TM-Turvallisesti moottoripyörällä

[Hannu59]

Moottoripyörä ei käänny ilman työntöohjauksen aloittamaa kallistusta.

Kyllä kääntyy.

Ei käänny.

Totta kai se kääntyy. Syistä minulla on vain arvailuja, mutta ei silläkään ole kovin paljon väliä koska tiedän niin tapahtuvan. Sen verran monta kilometriä on tullut ajetuksi tankoon koskematta että pidän myyttiä murrettuna.

Ei 300-kiloinen matkalehmä toki läheskään niin hyvin käänny kuin tangosta ohjaten, mutta kääntyy kuitenkin sen verran että kyllä sitä käytännössä pystyy valtateillä ajamaan käsillä tankin kyljistä ohjaten. Noin ei vain viitsi ajaa, koska kallistellen ohjaaminen on kovin epätarkka ja heikko tapa ohjata moottoripyörää.

Mutta on sangen raskasta liioittelua väittää etteikö kääntyisi, koska niin se pahus vain käytännössä tekee.

[Hannu59]

Eikös moottorpyörä käänny myös pelkällä kallistuksella etu- ja takarenkaan profiilierojen vuoksi?

Itse kuvittelin sen kääntyvän pelkästään kallistamalla ajettaessa etu- ja takarenkaan profiilien eron sijasta renkaan pyöreyden vuoksi, mutta en voi esittää tutkimusfaktaa arveluni tueksi.

[renttu]

Moottoripyörä ei käänny ilman työntöohjauksen aloittamaa kallistusta.

Kyllä kääntyy.

Ei käänny.

Totta kai se kääntyy. Syistä minulla on vain arvailuja, mutta ei silläkään ole kovin paljon väliä koska tiedän niin tapahtuvan. Sen verran monta kilometriä on tullut ajetuksi tankoon koskematta että pidän myyttiä murrettuna.

Ei 300-kiloinen matkalehmä toki läheskään niin hyvin käänny kuin tangosta ohjaten, mutta kääntyy kuitenkin sen verran että kyllä sitä käytännössä pystyy valtateillä ajamaan käsillä tankin kyljistä ohjaten. Noin ei vain viitsi ajaa, koska kallistellen ohjaaminen on kovin epätarkka ja heikko tapa ohjata moottoripyörää.

Mutta on sangen raskasta liioittelua väittää etteikö kääntyisi, koska niin se pahus vain käytännössä tekee.

Moottoripyörä ei käänny ilman työntöohjauksen aloittamaa kallistusta.

Kyllä kääntyy.

Ei käänny.Totta kai se kääntyy. Syistä minulla on vain arvailuja, mutta ei silläkään ole kovin paljon väliä koska tiedän niin tapahtuvan. Sen verran monta kilometriä on tullut ajetuksi tankoon koskematta että pidän myyttiä murrettuna. Ei 300-kiloinen matkalehmä toki läheskään niin hyvin käänny kuin tangosta ohjaten, mutta kääntyy kuitenkin sen verran että kyllä sitä käytännössä pystyy valtateillä ajamaan käsillä tankin kyljistä ohjaten. Noin ei vain viitsi ajaa, koska kallistellen ohjaaminen on kovin epätarkka ja heikko tapa ohjata moottoripyörää. Mutta on sangen raskasta liioittelua väittää etteikö kääntyisi, koska niin se pahus vain käytännössä tekee.

Ei se vaan käänny. Kun pyörää kallistaa, ja sillä pyörä alkaa kaartamaan, niin pyörien "kulkusuntaa" on poikkeutettu toisistaan. *Elikkäs: vaikka luulee prätkää ohjaavansa ainoastaan kallistamalla niin todellisuudessa sitä kahvaaa on tuupattu vastakkaiseen suuntaa kuin mutka.

[thenuke]

Ei se vaan käänny. Vaikka luulee prätkää ohjaavansa ainoastaan kallistamalla niin todellisuudessa sitä kahvaaa on tuupattu vastakkaiseen suuntaa kuin mutka.

Kuten se edellinenkin postaaja sanoi että kätensä eivät koskeneet kahvoihin..
Niin täs ny joku ajelee mutkat läpi kädet ilmassa, todistaakseen että kyllä se kääntyy ilman kahvojen työntelyä

http://www.youtube.com/watch?v=HuRlxpC9l-g
"No Steering input...Body weight steering only..."

