Slicksit vai kuviorenkaat?

[amaunu]

Sitten vähän asiaakinväliin, jutustellaan tähän ketjuun kun ratavoorumilla ollaan. Tuli tuossa viikonloppuna ilmoitettua itseni ja todella nopea isäni mptuen eakoolle. Tuolta tuen sivuilta tavaillessa löytyi kohta mikä ei menny ihan mulle heti jakeluun. Eelikkä jatkossa jos mptuen ratapäiville haluaa osallistua, sinne ei ole menemistä ilman eak-kurssia?

Ja tartteeko kalustolle tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin radalle kurvaa. hitaaseen ryhmään.

nimim matkalehmä ja maakotka

[CyberAngel]

Totta turiset. Ei jaksaisi lukea jos insinöörit keskenään kinaisivat. Veneily, ralli, woblaukset, vompatit ym oleellisesti moottoripyöräilyyn liittyvät seikat tekevät näistä ketjuista jotain ihan muuta kuin aiheeseen liittyviä. Hyvä niin.
On kovin tylsää on lukea ketjuja joissa oikea absoluuttinen vastaus annetaan yhdessä vastineessa. Koetappa siinä viihtyä.

Sama kuin vertaisi kaunokirjallisuutta ja pörssikursseja. Kaunokirjallisuus viihdyttää ja on paljon monimuotoisempaa, silti sen informatiivinen arvo on paljon vähäpätöisempi kuin yhden rivin verran pörssin melskettä.

Sanasepot, kirjalliset velhot, sanan säilänheluttajat, faktafiktio miehet, kaiken tietävät, älkää lopettako.

Samaa mieltä. Itse tosin joudun tunnustamaan, että joskus olen purnannut katsoessani jenkkityylisiä luontoleffoija joissa joku kilipää juoksee sisiliskon perässä ja hokee sitten joku rupikonna kourassaan miten tämä on aivan mahtava elukka. No, keihäsrausku lopetti sen elämöinnin, rauha hänen sielulleen. Samoin hieman ärsyttää se dinodokkari jossa kovin tarkasti analysoidaan jokainen pyrstön liike ja elukan ajatusmaailma parin luunkappaleen perusteella 200 miljoonan vuoden jälkeen, mutta ehkä noin saadaan hieman suurempi joukko paleontologiastakin kiinnostumaan. Itse enempi sellaisen david attenburoughmaisen selostuksen perään ja myös Matti Paalosmaa & co on erityisen mieluisaa kuunneltavaa.

Toisaalta noihin pitäisi oikeasti laittaa joku varoitus (viittaan näihin itseoppineisiin tutkijoihin) ettei vaan joku oikeasti lähde kuviottomalla renkaalla tunkemaan kaatosateesseen tai laita vielä ylipaineita niihin, saattaa nirri lähteä hyväuskoiselta.

Jukka

Käsittämättömän hauskaa on ollut
* *
, joten annetaanpa vielä pikku pähkinä purtavaksi:
ilman varsinaista rata-ajokokemusta aion ajaa kierroksen alle 1:30 tänä kesänä, mahdollisesti Ahvenistolla...
Ainaski takanakkina Pilot Road II, pyöränä "keijukainen" GSX-1300R
Miten tuo voisi olla mahdollista eli missä jekku?

Ei saa kurkistaa eli googlata!
-----------------------------
Meinas unohtua:
ne dinotarinat on varsin veikeitä,
kuten myös ihmisen sukupuu
varsinkin kun vertaa ns. "koviin" tieteisiin: mat, fys, kem,...

[J.V.]

No.. englannista tuli viime viikolla
setti diablo corsaa 120/70 ja 190/50 leimat etu 22/08 ja taka 39/07.
129 puntaa+22.5puntaa matkat
eli karvan alta 170 euroa ihan kotiovelle sillä punnan kurssilla(joka nyt on vielä halvempi).

Ei nuo nyt niin vanhoja ole ettei niillä ajaa uskalla.. *

E: linkki: http://www.mandp.co.uk/product....Pirelli

oho ovat nostaneet kympillä hintaa.

Taitaa olla aika nopeassa nousussa, vajaa tunti myöhemmin taas kymppi lisää.

Buy it NOW Price £149.99

Tätä menoa huomenna jo aika kalliit

Jukka

Ne 180/55 on 149, vaiha kokoa 190/50 niin hinta halvempi

[IlDuce]

Tosin kutoseen tuli Diablo Corsat ja busassa on rengastus vielä auki, noi ensiasennus renkaat (pilot road 2) taitaa joutua tallin perukoille.

