Kumpi pysähtyy nopeammin, auto vai mp ?

[Turder]

Hymähdellyt tämänvuotisten 1000-1200cc sporttien testeille. Lopputuloksia on suunnilleen yhtä monta kuin on testijuttujakin. Yhdessä voitat, toisessa olet viimeinen, hmmmmmmmmm..........

Loppuuko sitten hymähtely kun K9 Gixeri viimein voittaa jonkun testin?

Olisiko Busan kohdalla ollut kyse esim. typosta? 3 -> 4? Kukas muistaa ne abs-Bladen jarrulukemat Puskurista (tv-ohjelma, ei peräänajo)? Pölyisellä alustalla taisi olla jotain 30+ metriä.

[Nitrous]

Ketkäs oli tehnyt TM:n jutun?

[NOx]

Jos otetaan satunnaisotannalla sata autoa + sata kuskia niihin ja sata moottoripyörää + kuskia, niin valitettavasti veikkaan auton vievän voiton tulosten yhteenlaskussa. Ja sitä enemmän mitä hankalampi olosuhde on kyseessä (kaarre, sadekeli jne.). Sadasta mp:llä jarruttajasta osa päätyy kyljelleen ja osa pusikkoon. Autoista tuskin yksikään. MP:llä jarruttaminen vaatii ihan hitosti enemmän taitoa kuin neljällä pyörällä ABS:n avustamana tehty jarrutus.

[Henry67]

Eikös TM:n testissä ollut testattu jarrutusmatka vanhastakin Busasta? Testi tehtiin vuonna 2005 ja jarrutusmatka oli satasesta nollaan 46,5m. Uudessa mallissa on parempi jarrutunto mutta painoa on yhdeksän kiloa enemmän ja matkaa meni 47 meeetriä... Painon kerrotaan olevan suurin syy huonoon jarrutustulokseen.

[jykki]

Jos otetaan satunnaisotannalla sata autoa + sata kuskia niihin ja sata moottoripyörää + kuskia, niin valitettavasti veikkaan auton vievän voiton tulosten yhteenlaskussa. Ja sitä enemmän mitä hankalampi olosuhde on kyseessä (kaarre, sadekeli jne.). Sadasta mp:llä jarruttajasta osa päätyy kyljelleen ja osa pusikkoon. Autoista tuskin yksikään. MP:llä jarruttaminen vaatii ihan hitosti enemmän taitoa kuin neljällä pyörällä ABS:n avustamana tehty jarrutus.

Komppaan tätä, kyllä MP:llä tehokas jarrustus on huomattavasti vaikeampaa kuin autolla. Eikös siinä jutussakin sanottu, olosuhteet tehokkaimpaan jarrutukseen eivät olleet parhaat.
Pitäisikö testaajien aina etsiä paras mahdollinen testauspaikka, että saataisiin ao pyörän omistajat tyytyväisiksi?
Aika kokenut jarruttelija saa jo olla, jos yli satasen vauhdista aloittaa jarrutuksen, miettimättä, tekee kipeää, jos etune arkaa heti alta, puhumattakaan yli satasen vauhdista.
Käsi ylös, kuinka moni OIKEASTI on harjoitellut tehokasta jarrutusta yli satasen vauhdista. Tarkoitan tehollisinta mahdollista.

Jyrki

[CB 1000R]

VW T4 vs. Mercedes Actros
Poikkeaa hieman aiheesta, mut!
Alkaa tän päivän rekois olee kohtuu jarrut!!

[SMRacing]

Ei jumalauta. Ja joku vielä väittää että paino ei vaikuta hidastuvuuteen?

Kuinka niin ei vaikuta, ei hirveitä fysiikan osaamista vaadi selvittää se?

Liike-energia= 1/2mv2( en osaa potenssimerkkiä koneella)
Ja jos jarrutusteho pysyy vakiona, niin ei tarvitse olla kovinkaan ruudinkeksijä selvittääkseen että kevyempi pysähtyy ensin.