[iku1]

Moottoripyörä ei käänny ilman työntöohjauksen aloittamaa kallistusta.

Kyllä kääntyy.

Ei käänny.

Totta kai se kääntyy. Syistä minulla on vain arvailuja, mutta ei silläkään ole kovin paljon väliä koska tiedän niin tapahtuvan. Sen verran monta kilometriä on tullut ajetuksi tankoon koskematta että pidän myyttiä murrettuna.

Ei 300-kiloinen matkalehmä toki läheskään niin hyvin käänny kuin tangosta ohjaten, mutta kääntyy kuitenkin sen verran että kyllä sitä käytännössä pystyy valtateillä ajamaan käsillä tankin kyljistä ohjaten. Noin ei vain viitsi ajaa, koska kallistellen ohjaaminen on kovin epätarkka ja heikko tapa ohjata moottoripyörää.

Mutta on sangen raskasta liioittelua väittää etteikö kääntyisi, koska niin se pahus vain käytännössä tekee.

Moottoripyörä ei käänny ilman työntöohjauksen aloittamaa kallistusta.

Kyllä kääntyy.

Ei käänny.Totta kai se kääntyy. Syistä minulla on vain arvailuja, mutta ei silläkään ole kovin paljon väliä koska tiedän niin tapahtuvan. Sen verran monta kilometriä on tullut ajetuksi tankoon koskematta että pidän myyttiä murrettuna. Ei 300-kiloinen matkalehmä toki läheskään niin hyvin käänny kuin tangosta ohjaten, mutta kääntyy kuitenkin sen verran että kyllä sitä käytännössä pystyy valtateillä ajamaan käsillä tankin kyljistä ohjaten. Noin ei vain viitsi ajaa, koska kallistellen ohjaaminen on kovin epätarkka ja heikko tapa ohjata moottoripyörää. Mutta on sangen raskasta liioittelua väittää etteikö kääntyisi, koska niin se pahus vain käytännössä tekee.

Ei se vaan käänny. Kun pyörää kallistaa, ja sillä pyörä alkaa kaartamaan, niin pyörien "kulkusuntaa" on poikkeutettu toisistaan. *Elikkäs: vaikka luulee prätkää ohjaavansa ainoastaan kallistamalla niin todellisuudessa sitä kahvaaa on tuupattu vastakkaiseen suuntaa kuin mutka.

Päivänkakkarat eivtä ole vielä kukassa, joten täysin varmaa vastausta ei nyt tähän hätään saada. Siihen asti joudutaan spekuloimaan sekundäärisillä argumenteilla

Olen LT:llä muutaman kerran hupaillut (tyhjällä motarilla, sen suurempaa vaaraa ja järkytystä kellekään aiheuttamati) laittamalla cruiserin päälle ja menemällä takapenkille rötköttämään. Onnistuu ihan hyvin ja kaarresäde on reilusti motarin mutkaa pienempi.


Iku

[SB2]

....Seuraappa joskus joutessasi RR ajoa miten kaverit kaarteen kulman hieman loivetessa joutuvat (= urku auki)pyörän sivulla roikkumaan ja pyörä yhä vain pyrkii pystyyn

Eiköhän se nyt johdu suurimmalta osaltaan keskipakovoimasta, vai mikä sen virallinen nimi nyt onkaan, joka pyrkii vetämään pyörän ja kuskin painopistettä ulkokaarteen suuntaan.

Sitä paitsi, ei hyrrävoima pyörää kurvissa pystyyn pyri kampeamaan *vaan pyrkii estämään kallistamista suuntaan taikka toiseen. Ei kuitenkaan kovinkaan merkittävällä suuruudella.

Jos hyrrävoimat todella olisivat niin voimakkaita, kuten tunnut väittävän, niin miten sinä pystyisit ohjaamaan pyörää kovemmissa nopeuksissa? Kun suunnanmuutos kuitenkin edellyttää kallistamista ja toisaalta hyrrävoimat ovat muka niin suuria, että ne nostavat pyörän pystyyn riippumatta siitä kuinka kuski siinä pyöränsä sivulla roikkuu, kyyditettävä hartioilla tai takaritsillä...

Mitä itse olen ajanut 200+ km/h niin siinä vauhdissa saa työntää tankoa ihan eri voimalla kuin alle 120km/h vauhdissa. Eli kyllä se hyrrävoima kasvaa mitä lujempaa ajaa, mutta kyllä sitä voimaa ihminen voi vastustaa tuntämällä tangosta.

