Kevät ja akut sipissä

[naukkis]

Eli pitänee tehdä ihan oma threadi akkujen talvisäilytykselle koska geeliakut ovat nykyisin yleisiä ja niitä hoidetaan kuten avoimia happoakkuja eli aivan väärin.

Eli tavallinen avoin happoakku on latauksen kannalta helppo, ylilataus vain haihduttaa akusta vettä jota on akussa ylimääräistä ja sitä voi myös lisätä tarvittasssa. Geeliakussa sen sijaan geelissä olevan veden alkaessa haihtua ylilatauksessa samalla akun kapasiteetti ja virranantokyky laskee samassa suhteessa, eli jo yksi riittävän pitkä ylilataus tappaa akun ihan täysin.

Tuollainen suljettu geeliakku on huoltovapaa myös talvella, eli jos se on irrallaan ts. mikään ei siitä virtaa vie ei sitä pidä ladatakaan koska akun ominaispiirrre on että se ei juuri purkaudu itsekseen.

Geeliakkua ei pidä pistää ylläpitolaturiin se pilaa sen.

Geeliakkua ei pidä ladata ikinä missään tilanteessa pitkään vaikka laturi olisi kuinka pieni vain. Aina pitää tietää akun kapasiteetti ja latausvirta ja ladata maksimissaan vain akku täyteen. Jos ei tiedä akun varaustilaa varmasti niin ei kannata edes yrittää ladata täyteen, esimerkiksi 10Ah akulle puolen tunnin lataus tavallisella 4A laturilla saa akkuun niin paljon virtaa että käyntiinlähdön ei pitäisi olla ongelma.

Tavalliselle lyijyakulle tehty laturi ei osaa lopettaa latausta geeliakulla oikeaan kohtaan, eli käytännössä kaikki laturit ylilataavat geeliakkua pidemmällä latausajalla.

[Utah]

eli käytännössä kaikki laturit ylilataavat geeliakkua pidemmällä latausajalla.

Minusta kylläkin Ctek ym. älylaturit lopettaa latauksen kokonaan kun akun napajännite on riittävä eli akku on täynnä, myös geeliakulla. Sen voisi siis pitää kiinni vaikka koko ajan, lataus alkaa vasta jos jännite putoaa tietyn rajan alle. Oikeastaan muita latureita ei kannata edes käyttää.

Koko talven seisonut Bilteman huoltovapaa (ei-geeli) akku oli vielä täydessä latingissa 12,76V ilman latauksia. Eipä tollaseen huoltovapaaseen (=mahdoton huoltaa) akkuun mitään vettä pysty lisäämään, eikä tarttekaan.

[scuuba]

avoimia happoakkuja
tavallinen avoin happoakku
Geeliakussa sen sijaan
Tuollainen suljettu geeliakku on huoltovapaa myös talvella
Tavalliselle lyijyakulle tehty

Pilk viil nus sen verran että huoltovapaat happoakut/ VRLA, ja huoltovapaat happoakut jossa happo imeytettynä lasikuitumattoon/ AGM, on kans edelleen hyvin yleisiä akkutyyppejä.

[scuuba]

Geeliakkua ei pidä pistää ylläpitolaturiin se pilaa sen.

Ylläpitojännitteet, baut:
Tavis happo 13.2V
Huoltovapaa 13.1V
AGM 13.6V
Geeli 13.2V

Miksi ylläpitolaturi pilaisi geeliakun?
Varsinkaan kun siinä nimenomaan on täysin sama ylläpitojännite kuin täysin perus avoimessa happoakussa?

[naukkis]

Miksi ylläpitolaturi pilaisi geeliakun?
Varsinkaan kun siinä nimenomaan on täysin sama ylläpitojännite kuin täysin perus avoimessa happoakussa?

Geeliakuille on omat ylläpitolaturinsa jotka vain pyrkivät säilyttämään akun napajännitteen, ts eivät tee mitään. Normi itsepurkautuvalle akulle tehty ylläpitolaturi lataa sykleissä akkua sen napajännitteen vaihtelun mukaan ja se ei toimi geeliakulla joka on täynnä mutta lataussykli aktivoituu silti haihduttamaan nestettä geelistä turhanpäiten.