Yamaha 600 fazerille oli bikessä mitattu 35m 100-0, eli taitaa myös aika paljon testikohtainen olla. Jarruja oli kyllä kehuttu, mutta tuskin pysähtyy yhtään sen nopeammin kuin rata-ajoon suunnitellut sportit. Ja laatupiikitkin pysähtyy siihen 39-41m, ja varmaan kiinan tekeleet siihen 47metriin. Jos siellä on joku keski-ikäinen moottoripyöräilyharrastuksen aloittanut matkamotoristi puikoissa, niin sehän ton selittää. Abs:iä kaipais sillon.

[vuohi]

Ei jumalauta. Ja joku vielä väittää että paino ei vaikuta hidastuvuuteen?

Kuinka niin ei vaikuta, ei hirveitä fysiikan osaamista vaadi selvittää se?

Liike-energia= 1/2mv2( en osaa potenssimerkkiä koneella)
Ja jos jarrutusteho on sama, niin ei tarvitse olla kovinkaan ruudinkeksijä selvittääkseen että kevyempi pysähtyy ensin.

Yamaha 600 fazerille oli bikessä mitattu 35m 100-0, eli taitaa myös aika paljon testikohtainen olla. Jarruja oli kyllä kehuttu, mutta tuskin pysähtyy yhtään sen nopeammin kuin rata-ajoon suunnitellut sportit.

Joo mutta kun on lisää painoa niin on samassa suhteessa tietenkin lisää painetta renkaalla ja täten jarrutusvoimaa, olettaen tietenkin että jarrulla saadaan tarpeeksi kitkaa aikaiseski renkaan hidastamiseen. Tietenkään asia ei näin yksinkertaisesti mene vaan tuo lisä paino tuppaa hankaloittamaan pysähtymistä jollain tavalla.

[SMRacing]

Tuppaa hankaloittamaan?,-> Isomman liike-energian pysäyttämiseen tarvitaan enemmän voimaa.

Ja puhuinkin että jos jarruteho(paremminkin jarruvoima) pysyy vakiona, niin sillon se kevyempi pysähtyy ensin.

Ja ton voiman suuruuteen taas sitten vaikuttaa jarrun teho+ renkaan ja tienpinnan välinen kitka.

[vuohi]

Tuppaa hankaloittamaan?,-> Isomman liike-energian pysäyttämiseen tarvitaan enemmän voimaa.

Ja puhuinkin että jos jarruteho(paremminkin jarruvoima) pysyy vakiona, niin sillon se kevyempi pysähtyy ensin.

Ja ton voiman suuruuteen taas sitten vaikuttaa jarrun teho+ renkaan ja tienpinnan välinen kitka.

Nyky kalustolla tuo jarrun aiheuttama vääntömomentti riittää ylittämään kaikissa olosuhteissa renkaan ja tien välisen kitkavoiman (renkaan pystyy jarruttamaan lukkoon) eli ainoa pysähtymistä rajoittava tekijä on renkaan ja tien välinen kitka.

Renkaan ja tien välinen kitkavoima on kitkakerroin kertaa rengasta tiehen painava voima, joka syntyy kun maan vetovoima vetää pyörää maata kohti. Tällöin kaksi kertaa painavampaa pyörää hidastaa kaksi kertaa suurempi voima ja niin pois päin jolloinka perjaatteessa pyörät pysähtyvät yhtä nopeasti. Painavamalla pyörällä on sitten ilmeisesti jonkin verran vaikeampi pitää tuo rengas kunnolla tiessä kiinni jolloin kitkakerroin ei ole niin hyvä tai jarruvoiman annostelu on vaikeampaa tai jotain mitä ei tavallinen ihminen keksi mutta perjaattessa näin.

[Number28]

Matikkanörteille kaavoja, sekä vastaus kysymykseen?

