteemistä eli virrat ei päässeet katkeamaan. Kumminkin seurauksena oli, että diagnoosipistoke, josta tuo uuden akun tieto olisi pitänyt systeemille kertoa oli pimentynyt.

No, tuttava lähti siitä kumminkin ajamaan. Auto kävi, mutta juuri mitkään muut järjestelmät ei. (Tai lasinpyyhkijät kylläkin paukahti päälle kun auton sammutti ja ne jäi veuhtomaan niin kauan kuin virtaa riitti) Seuraavaksi merkkikorjaamolle, joka ei myöskään voinut tehdä mitään kun ei diagnoosipistokkeeseen tullut sähköä. Tarkistivat myös sulakkeet, jotka olivat kuulemme ehjät. Varattiin aika isommalle remontille muutaman päivän päähän.

Tuttavaa asia kumminkin vaivasi ja niinpä auto BMW-sähköihin erikoistuneelle pikkupajalle, joka löysi sulakerasiasta palaneen 5A sulakkeen, jonka olisi speksien mukaan pitänyt olla 10A kokoinen. Eli tehtaalta tai joskus myöhemmin merkkikorjaamolta oli vahingossa lipsahtanut väärän kokoinen diagnostiikkapistokkeen sulake, joka oli ilmeisesti kärähtänyt siellä akkua ekan kerran vaihdettaessa.

Eli kyllä itse olen samoilla linjoilla pechan kanssa siitä, että mitä uudempi kulkine, sen epätodennäköisempää on sen liikkuminen enää parinkymmenen vuoden päästä. Itsellä on -94 mallinen 730, johon olen pariinkin kertaan vaihtanut akun omin nokin eikä ole tarvinnut kertoa millekään keskusvalvomolle yhtään mitään...
Toisena kulkineena on -92 mallinen Chevy Astro 4x4, josta ökähti ABS-yksikkö (jo toisen kerran). Uusia osia ei enää saa, mutta onneksi peruskunnostettuja vielä löytyi Jenkeistä.
Noissa -90 luvun alun vehkeissä on kyllä jotain älytekniikkaa niissäkin, mutta ei vielä niin paljon, etteikö niille omatoiminäprääjäkin jotain osaisi tehdä.
Nykyautolle (tai mopolle) ei ilman asentajakoulutusta paljoa tehdä. Ehkä korkeintaan rengas vaihdetaan ja bensaa lisätään...

Mietin vaan samaa kuin pechakin, että mahtaisikohan sitä nyt ostettu auto ylipäänsä olla kulkukunnossa parinkymmen vuoden kuluttua, vai onko ne ohjelmoitu vähän kuin nykyajan mustesuihkuprintterit kuten näimme siinä YLE:n hehkulamppuohjelmassa. Eli kymmenen vuoden kuluttua loppuu patterit siitä tai tästä elektroniikapalikasta ja uusia ei enää saa.

Onhan nää puimureiden ABS-yksikötkin jo hyvä muistutus kuolevaisuudesta vaikka nekään ei ihan hirveän huippuelektroniikkaa ole. Ovat vain tehty hankaliksi korjailla...(ja jarrujen kysessä ollen varmaan ihan syystäkin)

t. pozo

Tää oli ihan loistava!!! Kiitos päivän piristyksestä. *Tikahtuu nauruun* Pitääkin kopioida tämä teksti talteen ja viedä töissä kahvihuoneen pöydälle.

[j.virta]

Onhan tää tekniikka ja elektroniikka hienoa ja varmaan pääsääntöisesti toimii. Väitän kuitenkin, että valtaosa näistä merkkiliikkeiden "mekaanikoista" on kyllä hyvin kädettömiä noissa ilmenevien vikojen kanssa. Tuosta helposti aiheutuu aika kalliitakin korjauskokeiluja - tietty kuluttan kukkarolla.

Tää on kyllä totta. Tosiasia kun on että siellä on mekaanikkoina ne kyläsepät, ja pitäisi ymmärtää elektroniikasta ja ohjelmista jotain. Vikoja haetaan arpomalla vaihdettavia osia yksi kerrallaan.

Tuli vielä mieleen tuohon akkuepisodiin, että ensimmäinen ohje vian sattuessa sille samalle autolle, josta ehdottomasti ei saa sähköä katkaista akkua vaihdettaessa, on akun navan irrottaminen piuoleksi tunniksi

[Kotarikuski]

Tuo Bemun akunvaihtojuttu on totta. 500-sarjassa kuormitetaan laturia moottorijarrutuksessa ja sähkö tuupataan akkuun. Kiihdytyksessä taas laturia ei kuormiteta, jolloin saadaan muutama kW takapyöriin. Tästä sinänsä fiksusta "minihybridi"-käytöstä johtuu että akkua ei pidetä aivan täynnä vaan jonkin verran vajaana.