[Staga]

Ilman käsiä ajaa Itiksestä miltei Porvooseen Uutta Porvoontietä (siis ei moottoritietä) ja mutkat... no ei mutkat mutta kaarteet, ovat tiukempia kuin motarilla.

Luulen kyllä että silloin etupää kääntyy painonsiirron ansiosta "itsekseen" sen muutaman millin mitä tarvitaan kaartamiseen, veikkaan että jos keulan heftais kiinni se ei kääntyisi yhtään mihinkään vaikka miten kallistelisi

[Hannu59]

Ei se vaan käänny. Kun pyörää kallistaa, ja sillä pyörä alkaa kaartamaan, niin pyörien "kulkusuntaa" on poikkeutettu toisistaan. *Elikkäs: vaikka luulee prätkää ohjaavansa ainoastaan kallistamalla niin todellisuudessa sitä kahvaaa on tuupattu vastakkaiseen suuntaa kuin mutka.

Älä viitsi opettaa sorsaa uimaan ja pue pelastusliivi nyt heti. Olet hukkumaisillasi.

Read my lips: cruise tai Throttlemeister päälle ja kädet tankin poskilla voi ajaa valtatietä niin kauas kuin huvittaa.

Kuten sanoin, en tiedä miksi näin tapahtuu, mutta niin tapahtuu ja minä tiedän sen siitä että olen moottoripyörällä asian kokeillut. Ennen kuin jatkat vastaan vänkäämistä, suosittelen samaa sinullekin.

Jaa että miksi noin pitäisi ajaa? Alun perin demosin kokemattomalle matkustajalle kuinka moottoripyörä kääntyy pehmesti kallistaen. Ja sitten osoitin kuinka rajusti se kääntyy tangosta ohjaten. Sen vuoksi älä välitä siitä osaatko kallistaa oikein, koska sillä ei ole mitään väliä. Voimistele vaikka ulkokurvin puoleisen sivulaukun päällä jos siltä tuntuu. Mutta mitä ikinä teetkin, niin pidä NÄPIT IRTI KULJETTAJAN KÄSIVARSISTA! Jos on asiaa, taputa olalle tai lantiolle sen sijaan.

Tuli sitten vain myöhemmin koiruus mieleen koettaa yksinään kuinka tuolla tavoin voisi ajaa. Kyllä voi, mutta vain loivia kaarteita.

Olen lukenut kahdella ohjaustangolla varustetusta Thundercatista, enkä myöskään lupaa ajaa Pannarilla Kemoran kierrosta tankoon koskematta, vaikka se cattia parempi moottoripyörä onkin.

[hra1150]

Miks tommosesta jahnaa, maanantaina Apparalle! Eik niitä paikkoja ole vielä possujunass, mihin itsekin olen menos.

[Kiertotiehuvitus]

TM:n jutussa olisi paljon parannettavaa. Johonkin aikaisempaan ketjuun joskus kirjoittelin mm näin:
- Ajo hanskassa on hyvä oppikirja
- TM:n (6/07) juttu ”Turvallisesti moottoripyörällä, osa 1 – Näin ohjaat ja kaarrat oikein” ei ole hyvä oppikirja. Siinä kerrotaan paljon yksityiskohtaista teoriaa, ja korostetaan sen tärkeyttä. Kuitenkin siinä on paljon epätäsmällisyyksiä. Esim.
• hyrrävoimien merkityksen liioittelua
• työntöohjausta verrataan liian suoraviivaisesti auton ohjaamiseen mainitsematta, että kyseessä on kaartosäteen muuttaminen eikä kaartaminen
• kerrotaan harhaanjohtavasti, että pienissä nopeuksissa käännetään eri suuntaan kuin suurissa nopeuksissa
• jne.