TM:n sivuilla oli kirjoitettu, että TM:n testeissä olisi lähes aina ollut voittaja auto. Mene ja Tiedä.

[vuohi]

Itse aiheseen voisin vielä spekuloida, että moottoripyörä on mahdollista pysäyttää autoa nopeammin koska:

1. Moottoripyörissä käytetään pehmeämpiä renkaita = suurempi kitkakerroin

2. Sporttipyörällä pysähtyessä kaikki paino on eturenkaalla kun autolla taas joku rengas saattaa jo olla miltei lukossa ja toisella vasta 80% kitkasta käytössä

3. Pyörissä on parempi jousitus kuin useimmissa autoissa

[Eki-]

Busaa kevyempi sportti esim. gixeri pysähtyy kyllä joutusammin kun on niin paljon kevveempi! *

Heh, Nyt voidaan kai aloittaa vääntö siitä miten paino vaikuttaa pysähtymis matkaan.

Eipä se vaikutakkaan.

Ja miljoonan tonnin avaruussukkulakin pysähtyy todella nopeasti... *
Tähän trolliin on moni muukin jo tarttunut mutta kerropa silti perusteluja.

Liike-energia: 1/2mv^2
Kineettinen energia muutettava potentiaalienergiaksi, jossa teknisesti eniten vaikuttaa nykyään renkaan pito suhteessa alustaan=kitkavoima (jarruteho oletetusti päihittävää rengaskitkan lähes joka pyörässä). Jarruteho on suurimmillaan juuri ennen renkaan lukkiutumista. Mitä enemmän renkaita, sen enemmän tehoa. Jos pystyt jotenkin rakentamaan renkaan, jonka hidastavan voiman suuruus ylittää uusien levyjarrujen tehon, massalla ei enää ole merkitystä. *

Opettele yhdys sanat ja jatka vääntöä?

[Juutana]

Tuppaa hankaloittamaan?,-> Isomman liike-energian pysäyttämiseen tarvitaan enemmän voimaa.

Ja puhuinkin että jos jarruteho(paremminkin jarruvoima) pysyy vakiona, niin sillon se kevyempi pysähtyy ensin.

Ja ton voiman suuruuteen taas sitten vaikuttaa jarrun teho+ renkaan ja tienpinnan välinen kitka.

Just. Taas vissiin perusfysiikka vähän hakusessa osalla porukasta.

Liike-energia =1/2mv^2
Kitkavoima=kitkakerroin*tukivoima=myy*m*g

Tästä nähdään, että liikkuvan kappaleen massa vaikuttaa molemmilla puolilla yhtä paljon, eli sen vaikutusta ei tarvitse huomioida. Vaikuttavat suureet ovat nopeus ja kitkakerroin. Käytännössä alle voidaan laittaa pehmeämpää rengasta, tiputtaa nopeutta tai aiheuttaa mekaanista pitoa lisää esim nastoilla talvisaikaan.

Jos kuorma-autossa ja moottoripyörässä olisi samaa kumiseosta olevat renkaat ja kuorma-auton jarruviive eliminoidaan pysähtyy kuorma-auto teoriassa samassa ajassa/matkassa kuin pyöräkin. Käytännön ongelma tulee siinä ettei kuorma-autoon voi laittaa yhtä pehmeitä kumeja kuin pyörään.

Se tässäkin ketjussa esiintynyt pikajuna kulkee kiskoilla jossa ei ole kitkapintoina kumi ja asfaltti, vaan teräs ja teräs. Jos tuli yllätyksenä niin käy asemalla tarkistamassa.

[vuohi]

Liike-energia: 1/2mv^2
Kineettinen energia muutettava potentiaalienergiaksi, jossa teknisesti eniten vaikuttaa nykyään renkaan pito suhteessa alustaan=kitkavoima (jarruteho oletetusti päihittävää rengaskitkan lähes joka pyörässä). Jarruteho on suurimmillaan juuri ennen renkaan lukkiutumista. Mitä enemmän renkaita, sen enemmän tehoa.