Siksi siinä ei kannata käyttää muuta kuin AGP-akkuja joka sietää tavallista akkua paremmin vajaalatinkia.

Akun koko on tosiaan myös ohjelmoitava. Ja myös akun vaihto pitää kertoa, katkaistiinpa sähköt tai ei. Huolto väittää että siinä on hieno diagnostiikka joka valvoo varaustilaa ja ymmärtää vanhenevan akun päälle.

Käytännössä siinä käy niin että jos ostat akun muualta kuin merkkiliikkeestä, joudut maksamaan sakot merkkiliikkeeseen (uudelleenohjelmointi). Jos hankit erikokoisen kuin alkuperäinen, on sakot kolminkertaiset. Omani on jo käynyt kolmesti sakkohuollossa, mutta silti se keksii tyhjentää akun täysin (napajännite alle 3V) aina silloin tällöin. Huomenna taas viedään ihmeteltäväksi.

Näyttää epäilyttävästi siltä että kun viet vehkeen korjaamolle niin siellä ymmärretään korjata vain ne viat joista diagnostiikka kertoo. Karrikoidusti, jos pyöränpulteista on vain yksi jäljellä niin puuttuvia ei älytä ruuvata paikalleen ellei tietokone sitä kerro (itse sanoivat että toimivat diagnostiikan ohjeiden mukaan).

[Nitrous]

Näyttää epäilyttävästi siltä että kun viet vehkeen korjaamolle niin siellä ymmärretään korjata vain ne viat joista diagnostiikka kertoo. Karrikoidusti, jos pyöränpulteista on vain yksi jäljellä niin puuttuvia ei älytä ruuvata paikalleen ellei tietokone sitä kerro (itse sanoivat että toimivat diagnostiikan ohjeiden mukaan).

Tuokin on totta, mutta mielestäni isompi ongelma on, että niitä diagnostiikasta luettuja virheitä ei osata tulkita huollossa oikein. Yhtenä yleisenä esimerkkinä ilman massavirta-anturin viat tulkitaan monesti lambda-anturin, polttoainesuutinten tai moottorinohjausboksin viaksi. Pahimmillaan vaihdetaan muutamalla tonnilla elektroniikkaa, kun vika on vitosen anturissa.

Tuo minihybridi selittääkin säätöä akun kanssa tuossa pozon tekstissä.

[C-A-D]

Näyttää epäilyttävästi siltä että kun viet vehkeen korjaamolle niin siellä ymmärretään korjata vain ne viat joista diagnostiikka kertoo. Karrikoidusti, jos pyöränpulteista on vain yksi jäljellä niin puuttuvia ei älytä ruuvata paikalleen ellei tietokone sitä kerro (itse sanoivat että toimivat diagnostiikan ohjeiden mukaan).

Tuokin on totta, mutta mielestäni isompi ongelma on, että niitä diagnostiikasta luettuja virheitä ei osata tulkita huollossa oikein. Yhtenä yleisenä esimerkkinä ilman massavirta-anturin viat tulkitaan monesti lambda-anturin, polttoainesuutinten tai moottorinohjausboksin viaksi. Pahimmillaan vaihdetaan muutamalla tonnilla elektroniikkaa, kun vika on vitosen anturissa.

Tuo minihybridi selittääkin säätöä akun kanssa tuossa pozon tekstissä.

Ja herranjestas, että on saatu monimutkainen hässäkkä aikaiseksi sen muutaman sadan (laturilta vapautuvan) Watin / kiihdytyksenaikaisen lisätehon vuoksi. On siinä sähkö-insinööri Helmut saanut varmaan onnistumisen elämyksen. Sitä vaan en ymmärrä miksi se akku pitää pitää vajaana / moottorijarrutuksessa sinne tuupata keskivertoa enempää. Miksi vaan ei katkaista latausta kiihdytyksen ajaksi? Laturin / lataussäädön logiikkaanhan vuodesta kypärä ja kivi on kuulunut "automaagisesti" paikata hetkellisesti tyhjentyvä akku lisälatauksella kun siihen mahdollisuus taas on?