[jaket]

kaikissa ohjeissa pyritään selittämään monimutkaista asiaa yksinkertaisesti, ja tällöin on yksinkertaisempaa selittää yksinkertainen totuus, että vain tangosta kääntyy.

olen itsekkin huomannut, että ilman käsiä pystyy ajamaan, mutta siinäkin tiukemmassa mutkassa kaarre alkaa pienellä heilautuksella, joka heilauttaa ohjausta eräänlaiseen vastaohjaukseen.

kampeamalla pyörää esim vasemmalle tankista polvilla, jää ohjaus vähän jälkeen ja pyörä kallistuu. eräänlainen vastaohjaus. jopa tuo äijä tuossa mutkatie videossa teki sen niin. ensin kallistaa ylävartaloa sisämutkaan, sitten nykäyttää pyörää himpun perässä, niin ohjaus jää jälkeen pyörän kallistusta ja vastaohjaus on tapahtunut.

mitä enemmän painoa pyörässä ja mitä enemmän vaihtia, sitä enemmän oikein pyörää pitää ajaa tangoista. jos pyörä on joku möhkö 1300 kawa ja vauhtia 150, niin ei mutkat enää kovin helposti mene painonsiirrolla.

aika hienosti menee mutkat joka tapauksessa tuoss videossa. monesti ulosajot onkin siitä kiinni, että ihminen ei pelkästää jätä vastaohjaamatta, vaan itse asiassa ohjaa väkisin väärään suuntaan ja vetää suoraksi. tai lukittaa ohjausta hartialukossa. tangoissa ei pidä roikkua vaan antaa niiden elää.

[Ande749]

Mitä itse olen ajanut 200+ km/h niin siinä vauhdissa saa työntää tankoa ihan eri voimalla kuin alle 120km/h vauhdissa. Eli kyllä se hyrrävoima kasvaa mitä lujempaa ajaa, mutta kyllä sitä voimaa ihminen voi vastustaa tuntämällä tangosta.

Kyllä. Olen täysin samaa mieltä.

[TwinTenox]

Minä taas en tajua miksi työntö (vasta) ohjauksesta kohkataan ylipäänsä. Eikös se tule suurimmalla osalla luonnostaan selkäytimestä kaarreajossa?

[hra1150]

Minä taas en tajua miksi työntö (vasta) ohjauksesta kohkataan ylipäänsä. Eikös se tule suurimmalla osalla luonnostaan selkäytimestä kaarreajossa?

Ei välttämättä silloin, kun mennään taitojen ylärajoilla liian kovaa mutkaan. Luulenpa, että iso osa näistä viime vuosien ulossuistuneista vainajista on sellaisia, joilla tuli selkärangasta väärää dataa.

[TwinTenox]

Ei välttämättä silloin, kun mennään taitojen ylärajoilla liian kovaa mutkaan. Luulenpa, että iso osa näistä viime vuosien ulossuistuneista vainajista on sellaisia, joilla tuli selkärangasta väärää dataa.

Minusta tuossa on ollut päässä väärää dataa liikkeellä jo ennen kuin on mennyt pasmat sekaisin mutkassa. Ainakin itse jätän kyllä sellaisen 15-25% puskurin tuonne vauhtipuolelle. Mieluummin vähän liian hiljaa kuin ihan limitillä. Radalla voisi olla eri asia, mutta tieliikenteessä siis. Muutenkin nautin enemmän mutkasta ulos kiihdyttämisestä, kuin mutkaan lujaa ajamisesta.

En usko, että tuollaisessa tapauksessa on paljoa apua teoriapuolesta kuitenkaan... Hyvä se siis on, että teoria käydään läpi ja sitä kokeillaan käytännössä ylikorostetusti (kuten tehtiin ainakin 1990 kun KT-kortin ajoin), mutta ei sitä nyt älyttömästi tarvitse painottaa. Aika vaikea tuolla on ajaa yhtään vastaohjaamatta.

[Hannula]

Minä taas en tajua miksi työntö (vasta) ohjauksesta kohkataan ylipäänsä. Eikös se tule suurimmalla osalla luonnostaan selkäytimestä kaarreajossa?

Kyllä, mutta tässä tullaankin siihen mitä voidaan kutsua vaikkapa passiiviseksi ja aktiiviseksi työntöohjaukseksi.

Jos kuski ajattelee kropan painonsiirron olevan kaartamisen avain, niin hän kroppaa siirtäessään/kallistaessaan nojaa sisäpuolen kahvaan ja työntöohjaa ajattelematta sitä työntöohjauksena, eli työntöohjaa tavallaan passiivisesti. Tällä selviää jokapäiväisessä ajamisissa hyvinkin pitkälle,mutta ei enää sitten kun tulee kiperä paikka ja pitää saada kallistusvarat käyttöön. Luulisin, että polkupyöräilijöiden työntöohjaus on lähes aina tätä passiivista muotoa.

