Electrex staattori kestänyt nyt jo useamman kesän (3-4?) kun piuhotus ja RR on kunnossa. Tuntuu tosiaan olevan tiukka mitoitus jossa koko latausketju pitää olla kunnossa tai tulee ongelmia.
--
Kende
GSX-R 1K7
joo,o
kyllähän tuossa joku ehdotti että vaihtaisi regun samalla mutta ei viittis alkaa vaihtamaan ihan muutenvain koska nekin suhteellisen arvokkaita ja jos kerta jännite pysy 14.6v niin kyllä se silloin on toimiva palikka.
johdotukset ovat kuin uudet,ei hapettumaa missään.
Vähän mietin kun iskin tuon scatterin staattorin sisään kun siitä puuttui selvästi lakkaa vai mitä eristettä nyt onkaan siinä kuparin päällä että tuleekohan tuo nyt kestämään,näköjään ei.
Horo Elää !
No toi on kyllä ihan hualella paistettu!
Yamaha Tenere 700 2019 "Ghost"
Previous bikes:*Yamaha FZS 600 2001>Honda VFR 800 V-tec 2004 ABS DCBS PGM-FI H.I.S.S Staintuned>Honda XL650V TransAlp 2002*
*Does my bike make my butt look fast?*
Jos ongelman haluaa lopullisesti hoitaa, niin kaikki kolme osaa uusiksi, eli käämi, jännitteensäädin ja akku.
Täältä olen ostanut jännitteensäätimet ja hyvin ovat toimineet.
Linkki: http://shop.gero-holding.de/
Honda cbr 900 rr sopii osa nr. 150-1076
Käämityksen olen tehnyt itse laatulankaa käyttäen.
![]()
... remember the times, when sex was safe and bikes were dangerous?
mitäs pyydät käämityksestä,eka staattori on kyl paljo paree ku toi kokonaan palanut.
Horo Elää !
Miten käämit, käsinkö? Aika jeppe olet, Itse yritin SRV1000R:n staattoria taannoin käämiä mutta nipuista tuli liian paksuja, kolme kelaa ehdin näpräillä! ...
RS125->GPZ500S->ZX-6R 636a->ZX-6R 636c->RSV1000R->ZX10R"c"->950SM->ZX10R"c" 9"extended->SV1000S->XR650R/SM->ZX-6R 636a->KTM350FR->CBR1000RR(SC57) + KLX450R->Magna(RC43)->RC390->HM796->Multistrada1000DS->VMX1200
Yksi yleinen syy staattorin palamiseen on akunnapojen huono kontakti tai huono "-" johdon kontakti runkooon.
Sachs 50cc 6x, Solifer SM 50cc -78 ... Vt750 - 06, FJR -07, VFR 1200 XC => KTM 1290 SAS />Alias/karivei
Kyllä yleisin syy taitaa kuitenkin olla staattorin ylikuormitus.
Suomessa yleinen jatkuva ajovaloilla ajo sekä lyhyet ajosuoritteet rasittavat latauslaitteistoa kohtuuttomasti.
Usein staattori paukahtaa seuraavista syistä:
-Työnnetään pyörä keväällä käyntiin kun akku (startti) ei jaksa enään pyörittää konetta, tällöin tyhjä akku sekä ajovalot ylikuormittavat staattorin käämiä ja se todennäköisesti palaa. Akun ja staattorin välissä kun ei ole mitään suojausta ylikuormaa vastaan. Jos lataussäädin kestää rääkin niin laturin käämi palaa.
-Akku on elinkaarensa päässä / akkunesteet poissa, jolloin latausjärjestelmä ylikuormittuu ja toimii edellä kuvatun laisesti.
-Useissa tämäntyyppisissä latausjärjestelmissä 1-vaihe kiertää valokytkimen kautta, johto voi olla poikki tai kytkin hapettunut, jolloin laturi lataa vain "kahdella" käämillä =>palanut staattori
-Joissain pyörissä on jo alunperinkin vain "2-vaiheinen lataus" (2-johtoa laturilta), ne eivät kestä jatkuvaa ajovaloilla ajoa. Nuo kannattaa huollon yhteydessä päivittää tehokkaampaan 3-vaiheeseen latauskäämiin.
-Laturin säädin on oikosulussa, jolloin akkuun menee reguloimaton jännite ja se kuivuu (vie vettä tuhottomasti) akun lopulta kuivuttua tapahtuu edelläkerrottu ja vaihtoon menevät =>käämi, säädin ja akku.
Yksi tapa, jolla voidaan jatkuvaa kuormavirtaa pienentää on siirtyä LED-polttimoihin tai laskea ajovalon jännitettä kuten mm. SAAB teki aikoinaan.
Motoristin oman turvallisuuden takia on toki suotavaa, että ajovaloja käytetään AINA ajettaessa.
Pääosin pyörän laturit ovat kestomagneetilla varustettuja, ja puskevat koko ajan täydellä teholla virtaa ulos, lataussäädin oikosulkee ylimääräisen kuorman maihin. Näissä ei paljoa auta ledivalot, säätimelle tulee vain ylimääräistä kuormaa maatettavaksi.
Autoissa (kuten esimerkin Saabissa) taas säädin säätää tuota laturin antamaa tehoa säätelemällä magnetointivirtaa. Näissä ledivalot vähentävät laturin aiheuttamaa kuormaa, tuossakin taitaa suurempana syynä olla se, että saadaan ne hevoset pyörittämään pyöriä, eikä polttamaan "turhia" valoja![]()
Näin suurinpiirtein. Taitaa nuo staattorit porsia pääosin lämmön (+ mahd. epänormaalit tärinät jne), mutta ei siis mp:n normaalikuorman (johon kuuluu mm. akun latausvirta, valot, apulaitteet, jne...) takia -> tilanteissa, jolloin ajetaan kuumissa olosuhteissa korkeilla kierroksilla eikä latausgeneraattorilla (vaihtovirta) ole riittävästi (=sopivasti) kuormaa perässä. Mitä korkeammat kierrokset koneessa, sitä suurempi staattorin ulostulojännite ja sitä lähempänä suunniteltua nimellistoimintapistettään (nimellisteho = wattia) se toimii: koska latausjärjestelmään kytketty kuorma ei kasva samassa suhteessa (mopottimissa on yleensä lähes vakiokuorma (+/- 10...20W) tasajännitepuolella) => suurempi osuus generaattorin tuottamasta tehosta muuttu lämmöksi staattorin käämeissä....ja poks, ennemmin tai myöhemmin... Staattorin jäähdytys olisi saatava paremmaksi mutta miten se on järkevää (ja kustannustehokasta) toteuttaa??
Näitä syitä ja seurauksia on kansainvälisten mp-harrastajien webbisivut pullollaan, samoin kuin analyysiä ja teoriaa siitä miksi staattorit palaa (jopa korjaus-/muutos-/parannusehdotuksia). Mutta yksinkertaisilla sähkö- ja lämpöopin (fysiikkaa) kaavoilla pääsee jo alkuun. Sen lisäksi perusymmärrys tuon latausjärjestelmän toiminnasta auttaa välttämään turhien tai virheellisten "johtopäätösten" tekemistä (joita mielestäni mm. gsx1100 tuossa ylempänä kirjoitti)
Joo, olis kait tuon voinut lyhyemminkin esittää...![]()
MAD (mean absolute deviation)