Sama myös aivan tavallisessa latauksessa, eli normaali laturi ei katkaise geeliakulla latausta vaan kiehuttaa sitä turhanpäiten. Eli itse geeliakun lataus onnistuu aivan samoin kuin avoimienkin akkujen aivan tavallisilla latureilla mutta akkua ei pidä jättää laturiin vaan katkaista lataus kun akku on suurinpiirtien täynnä.

Ja geeliakun lyijyssä on erilaiset lisäaineet verrattuna tavalliseen nesteakkuun, tavallinen nesteakku purkautuu itsekseen paljon enemmän kuin geeliakku, geeliakun ei pitäisi tuollaisessa puolen vuoden seisomisessa tarvita ensimmäistäkään latausta ellei jokin ulkopuolinen kuorma kuluta siitä virtaa. Eli irrrallaan ollessaan se ei tarvitse talven aikana ylimääräisiä latailuja, ja aina kun geeliakkua ladataan niin on vaarana turhaa veden keittämistä joten sitä ei kannata varmuuden vuoksi harrastaa.

[pecha]

Saanko nyt kuitenkin veikata, että akkujen ´tappotilastoissa´ paljon ylilataavia ylläpitolatureita korkeammalla on pyöränsä syksyllä talliin unohtavat käyttäjät, joiden akut eivät saa ikinä minkäänlaista ulkoista latausta, ja viettävät pahimmillaan myös koko talven kytkettyinä pyörän sähköjärjestelmään.

Henk.koht. taidan sitä paitsi tarvita vielä hieman lisää uskonvahvistusta noiden ylilataavien ylläpitolatureiden olemassaolon osalta.

[SAM66]

Henk.koht. taidan sitä paitsi tarvita vielä hieman lisää uskonvahvistusta noiden ylilataavien ylläpitolatureiden olemassaolon osalta.

Eihän ylläpitovaraaja voi ylivarata!?
ylläpitovaraaja pitää jännitteen akulla jatkuvasti likellä tuota 2,3V / kenno elikkäs näissä ympyröissä alle tuon 13,8V. Ylläpitovaraaja ei myöskään katko varausta vann on kokoajan päällänsä. Nooh tuohon helpotusta ettei noi halpisvaraajat vaikka katkovatkin ja jännite sahaa ajavat varmasti kyllä asiansa.
Nimim "Mistään Mitään Tiedä"

[HiTec]

Geeliakuille on omat ylläpitolaturinsa jotka vain pyrkivät säilyttämään akun napajännitteen, ts eivät tee mitään.

Tällöin noille geeli-akuille on varmaan myös ajoneuvoissa omat laturinsa ettei ne "normilaturit" vain pääsisi ajonkaan aikana geeliä kuivaksi keittämään

Saahan sitä höpäjätä, mutta Ctek syksyllä kiinni ja keväällä irti = no probs, akkutyypistä riippumatta. Ja tämä on omasta kokemuksesta, useiden vuosien ja useiden eri akkujen kohdalla

[scuuba]

Geeliakuille on omat ylläpitolaturinsa jotka vain pyrkivät säilyttämään akun napajännitteen, ts eivät tee mitään.

Tällöin noille geeli-akuille on varmaan myös ajoneuvoissa omat laturinsa ettei ne "normilaturit" vain pääsisi ajonkaan aikana geeliä kuivaksi keittämään

Its as toi on joissakin ajoneuvoissa ongelma. Eli tavallinen latausjännite on sen verran "korkee" ett geeliakku (latausjännite ~14.1V) ei tykkää vaan kuolee normikäytössä parissa kuukaudessa.

Kun sitten taas tavis happo (~14.5V), huoltovapaat (jopa yli 16V) ja AGM (~15V), kestää paljon paremmin "tavallista" latausjännitettä.