Opettele yhdys sanat ja jatka vääntöä?

ÖÖöööö.... Ollaankohan sitä nyt ihan tosissaan? no vastaan silti.

Kineettinenenergia eli liike-energia muutetaan kyllä jarruttaessa lämpöenergiaksi eikä potentiaalienergiaksi mutta silti sinne päin ja siihen renkaan pitoon vaikuttaa yhä se renkaaseen vaikuttava paine eli 2 rengasta = 1/2 pienempi paine per rengas jolloin lopputulos on aivan sama kuin yhdellä tai vaikka kuudella renkaalla.

[JoBa]

Busaa kevyempi sportti esim. gixeri pysähtyy kyllä joutusammin kun on niin paljon kevveempi! *

Heh, Nyt voidaan kai aloittaa vääntö siitä miten paino vaikuttaa pysähtymis matkaan.

Eipä se vaikutakkaan.

Ja miljoonan tonnin avaruussukkulakin pysähtyy todella nopeasti... *
Tähän trolliin on moni muukin jo tarttunut mutta kerropa silti perusteluja.

Liike-energia: 1/2mv^2
Kineettinen energia muutettava potentiaalienergiaksi, jossa teknisesti eniten vaikuttaa nykyään renkaan pito suhteessa alustaan=kitkavoima (jarruteho oletetusti päihittävää rengaskitkan lähes joka pyörässä). Jarruteho on suurimmillaan juuri ennen renkaan lukkiutumista. Mitä enemmän renkaita, sen enemmän tehoa. Jos pystyt jotenkin rakentamaan renkaan, jonka hidastavan voiman suuruus ylittää uusien levyjarrujen tehon, massalla ei enää ole merkitystä. *

Opettele yhdys sanat ja jatka vääntöä?

Joo ei toi äidinkieli ollutkaan parhaita puolia koulussa. Mutta ei sullakaan vissiin Fysiikka.

Kaavalla F*s, jossa F on jarruttava voima ja s jarrutusmatka. Tämän voiman suuruus on kitkakerroin myy*m*g( 9,81m/s2).

Kun massa m esiintyy molemmin puolin kaavaa, se supistuu kyllä pois. Kitkapinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan millään tavalla, ainoastaan nopeus ja kitkakerroin. Pinta-ala vaikuttaa ainostaan kulutuskestävyyteen.

Käytännössä rekan jarrutusmatka on pidempi kuin moottoripyörän tai auton, joka johtuu siitä, että jarrut ovat alimitoitetut massaan nähden. Jos molemmissa tapauksissa jarruteho on ääretön, niin ne pysähtyy samassa matkassa.

Juutana jo tuossa ylempänä näköjään valottikin asiaa. No tulkoon tämä kertauksena.

[hyeena]

Suora lainaus TM:n artikkelista

Jarrutusmatka on kuitenkin edelleen luvattoman pitkä: 47 metriä 100-0 km/h on liikaa.

Eli myos hekin ihmettelevat pitkaa jarrutusmatkaa, eli kuskin osaamattomuudella ei ole todennakoisesti mitaan tekemista asian kanssa, jos olisi niin silloinhan ei ihmeteltaisi mitaan koska vastaavia ylipitkia tuloksia tulisi myos muilla pyorilla.
Testin tekijana mainitaan Tero Kiira, jonka osaavuudesta en tieda mutta monessa TM pyoratestissa on ollut joten kyse ei ole myoskaan vertailupisteiden puutteesta.

[Juutana]

Suora lainaus TM:n artikkelista

Jarrutusmatka on kuitenkin edelleen luvattoman pitkä: 47 metriä 100-0 km/h on liikaa.

