Kumpi sinua pelottaa enemmän; kuolema vai halvaan

[T-Doggy]

Tällänen on joskus mietityttäny. Yleensähän media uutisoi kuolemista, mutta mihin jääkään ne vakavasti vammautuneet motoristit? Heistä ei paljon puhuta, kuitenkin vuodessa loukkaantuneiden määrä on suuri. Jotku loukkaantuu pahemmin, toiset lievemmin. En ainakaan itse haluisi jäädä makaamaan ja tuijottelemaan kattoa monekis (kymmeneiksi) vuodeksi. Mites muut?

[vuohi]

Kyllähän sitä halvaantuneenakin hauskaa voi olla. Jos ei nyt ihan vihannes ole niin aina voi nauttia ainakin hyvästä ruuasta, elokuvista, kirjallisuudesta jne....

[GoA]

Halvaantuminen pelottaa enemmän, en usko että osaisin sitten enää nauttia elämästä kun kaikki itselle tärkeä viedään pois. Veikkaan että tuloksena olisi vakava masennus.

[LiguidSnake]

kyllä mielummin kuolisin kuin halvaantuisin, neliraajahalvaus vois tappaa ihmisen henkisesti ja hitaasti..

[sam77]

Kyllä halvaantuminen varmaan v*tuttais aika rankasti, mutta pystyis jotenkin seuraamaan lasten kasvua. Joten kyllä se tuonpuoleinen pelottaa reilusti enemmän

[turpo]

Kotona istuminen ehkäsee kumpaakin mutta ei oikein sekään kiinnostas. Elämä menee niinkun on mennäkseen, kuolema on ainoa varma asia, sitä on turha murehtia. Halvaantuminen ei kamalasti houkuta mutta mietin sitä sitten jos tulee ajankohtaiseksi, noista kahdesta vaihtoehdosta se on vaihtoehto johon vähäisessä määrin voi vaikuttaa. Toistaiseksi, pitää yrittää uskaltaa elää eli:

[Zip]

Toisaalta halvaantuminen. Mutta toisaalta kuolema koska kuolleena ei enää näe rakkaita ihmisiä tai mitään muutakaan. Joten hiukan fifty-fifty

[Tonzal]

Vastasin halvaantuminen.
Itsekkäästi ajatellen, omassa elämäntilanteessani kaikki muuttuisi niin paljon, että ilman vakavaa ja syvää masennusta olisi lähes mahdoton selvitä. Tuntuisi, että pitäisi luopua kaikista haaveista ja unelmista, jotka tällä hetkellä tätä kulkua vie eteenpäin. Varmaan sitten läheisille, se kuolema olisi se huonompi vaihtoehto -- vai olisikos?

[SB2]

Jos pyörän selässä kuolen niin kuolempahan ainakin onnellisena. Turvallisia kilometrejä vaan kaikille

[Number28]

Riippuu halvaantumisesta, mutta vastasin kuolema.. En halua sitä surua kaikille läheisille.

[cmas]

Kuoleminen ei pelota. Se tulee ja vie mukanaan. Mutta neliraajahalvaantuminen on about pahinta minkä voisi itselleen kuvitella. Ja tuosta syystä johtuen on joka kerta ajaessa semmoinen suoja-armada, että jos käy huonosti, tietää, että on ainakin tehnyt kaikkensa vammoja ehkäistäkseen.

Sekä kuolema että halvaantuminen on läheisille kova paikka. Mutta neliraajahalvaantuneena jää kokonaan muiden avun varaan. Ja sitä en soisi kenellekään.

[kaalimato]

Hmm.... Kuolemassa pelottaa se tyhjyys vai mikä se nyt on . Se kumminkin et ei ole enää mitään. Halvaantumisessa taas se luultavasti tuntuis pahimmalta,
että ei pysty liikkumaan silleen kuin ennen. Mutta jos valita pitää niin kai sitä haalvaantuis mielummin kuin kuolis. On tää maailma kumminki omasta mielestä niin hieno paikka elellä.
Menipähän herkäks, mutta menkööt

[kuulapää]

Jos pyörän selässä kuolen niin kuolempahan ainakin onnellisena. Turvallisia kilometrejä vaan kaikille *

Vaikkaanpa että onnellisuus ja hymyisä suu on hyvin kaukana ihmetellessä hyvin nopeasti lähestyvää rekan keulaa tai valopylvästä. Näin esimerkkeinä.
Tänään bongasin LiveLeak:sta tallenteen jossa on ilmeisen selvää ettei bussin renkaan kanssa matsia ottanut motoristi maailman onnellisimmassa kunnossa ollut. Sitä en tänne viitsi linkata kuitenkaan.

Kysymykseen vastaus taipuu täälläkin sixty/fifty -vaihtoehtoon. Ainakin halvaantuneena olisi sopivasti aikaa pelata Traviania.

[2jorma2]

Kuolemaa en pelkää, sehän pelastus jonka avulla jaksaa. (joskus tää onneksi loppuu).Entäs jos sulle ilmoitettain, joudut elämään seuraavat viisisataa vuotta. Luuletko, että jaksaisit pysyä järjissäs. Kyl mulle tää normaalin pituinen elämä riittää ihan hyvin. (Yritys päästä suomalaisen miehen keskikuolleisuus ikään on tietenkin kova)
Halvaus on kinkkinen juttu, mutta jos edes pää ja sormet pelais, niin pystyis jo aika paljon seuraamaan tieteen ja ihmiskunnan saavutuksia.