Kannattaa ehkä myydä pois. Niistä saa käyttämättöminä sen 300-320 euroa sarja ja menee vielä kohtuullisen nopeasti kaupan. Jos jää tallin nurkkaan, niin viiden vuoden päästä niistä ei saa enää mitään ja kun pääsee noiden kilparenkaiden makuun, jää katurenkaat kyllä käyttämättä.

Sillä 300-320 euron summalla saa 2 paria hyväkuntoisia kisarenkaita joilla muutaman kerran kaudessa radalla pyörähtävä kuski ajelee pari, kolme vuotta riippuen tietenkin paljon kilometrejä kadulla tulee.

Jukka

Tuohon pitää kyllä sanoa että ei se tyhmä ole joka pyytää (eihän ?) vaan joka maksaa.

PIRELLI / PIRELLI *
Diablo Corsa / Diablo Corsa *
E 120 70 17 W Front / 180 55 17 W Rear

Price: 216,00 € *(VAT includeed)

PIRELLI / PIRELLI *
Diablo Corsa / Diablo Corsa *
E 120 70 17 W Front / L 190 50 17 W Rear

Price: 224,00 € *(VAT includeed)

Laitatko vielä linkin paikkaan mistä saa sarjan uusia (ei siis esim. kolme vuotta sitten paistettuja ylivuotisia) mainitsemiasi renkaita sarjat tuohon hintaan.

Itsekin muutaman tuhat rengasta Espanjasta ostaneena tiedän, että halvalla saa jos paistopäivä on vaikkapa 2005 tai 2006.

Mutta mieluusti linkkiä, hinta alkaa olemaan todellakin kohdallaan sillä juurikaan mistään ei löydy tällä haavaa kisarenkaita alle 300 euron sarja uutena, Rodamotosta tehtaalle on tiedusteltu kaikki maahantuojat mukaan luettuna.

Jukka

Hinnat on katsottu pikaisesti Rodamotosta, sen olisit varmaan voinut itsekin tarkistaa tuhansia renkaita ostaneena ja nopeana netin sekä tietokoneen käyttäjänä.

Sitä mikä on paistopäivä, en tiedä, kuten en myöskään tiedä Rkuutosen alla olleiden renkaiden paistopäivää; varmaankin uudempi kuin kaupasta saatavien.

Jos joku maksaa ehdottamasi hinnan, niin mikäs siinä. Minä en.

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Sitten vähän asiaakinväliin, jutustellaan tähän ketjuun kun ratavoorumilla ollaan. Tuli tuossa viikonloppuna ilmoitettua itseni ja todella nopea isäni mptuen eakoolle. Tuolta tuen sivuilta tavaillessa löytyi kohta mikä ei menny ihan mulle heti jakeluun. Eelikkä jatkossa jos mptuen ratapäiville haluaa osallistua, sinne ei ole menemistä ilman eak-kurssia?

Ja tartteeko kalustolle tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin radalle kurvaa. hitaaseen ryhmään.

nimim matkalehmä ja maakotka

Kyllä ajoharjoittelupäiville voi osallistua vaikkei olisi ennakoivan ajon kurssia suorittanutkaan.

Ennakoivan ajon jatkoharjoitteluksi katsomme vain

a) hitaassa ryhmässä tapahtuvan harjoittelun
b) niiden henkilöiden harjoittelun, jotka ovat kurssimme käyneet tai käyneet vastaavan kurssin jossa opetettu rata-ajon perusteet. Pidätämme itsellämme oikeuden määritellä mikä on sellainen kurssi joka tuon täyttää, kursseja kun laidasta laitaan parkkipaikalla pyörittelystä varsinaisiin rata-ajon kursseihin.

Tällöin vakuutukset ovat voimassa ainakin Tapiolassa tekemämme sopimuksen perusteella normaaliehdoin. Onko näin sitten jonkun muun yhtiön tulkinnan kanssa, en osaa sanoa. Jos yhtiön X edustaja kysyy onko A ollut ennakoivan ajon kurssilla oltuaan hitaassa ryhmässä ajamassa tapahtumassamme jota valvoo ja ohjaa ennakoivan ajon kurssin suorittanut henkilö vastaus on kyllä jos henkilö on kurssin suorittanut ja ei jos kurssia ei ole suoritettu. Kurssilla kuitenkin saadaan karsittua yleisimmät perusvirheet pois ja näiden vuosien kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää, että kaatumistodennäköisyys tippuu murto-osaan kurssin jälkeen. Varsinaisessa koulutuksessa ei ole kukaan näiden vuosien aikana kaatunut ja omatoimisessa ajoharjoittelussa en muista, että olisi tarvinnut Tapiolaan tehdä ilmoitusta ainakaan viime, eikä sitä edellisenä vuonna kaadosta. Omatoimisesti ensimmäistä kertaa elämässään radalle saapuvia saa valitettavasti aika usein olla sieltä radan varresta nostamassa. Kaato yleensä aika pieni, mutta kuljettajalla mielipaha kun pyörän katteet rikki. Henkilövahinkoja hitaassa ryhmässä tulee aika harvoin kun ovat tyyppiä hups nyt ajoin radalta ulos ja painanpa etujarrua ja tups. Nopeassa pyörän ja kuljettajan vauriot ovat sitten vähän toista luokkaa kun 150-250 km/h vauhdeista poistutaan kanervikkoon kerien, mutta se ei enää liitykään EAK-toimintaan millään muotoa.

