ZZR 1400

[Peking]

Lämpökahvat on nyt asennettu, paitsi sähköt on vielä kytkemättä.
Mitenkä siis vedän ne? Akusta suoraan en halua, ja joku ehdotti että ottaa töötistä niihin sähköt. Avasin töötin napin ja sinne menee musta keltainen ja mustavalkoinen kuten tässä 250ninjan sähkökuvassa http://attach.kawiforums.com/2007/09...949-0-9409.jpg
Luullakseni on siis melko samanlainen kytkentä kyseessä.

Eli kolvaan toisen johdon siis tuohon mustakeltaisen johdon kaveriksi töötille, ja toinen johto minne?
Ainakin tuon kuvan mukaan mustakeltainen on siis miinus johto?

Onko jollain ZZR 1400 ABS 2010 sähkökuvia, tai osaako joku sanoa tarkalleen minne kytken plussan ja minne kytken miinuksen.

edit: lisäys.. tuumin tässä että otan sähkön vaiks parkkivalolta releeseen ja sit akulta releen läpi lämpökahvojen säätöyksikköön sekä miinus suoraan akulta. Liian sekavaa ottaa töötin napilta, kun ei tiedä noista mikä menee minnekkin ja missä on plussaa ja missä miinusta.

[sami1024]

edit: lisäys.. tuumin tässä että otan sähkön vaiks parkkivalolta releeseen ja sit akulta releen läpi lämpökahvojen säätöyksikköön sekä miinus suoraan akulta. Liian sekavaa ottaa töötin napilta, kun ei tiedä noista mikä menee minnekkin ja missä on plussaa ja missä miinusta.

Mietit ihan liikaa. Ainakin Z1000sx:ssä töötille tuli virtalukon ohjaama suora plussa, ja töötin nappi kytki pelkkää miinusta. Koska se töötti itse laitteena on siinä keulassa melko mukavalla paikalla, siitä töötin liittimestä on haara-abikolla erittäin kätevä ottaa plussa kahvoille, ja miinus tietty rungosta sopivan pultinkannan alta. Mulla tuo ainakin oli ihan merkkiliikkeen tekemä asennus.

[Peking]

Mietit ihan liikaa. Ainakin Z1000sx:ssä töötille tuli virtalukon ohjaama suora plussa, ja töötin nappi kytki pelkkää miinusta. Koska se töötti itse laitteena on siinä keulassa melko mukavalla paikalla, siitä töötin liittimestä on haara-abikolla erittäin kätevä ottaa plussa kahvoille, ja miinus tietty rungosta sopivan pultinkannan alta. Mulla tuo ainakin oli ihan merkkiliikkeen tekemä asennus.

nojoo, käyhän se tostakin.. kohta on tulessa koko prätkä Mut hei, sithän voikin ostaa uuden

[sami1024]

nojoo, käyhän se tostakin.. kohta on tulessa koko prätkä Mut hei, sithän voikin ostaa uuden

Itse asiassa se töötin plussa on melko nerokas paikka tuossa kawan kytkennässä. Sulake on ampeereiltaan sopivan iso ja sen takana ei taida olla muita laitteita, ja silloin sen kärähtäminen ei myöskään pimennä kuin sen töötin. Kaiken maailman releviritykset valoista otetulla ohjauksella pahimmillaan riskeeraa ajovalon pimenemisen kesken matkan, ja pimeällä se ei ole yhtään kiva juttu...

[Eroz]

Itse asiassa se töötin plussa on melko nerokas paikka tuossa kawan kytkennässä. Sulake on ampeereiltaan sopivan iso ja sen takana ei taida olla muita laitteita, ja silloin sen kärähtäminen ei myöskään pimennä kuin sen töötin. Kaiken maailman releviritykset valoista otetulla ohjauksella pahimmillaan riskeeraa ajovalon pimenemisen kesken matkan, ja pimeällä se ei ole yhtään kiva juttu...

No juuri näin.

Mainitsin töötin juuri siitä syystä, että
1) alkuperäisosiin ei tartte koskea (aloit jo purkamaan kahvahantaakia? Ei tarpeen), irroittaa vaan yhden johdon ja laittaa jakavan abikoliittimen kahvojen johtoon
2) sulake on valmiina, ei tartte releitä
3) unohdin tämän hyvän jutun
4) jos jokin menee pieleen, pimenee vain töötti

Miinuksen saatkin otettua rungosta, itse laitoin johonkin sopivaan pulttiin etukatteen sisälle sen, nyt ei voi muistaa mutta kyllä niitä sieltä löytyy.