[sister54]

niin tai näin - elinluovutustestamentti on kulkenut lompakossa vuodesta -83 ja hoitotestamentti on hyväksymistä vaille valmis *
tulevaan voi varautua myös kertomalla läheiselleen oman tahtonsa jos/ kun sitä ei itse pysty ilmaisemaan.

turvallisia kilometrejä kaikille *

[freerider70]

Jaa, eipä ole asiaa tullut juuri mietittyä... Mutta jos loppu on äkkiloppu niin kai se sitten on vaihtoehdoista parempi kuin olla lopun ikää kaulasta alaspäin veltto.

[arde]

Halvaantuminen-ehdottomasti,jos pitäis valita,nirri pois...

[tumb|]

Toisaalta halvaantuminen. Mutta toisaalta kuolema koska kuolleena ei enää näe rakkaita ihmisiä tai mitään muutakaan. Joten hiukan fifty-fifty *

+1

[makemich]

Halvaantuminen, kuolleena ei varmasti vituta enää yhtään.

[Andre|]

Kyllä se halvaantumen kuulostaa pelottavalta, mutta myös kuolemakin pelottaa. Kaipa se halvaantuminen on minun valinta, meinaa voi olla aika shokki kun tajuaa että on aikalailla avuton ja ei pysty itsestään huolta pitämään.

Mutta kun minä pyörän selkään hyppään niin en tällaisia asioita ajattele. Aikamoinen stressi olis ajaessa jos tämmösiä ajattelisi!

[Mustalammas]

Ei oo vielä perhettä tai vaimoa joka jäisi suremaan, ni mielummin kuolen. Enkä haluaisi tyttöystävälle sellasta taakkaa mikä olisin halvaantumisen jälkeen.. Eikä sitä kuolemaa ainakaan ite tarvii jäädä suremaan tai miettimään että mikä meni pieleen..

[Tuukka P.]

Pienestä pitäen olen tuntenut pyörätuolissa olevia kavereita ja jotenkin se elämä ei pelottaisi. Toki asioitten hyväksyminen ottaisi aikaa.
Jos kaikki neljä raajaa menisi, niin juttu onkin jo ihan toinen, sen vuoksi vastasin, halvaantuminen.

Ja niin kuin muutamilla muilla, hoitotestamentti on viittävaille valmis ja lähimmille on toiveet kerrottu jos huonosti käy.
Onneksi ei näitä tarvi ihan usein pohtia, riittää kun käy kerran läpi nää jutut kotona, sujuu ajotkin paremmin * *

[KETKUTTAJA]

Jotenkin tuntuis tuo halvaantuminen pahemmalle, koska ei pysty tekemää oikee mitään.

[Hyenna]

Ehdottomasti kuolisin mieluummin.. minun luonteellani ei olisi ehkä elämään halvaantuneena. Ja se, että pitäisi luopua lähes kaikista muistakin harrastuksista, olisi liian suuri järkytys. Varmaan olen niin heikko laatuaan..

[Alabama]

Jos kysymyksessä on tosiaan neliraajahalvaus, niin taatusti mielummin sille kiitos ei! Riittää ihan kun yhden tuntee ja tietää, niin harmeja riittää vaikka millä määrin, eikä se syöminenkään välttämättä sitten ole enää ihan kuin ennen...eikä mikään muukaan, vaikka pää jotenkin pelaisikin. Ja lähimmäisille vuosien tai jopa vuosikymmenien "piina ja rasitekin", jonka jälkeen vielä kuolema kuitenkin...joten jos valita pitää, niin kiitos jätetään välistä turhat kuviot ja mielummin kuolema kerralla, kiitos.

[timo1]

Hoh hoh hoo...kaikenlaisia kysymyksiä. Minä kysyn, kumpi noista vaihtoehdoista vituttais vähemmän.?

[LaMasquerade]

Halvaantuminen tietysti. Kuolema nyt kohtaa meitä jokaista satavarmasti kuitenkin jossain vaiheessa, joten hullua sitä olis pelätä, lähinnä vain skedulointikysymys..

[Number28]

Hoh hoh hoo...kaikenlaisia kysymyksiä. Minä kysyn, kumpi noista vaihtoehdoista vituttais vähemmän.?

Vastaat vaan sen toisen vaihtoehdon, johon olet päätynyt niin ei ole vaikea homma!

[Japeli]

Ei saisi vääntää vitsiä tällaisesta asiasta, mutta voisikohan tähän aiheeseen soveltaa sitä krapulan kuutta astetta:

1: Krapula (suht lievä loukkaantuminen)
2: Kaamea krapula (alaraajahalvaus)
3: Ihan uskomaton krapula (ylä- ja alaraajahalvaus)
4: Pelkää että kuolee
5: Toivoo että kuolee
6: Pelkää ettei kuolekkaan

[timo1]

Hoh hoh hoo...kaikenlaisia kysymyksiä. Minä kysyn, kumpi noista vaihtoehdoista vituttais vähemmän.?

Vastaat vaan sen toisen vaihtoehdon, johon olet päätynyt niin ei ole vaikea homma! *

Aivan. Nimimerkistäsi päätellen kyseessä on ikäsi, tai ehkä ei sentään syntymävuotesi. Onneksi olen siis ajanut useamman vuoden kuin olet elänyt. Mutta selvästikin homma vielä hakusessa. Lohduksesi voin kertoa että kyllä se oikea kerho löytyy sullekin.
Niin...ja ajokaudet vaan jatkuu ja jatkuu...pitelis vaan vähän parempia kelejä.