Pyörästä tulee tarkastaa minimissään, että öljynsuodatin, täyttöreiän korkki, proppu jne ovat varmasti hyvin kiinni, sillä radalle valunut öljy on yksi suurimpia yksittäisiä syitä kaatoihin ja sitä pyritään välttämään viimeiseen saakka. Kannattaa myös tarkastaa pyörän rengastus. Valitettavan usein harjoituksiin saapuu huonolla rengastuksella (lue liki sakkorengas tai yli viisi vuotta vanhoilla ajan patinoimilla kovilla koppuroilla) varustettuja pyöriä. Neliömäiseksi katuajossa rullattu vanha rengas on aika ikävä ajaa radalla jossa tullaan melkein koko renkaan pinta käyttämään. Myöskään jarruharjoituksissa kovaksi kulunut vanha eturengas ei ole mikään miellyttävä kun tuppaa jarruissa usein menemään lukkoon. Uusi rengas, ellei nyt vallan joku kivikova kiinalainen matkarengas, harvemmin lukkoon menee kyykkypyörissä, pitkäkeulaisissa customeissa sitten vähän helpommin kun painopiste on hieman taaempana.

Ajovarusteet tulee olla rataharjoitteluun sopivat, eli minimissään suojilla varustettu puku (mieluiten nahka, corekin käy), kunnolliset ajosaappaat jotka tukevat nilkkaa, ajohanskat jotka eivät mahdollisissa kaatumisissa irtoa käsistä ja tarjoavat hyvän sormituntuman (eli ei paksuja kintaita tai talvikäyttöön tarkoitettuja topattuja sormikkaita) sekä tyyppihyväksytty kypärä ja erittäin suositeltavana selkäpanssari (ei sellainen puvun sisään laitettava ritunen, vaan kunnollinen).

Paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin, niin jää rauhassa aikaa pyörän laittamiseen kuntoon (mahdolliset laukut pois, sirpaloituvien osien teippailu, rengaspaineiden tarkastus jne)

Jukka Relander
Moottoripyöräilyn tuki ry

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Hinnat on katsottu pikaisesti Rodamotosta, sen olisit varmaan voinut itsekin tarkistaa tuhansia renkaita ostaneena ja nopeana netin sekä tietokoneen käyttäjänä.

Sitä mikä on paistopäivä, en tiedä, kuten en myöskään tiedä Rkuutosen alla olleiden renkaiden paistopäivää; varmaankin uudempi kuin kaupasta saatavien.

Jos joku maksaa ehdottamasi hinnan, niin mikäs siinä. Minä en.

Joskus tuli tilattua Rodamotostakin satoja renkaita kerralla. Joskus erä oli kuranttia, joskus seassa oli sitten jopa neljä vuotta vanhoja renkaita. Arvatenkin niitä oli sitten turha yrittää myydä edes puoleen hintaan siitä mitä uusia. Toki aina voi katukuskille, joka aiheesta ei mitään ymmärrä, moiset alle täräyttää ja ajelee varmasti onnellisena. Oikeassa säilytyksessä rengas ei vuodessa miksikään mene, mutta jos se säilytys ei aivan oikea ole, niin sitten noin ei ole.

Rodamotolla kerran vierailtiinkin paikkaan tutustumassa kun yhteistyötä tehtiin. Valitettavasti toimitusajat olivat pitkähköt, tavara hajalaatuista, joten siirryimme käyttämään suomalaista maahantuojaa. Heiltä ostettuna renkaat ovat aina tuoreita ja jos ylivuotisia on, niin niistä saadaan sitten erikoistarjous, kuten esim. vuoden, pari varastossa seisoneista puvuista ja kypäristä jotka myytiin ulos sitten 67-75 % alennuksella.

Tuoreesta rengasparista 300 euroa on ns. käypä hinta. Ovh-hinnat vähän korkeammat ja hyvällä tuurilla ulkomailta saa halvemmalla (nyt siis puhutaan tuoreista, ei niistä ylivuotisista). Jenkeissä bensakin on vielä hinnaltaan kolmanneksen siitä mitä Suomessa, ehkä pari litraa voisi kesän ajoihin sieltä tilata, ehkä ei.