Eli myos hekin ihmettelevat pitkaa jarrutusmatkaa, eli kuskin osaamattomuudella ei ole todennakoisesti mitaan tekemista asian kanssa, jos olisi niin silloinhan ei ihmeteltaisi mitaan koska vastaavia ylipitkia tuloksia tulisi myos muilla pyorilla.
Testin tekijana mainitaan Tero Kiira, jonka osaavuudesta en tieda mutta monessa TM pyoratestissa on ollut joten kyse ei ole myoskaan vertailupisteiden puutteesta.

Jarrut rikki, renkaissa väärät paineet, renkaat liian uudet, pyörän alustassa vikaa, kuskilla huono päivä, asfaltissa likaa tai mittausvirhe. Joku tollanen varmaan syyksi voisi löytyä.

Tai sitten bussissa on vaan paskat jarrut.

[Eki-]

Joo ei toi äidinkieli ollutkaan parhaita puolia koulussa. Mutta ei sullakaan vissiin Fysiikka.

Kaavalla F*s, jossa F on jarruttava voima ja s jarrutusmatka. Tämän voiman suuruus on kitkakerroin myy*m*g( 9,81m/s2).

Kun massa m esiintyy molemmin puolin kaavaa, se supistuu kyllä pois. Kitkapinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan millään tavalla, ainoastaan nopeus ja kitkakerroin. Pinta-ala vaikuttaa ainostaan kulutuskestävyyteen.

Käytännössä rekan jarrutusmatka on pidempi kuin moottoripyörän tai auton, joka johtuu siitä, että jarrut ovat alimitoitetut massaan nähden. Jos molemmissa tapauksissa jarruteho on ääretön, niin ne pysähtyy samassa matkassa.

Juutana jo tuossa ylempänä näköjään valottikin asiaa. No tulkoon tämä kertauksena.

Fysiikan kyllä jätin yo:ssa vastaamatta, kun historiasta laudatur tuli paljon helpommin.
Oli aivan pakko alkaa paperilla laskea. Oikeassapa olit tuon yhtälön suhteen. Tosin käytännön tekniset saavutukset asettavat tiettyjä rajoitteita tuon teoriaosuuden toteutumiselle.

[Staga]

Piti ihan kaivaa esiin Biken testi jossa oli jarrutusmatkoja testailtu satasesta nollaan:

Benelli Tre 1130K 37,13m
BMW R1200GS 40,69m
Ducati Multistrada 39,26m
KTM SM T990 39,26m
Triumph Tiger ABS 46,3m

vrt

TM:n koeajoissa:
Alfa MiTo 39,3m
Ford Kuga 39,7m
M-B E220CDi 40,1m
Toyota Avensis Wagon 40,8m
Huyndai i20 42,6m (rumpujarrut takana)
Fiat 500 1,2 41,2m (rumpujarrut takana)



Eli samoihin mennään, jos joku nyt vielä ajattelee prätkänsä pysähtyvän nopeammin kuin auto niin kannattaa ajatella uudelleen.
Lisäksi vielä autolla jarruttamisen helppous, liinat voi vetää kiinni tilanteessa kuin tilanteessa, pinnalla kuin pinnalla, ja parhaimmillaan vielä EBS tms pumppaa lisää painetta jarruihin mikäli tietokone arvelee sen tarpeelliseksi.

[wekkuli]

Minä pysäytän _tosielämässä_ pyöräni selvästi nopeammin kuin auton. Syy: Pidän ajaessani lähes jatkuvasti kahta sormea jarrukahvalla. Sen vuoksi reaktioaikani on ylivertainen autoilijaan verrattuna, jonka pitää siirtää jalka kaasulta jarrulle. Lisäksi käsi reagoi nopeammin kuin jalka.


Ja kaikille jotka kitkakertoimella selittävät sitä ettei painolla ole vaikutusta jarrutusmatkaan: Luuletteko että kaikki ajoneuvot pystyvät hyödyntämään kitkan täysimääräisenä kun lähdetään moottoritievauhdeista jarruttamaan? Hyvin harvoin siihen moottoripyörätkään pystyvät. Siksi painolla on vaikutusta jarrutusmatkaan!

