renkaiden nopeusluokituksista

[jumpingstone]

Suunnittelen tassa juuri renkaiden tilaamista netista ja samasta renkaasta (esim. michelin anakee) nayttaa olevan tarjolla S, H, ja V nopeusluokituksen omaavia renkaita. Hintaero naiden eri nopeusluokituksen renkailla on minimaalisen pieni. Nettia tutkiessani loysin sivun joka selittaa naiden nopeusluokkien eroja; S=180km/h, H=210km/h ja V=240km/h. Mika on naiden renkaiden ero normaalissa kaytossa? Koskaan en aja yli 180km/h. Kestaako tuo S luokituksen rengas esim. kulutusta paremmin kun V luokituksen rengas?

[SAM66]

Tuossa oli MC BajaHill sivuilta bongattua juttua rengasvalinnoista. Siis eikun valmistajan suosituksen mukaista rengasta alle. Muistathan että hyvä rengas on yksi niistä tärkeistä turvallisuutta ylläpitävistä tekijöistä.

Kliks ja sivun alareunaan

Tässä vielä copyä:
Moottoripyörän renkailla on vaativa tehtävä. Niiden pitää säilyttää ote pienen kontaktipinnan kautta tien pinnasta, jonka asfaltti voi olla kuuma tai kylmä, kuiva tai kostea - hiekkainenkin.

Renkaan merkinnät
Moottoripyörän renkaan kyljessä olevista merkinnöistä selviää monta asiaa. Esimerkkinä on rengas, jossa on merkintä 170/60 ZR17 (73 W), jossa 170 on renkaan leveys millimetreinä, 60 on renkaan sivuprofiilin korkeus prosentteina leveydestä (170x0,60=102 mm), Z on renkaan nopeusluokka (Z=yli 240 km/h), R on radiaali- eli vyörengas, 17 on vanteen halkaisija tuumina,(73 W) on renkaan maksimikuormitus 73=365 kg ja W suluissa tarkoittaa nopeusluokkaa yli 270 km/h.

Yhdistelmä (73 W) eli maksimikuormitus ja nopeusluokka luetaan aina parina eli rengas valmistettu kestämään 365 kiloa jatkuvassa, yli 270 km/h -nopeudessa.

Lisäksi renkaan tyypillisiä merkintöjä ovat:

pyörimissuuntaa osoittava nuoli
tyyppihyväksyntä (DOT, E2, E11 jne.)
tubeless eli sisärenkaaton tai tube type eli sisärenkaallinen
front eli eturengas tai rear eli takarengas
merkki / valmistusmaa
esimerkiksi numeroyhdistelmä 2202, josta selviää valmistusaika: viikko 22, vuosi 2002
tread plies 4 polyamide + 1 aramid eli kulutuspinnan alla oleva runkorakenne, vyöt
sidewall plies 2 polyamide eli renkaan sivun rakenne
Nopeusluokituksessa käytettävät suurinta sallittua jatkuvaa nopeutta ilmaisevat kirjaimet:

P enintään 150km/h
Q 160
R 170
S 180
T 190
U 200
H 210
V 240
Z ja(V) yli 240
W 270
(W) yli 270
Y 300

Jos pyörän huippunopeus on 220km/h, käytännössä H-nopeusluokan rengas riittää

Artikkeli julkaistu Moottori-lehden (http://www.moottori.fi/) numerossa 3/2003.

Moottoripyörän kuormitus vaihtelee kyytiläisten ja matkatavaroiden mukaan. Renkaiden tulee selvitä rajuistakin kiihdytyksistä ja jarrutuksista, kaarreajosta ja ääritapauksissa jopa 300 km/h -nopeuden aiheuttamista keskipakovoimista. Kun vaatimuslistaan lisätään vielä ulkonäkö, kulutuskestävyys ja riittävän edullinen hinta, voidaankin todeta rengasvalmistajilla haastetta riittävän. Renkaat ovat moottoripyörän tärkeimpiä komponentteja.

Koska suurin osa ajokilometreistä ajetaan suoraan, rengas kuluu keskeltä ja renkaan profiili alkaa muistuttaa auton rengasta. Tällöin ajo-ominaisuudet ovat jo heikentyneet, pyörä ei oikein tahdo kallistua mutkiin ja se tuntuu epävakaalta. Jos reilumpi vesisade yllättää matkantaittajan, voi edessä olla todellisia vaaranhetkiä. Renkaan kulutuspinnan urien on kyettävä siirtämään vettä jopa useita litroja sekunnissa asfaltin ja renkaan välistä. Kun märällä pinnalla hyvälläkin renkaalla on pitovaikeuksia, voi loppuun ajetulla renkaalla olla kohtalokas vaikutus, mikäli yllättävässä tilanteessa joutuu esimerkiksi tiukempaan jarrutukseen.