Itselleni on aivan yksi lysti mistä kukakin renkaansa ostaa. Renkaiden myynnistä ei ole meille näiden vuosien aikana jäänyt käytännössä katetta lainkaan, toisinaan kate ollut miinusmerkkistä. Toiminnan tarkoitus on ollut ja tulee olemaan pääsääntöisesti rata-ajoa harrastavien toiminnan tukeminen mahdollisimman edullisia, mutta samalla parhaita mahdollisia tuotteita tarjoamalla. Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa (osakkeenomistajille), mutta osakeyhtiöllä voi olla muukin tarkoitus. Aiheesta pari vuotta sitten sain gradun hyväksytettyä oikeustieteelliseen tiedekuntaan, joten ainakaan kovin laitonta toiminta ei voi olla, joten sellaisenaan tulee jatkumaan tuolta osin kuka sitä sitten tulevaisuudessa vetääkään.

Eli kun laitatte noita hintavertailuja, niin kertokaa sitten vertailtavuuden vuoksi minkä ikäisestä tuotteesta on kyse. Vertailu jossa kerrotaan vaikkapa Siwan jauhelihan olevan 45 % halvempaa kuin Prisman vastaavan, ei välttämättä ole totuudenmukainen jos unohdetaan mainita, että Siwan jauhelihapaketin päällä oli punainen hintalappu. 3-4 vuotta vanhoissa renkaissa niitä punaisia hintalappuja saa olla sitten jo parikin kappaletta.

Jukka

P.S. Minä muuten ostan aina niitä punalappuisia jauhelihapakkauksia ja maahantuojalta ylivuotista kamaa. Lähes yhtä hyviä kuin aivan uudetkin, mutta hinnan pitää olla silloin kyllä korkeintaan puolet siitä mitä uuden ja noin ei aina kuitenkaan ulkomaisten nettikauppojen osalta asia ole.

[Jycce12R]

Kuviollisen ja slicksin erona on ilmeisesti myös renkaan lämpeneminen. Minulla ei ole tästä mitään omaa kokemusta, mutta viime kesänä varikolta kuultua ja nähtyä. Eräs kärkipään kuljettaja valitsi Räyskälän aika-ajoihin (sb) kuviorenkaan, koska se kuulemma lämpenee nopeammin ja paremmin siinä kelissä. Oli kylmää ja asfaltti vasta kuivumassa / kuivunut.

Jos tuossa on perää, niin hitaamman kuljettajan voi olla hyvä käyttää kuviollista rengasta. Pito pitäisi olla parempi jos rengas kuumempi.

Onko jollakulla tähän kokemusta? Siis ihan oikeaa kokemusta ja tietoa. Mutujakin toki saa esittää * , kunhan ei faktoina.

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Kuviollisen ja slicksin erona on ilmeisesti myös renkaan lämpeneminen. Minulla ei ole tästä mitään omaa kokemusta, mutta viime kesänä varikolta kuultua ja nähtyä. Eräs kärkipään kuljettaja valitsi Räyskälän aika-ajoihin (sb) kuviorenkaan, koska se kuulemma lämpenee nopeammin ja paremmin siinä kelissä. Oli kylmää ja asfaltti vasta kuivumassa / kuivunut.

Jos tuossa on perää, niin hitaamman kuljettajan voi olla hyvä käyttää kuviollista rengasta. Pito pitäisi olla parempi jos rengas kuumempi.

Onko jollakulla tähän kokemusta? Siis ihan oikeaa kokemusta ja tietoa. Mutujakin toki saa esittää * , kunhan ei faktoina.

Kokemusta sen verran, että alle +5 kelissä vielä jotenkin on voinut ajella Pirellin Supercorsilla (kuviolliset) seoksella SC1 ja SC2 ja pyörä kestänyt lapasessa, mutta Pirellin kuviottomalla viime keväänä alle viiden asteen lämmössä rengas lähti kolmannessa mutkassa alta (seos SC1). Lämppäreillä oli vedetty +85 lämpöön kumi parin tunnin lämmityksen jälkeen. Kaksi ensimmäistä mutkaan rinkula piti, sen jälkeen aivan hirveä. Luulin, että radalla on öljyä. Sitten kokeilin rengasta ja se oli aivan jääkylmä. Kuviollinen sentään pysyi melkein kädenlämpöisenä +5...+10 lämpötiloissa.