[naukkis]

Eihän ylläpitovaraaja voi ylivarata!?
ylläpitovaraaja pitää jännitteen akulla jatkuvasti likellä tuota 2,3V / kenno elikkäs näissä ympyröissä alle tuon 13,8V. Ylläpitovaraaja ei myöskään katko varausta vann on kokoajan päällänsä. Nooh tuohon helpotusta ettei noi halpisvaraajat vaikka katkovatkin ja jännite sahaa ajavat varmasti kyllä asiansa.
Nimim "Mistään Mitään Tiedä" *

Ei se noin toimi. Tavallinen lyijyakku laskee varaustilaansa vaikka akuissa olisi kokoajan 13V laturin toimesta. Täysi varaustila vaatii aina välillä lämpötilasta riippuvaisen latausjännitteen 13,8-15V jota ei voi pitää kokoaikaa käytössä koska akku kiehuisi kuiviin.

Geeliakulla homma ei toimi koska täyden varaustilan jännite on niillä karvan alhaisempi, joka lataussykli varaa yli ja huonontaa akkua, ja koska akku ei itsessään purkaudu ylimääräinen lataus on täysin turhaa.

Geeliakkujen ylläpitolaturit toimivat noin että pitävät jonkun vakiojännitteen akkujen napojen välillä, ts ne eivät lataa akkua ollenkaan, ainoastaan estävät ulkopuolisen kuorman tyhjentämästä akkua, täysin turhaa irrallaan olevalle akulle.

[SAM66]

Eihän ylläpitovaraaja voi ylivarata!?
ylläpitovaraaja pitää jännitteen akulla jatkuvasti likellä tuota 2,3V / kenno elikkäs näissä ympyröissä alle tuon 13,8V. Ylläpitovaraaja ei myöskään katko varausta vann on kokoajan päällänsä. Nooh tuohon helpotusta ettei noi halpisvaraajat vaikka katkovatkin ja jännite sahaa ajavat varmasti kyllä asiansa.
Nimim "Mistään Mitään Tiedä" *

Ei se noin toimi. Tavallinen lyijyakku laskee varaustilaansa vaikka akuissa olisi kokoajan 13V laturin toimesta. Täysi varaustila vaatii aina välillä lämpötilasta riippuvaisen latausjännitteen 13,8-15V jota ei voi pitää kokoaikaa käytössä koska akku kiehuisi kuiviin.

Geeliakulla homma ei toimi koska täyden varaustilan jännite on niillä karvan alhaisempi, joka lataussykli varaa yli ja huonontaa akkua, ja koska akku ei itsessään purkaudu ylimääräinen lataus on täysin turhaa.

Geeliakkujen ylläpitolaturit toimivat noin että pitävät jonkun vakiojännitteen akkujen napojen välillä, ts ne eivät lataa akkua ollenkaan, ainoastaan estävät ulkopuolisen kuorman tyhjentämästä akkua, täysin turhaa irrallaan olevalle akulle.

Tämän minä tiedän varmasti
Vaikka akku (lyijyakku) tekniikasta riippumatta (AGM, GEL, Vesi) olisi irti kytketty kaikista kuormista tapahtuu siinä itse purkausta.
Tuo itsepurkaus riippuu sitten akun varastointilämpötilasta ja myös akun puhtaudesta. Itsepurkaus määrä liikkunee siinä 4-12% /kk. Puhdaslyijyakuilla jopa huomattavasti pienempi.
Että näin

[naukkis]

Puhdaslyijyakuilla jopa huomattavasti pienempi.

Geeliakkuhan on puhdaslyijyakku, ei purkaannu juurikaan itsekseen mutta lakkaa nopeasti ottamasta varausta vastaan täysin tyhjillään.

[Vonikka]

Saanko nyt kuitenkin veikata, että akkujen ´tappotilastoissa´ paljon ylilataavia ylläpitolatureita korkeammalla on pyöränsä syksyllä talliin unohtavat käyttäjät, joiden akut eivät saa ikinä minkäänlaista ulkoista latausta, ja viettävät pahimmillaan myös koko talven kytkettyinä pyörän sähköjärjestelmään.