Suositusten mukaan

Rengasta valittaessa on syytä käyttää aina valmistajan suositusten mukaista rengaskokoa. Oikean rengaskoon löytää moottoripyörän rekisteriotteesta, käyttöohjekirjasta tai jälleenmyyjillä olevista rengastaulukoista. Renkaan oikea leveys, profiili, paino- ja nopeusluokka ovat tärkeitä yksityiskohtia ajo-ominaisuuksien kannalta. Etenkin vyörenkaan leveyden on sovittava yhteen vanteen leveyden kanssa. Renkaan profiilin vaikutus ohjautuvuuteen ja ajo-ominaisuuksiin on suuri. Oikea profiili takaa mahdollisimman laajan kosketuspinnan suurissakin kallistuskulmissa ja moottoripyörän ohjausgeometria on suunniteltu tiettyä renkaan profiilia ajatellen. Renkaan nopeus- ja painoluokat ovat tärkeitä kantavuuden ja kestävyyden kannalta.

Kudosrakenne on yksi moottoripyörärenkaan ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Katurenkaissa rakenteita on kolmenlaisia: ristikudosrengas, ristikudosvyörengas ja radiaali- eli vyörengas. Ristikudos- ja ristikudosvyörenkaat muodostavat yhä suurimman käytössä olevan rengasryhmän. Mitä uudempi ja nopeampi pyörä on kyseessä, sitä useammin alta löytyy vyörengas. Uusissa moottoripyörissä on lähes poikkeuksetta vyörenkaat, mutta ristikudosrengastakin vielä tarvitaan, sillä viime vuoden tilaston mukaan rekisteröityjen moottoripyörien keski-ikä Suomessa on 14,9 vuotta.

Ristikudos vai vyörengas?

Ristikudosrenkaiden etuja ovat niiden edullinen hinta, hyvä kantavuus ja sivuttaisjäykkyys, jolloin renkaan profiili voi olla korkeampi kuten esimerkiksi custompyörien takarenkaissa. Ristikudos- ja ristikudosvyörenkaita käytetään paljon kevytmoottori-, custom- ja touringpyörissä. Lisäksi niitä on vanhemmissa keskisuurissa ja suurissa moottoripyörissä, joiden nopeusluokat ovat matalampia ja vanneleveys on nykytrendejä kapeampi.

Ristikudosrenkaiden ongelma on niiden nopeuskestävyys. Kovissa nopeuksissa keskipakovoima aiheuttaa renkaassa muodonmuutoksia ja rakenteen elämistä. Rengas paisuu eli profiili muuttuu korkeammaksi ja kapeammaksi. Ajo-ominaisuudet muuttuvat epävakaiksi ja oma kaista maantiellä ei tahdo riittää. Runkorakenteen eläessä sisäinen kitka nostaa renkaan lämpötilaa aiheuttaen kulutuspinnan nopeampaa kulumista. Ylikuumenemisen seurauksena rengas saattaa jopa vaurioitua. Ristikudosvyörengas eli puolivyörengas on kehittyneempi versio ristikudosrenkaasta omaten paremman nopeuskestävyyden, mutta sekään ei vielä yllä kevyemmän ja kehittyneemmän vyörenkaan tasolle.

Vyörengas säilyttää muotonsa hyvin suurissakin nopeuksissa. Vyörenkaan sisäisen kitkan säilyessä pienenä ei rengas kuumene liikaa ja kulutuspinnassa voidaan käyttää pehmeämpää kumiseosta kulutuskestävyydessä liikoja häviämättä. Vyörenkaassa riittävä sivuttaisjäykkyys on saavutettu matalammalla profiililla. Tämän on mahdollistanut alumiinivanteiden kehitys ja ennen kaikkea niiden suurempi leveys. Rakenteensa ansiosta vyörengas säilyttää hyvin muotonsa, mutta kuitenkin se joustaa kulutuspintansa kohdalta tarjoten laajan kontaktipinnan suurissakin kallistuskulmissa. Rengasvalmistajilla on tänä päivänä kattava valikoima vyörenkaita eri seossuhteilla. Yksi vyörenkaiden huonoista puolista on niiden korkea hinta.