Mitään tieteellistä tutkimusta ei ole tuosta tarjota vain perstuntuma ja sen verta ikävä oli, että pysyn nyt noissa kuviollisissa etenkin kun samalla pyörällä kadut ja radat ajelen. Nyt muutamana päivänä tuolla huristellut alle viiden lämmöissä ja aivan hyvin rinkula pitää (takana SC2, edessä SC0).

Jukka

[parjan_fin]

Kuviollisen ja slicksin erona on ilmeisesti myös renkaan lämpeneminen. Minulla ei ole tästä mitään omaa kokemusta, mutta viime kesänä varikolta kuultua ja nähtyä. Eräs kärkipään kuljettaja valitsi Räyskälän aika-ajoihin (sb) kuviorenkaan, koska se kuulemma lämpenee nopeammin ja paremmin siinä kelissä. Oli kylmää ja asfaltti vasta kuivumassa / kuivunut.

Jos tuossa on perää, niin hitaamman kuljettajan voi olla hyvä käyttää kuviollista rengasta. Pito pitäisi olla parempi jos rengas kuumempi.

Onko jollakulla tähän kokemusta? Siis ihan oikeaa kokemusta ja tietoa. Mutujakin toki saa esittää * , kunhan ei faktoina.

Kokemusta sen verran, että alle +5 kelissä vielä jotenkin on voinut ajella Pirellin Supercorsilla (kuviolliset) seoksella SC1 ja SC2 ja pyörä kestänyt lapasessa, mutta Pirellin kuviottomalla viime keväänä alle viiden asteen lämmössä rengas lähti kolmannessa mutkassa alta (seos SC1). Lämppäreillä oli vedetty +85 lämpöön kumi parin tunnin lämmityksen jälkeen. Kaksi ensimmäistä mutkaan rinkula piti, sen jälkeen aivan hirveä. Luulin, että radalla on öljyä. Sitten kokeilin rengasta ja se oli aivan jääkylmä. Kuviollinen sentään pysyi melkein kädenlämpöisenä +5...+10 lämpötiloissa.

Mitään tieteellistä tutkimusta ei ole tuosta tarjota vain perstuntuma ja sen verta ikävä oli, että pysyn nyt noissa kuviollisissa etenkin kun samalla pyörällä kadut ja radat ajelen. Nyt muutamana päivänä tuolla huristellut alle viiden lämmöissä ja aivan hyvin rinkula pitää (takana SC2, edessä SC0).

Jukka

Sellaisella asialla voi olla vaikutusta kuin valittu seos vs. keli.

Ainakin Continentalin sekä käsittääkseni myös Pirellin kumeissa menee niin että kun on viileää niin silloin laitetaan SC2 / medium alle, sitten kun ilman lämpötila on 18 asteen kantturoilla niin laitetaan SC1 / soft ja SC0 / supersoftia sitten kun on oikeasti lämmintä.

Noita itse kokeilleena huomasin kyllä ihan selkeän eron renkaan kulumisessakin sekä myös pidossa. Järki vaan tappeli vastaan että seoksien pitää mennä toisinpäin. Väärässä olin.

Ja 85 astetta ei oikeasti vielä riitä mihinkään, jos oikeasti hifistellään. Renkaasta riippuen, se toimintalämpötila on 95 - 110 asteen välillä.

[johtaja]

SC0 voidaan käyttää kylmemmässä kuin SC1. Vain SC1 ei toimi kylmässä. SC0 toimii kylmässä, paremmin lämpöisellä ja ei lainkaan kuumalla. SC2 toimii kelistä riippumatta jotenkin, mutta vasta kuumalla hyvin. Näin ainakin slicksissä.

[parjan_fin]

SC0 voidaan käyttää kylmemmässä kuin SC1. Vain SC1 ei toimi kylmässä. SC0 toimii kylmässä, paremmin lämpöisellä ja ei lainkaan kuumalla. SC2 toimii kelistä riippumatta jotenkin, mutta vasta kuumalla hyvin. Näin ainakin slicksissä.

Ok, aika ristiin tuntuvat menevän.

Noissa on varmasti suuriakin merkkikohtaisia eroja. Melkein aina menee kokeiluksi kun / jos rengasmerkkiä vaihtaa. En sitten tiedä onko isoja eroja kuviokumin ja slicksin välillä.

Tosin noi mitä kirjoitin niin pätevät ainakin Contin kuviokumeille.

Noista eri kumeista kun saisi jonnekin koostettua täydellisen taulukon, että mikä sopii millekin kelille jne, niin säästäisi moni ison kasan rahaa ja ei tartteis suotta itse testailla kaikkea.

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

SC0 voidaan käyttää kylmemmässä kuin SC1. Vain SC1 ei toimi kylmässä. SC0 toimii kylmässä, paremmin lämpöisellä ja ei lainkaan kuumalla. SC2 toimii kelistä riippumatta jotenkin, mutta vasta kuumalla hyvin. Näin ainakin slicksissä.