Aktiivisessa työntöohjauksessa taas tiedostetaan se, että painonsiirto ei ole se ydinjuttu, vaan se kahvan työntäminen (ja samalla toisen puolen vetäminen), ja painon siirrolla sun muilla toimenpiteillä voidaan tukea ja tehostaa työntämisen vaikutusta ja muutenkin helpottaa mutkan ajamista. Työntöohjauksen on oltava tätä aktiivista muotoa silloin kun pitää selvitä esimerkiksi väistötilanteesta tai ratojen vaativammista mutkista. Kursseilla työntöohjauksen harjoittelu on enempi passiivisen työntöohjauksen muuttamista aktiivisemmaksi ja aktiivisen muuttamista aiempaa tehokkaammaksi.

[TwinTenox]

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Missä kohtaa passiivinen ohjaaminen muuttuu aktiiviseksi? Suurimman osan ajasta ainakin itse ajan, ajoa sen kummemmin ajattelematta. Mutkateillä ajaminen on aktiivista, mutta en minä tietoisesti ajattele työntöohjaamista kuin joskus harvoin. Koen kuitenkin niin ajavani, itse asiassa minulle tuo kallistamalla ohjaaminen on selvästi hankalampaa, samoin kuin painon siirtäminen sisäkurviin. Tosin eipä kustomilla korva maassa mennäkään.

Uskoisin, että polkypyörällä ajetaan enemmän sen verta hiljaa, ettei vastaaohjaamista tarvita. Kyllähän mp:kin tarpeeksi hiljaa mentäessä kääntyy sarvien osoittamaan suuntaan.

[Hannula]

Tarkkaa rajaa passiivisen työntöohjauksen ja tehottoman aktiivisen työntöohjauksen välillä en osaa sanoa, ehkäpä se ero on viime kädessä siinä, että tietää, miten moottoripyörää ohjataan tehokkaasti. Silloin perusta on oikealla tolalla, ja tiukassa paikassa lähtökohdat tehdä asiat oikein ovat paremmat verrattuna tilanteeseen, jossa käsitykset ohjaamisesta ovat lähtökohtaisestikin väärät. Eli tehostetaan oikeita asioita, ei vääriä.

Maantieajo ei koettele ajoteknisiä taitoja kovinkaan paljoa, ja taidot siinä sitten vähin erin surkastuvat jokapäiväisten vaatimusten tasolle, vaikka taitoja olisi joskus kursseilla tai radalla joskus vuosi takaperin paranneltukin. Tämä näkyy kursseilla siinä, että aktiivinenkin työntöohjaus on varsin tehotonta eikä vaikkapa väistörasteista oikein selvitä. Eli liikenteessä tapahtuvasta pakkotilanteesta tokko selvittäisiin sen paremmin.

[Hannu59]

Ei välttämättä silloin, kun mennään taitojen ylärajoilla liian kovaa mutkaan. Luulenpa, että iso osa näistä viime vuosien ulossuistuneista vainajista on sellaisia, joilla tuli selkärangasta väärää dataa.

Minusta tuossa on ollut päässä väärää dataa liikkeellä jo ennen kuin on mennyt pasmat sekaisin mutkassa. Ainakin itse jätän kyllä sellaisen 15-25% puskurin tuonne vauhtipuolelle. Mieluummin vähän liian hiljaa kuin ihan limitillä. Radalla voisi olla eri asia, mutta tieliikenteessä siis. Muutenkin nautin enemmän mutkasta ulos kiihdyttämisestä, kuin mutkaan lujaa ajamisesta.

En usko, että tuollaisessa tapauksessa on paljoa apua teoriapuolesta kuitenkaan... Hyvä se siis on, että teoria käydään läpi ja sitä kokeillaan käytännössä ylikorostetusti (kuten tehtiin ainakin 1990 kun KT-kortin ajoin), mutta ei sitä nyt älyttömästi tarvitse painottaa. Aika vaikea tuolla on ajaa yhtään vastaohjaamatta.

Tosielämän ulosajot nyt vaan menevät täsmälleen kuten Hra1150 sanoo. Eli vuosittain ei tapahtuvista fataaleista ulosajoista ei välttämättä yhtään ole tapauksia, joissa olisi menty yli tien ja pyörän rajojen, vaan siellä näyttäisi aina olevan tässä suhteessa mainitsemasi turvamarginaali jäljellä. Virhe on toki tapahtunut jo siinä vaiheessa kun on saattanut itsensä tilanteeseen jota ei enää osaa hoitaa. Mutta melkein aina sekin tilanne olisi hoidettavissa jos olisi jaksanut opetella.