Kumit ajotyylin mukaan

Kun moottoripyörän renkaan koko ja rakenne ovat selvillä, on valittava omiin ajotottumuksiin sopiva rengastyyppi. Ristikudosrenkaat sopivat paremmin mataliin nopeusluokkiin ja niiden kulutuskestävyys on yleensä parempi. Vyörenkaissa vaihtoehtoja riittää. Rengasvalmistajat kilpailevat kehitystyössä ja erilaisia vyömateriaaleja ja -ratkaisuja sekä kumin seossuhteita kehitellään kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi nolla-asteisessa vyörenkaan rakenteessa käytetään kevlar- eli aramidilankaa ja silica-seoksinen kulutuspinta on jaettu niin, että renkaan keskellä on kulutuskestävyydeltään kovempi seos ja renkaan reunojen pehmeämpi seos takaa pidon kaarreajossa. Joka tapauksessa rengas on aina kompromissi kulutuskestävyyden ja pidon suhteen.

Jos maantiellä rauhallinen matka-ajo maittaa, kannattaa alle valita kulutusta kestävä, matalamman nopeusluokan rengastyyppi. Jos urheilullisempi eteneminen ja radalla käyminen kuuluvat harrastuksiin, on korkeampi nopeusluokka ja pitävämpi rengasseos oikea vaihtoehto. Käytännössä takarengas kuluu aina eturengasta nopeammin. Tämä johtuu siitä, että takarengas välittää eteenpäin vievää voimaa tai jarrutuksessa hidastaa vauhtia ilman "lepohetkiä". Eturengas jarrutuksia lukuun ottamatta vain pyörii mukana.

Muuten renkaan kulumiseen vaikuttaa eniten ajotapa, esimerkiksi kova kiihdyttely ja jarruttelu, sekä oikea rengaspaine. Luonnollisesti molemmat renkaat vaikuttavat pyörän ohjautuvuuteen ja kaarreajo-ominaisuuksiin. Koska kriittiset tilanteet tulevat eteen yleensä kaarreajossa tai jarrutuksissa, joissa eturenkaan toiminta korostuu, on eturengas käytännössä tärkeämpi ajoturvallisuuden kannalta.

Paineet tarkkailuun

Oikea rengaspaine yksi tärkeimmistä asioista renkaan toimivuuden kannalta. Rengaspainesuositukset löytyvät moottoripyörän käyttöohjekirjasta ja usein myös itse moottoripyörästä kilpeen tai tarraan kirjoitettuna. Myös rengasvalmistajat antavat omat painesuositukset eri kuormituksille. Liian alhainen rengaspaine lisää renkaan elämistä ajossa, jolloin sisäinen kitka kasvaa, rengas kuumenee liikaa ja kuluu enemmän. Myös ajo-ominaisuudet, kuten suuntavakavuus, heikkenevät. Liian korkea rengaspaine pienentää kontaktipintaa tiehen ja kyydistä saattaa tulla tärisevämpää renkaan jousto-ominaisuuksien vähentyessä. Väärät rengaspaineet huonontavat moottoripyörän niin ajettavuutta kuin turvallisuutta ajamisen nautintoa unohtamatta.

[jyk4]

Onko kukaan kuullut että rengas olisi hajonnut (autossa tai mopossa) kun nopeusluokituksen nopeus on ylitetty? Kaarreajossa voisi olla mahdollista.. ettei löysärunkoinen kestä vanteella tms

[vetomies]

Onko kukaan kuullut että rengas olisi hajonnut (autossa tai mopossa) kun nopeusluokituksen nopeus on ylitetty? Kaarreajossa voisi olla mahdollista.. ettei löysärunkoinen kestä vanteella tms

Olen saanut ainakin suomalaisen kännykkävalmistajan tekemät talvirenkaat (160 km/h) sulamaan alle Saksassa alle tunnissa autolla, jonka huippunopeus on alle 200 km/h. Eivät varsinaisesti hajonneet palasiksi, mutta kangas pilkotti monin paikoin.

[kap57]

Hintaero eri nopeusluokilla ei kaikissa renkaissa ole pieni: omaan Sevenfiftyyn H -luokan rengas on monessa merkissä selvästi ( 20-30% ) halvempi kuin V -luokka.

[Staga]

Sellainen homma että renkaissa ei välttämättä ole muuta eroa kuin kirjain kyljessä ja hinta mutta yleensä kyllä alemman luokituksen rengas on rungoltaan joustavampi ja mukavampi ajaa normaaleissa ajotilanteissa, korkeiden nopeusluokitusten rengas on rakennettu rungoltaan jäykäksi juurikin estämään lämpöä joka syntyy renkaan muuttaessa muotoaan.