Vuodesta 03 joka vuosi pyörä säilytetty akku kiinnitettynä pyörässä ja kerran talvessa käytetty lämpimäksi niin tarvi turhaan irrotella ja latailla

[tk100]

Saanko nyt kuitenkin veikata, että akkujen ´tappotilastoissa´ paljon ylilataavia ylläpitolatureita korkeammalla on pyöränsä syksyllä talliin unohtavat käyttäjät, joiden akut eivät saa ikinä minkäänlaista ulkoista latausta, ja viettävät pahimmillaan myös koko talven kytkettyinä pyörän sähköjärjestelmään.

Henk.koht. taidan sitä paitsi tarvita vielä hieman lisää uskonvahvistusta noiden ylilataavien ylläpitolatureiden olemassaolon osalta.

Tuolla akku kiinni sähköjärjestelmässä menetelmällä ilman ylläpitoa on nyt kuudes kausi menossa samalla akulla. Vähän hyytymisen merkkejä keväällä osoitti, mutta kyllä se taas virkisty kun alkoi ajeleen. Ei talvi akulle mitään tee, jos se ei pääse liian tyhjäksi. Olisi se tietty hyvä irroittaa, jos sattuu talven aikana tuleen oikkari.

[naukkis]

Saanko nyt kuitenkin veikata, että akkujen ´tappotilastoissa´ paljon ylilataavia ylläpitolatureita korkeammalla on pyöränsä syksyllä talliin unohtavat käyttäjät, joiden akut eivät saa ikinä minkäänlaista ulkoista latausta, ja viettävät pahimmillaan myös koko talven kytkettyinä pyörän sähköjärjestelmään.

Henk.koht. taidan sitä paitsi tarvita vielä hieman lisää uskonvahvistusta noiden ylilataavien ylläpitolatureiden olemassaolon osalta.

Noinhan sitä tulee itse ja kavereiden mopot säilöttyä, tässähän se pisti silmään kun kauhea määrä talvisäilytyksen jälkeen kuolleita vuoden vanhoja Yuasan geeliakkuja alkoi olemaan threadissa jos toisessa, ja nimenomaan niiden osalta jotka ovat omasta mielestään hoitaneet akkuja hyvin.....

[pecha]

Tämän väittämän nielaiseminen, anteeksi vaan kovasti, vaatisi kuitenkin vähän painavampia todisteita, kuin että sinusta nyt kovastipaljon tuntuu siltä, että asia on näin.

Väittämäsi on jokseenkin 180 astetta ns. yleistä käsitystä vastaan, eikä sitä tue esim. mp-maahantuojien huolto-ohjeet.

Esimerkiksi jonkun akkuvalmistajan julkaisema ohje tästä aiheesta olisi jotain.

Ja mitä tulee siihen pyörässä kiinni / sähköjärjestelmässä kiinni talvisäilyttämiseen, niin antaa mennä vaan, jos siltä tuntuu. Ei se varmastikaan ole kuolinisku jokaiselle akulle, ainakaan yhdessä talvessa. Mutta sekin kuitenkin on juuri täsmälleen päinvastoin kuin mitä näiden kanssa ihan selkokielisesti neuvotaan tekemään, joten jos näin meneteltyäsi löydät akkusi kuolleena keväällä, syyllistä ei tarvi kaukaa etsiä.

Edelleen väitän, että yhden tai toisen sortin laiminlyöminen talvikaudella on se, mikä akkukauppaan tuo eniten kassavirtaa juuri tähän aikaan.

[scuuba]

Miksi ylläpitolaturi pilaisi geeliakun?
Varsinkaan kun siinä nimenomaan on täysin sama ylläpitojännite kuin täysin perus avoimessa happoakussa?

Geeliakuille on omat ylläpitolaturinsa jotka vain pyrkivät säilyttämään akun napajännitteen, ts eivät tee mitään. Normi itsepurkautuvalle akulle tehty ylläpitolaturi lataa sykleissä akkua sen napajännitteen vaihtelun mukaan ja se ei toimi geeliakulla joka on täynnä mutta lataussykli aktivoituu silti haihduttamaan nestettä geelistä turhanpäiten.