[wekkuli]

Nyky kalustolla tuo jarrun aiheuttama vääntömomentti riittää ylittämään kaikissa olosuhteissa renkaan ja tien välisen kitkavoiman (renkaan pystyy jarruttamaan lukkoon) eli ainoa pysähtymistä rajoittava tekijä on renkaan ja tien välinen kitka.

Aika kova väite. Otetaan normiperheauto ja vetästään liinat kiinni 120km/h vauhdista, väitätkö että absit rupeavat naputtamaan heti? Vai alkaisko naputus vasta tuolla 80-paikkeilla?

Entä mp? En ihan purematta niele väitettä että tavallisessa nakupyörässä pystyy lukitsemaan eturenkaan 120-vauhdista jos asfaltin pito on optimaalinen ja painonsiirto eteen on jo tapahtunut maksimaalisesti.

[vuohi]

Nyky kalustolla tuo jarrun aiheuttama vääntömomentti riittää ylittämään kaikissa olosuhteissa renkaan ja tien välisen kitkavoiman (renkaan pystyy jarruttamaan lukkoon) eli ainoa pysähtymistä rajoittava tekijä on renkaan ja tien välinen kitka.

Aika kova väite. Otetaan normiperheauto ja vetästään liinat kiinni 120km/h vauhdista, väitätkö että absit rupeavat naputtamaan heti? Vai alkaisko naputus vasta tuolla 80-paikkeilla?

Entä mp? En ihan purematta niele väitettä että tavallisessa nakupyörässä pystyy lukitsemaan eturenkaan 120-vauhdista jos asfaltin pito on optimaalinen ja painonsiirto eteen on jo tapahtunut maksimaalisesti.

Joo pyöriä tarkoitin tuolla, autolla ei ole kokemusta äkkijarrutuksista kovista kyydeistä. Pyörällä kyllä uskon että sen etusen saa lukkoon tilanteessa kuin tilanteessa, esim radalla kun on oikeen kovaa jarrulla niin ei siinä silti tarvitse edes tuollaisilla budjetti jarruilla kovin tosissaan sitä kahvaa vetää eli kyllä sen siittä varmasti lukkoon saisi kun kiristäisi vaan tai en sitten tiedä jostain astetta painavammasta pelistä

[naukkis]

Nykypyörissä on aivan sairaan hyvät jarrut, mutta ne on niin mitoitetut että ei ne pääse oikeuksiinsa tuollaisessa 100-0 jarrutuksessa, pitkässä pyörässä kuten Busassa kestää hetken ennenkuin paino on kokonaan etusella jne. josta nuo muutama metri ylimääräistä jarrutusmatkaan tulee helposti. Busan tulos olisi varmasti paljon parempi jos aloitusnopeudeksi ottaisi vaikka 150 ja mitattaisiin 100-0 pysähtyminen.

Pyörissä sitä jarrutustehoa piisaa samalla lailla 200+ nopeuksista jarrutettaessakin, tavan perheauton jarrut alkavat em. nopeuksista hiljennettäessä olla melkoisen onnettomat.

[naukkis]

Nyky kalustolla tuo jarrun aiheuttama vääntömomentti riittää ylittämään kaikissa olosuhteissa renkaan ja tien välisen kitkavoiman (renkaan pystyy jarruttamaan lukkoon) eli ainoa pysähtymistä rajoittava tekijä on renkaan ja tien välinen kitka.

Asia ei ole noin oikeastaan edes parhailla kisavehkeillä, nykymp:n jarrut ovat sen verran hyvin mitoitetut että teho piisaa parinsadan nopeuksiin mutta kovin paljon yli ei taideta mennä parhaimmillakaan vakiojarruilla. Perheautoissa jarrut piisaa siihen satasen nopeuteen, ei juuri yli ja jos esimerkiksi tuunataan alkuperäistä suuremmat renkaat alle on jarruteho suuremmista nopeuksista aivan onneton, esimerkiksi Saksassahan vanteita ei noin vain jarruja muuttamatta suuremmiksi vaihdeta.