Sitten kun joko ikänsä turvallisesti ajanut tai vasta vähän ajanut päättää kerran kokeilla mopon kulkua, muuttuukin ohjausvaste nopeuden myötä raskaammaksi ja kallistuskulmatkin alkavat hirvittää.

Teoriasta ei olekaan mitään hyötyä, aivan kuten sanotkin. Se teoria pitää olla kymmenillätuhansilla toistoilla rutiiniksi harjoiteltua automatiaa.

Vastaohjaamatta on vaikea ajaa, mutta tietoisesti vastaohjaukseen totuttelu lisää turvamarginaalia ja sen vuoksi se on hyvä osata. Hyvin ennakoiden voi ajaa vuosikymmeniä joutumatta nopeaa väistöä vaativaan tilanteeseen, mutta väistötarpeen lopulta iskiessä se ajokaistan levyinen väistö ei takuulla lähde nopeasti ellei vastaohjausta ole opeteltu tietoisesti.

[TwinTenox]

Miehen rajoista minä puhuin. Pyörän rajoista ollaan vielä paljon kauempana. Ei kulu jalkatapit tms. kustomissakaan saati edellisessä TRX:ssä. Jos taas omat rajat on hukassa, niin sitten varmasti päästään tilastoihin helposti.

[Hannu59]

Miehen rajoista minä puhuin.

Eiköhän me puhuta kuskin rajoista molemmat.

Uskon lisäksi siihen, että omia rajojaan pystyy etenkin motoristiuran alkuvaiheessa sekä työntämään kauemmaksi että ymmärtämään ne rajansa paremmin kun ajaa tietoisesti vastaohjausta käyttäen.

Se on nimittäin erittäin konkreettinen tapa saada selville kuinka rivakasti minä saan rakkineeni tarvittaessa kääntymään.

[TwinTenox]

Uskon lisäksi siihen, että omia rajojaan pystyy etenkin motoristiuran alkuvaiheessa sekä työntämään kauemmaksi että ymmärtämään ne rajansa paremmin kun ajaa tietoisesti vastaohjausta käyttäen.

Se on nimittäin erittäin konkreettinen tapa saada selville kuinka rivakasti minä saan rakkineeni tarvittaessa kääntymään.

Ihan ketjun innoittamana treenailin tänään reissulla väistöjä ja testailin aktiivista vastaohjausta. Varmasti hyödyllistä treeniä. Tuon 350kg + kuski laitteen kanssa huomasin myös, että kyse on paremminkin veto-ohjauksesta. Eli aika tavalla saa vetää samalla kun toisella työntää. Jotenkin on sellainen mielikuva, että TRX:llä tuo oli hienovaraisempaa touhua.

[J@ck]

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Missä kohtaa passiivinen ohjaaminen muuttuu aktiiviseksi? Suurimman osan ajasta ainakin itse ajan, ajoa sen kummemmin ajattelematta.

Missäkö muuttuu aktiiviseksi..? Ei sitä sen kummemmin ajatella tarvitsekaan.. Siis, kun homman sisäistänyt, nin automaattisestihan se toimii.
Mutta jos vastaohjaus ei ole aktiiviista ja automaattista, niin varmasti sen huomaa ainakin siitä, ettei nopeat väistöt onnistu mitenkään.

Työntöohjaus huono termi, sillä tankoahan työnnetään ja vedetään vastaohjauksessa - ainakin minä teen niin.

[-ShadowMan-]

TM:n jutussa olisi paljon parannettavaa. Johonkin aikaisempaan ketjuun joskus kirjoittelin mm näin:
-
-
-
-
• kerrotaan harhaanjohtavasti, että pienissä nopeuksissa käännetään eri suuntaan kuin suurissa nopeuksissa
• jne.

Mikäs tossa viimesessä nyt niin väärin on

[TwinTenox]

Työntöohjaus huono termi, sillä tankoahan työnnetään ja vedetään vastaohjauksessa - ainakin minä teen niin.

Samaa mieltä.

Joku kokeenempi ja viisaampi voisi sanoa, että onko tuo vain oma tunne, vai meneekö todella niin, että pyöräkohtaisesti on suuria eroja siinä pitääkö enemmän työntää vai vetää? Itse ajattelen, että ero riippuu sarvien asennosta + muusta kuskin asennosta ja lisäksi pyörän massasta. Olenko ihan hakoteillä?