Sama myös aivan tavallisessa latauksessa, eli normaali laturi ei katkaise geeliakulla latausta vaan kiehuttaa sitä turhanpäiten. Eli itse geeliakun lataus onnistuu aivan samoin kuin avoimienkin akkujen aivan tavallisilla latureilla mutta akkua ei pidä jättää laturiin vaan katkaista lataus kun akku on suurinpiirtien täynnä.

Ja geeliakun lyijyssä on erilaiset lisäaineet verrattuna tavalliseen nesteakkuun, tavallinen nesteakku purkautuu itsekseen paljon enemmän kuin geeliakku, geeliakun ei pitäisi tuollaisessa puolen vuoden seisomisessa tarvita ensimmäistäkään latausta ellei jokin ulkopuolinen kuorma kuluta siitä virtaa. Eli irrrallaan ollessaan se ei tarvitse talven aikana ylimääräisiä latailuja, ja aina kun geeliakkua ladataan niin on vaarana turhaa veden keittämistä joten sitä ei kannata varmuuden vuoksi harrastaa.

Jos hifistelemään aletaan, niin silloin tarvitsisi jokaiselle akkuyksilöllekkin mitoittaa oma laturi/latausjännittet.

Kuten jo aiemmin sanoin niin esim aivan tavis happoakulla ja geeliakulla on sama ylläpito(lataus)jännite.
Ja sen jännitteen ideana on se, että akun napajännitettä ei päästetä putomaan akun ominaisnapajännitteen tasolle, jolloin akun itsepurkautuminen voisi alkaa.
Aivan sama pätee kaikkiin nykyisiin lyijyakkutyypppeihin, geeliinkin.

Ja geeliakkujen lyijyissä käytetään hyvin pitkälle täysin samoja lisäaineita kuin kaikissa muissakin lyijyakkutyypeissä.

Ainoa käytännön suuri ero geelin ja muiden tyyppien välillä on geelin tarvitsema alhaisempi latausjännite, ja pilalle keittämisen helppous paskalla laturilla.

[scuuba]

Eihän ylläpitovaraaja voi ylivarata!?
ylläpitovaraaja pitää jännitteen akulla jatkuvasti likellä tuota 2,3V / kenno elikkäs näissä ympyröissä alle tuon 13,8V. Ylläpitovaraaja ei myöskään katko varausta vann on kokoajan päällänsä. Nooh tuohon helpotusta ettei noi halpisvaraajat vaikka katkovatkin ja jännite sahaa ajavat varmasti kyllä asiansa.
Nimim "Mistään Mitään Tiedä" *

Ei se noin toimi. Tavallinen lyijyakku laskee varaustilaansa vaikka akuissa olisi kokoajan 13V laturin toimesta. Täysi varaustila vaatii aina välillä lämpötilasta riippuvaisen latausjännitteen 13,8-15V jota ei voi pitää kokoaikaa käytössä koska akku kiehuisi kuiviin.

Geeliakulla homma ei toimi koska täyden varaustilan jännite on niillä karvan alhaisempi, joka lataussykli varaa yli ja huonontaa akkua, ja koska akku ei itsessään purkaudu ylimääräinen lataus on täysin turhaa.

Geeliakkujen ylläpitolaturit toimivat noin että pitävät jonkun vakiojännitteen akkujen napojen välillä, ts ne eivät lataa akkua ollenkaan, ainoastaan estävät ulkopuolisen kuorman tyhjentämästä akkua, täysin turhaa irrallaan olevalle akulle.

Nimenomaan ~13,0-13,8v on ylläpito(lataus)jännite, jolloin varsinaista latausvirtaa ei käytännössä tapahdu, vaan akku pysyy neutraalissa tilassa; ei lataudu, ei itsepurkaudu.

Vasta kun esim tavis happoakun napajännite päästetään putoamaan ~12.7v:iin (/alle ~13v), alkaa itsepurkautuminen.

Perus ylläpitolaturi ei keitä geeliakkua piloille koska täysi geeliakku ei ota virtaa vastaan joten ylläpitolaturi ei lataa sitä, vaan pitää vain ylläpito(lataus)jännitteen.