Ja empirian kautta havainneena, että myös noin käytännössä kuviorenkailla. Pari esimerkkiä Ahvenistolta, jossa eräs kuski romuutti pyöränsä supersoftilla kun lämpötila varjossa oli +30 c. Renkaat käytännössä sulivat alle. Silloin rengas oli Metzler ja K0. Sama ollut havaittavissa Pirellin SC0:lla.

Renkaan toimintalämpötila ja se, mihin ne lämppäreillä vedetään, lienee vähän eri asioita. Valtaosalla meistä ei ole käytössä lämppäreitä, joilla voidaan rengas lämmittää 110 asteeseen. Säädettävissä pääsääntöisesti haitari loppuu sataan ja säätämättömissä versioissa lienee siinä 80 asteen pinnassa. Joka tapauksessa tuolla +3 kelissä ainakaan minun vauhdit eivät riittäneet nostamaan lämpötilaa siitä 85:stä yhtään mihinkään ja tuon kokemuksen jälkeen jätän mielihyvin yritykset muille ja olen pilkillä moisella säällä ja ajelen rataa sitten kun siellä voi edes teoriassa tulla hiki reikäisessä nahkapuvussa.

Jukka

[johtaja]

Juuri näin. Tuo sinun systeemisi taitaa pitää paikkansa myös Dunlopissa, mutta kokemusteni mukaan ei Pirellissä. Pirelli tosin väittää, että SC1 toimii paremmin kylmässä kuin SC2, ja se ei kyllä pidä paikkaansa takarenkaan osalta. Etusessa kyllä. Ohessa Pirellin kommentit (pari vuotta vanha)

Eturengas:
SC0 suggested for higher front grip feeling, low/medium temperatures (>15°C/68°F), medium distance races (15 laps, ca. 100 km)
SC1 suggested for medium temperatures (> 20°C/68°F), medium distance races (15/20 laps, 100/120 km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (> 25°C/77°F), medium/high distance races (> 20 laps, > 120 km)

Takarengas:
SC0 suggested for cold temperatures (<15°C/59°F), fast laps/short distance races, low abrasive circuits (5/8 laps, ca. 50 km)
SC1 suggested for medium temperatures (>15°C/59°F), short and medium distance races, low/medium abrasive circuits (15/20 laps, 90/110km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (>25°C/77°F), medium distance races, medium/high abrasive circuits (ca 20/25 laps, 110/140 km)
SC3 suggested for high temperatures (>30°C/86°F), medium/long distance races, medium/high abrasive circuits ( > 25 laps, > 140km)

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Juuri näin. Tuo sinun systeemisi taitaa pitää paikkansa myös Dunlopissa, mutta kokemusteni mukaan ei Pirellissä. Pirelli tosin väittää, että SC1 toimii paremmin kylmässä kuin SC2, ja se ei kyllä pidä paikkaansa takarenkaan osalta. Etusessa kyllä. Ohessa Pirellin kommentit (pari vuotta vanha)

Eturengas:
SC0 suggested for higher front grip feeling, low/medium temperatures (>15°C/68°F), medium distance races (15 laps, ca. 100 km)
SC1 suggested for medium temperatures (> 20°C/68°F), medium distance races (15/20 laps, 100/120 km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (> 25°C/77°F), medium/high distance races (> 20 laps, > 120 km)

Takarengas:
SC0 suggested for cold temperatures (<15°C/59°F), fast laps/short distance races, low abrasive circuits (5/8 laps, ca. 50 km)
SC1 suggested for medium temperatures (>15°C/59°F), short and medium distance races, low/medium abrasive circuits (15/20 laps, 90/110km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (>25°C/77°F), medium distance races, medium/high abrasive circuits (ca 20/25 laps, 110/140 km)
SC3 suggested for high temperatures (>30°C/86°F), medium/long distance races, medium/high abrasive circuits ( > 25 laps, > 140km)

Ja sitten kun yhden renkaan saa yksillä paineilla toimimaan yhdellä radalla niin seuraavalla radalla rengas tuhoutuukin vastaavissa olosuhteissa ja siellä pitäisikin olla eri seos. Esimerkkinä vaikkapa Alastaron ja Kemoran erot.

Tiettyyn pisteeseen homma on helppoa. Katurenkaaseen kylmäpaineet 2,5 eteen ja taakse jos ajaa hitaassa ryhmässä ja sitten välille 2,0-2,2 jos vähän vauhdikkaampaa meno. Sitten mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän muuttuu tähtitieteeksi ja lopulta ollaan tilanteessa, ettei planeetalta löydy enää ketään joka osaisi antaa oikean vastauksen. Ja jos absoluuttinen testi eri radoista, renkaista, sääolosuhteista, ajotyyleistä, kalustosta jne saataisiinkin tehtyä, olisi aika mennyt jo sen testin ohi ja uusissa renkaissa uudet kujeet.