[pozo izquierdo]

Sitä vaan en ymmärrä miksi se akku pitää pitää vajaana / moottorijarrutuksessa sinne tuupata keskivertoa enempää. Miksi vaan ei katkaista latausta kiihdytyksen ajaksi? Laturin / lataussäädön logiikkaanhan vuodesta kypärä ja kivi on kuulunut "automaagisesti" paikata hetkellisesti tyhjentyvä akku lisälatauksella kun siihen mahdollisuus taas on?

Jospas siellä Bemutehtaalla sähköinssi Helmutin huonetoverina on Günther-jarruvastaava, ja yhdessä kaverukset on keksineet, että kun sitä laturia oikein ankarasti moottorijarrutuksen yhteydessä kuormitetaan (siis sen vajaaksi jätetyn akun lataamiseen) niin sehän säästää jarrupaloja.

Vähän niinkuin kuormureiden pakokaasujarru! *


t. pozo



PS. Kotarikuskille kiitoksia urbaanilegendan vahvistamisesta. Meinasin jo soittaa tuolle tuttavalleni, että oliko keksinyt koko jutun omasta päästään...

[j.virta]

Juu uskottava se on. Ei tullut "hybridit" mieleenkään. Tuli luultua että oma 5 vuotias 500nen olisi "nykyaikainen". Vaan eihän se ole alkuunkaan . Siitä tuli ihan tehtaan manuaalista luettua ohjeet akunvaihtoon (->2007). Käskettiin irrottaa miinusnapa, plusnapa, kiinnike ja kiinnittää päinvastaisessa järjestyksessä.

Tuon urbaanin legendan että nykyautoista pitäisi akku vaihtaa "lennossa" olen akkuliikkeestä kuullut ensimmäisen kerran reilusti yli 10 vuotta sitten

Polttoainetaloutta tuolla laturikikkailulla lähinnä haetaan, ei niinkään huipputehoja. Eli akussa täytyy olla jarruttaessa tilaa ladata, jotta voidaan myöhemmin purkaa tyhjemmäksi ja samalla säästää tipan tai kaksi. Saattaa toki akkuja kulua enemmän kuin polttoainetta säästetään, mutta akkukulutus ei vaikuta auton verotukseen

[terottaja]

Tästä kaikesta saamma syyttää EU virkamiehiä, jotka ovat keksineet CO2 päästönormit....

Bemarin Helmutit (vai oliko ne Hemulit) ja Günterit ovat keksineet pienentää CO2 päästöjä uudemmissa autoissaan juurikin sillä konstilla, että jarrutuksessa ladataan akkua ja otetaan sitten 'jarrutusvirtaa' sähkölaitteille normaalissa ajossa jolloin laturi ei kuormita moottoria pienentäen polttoaineen kulutusta.
Joskus kyllä tuntyy vähän siltä, että suunnitteluhuone on ollut täynnä siirtotyöläisiä.

Kannattaa verrata bemareiden päästöjä minkä tahansa muun vastaavan tehoisen auton päästöihin.

Systeemihän on itseasiassa mukaelma KERS-järjestelmästä.

Seuraavaksi sitten vaan kehitellään tuo 'KERS' mopoihin sopivaksi.

[lämmittäjä]

Mielikuva Bemun laadusta on ollut että bemulla ajetaan tuhansia jopa satojatuhasia kilometrejä ilman ongelmia.Mutta näköjään bemuakin joutuu siinä välissä korjaamaan jotta sillä pystyy ajamaan tuhansia ja tuhansia kilometrejä.

[Jussiboy]

Uusissa ja takuunalaisissa vehkeissä on aina ollut (viimeiset 15 vuotta) sellaisia vikoja, joita ei muka pystytä hoitamaan muualla kuin merkkikorjaamoissa. Kuitenkin mystisesti nyt ja tulevaisuudessa takuuajan jälkeiset korjaukset onnistuvat myös asiaan perehtyneissä pienkorjaamoissa usein jopa paremmin ja ainakin paljon halvemmalla kuin merkkikorjaamoissa. Eli takuuajan jälkeisten erikoisosaamista vaativien huoltojen tekemiselle on markkinarako jolle löytyy aina uusia yrittäjiä. Esim. moottorielektroniikkaan, komponenttien uudelleen koodaukseen ja sähkö-automaattilaatikoihin yms. ympärille tulee kokoajan uusia yrittäjiä, joilla on asiantuntemus uusista viosta (usein näillä henkilöillä on takanaan tehtaankoulutus).
Ei ole mitään ongelmaa tulevaisuudessakaan etteikö Suomessa voitaisi pitää Euroopan vanhinta autokalustoa liikenteessä