[scuuba]

Puhdaslyijyakuilla jopa huomattavasti pienempi.

Geeliakkuhan on puhdaslyijyakku, ei purkaannu juurikaan itsekseen mutta lakkaa nopeasti ottamasta varausta vastaan täysin tyhjillään.

Päinvastoin geeliakku useimmiten on "kalsium/kalsium"-akku.

[naukkis]

Nimenomaan ~13,0-13,8v on ylläpito(lataus)jännite, jolloin varsinaista latausvirtaa ei käytännössä tapahdu, vaan akku pysyy neutraalissa tilassa; ei lataudu, ei itsepurkaudu.

Vasta kun esim tavis happoakun napajännite päästetään putoamaan ~12.7v:iin (/alle ~13v), alkaa itsepurkautuminen.

Perus ylläpitolaturi ei keitä geeliakkua piloille koska täysi geeliakku ei ota virtaa vastaan joten ylläpitolaturi ei lataa sitä, vaan pitää vain ylläpito(lataus)jännitteen.

Eipä ole tullut vastaan tuollaista ylläpitolaturia, eikä mun tietämyksen mukaan ole mitään perusjännitettä millä estettäisiin akun itsepurkautuminen sitä lataamatta. Eli 13,8V on latausjännite joka pitää akun täydessä latingissa mutta keittää sitä samalla kokoajan, esimerkiksi CTEK:n laturi pysyy em. moodissa maksimissaan 10 vuorokautta, tarkoitettu tilanteeseen jossa akun pitää olla täysi syystä tai toisesta keittämisen uhallakin, esimeriksi kylmäkäynnistyksen varmistajana.

Varsinainen ylläpitolataus tarkkailee akun napajännitettä ja sen laskettua tietyn pisteen alle lataa varsinaisella latausjännitteellä, 13,8V 25 asteessa, enemmän kylmemmässä akun täyteen. Vähäisemmällä latausjännitteellä akku ei pysy täynnä vaan itsepurkautuu, ja lopullinen varaustila päätyy pikkuhiljaa siihen mitä se olisi em. latausjännitteellä, < 100%

Ainakin joissain Ctekin manuskoissa on myös ohjeita siihen että geeliakuille pitää kalibroida alhaisemmat triggaus ja latausjännitteet ylläpitolataukseen jos sitä sellaiseen haluaa käyttää.

[tk100]

Ja mitä tulee siihen pyörässä kiinni / sähköjärjestelmässä kiinni talvisäilyttämiseen, niin antaa mennä vaan, jos siltä tuntuu. Ei se varmastikaan ole kuolinisku jokaiselle akulle, ainakaan yhdessä talvessa. Mutta sekin kuitenkin on juuri täsmälleen päinvastoin kuin mitä näiden kanssa ihan selkokielisesti neuvotaan tekemään, joten jos näin meneteltyäsi löydät akkusi kuolleena keväällä, syyllistä ei tarvi kaukaa etsiä.

Edelleen väitän, että yhden tai toisen sortin laiminlyöminen talvikaudella on se, mikä akkukauppaan tuo eniten kassavirtaa juuri tähän aikaan.

Suositteleeko akkuvalmistajat tuota ylläpitomoodia vai vaan säännöllisesti lataamista? Itse kun pidän mopoa 4 kuukautta kylmässä tallissa niin ei kunnossa oleva akku siitä nokkiinsa ota. Asia voi tietty olla eri jos akku seisoo lämpimässä 9 kuukautta. Mutta vähän sellainen fiilis on, että talvisäilytys vaan tuo esiin jo olemassaolevat ongelmat. Jos akun ikä jää lyhyeksi niin voisi olla aiheellista tarkistella myös latuerien yms. kunto sekä akun kiinnitys ja tärinänvaimennus. Ja helposti tulee mieleen, että jos mopo on liikkeessä säilytyksessä ja akku menee niin onko vahingossa ladattu väärässä moodissa.

[pecha]

Suositteleeko akkuvalmistajat tuota ylläpitomoodia vai vaan säännöllisesti lataamista?