Tuo on syy miksi mieluiten itse tällä tasolla missä keikun, ajan samalla kalustolla samoilla säädöillä ja samoilla renkailla radasta riippumatta. Tommilla meni jalka katki kun vaihtoi tuntemattomaan, itselläni mutkat pitkiksi kun profiilia vaihtoi kesken päivää. Olipa se joskus aikoinaan helppoa kun kaikilla oli samat rättirenkaat, osalla uudet, osalla toisten vanhat roskalavalta löydetyt ja maailmanmestaruuksia taottiin siitä huolimatta. Ei taida enää MM-areenoilla podiumille päästä roskalavarenkailla vaikka vähän enempi lahjoja olisi kuin tehdastiimin kaverilla.

Loppuun esimerkki tehtaiden ohjearvoista. Pirellin Supercorsalla ja Metzelerin Racetecillä on periaatteessa samat (tai ainakin oli) suosituspaineet. Jostain kumman syystä Pirelli kuitenkin toimi parhaiten 0,3-0,4 pykälää matalammilla paineilla kuin Metukka vaikka periaatteessa pitäisi samalta hihnalta tulla kumien. Arvoitus ei ole selvinnyt, tosin siihen en jaksanut paljoa uhrata aikaa vaan vaihdoin Pirelliin ja ajellut pelkästään niillä. Loppupelissä se voi olla vain psykologinen, mutta jos luottoa ei ole ja takaraivossa hakkaa ajatus siitä, että rengas voi pettää, niin ainakaan minulla vauhdit tippuvat näistä nykyisistäkin. Taitaa olla yksi kilpailu/treeni takana jolloin en pelännyt yhtään mitään ja se oli Motoparkin viimeinen kisa. Oma ennätys parani toista sekuntia ja vielä toiseksi viimeisellä kierroksella kun oli jo aika lepo. Toivottavasti kausi alkaa yhtä hyvillä fiilikin kuin edellinen päättyi. Rengastus sama, pyörä eri joten varmaan tämä kesä menee opiskeluun ja ehkä sitten 2010-2011 osaa sitten samalla tavalla tonnisella rataa kiertää kuin kusiaisella.

Jukka

[Jycce12R]

Kuviollisen ja slicksin erona on ilmeisesti myös renkaan lämpeneminen. Minulla ei ole tästä mitään omaa kokemusta, mutta viime kesänä varikolta kuultua ja nähtyä. Eräs kärkipään kuljettaja valitsi Räyskälän aika-ajoihin (sb) kuviorenkaan, koska se kuulemma lämpenee nopeammin ja paremmin siinä kelissä. Oli kylmää ja asfaltti vasta kuivumassa / kuivunut.

Jos tuossa on perää, niin hitaamman kuljettajan voi olla hyvä käyttää kuviollista rengasta. Pito pitäisi olla parempi jos rengas kuumempi.

Onko jollakulla tähän kokemusta? Siis ihan oikeaa kokemusta ja tietoa. Mutujakin toki saa esittää * , kunhan ei faktoina.

Kokemusta sen verran, että alle +5 kelissä vielä jotenkin on voinut ajella Pirellin Supercorsilla (kuviolliset) seoksella SC1 ja SC2 ja pyörä kestänyt lapasessa, mutta Pirellin kuviottomalla viime keväänä alle viiden asteen lämmössä rengas lähti kolmannessa mutkassa alta (seos SC1). Lämppäreillä oli vedetty +85 lämpöön kumi parin tunnin lämmityksen jälkeen. Kaksi ensimmäistä mutkaan rinkula piti, sen jälkeen aivan hirveä. Luulin, että radalla on öljyä. Sitten kokeilin rengasta ja se oli aivan jääkylmä. Kuviollinen sentään pysyi melkein kädenlämpöisenä +5...+10 lämpötiloissa.

Mitään tieteellistä tutkimusta ei ole tuosta tarjota vain perstuntuma ja sen verta ikävä oli, että pysyn nyt noissa kuviollisissa etenkin kun samalla pyörällä kadut ja radat ajelen. Nyt muutamana päivänä tuolla huristellut alle viiden lämmöissä ja aivan hyvin rinkula pitää (takana SC2, edessä SC0).

Jukka

Sellaisella asialla voi olla vaikutusta kuin valittu seos vs. keli.