[Staga]

Minä pysäytän _tosielämässä_ pyöräni selvästi nopeammin kuin auton. Syy: Pidän ajaessani lähes jatkuvasti kahta sormea jarrukahvalla. Sen vuoksi reaktioaikani on ylivertainen autoilijaan verrattuna, jonka pitää siirtää jalka kaasulta jarrulle. Lisäksi käsi reagoi nopeammin kuin jalka.

En tiedä missä "kehyskunta" tarkalleen sijaitsee mutta ymmärtääkseni jossain pääkaupunkiseudun läheisyydessä eli eiköhän panna testi pystyyn, mä voin tuoda 307 Pösön jossa 60tkm mittarissa.

Ajelet mun perässä, pidetään vauhtina tasan satanen eli 27,8m/s.
Jos sulla on kerran ylivertainen reaktioaika niin välimatkaksi ajoneuvojen välille riittänee puoli sekuntia eli 14 metriä. Laitetaan siiman päähän lippu niin osaat pitää oikean etäisyyden.
Kun mä aloitan jarruttamisen niin koska sulla on nopeat reaktiot ja pyöräsikin pysähtyy nopeammin niin ei pitäisi olla mitään ongelmia pysyä poissa pösön takalasista vai mitä?

Satkun tai pari voisin pistää pottin sen puolesta että sun vakuutusyhtiö joutuu maksumieheksi, tulee hieman mielenkiintoisempi muuten niin tylsästä testistä, onhan sun reaktiot nopeammat ja pyöräkin pysähtyy hätäisemmin eikös niin

[Staga]

Ai niin, money talks and bullshit walks...

[TPM]

Käsi ylös, kuinka moni OIKEASTI on harjoitellut tehokasta jarrutusta yli satasen vauhdista. Tarkoitan tehollisinta mahdollista.

Jyrki

Määrittele nyt ensiksi se "tehollisinta mahdollista" niin katsotaan sitten, mutta vauhtia oli kumminkin se 200km/h.

[Staga]

Kun mä aloitan jarruttamisen niin koska sulla on nopeat reaktiot ja pyöräsikin pysähtyy nopeammin niin ei pitäisi olla mitään ongelmia pysyä poissa pösön takalasista vai mitä?

Oikeestaan voisin ajaa takaluukku auki ja takapenkin selkänoja alas käännettynä, mukavampi lentää sisälle autoon avoimesta ovesta kuin suljetusta ikkunasta ;)

[vetomies]

Nyky kalustolla tuo jarrun aiheuttama vääntömomentti riittää ylittämään kaikissa olosuhteissa renkaan ja tien välisen kitkavoiman (renkaan pystyy jarruttamaan lukkoon) eli ainoa pysähtymistä rajoittava tekijä on renkaan ja tien välinen kitka.

Asia ei ole noin oikeastaan edes parhailla kisavehkeillä, nykymp:n jarrut ovat sen verran hyvin mitoitetut että teho piisaa parinsadan nopeuksiin mutta kovin paljon yli ei taideta mennä parhaimmillakaan vakiojarruilla. Perheautoissa jarrut piisaa siihen satasen nopeuteen, ei juuri yli ja jos esimerkiksi tuunataan alkuperäistä suuremmat renkaat alle on jarruteho suuremmista nopeuksista aivan onneton, esimerkiksi Saksassahan vanteita ei noin vain jarruja muuttamatta suuremmiksi vaihdeta.

Tyyppihyväksyntävaatimus on muistaakseni 5.8 m/s2 keskihidastuvuus nopeudesta 80% * huippunopeus, pitäis tarkistaa jos jaksais. Säästeliäs prätkätehtailija saa siis laitteen hyväksytyksi varsin heikoilla jarruilla, mikä on tietysti täysin vastustamaton kiusaus osakkeenomistajille.