[shyhander]

Kahdet kahvalämppärit asentaneena nyt suorastaan harmittaa kun en tajunnut tuota tööttiä. Tööttiin kun tulee just se yks abikoliitinsopiva plussajohto, siihen on helpoin mahdollinen tehdä jako lämpökahvan sähkölle. Kahvan tööttikatkaisija tosiaan vaan maadoittaa.

[Peking]

Kahvat on asennettu ja toimii. Otin sähköt töötistä haara abikolla. Helppoa oli. Johdot on nyt myös suojattu pvc-letkulla ettei kulu puhki. Kiitoksia neuvoista jälleen kerran kaikille.

[sami1024]

Kahdet kahvalämppärit asentaneena nyt suorastaan harmittaa kun en tajunnut tuota tööttiä. Tööttiin kun tulee just se yks abikoliitinsopiva plussajohto, siihen on helpoin mahdollinen tehdä jako lämpökahvan sähkölle. Kahvan tööttikatkaisija tosiaan vaan maadoittaa.

Olkoon se onnellinen kenen pyörässä on noin. Nykyisessä Yamahassa tööttiin tulee kiinteä maa ja plussa kierrätetään napin kautta.

[shyhander]

Itteasiassa muista suitsassa tai jammussa tai kummassakin olleen kaksi piuhaa töötille. Äh. Kuumeflunssan jälkitilassa ei kannattais vaivata kyllä päätään millään kun kaikki ajattelu vaan sekoo.

[Eroz]

Itteasiassa muista suitsassa tai jammussa tai kummassakin olleen kaksi piuhaa töötille. Äh. Kuumeflunssan jälkitilassa ei kannattais vaivata kyllä päätään millään kun kaikki ajattelu vaan sekoo.

Todennäköisesti juuri näin kävi tässäkin. Kaksi johtoahan Zetorissakin tulee.

Kuvattujen tilanteiden eroavaisuudet:

Kawa: Toinen liitin on aina +12V, mutta toinen liitin on maadoitettu vasta kuin nappia painetaan ja sähkö kulkee töötistä äänen ryydittämänä
Yamaha: Toinen liitin on aina maassa, mutta toinen liitin saa +12V vasta kun nappia painetaan ja tällöin sähkö kulkee töötistä äänen ryydittämänä

Voisihan tuohon Yamahaankin kytkeä lämppärit töötin +12V johtoon, mutta kuljettajan pitäisi painaa torvea aina kun pitää saada kädet lämpimäksi. Tietäisipähän aina, milloin viluinen Yamahamies/nainen on tulossa. TÖÖÖööööööööötttt.

[Peking]

Mikä ajattelutapa tossa on takana että plussa tulee jatkuvana ja miinusta katkotaan? Mun järjellä ajateltuna olis just toisinpäin. Niin että runko olis miinus ja sitten plussaa vedellään sulakkeiden läpi kaikille laitteille. Sen takia mä sen töötin nappulankin avasin ja ajattelin et ottaa tosta tangosta vaan sähköä. Osaako joku selittää miksi juuri tuota miinusta katkotaan?

[sami1024]

Alun perin ainakin autoissa tuo miinuksen syöttö napilta (ratin keskiöstä) oli kätevää, kun rattipylvääseen ei tarvittu kuin yksi johto, kun sen miinuksen voi ottaa suoraan siitä rattiakselista. Teoriassa pyörässä voisi olla samoin, että kahva ottaisi miinuksen napille suoraan stongasta, jolloin kahden johdon sijasta tarvitaan vain yksi, mutta en tiedä onko se kuitenkaan noin tehty. Ainakaan niissä pyörissä tuo ei onnistu missä tanko on vaimennuskumien varassa.

Yksi hyvä syy voisi olla myös se, että tankoon / etukolmioon liikkuvana osana ei suotta tuoda plussaa joka voisi hankautua puhki ja aiheuttaa oikosulun.

[shyhander]

Mikä ajattelutapa tossa on takana että plussa tulee jatkuvana ja miinusta katkotaan? Mun järjellä ajateltuna olis just toisinpäin. Niin että runko olis miinus ja sitten plussaa vedellään sulakkeiden läpi kaikille laitteille. Sen takia mä sen töötin nappulankin avasin ja ajattelin et ottaa tosta tangosta vaan sähköä. Osaako joku selittää miksi juuri tuota miinusta katkotaan?

Moni juttu prätkässä ainakin toimii just maadoittamalla. Hatusta heitän että koska esim töötti käyttää sitä virtaa, sähköä, pois niin katkaisijaan ei kohdistu niin suurta rasitusta/kulumista kun sähköpiiri naksutellaan sulkeutuneeksi.