En ole akkuvalmistajien suosituksiin perehtynyt. Mutta voisin kuvitella niiden olevan noin suunnilleen linjassa mp-valmistajien suosituksiin.

Esim. Suzukin käyttäjänkäsikirjoissa mainitaan, mikä on suositeltu latausjännite/aika (esim. 1.2A x 5-10h), ja mikä on maksimilatausjännite/aika, joita ei saa ylittää missään olosuhteissa.

Säilytyksen osalta ohjeistetaan poistamaan akku mp:stä, puhdistamaan navat, ja varastoimaan akku huonetilaan, jonka lämmöt ei laske pakkaselle (tasaisessa pakkasessa säilytys varmaankin olisi sinänsä aivan ok, ja ehkä jopa paras vaihtoehto, mutta kylmä talli, jonka lämmöt menee usein plussalta miinukselle, taas ei ole). Ja lataamaan säilytyksen aikana akkua kerran kuukaudessa mainitulla normilatausjännitteellä.

[HiTec]

lataus<span style='color:red'>jännite</span>/aika (esim. 1.2A x 5-10h)

Auts! Paha moka "asiantuntijalta": Mistähän lähin Suzuki(kaan) on muka ruvennut mittaamaan jännitettä amppeereissa

Muutenkaan aika harva lyijyakkulaturi lataa akkua vakiovirralla, vaan se virran määrä laskee akun tayttyessä = lataus tapahtuu pikemminkin vakiojännitteellä. Se että laturin kyljessä sanotaan esim. 10A tarkoittaa sitä maksimivirtaa, jonka ko. laturi kykenee täysin tyhjään akkuun tunkemaan, ei virtaa jonka ko. laturi puskee akkuun jatkuvasti, niin kauan kunnes se on täysi. NiCd, LiIon, yms. lataustekniikat sitten kokonaan erikseen

[pecha]

nojoo, anteeksi fiba ja kiitokset hiustenhalkomisesta

[Nitrous]

Jotenkin nuo naukkiksen neuvot yhtään minkään asian osalta eivät oikein uppoa hedelmälliseen maaperään, kun kaveri on ensin todistanut, että pyörää pitää ajaa joka lihas äärimmilleen jännitettynä, tai ettei moottoripyörän rengas tarvitse kuviota, koska pyöreä muoto ohjaa veden renkaan alta pois.

[SAM66]

Suositteleeko akkuvalmistajat tuota ylläpitomoodia vai vaan säännöllisesti lataamista? Itse kun pidän mopoa 4 kuukautta kylmässä tallissa niin ei kunnossa oleva akku siitä nokkiinsa ota. Asia voi tietty olla eri jos akku seisoo lämpimässä 9 kuukautta.

Oma mielipiteeni * . Jos varaaja on rakennettu ylläpitovaraamiseen ja tyypiltään juurikin akkuusi sopiva niin silloin ylläpitovarausta kehiin. Pysyy akku aina tikissään.
Itse varailen C-Teck varaajalla sillä pienemmällä (,8A), mutta silti varailen omat ja muiden akut vain kerran kuukaudessa täyteen. Silloin nyt ainakaan ei akku koskaan ole lian pitkään liian korkeassa jännitteessä että gellit kuivuis *
4kk varastoinnissa jos akku kiinni mopottimessa jossa jotain virtaa kuluttavaa (häläriä kelloa ym) on ehdottomasti varattava akkua. *
Seuraava akkuni on se puhdaslyijyakku/(AGM) suuremmalla pose/nega levypariytiheydellä, jolloin akun varautuminen on nopeampaa ja se antaa paremmin starttivirtaa ulos. tuohon meinasin sitten laitta C-Tech pikaliittimen kiinni ettei tartte akkua ottaa irti kikottimesta kun vasta muutaman vuoden kuluttua kun se taas vaihdetaan.
Sit siinä aiemmin joku sanoi noista vakiovirta/-jännitevaraajista ettei niitä olisi? Terve tuloa tutustumiskäynnille. Niitä löytyy nurkista aina sellasiin jääkaapinkokosiin saakka. Ja varaajia varauskäyrillä Wa aina IWUIa välillä löytyy myös

[Le Motard]

Nojoo, voihan terve. Se, että kuolleita Yuasoja löytyy keväisin kertoo yksinkertaisesti siitä, että Yuasa on hintaansa nähden ihan helvetin epäkelpo valmiste.

naukkikselle sen verran, että esim. Bilteman geeliakut ovat ostettaessa ns. hyllyvarattuja, eli ovat jo alunpitäen teoriasi mukaan pilalla. Niin vain ne CTEK latasi täyteen ja toimi moitteettomasti sen mitä tarvittiin.