[Muukka]

Jostain muistan kuulleeni että esim. Saksassa pitää olla joku merkki kulkineessa jos kumit luokiteltu alle huippujen?

[PeteR]

Renkaan merkinnät
Moottoripyörän renkaan kyljessä olevista merkinnöistä selviää monta asiaa. Esimerkkinä on rengas, jossa on merkintä 170/60 ZR17 (73 W), jossa 170 on renkaan leveys millimetreinä, 60 on renkaan sivuprofiilin korkeus prosentteina leveydestä (170x0,60=102 mm), Z on renkaan nopeusluokka (Z=yli 240 km/h), R on radiaali- eli vyörengas, 17 on vanteen halkaisija tuumina,(73 W) on renkaan maksimikuormitus 73=365 kg ja W suluissa tarkoittaa nopeusluokkaa yli 270 km/h.

Lukekaas nyt uudelleen. Ei kait siinä renkaassa kahta nopeusluokitusta ole

[Staga]

No kyllä vaan on vai oletko nähnyt missään renkaassa merkintää 225/50-WR17 ?

Sattuu olemaan niin että tuohon R:n eteen ei ole standardissa Z:taa suurempaa merkintää joten jos pyörämalli vaatii nopeammat renkaat, esim tuo "W" eli +270kmh, joudutaan nopeusluokka ilmoittamaan erikseen.

Niin ja renkaan pitäisi tosiaan lain mukaan kestää jatkuvaa ajamista ajoneuvon huippunopeuden mukainen nopeus, ei tosin koske M+S renkaita.

[elokuu]

Jostain muistan kuulleeni että esim. Saksassa pitää olla joku merkki kulkineessa jos kumit luokiteltu alle huippujen? *

Kyllä se muistilappu pitäisi Suomessakin olla. Näin ainakin yksi paikallinen gummikauppias minulle kertoi. Eihän Suomessakaan voi arvata, ettei joku lähtisi kitkarenkaillaan yhtenäisen Euroopan alueelle ajelemaan vapaan nopeusrajoituksen paanoille.

Hakiessani oman autoni Saksasta, siinä oli kojetaulussa tarra: Achtung! Winterreifen max 160 km/h!

[tidnab]

Onko kukaan kuullut että rengas olisi hajonnut (autossa tai mopossa) kun nopeusluokituksen nopeus on ylitetty? Kaarreajossa voisi olla mahdollista.. ettei löysärunkoinen kestä vanteella tms

Olen saanut ainakin suomalaisen kännykkävalmistajan tekemät talvirenkaat (160 km/h) sulamaan alle Saksassa alle tunnissa autolla, jonka huippunopeus on alle 200 km/h. Eivät varsinaisesti hajonneet palasiksi, mutta kangas pilkotti monin paikoin.

Noin on käynyt myös aikanaan toisen merkkisellä kitkarenkaalla ajettaessa 50km motaria 140km/h vauhdilla lämpimällä kelillä. Yksi rengas suli alle. Tiedä onko uudet kitkat parempia kesäkelillä, mutta ei oikein hyvä kuva jäänyt.

[psi]

Onko kukaan kuullut että rengas olisi hajonnut (autossa tai mopossa) kun nopeusluokituksen nopeus on ylitetty? Kaarreajossa voisi olla mahdollista.. ettei löysärunkoinen kestä vanteella tms

Olen saanut ainakin suomalaisen kännykkävalmistajan tekemät talvirenkaat (160 km/h) sulamaan alle Saksassa alle tunnissa autolla, jonka huippunopeus on alle 200 km/h. Eivät varsinaisesti hajonneet palasiksi, mutta kangas pilkotti monin paikoin.

Ei ole kännykänvalmistajan vika jos Q-nopeusluokan renkaat sulaa kun lasketaan kahtasataa. Kokemuksesta tiedän että kitkarengas on melko "levoton" kun mennään kahtasataa, siinä kumi sulaa. Kyllä se 160km/h on se max nopeus Q:lla.

[psi]

Onko kukaan kuullut että rengas olisi hajonnut (autossa tai mopossa) kun nopeusluokituksen nopeus on ylitetty? Kaarreajossa voisi olla mahdollista.. ettei löysärunkoinen kestä vanteella tms

Valtava rasitus renkaan kudoksiin kohdistuu kun ajetaan lujaa. Onhan noita nähty Formula ykkösissä. Kudokset tulevat läpi kun kumikerros on kulunut ohueksi. Moottoripyörän renkaan rakenne on myös aika ohut, lähes loppuunajetussa renkaassa voisi kovassa nopeudessa kudokset pettää kun ei oli enää riittävästi kumia tukemassa.