[Eroz]

Moni juttu prätkässä ainakin toimii just maadoittamalla. Hatusta heitän että koska esim töötti käyttää sitä virtaa, sähköä, pois niin katkaisijaan ei kohdistu niin suurta rasitusta/kulumista kun sähköpiiri naksutellaan sulkeutuneeksi.

No valitettavasti tämäkään ei pidä paikkaansa. Kytkimelle on ihan sama, kytketäänkö maapuolta vai virtapuolta, kytkimen kannalta virtapiiri on sulkeutunut tai ei ole (navoilla on potentiaaliero tai sitten ei).

Tälläisessa tapauksessa, jossa on yksittäinen sähkölaite oman sulakkeen takana, valinta kytkemispuolesta on johdotustekninen. Useammankin yksinkertaisen laitteen tapauksessa valinta on johdotustekninen. Jos piirissä on jokin laite, joka tarvitsee referenssimaan, silloin maapuolta ei voi pätkiä tai referenssimaa häviää.

Toki asiaa voi tarkastella myös vikaantumisten ja vikamoodien kannalta - minkälaisia tapahtumia mihinkin piirin osaan odotetaan, ja millaisia vaikutuksia niillä on. Tässä tapauksessa, alkaako torvi soida, mutta ehkä kiinnostavampi tapaus on vaikkapa sivujalan tappokytkin - itse en ainakaan haluaisi, että tyypillisen vian koittaessa moottorin veto katkeaa, se kun voi olla ikävä homma esimerkiksi ohitustilanteessa tai reippaassa mutka-ajoissa.

Disclaimer: En ole sähköinsinööri.

[shyhander]

Vittu mun on kyllä paras lopettaa ajattelu

[Peking]

No valitettavasti tämäkään ei pidä paikkaansa. Kytkimelle on ihan sama, kytketäänkö maapuolta vai virtapuolta, kytkimen kannalta virtapiiri on sulkeutunut tai ei ole (navoilla on potentiaaliero tai sitten ei).

Tälläisessa tapauksessa, jossa on yksittäinen sähkölaite oman sulakkeen takana, valinta kytkemispuolesta on johdotustekninen. Useammankin yksinkertaisen laitteen tapauksessa valinta on johdotustekninen. Jos piirissä on jokin laite, joka tarvitsee referenssimaan, silloin maapuolta ei voi pätkiä tai referenssimaa häviää.

Toki asiaa voi tarkastella myös vikaantumisten ja vikamoodien kannalta - minkälaisia tapahtumia mihinkin piirin osaan odotetaan, ja millaisia vaikutuksia niillä on. Tässä tapauksessa, alkaako torvi soida, mutta ehkä kiinnostavampi tapaus on vaikkapa sivujalan tappokytkin - itse en ainakaan haluaisi, että tyypillisen vian koittaessa moottorin veto katkeaa, se kun voi olla ikävä homma esimerkiksi ohitustilanteessa tai reippaassa mutka-ajoissa.

Disclaimer: En ole sähköinsinööri.

um... en ymmärtänyt. Mitä eroa on sillä jos sivujalka on kytketty katkaisemaan miinusta tai plussaa? Ennemminkin sillä on merkitystä onko jalan asennon tunnistava sensori/kytkin tai mikä lieneekään koko ajan auki tai kiinni.

[Hanskabel]

Kait se enemmän riippuu siitä miten prätkän sähköt on toteutettu. Onko enemmän johdottamalla ristiin rastiin toteutettu toimintalogiikka vai onko joku tietokonepurkki jossa pelkästään tulot ja lähdöt ja ohjelmallisesti toteutettu mitä tekee, kun tietyt ehdot on voimassa.

[Eroz]

um... en ymmärtänyt. Mitä eroa on sillä jos sivujalka on kytketty katkaisemaan miinusta tai plussaa? Ennemminkin sillä on merkitystä onko jalan asennon tunnistava sensori/kytkin tai mikä lieneekään koko ajan auki tai kiinni.

Joo, voi olla. En itsekään miettinyt ihan loppuun asti.

[ksth2]

On hieno. Mikä tuo penkki on?

Taitaapi olla Luimoton päällinen

[JanR]

Terve. Nyt tarttis vaihtaa ketjut ja rattaat, mut miten te olette ottaneet eturattaan auki?
On meinaan vähä piukas.

[Kotarikuski]

Terve. Nyt tarttis vaihtaa ketjut ja rattaat, mut miten te olette ottaneet eturattaan auki?
On meinaan vähä piukas.

Kai siihen samat lääkkeet tepsii kuin muihinkin pyöriin...olen estänyt takapyörän pyörähtämisen vaikka hihnalla, vaihde vapaalle ja sitten rytkäyttänyt puolen metrin varrella ketjun ottaessa momentin. Varmaan iskevällä vääntimellä lähtis kans mutta en hakkais vaihde päällä vaan samalla tavalla ketjua vasten.