[TwinTenox]

• kerrotaan harhaanjohtavasti, että pienissä nopeuksissa käännetään eri suuntaan kuin suurissa nopeuksissa

Mikäs tossa viimesessä nyt niin väärin on

Mielestäni ei mitään. Ihan pienessä pyörityksessä tosiaan käännetään tankoa ja etupyörää kurvin suuntaan, kun taas normaalisti tien päällä vastaohjataan.

[GoA]

Työntöohjaus huono termi, sillä tankoahan työnnetään ja vedetään vastaohjauksessa - ainakin minä teen niin.

Samaa mieltä.

Joku kokeenempi ja viisaampi voisi sanoa, että onko tuo vain oma tunne, vai meneekö todella niin, että pyöräkohtaisesti on suuria eroja siinä pitääkö enemmän työntää vai vetää? Itse ajattelen, että ero riippuu sarvien asennosta + muusta kuskin asennosta ja lisäksi pyörän massasta. Olenko ihan hakoteillä?

Ainakin nakussa +120 vauhdeissa muuttuu jo veto-ohjaukseksi kun kyydissä pysyäkseen täytyy jo puristaa tankoa ja vetää itseään eteenpäin. Siinä ei työntäminen pelkästään tahdo enää onnistua.

[tsj]

Ilmeisesti tästä ketjusta on kyse:

Kliks.

Juuri tuota ketjua muistelin. Tosin enpä muistanut, että itsekin olin TM:n opasta mennyt kritisioimaan.

[Hannu59]

Työntö-, veto-, vasta- ja vihtaohjauksesta on keskusteltu jo aiemminkin ja siihen ei varmaan yhtä ainoaa totuutta löydykään.

Riippuu pyörästä, kuskista ja ajonopeudesta onko autuaampi työntää, vetää vai kääntää ajosuuntaa vastaan, mutta sillä ei onneksi ole oikein paljon välikään.

Olennaistahan ei olekaan se miten asian itselleen luontevimmin mallintaa, vaan tärkeintä on mennä kokeilemaan ja sen jälkeen käyttää tietoisesti. Siinä se muuttuu vähitellen rutiiniksi.

Sitä vartenhan tiehen maalataan valkoisia nuolia, numeroita ja hirvenkuvia, että motoristilla olisi harjoitusmahdollisuuksia eri nopeuksilla

[Kiertotiehuvitus]

• kerrotaan harhaanjohtavasti, että pienissä nopeuksissa käännetään eri suuntaan kuin suurissa nopeuksissa

Mikäs tossa viimesessä nyt niin väärin on

Mielestäni ei mitään. Ihan pienessä pyörityksessä tosiaan käännetään tankoa ja etupyörää kurvin suuntaan, kun taas normaalisti tien päällä vastaohjataan.

Taitaa mennä teorian pohtimiseksi. Mutta teoriaahan siinä TM:n jutussa oli korostetusti esillä.
Vastaohjaus ja kaarteen suuntaan kääntäminen tapahtuvat molemmat sekä suuressa että pienessä nopeudessa. Mittasuhteet vaan ovat erilaisia. Pienessäkin nopeudessa pitää pyörä saada vähän kallistumaan, että voidaan kaartaa. Kävelyvauhdissakin kallistuksen saa aikaiseksi vastaohjauksella. Youtubesta löytyy oppituntia tästäkin asiasta (otsikolla slow-speed countersteering). Itse kaarteen aikana etupyörä osoittaa kaarteen suuntaan, mennään sitten lujaa tai hiljaa. Suuressa nopeudessa kaartosäde on vaan sen verran suuri, ettei tätä etupyörän pientä kääntökulmaa edes huomaa. Jos moottoripyörä toimisi kaavamaisesti niin, että pienessä nopeudessa käännetään eri suuntaan kuin suuressa nopeudessa, olisi välissä rajanopeus, jossa moottoripyörää ei pystyisi kääntämään ollenkaan.
Mutta ajamisen turvallisuuden kannalta on ”miljoona kertaa” tärkeämpää on harjoitella vastaohjausta, kuin miettiä sen teoriaa.
(tässä en ”vastaohjauksella” tarkoita ”luiston suuntaan ohjaamista”)