Veden kiehuttamiseen suljetussa järjestelmässä noilla virtamäärillä, mitä tuo prätkän ylläpitolaturi jaksaa kehittää, en ota mitään kantaa.

Mitä katselin CTEK:in manuaalia, niin se lataa nimenomaan tuolla jaksoperiaatteella, että kun napajännite laskee tarpeeksi alas, niin se lataa sen täyteen. Veikkaan, että tämä jännitevaihtelu on niin pientä, että sitä ei mennä mittaamaan millään perusreiskan kamppeilla, joten akku ei siitä piittaa.

MP:n akuissa on paljon rajoituksia, mitä ei autojen akuissa ole. Ne on mitoitettu myös siten, että ne pyörittävät moottoripyörän koneen käymään about "suomalaisessa kesäkelissä". Ei se ole mikään ihme, että se ei lähde käyntiin veden jäätymispisteen tienoilla pitkän seisomisen jälkeen.

[pecha]

Se, että kuolleita Yuasoja löytyy keväisin kertoo yksinkertaisesti siitä, että Yuasa on hintaansa nähden ihan helvetin epäkelpo valmiste.

Koskeeko mainittu ongelma siis yksinomaan Yuasan valmistamia akkuja?

Itselläni on yhden kerran ollut selkeä vika Yuasan akussa, puoli vuotta vanhan DL650K7:n akku nyrjähti ilman havaittavaa syytä, vaihdon jälkeen kaikki toimi jälleen normaalisti. Kaikissa muissa pyörissäni kyseisen firman tuotteet ovat kuitenkin aina toimineet täysin moitteetta, joten pidän tuota yksittäistapauksena.

Anteeksi nyt vaan kauhiasti, mutta käyttäjävirhe (=laiminlyönnit talvisäilytyksessä) on yhä edelleen se suurin syy ennenaikaisiin akkukuolemiin. Ihan kuten liian alhaiset rengaspaineet syövät rinkulat ennen aikojaan, ja rasvaamisen puute käy nakertamaan kettingit.

[HiTec]

Mitä katselin CTEK:in manuaalia, niin se lataa nimenomaan tuolla jaksoperiaatteella, että kun napajännite laskee tarpeeksi alas, niin se lataa sen täyteen. Veikkaan, että tämä jännitevaihtelu on niin pientä, että sitä ei mennä mittaamaan millään perusreiskan kamppeilla, joten akku ei siitä piittaa.

Tuossa talven aikana kun tuli talissa jotain hiukka pidempään nysvättyä, niin Ctek napsahti päälle n. 1/2h välein tms. ja "latasi" akkua about 10-15s kunnes totesi sen olevan täysi. Akku oli mopossa paikoillaan, hälärit yms. vermeet kiinni ja laturi Ctekin pikaliittimellä

[Ropaaja]

Kaksi talvea akku ollut kiinni yammussa.
Säilytyspaikassa läpi talven n.+20 celsiusta.

Ekana talvena kävin yhden kerran käyttämässä koneen kuumaksi.
Menneenä talvena en käynyt koskemassa ollenkaan.

Syksyn puolella (talvisäilöön vasta marraskuussa) öisin parkkipaikalla jo kylmää ja päivisin lämmintä, eli ilmat vaihtelee paljon. Sama nyt keväällä.

Aina on lähtenyt ekalla yrityksellä käyntiin. (ns. palmunalta startti).


Että siinä akkuaddikteille ihmeteltävää...

Ja eikun kovaa