Helpottaa kans jo lukkolevyn poistaa ensin

[sami1024]

Terve. Nyt tarttis vaihtaa ketjut ja rattaat, mut miten te olette ottaneet eturattaan auki?
On meinaan vähä piukas.

Z1000SX:n kohdalla ei auttanut muu kuin laadukas pulttipyssy riittävän ison kompuran kera. Halpakaupan laite pienen tallikompuran kera ei tehonnut, ja puolentoista metrin varsikin veti vaan takajousitusta kasaan, kun oli vanne lukittu haarukkaa vasten.

[Bem-Ari]

Joo,tiukassa on mutteri tehtaan jäljiltä.Omaan Zetoriin keväällä vaihdoin eturattaan ja Hazetin 1/2 " mutterikoneella lähti nöyrästi auki.Jatkovarsien kanssa ei onnistunut.Uusi lukkolevy kannattaa laittaa,ainakin oman mielenrauhan vuoksi.

[JanR]

Joo isolla pulttipyssyllä lähti, koitin ens 1/2" ir:llä mut ei lähtenyt. Miks se täytyy noin s****nasti olla kiinni, vähellämäkin luulis pysyvän.

[sami1024]

Joo isolla pulttipyssyllä lähti, koitin ens 1/2" ir:llä mut ei lähtenyt. Miks se täytyy noin s****nasti olla kiinni, vähellämäkin luulis pysyvän.

Toi on hiton hyvä kysymys, varsinkin ottaen huomioon sen mutterin virallisen huolto-ohjeen mukaisen kiristysmomentin... Ulkoa en sitä muista, mutta oli kuitenkin osastoa "pitäisi aueta ilman isompaa tuskaa".

[A88]

Kysymys: Pitäisi hankkia uudet kromiputket etupäähän (tai pinnoittaa vanhat uudelleen.) Olen katsellut ebayn tarjontaa ja todennut, vuosimallien 12-17 zetoreihin saa hirveän kasan erilaisia etuhaarukoita. Onko zetoreiden etuhaarukoissa/kromiputkissa tapahtunut muutoksia vuosimallien 12-17 kohdalla muuallakin kuin väreissä?

Oma pyörä on siis sarjanumeron/VIN:n perusteella vuosimallia 2015, ja ebayssä olisi tarjolla mm. vuosimallin 2016 SE:n haarukkaa edulliseen hintaan.

[Peking]

Paljonko on eroa muuten 2010 ja 2017 mallilla?
Vai pitääkö mennä koeajamaan vaan ihan ite.
Järkeehän ei oo vaihtaa, mut eläessään se on uudella pyörällä ajettava..

[adenauer300]

Paljonko on eroa muuten 2010 ja 2017 mallilla?
Vai pitääkö mennä koeajamaan vaan ihan ite.
Järkeehän ei oo vaihtaa, mut eläessään se on uudella pyörällä ajettava..

Paljon on eroa. Aivan eri pyörät...

[airmax]

Paljonko on eroa muuten 2010 ja 2017 mallilla?
Vai pitääkö mennä koeajamaan vaan ihan ite.
Järkeehän ei oo vaihtaa, mut eläessään se on uudella pyörällä ajettava..

Mm. 2010 1357 cc moottori vs. 2017 1441 cc moottori, 2010 ei luistonestoa eikä matalatehotilaa vs. 2017 luistonesto ja matalatehotila. Nämä tälleen faktapohjaisina eroina, seuraavaks kuskin mielipidettä: 2010 löysä etupää, jota ei millään säädöllä saanut mieleiseksi vs. 2017 jämäkämpi etupää, joka ei tehdasasetuksillakaan ole pohjannut kertaakaan. 2010 nätit rosterivaimentimet vs. 2017 helvetin rumat kulmikkaat tötteröt

Tossa nyt muutamia havaittuja eroja.

[A88]

Kysymys: Pitäisi hankkia uudet kromiputket etupäähän (tai pinnoittaa vanhat uudelleen.) Olen katsellut ebayn tarjontaa ja todennut, vuosimallien 12-17 zetoreihin saa hirveän kasan erilaisia etuhaarukoita. Onko zetoreiden etuhaarukoissa/kromiputkissa tapahtunut muutoksia vuosimallien 12-17 kohdalla muuallakin kuin väreissä?

Oma pyörä on siis sarjanumeron/VIN:n perusteella vuosimallia 2015, ja ebayssä olisi tarjolla mm. vuosimallin 2016 SE:n haarukkaa edulliseen hintaan.

Noh, tää selvinnee muutaman viikon kuluttua, pistän tänne rapsaa kun saan osat postista.