Ainakin Continentalin sekä käsittääkseni myös Pirellin kumeissa menee niin että kun on viileää niin silloin laitetaan SC2 / medium alle, sitten kun ilman lämpötila on 18 asteen kantturoilla niin laitetaan SC1 / soft ja SC0 / supersoftia sitten kun on oikeasti lämmintä.

Noita itse kokeilleena huomasin kyllä ihan selkeän eron renkaan kulumisessakin sekä myös pidossa. Järki vaan tappeli vastaan että seoksien pitää mennä toisinpäin. Väärässä olin.

Ja 85 astetta ei oikeasti vielä riitä mihinkään, jos oikeasti hifistellään. Renkaasta riippuen, se toimintalämpötila on 95 - 110 asteen välillä.

Mittasin viime vuonna Botnialla piruuttani takarenkaan lämpötiloja ja oli siis vaikea uskoa noita mittaustuloksia. Tosin kyllä mä luulen että ne ihan todellisia oli.

Eli mittasin lämppäreistä otetun takarenkaan ja lämmöt oli niukasti 50 astetta! Ei noilla höpöhöpö-lämppäreillä pääse lähellekään 80 astetta. Sitten ajon jälkee ajoin normaalia nopeammin jäähdyttelykierroksen ja siitä teltalle, pyörä pukille, kypärä päästä ja mittaus. Niukasti 60 astetta!!! Parhaillaan vasen puoli renkaasta oli niukasti yli 50 astetta. Koetin usemmalla setillä, mutta aina se oli samaa luokkaa. En tiedä ehtikö rengas jo jäähtyä, mutta ei oikein hyvälle näyttänyt. Täytyy tulevalla kaudella mitata kesken setin. Renkaana oli Dunlopin 7433 eli ei ntec ja kierrosajat n. 1:12 - 1:15 koko setin aikana.

[parjan_fin]

Juuri näin. Tuo sinun systeemisi taitaa pitää paikkansa myös Dunlopissa, mutta kokemusteni mukaan ei Pirellissä. Pirelli tosin väittää, että SC1 toimii paremmin kylmässä kuin SC2, ja se ei kyllä pidä paikkaansa takarenkaan osalta. Etusessa kyllä. Ohessa Pirellin kommentit (pari vuotta vanha)

Eturengas:
SC0 suggested for higher front grip feeling, low/medium temperatures (>15°C/68°F), medium distance races (15 laps, ca. 100 km)
SC1 suggested for medium temperatures (> 20°C/68°F), medium distance races (15/20 laps, 100/120 km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (> 25°C/77°F), medium/high distance races (> 20 laps, > 120 km)

Takarengas:
SC0 suggested for cold temperatures (<15°C/59°F), fast laps/short distance races, low abrasive circuits (5/8 laps, ca. 50 km)
SC1 suggested for medium temperatures (>15°C/59°F), short and medium distance races, low/medium abrasive circuits (15/20 laps, 90/110km)
SC2 suggested for medium/high temperatures (>25°C/77°F), medium distance races, medium/high abrasive circuits (ca 20/25 laps, 110/140 km)
SC3 suggested for high temperatures (>30°C/86°F), medium/long distance races, medium/high abrasive circuits ( > 25 laps, > 140km)

Ja sitten kun yhden renkaan saa yksillä paineilla toimimaan yhdellä radalla niin seuraavalla radalla rengas tuhoutuukin vastaavissa olosuhteissa ja siellä pitäisikin olla eri seos. Esimerkkinä vaikkapa Alastaron ja Kemoran erot.

Tiettyyn pisteeseen homma on helppoa. Katurenkaaseen kylmäpaineet 2,5 eteen ja taakse jos ajaa hitaassa ryhmässä ja sitten välille 2,0-2,2 jos vähän vauhdikkaampaa meno. Sitten mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän muuttuu tähtitieteeksi ja lopulta ollaan tilanteessa, ettei planeetalta löydy enää ketään joka osaisi antaa oikean vastauksen. Ja jos absoluuttinen testi eri radoista, renkaista, sääolosuhteista, ajotyyleistä, kalustosta jne saataisiinkin tehtyä, olisi aika mennyt jo sen testin ohi ja uusissa renkaissa uudet kujeet.

Kannattaa muistaa vielä sellainen asia että kun / jos kumi pääsee viilenemään ajojen välillä niin ominaisuudet heikkenee, toisissa kumeissa enemmän kuin toisissa.

Pirellin SC4:nen vai oliko se SC3:nen on tarkoitettu ns. treenirenkaaksi ja kestää lämpösyklejä enemmän kuin esim SC2:nen tai SC1:nen. Muistaakseni Paavilainen ja K-Olli ajoi moisilla viime kaudella.

Dunloppikin on sellainen että jos sen kerran päästät viilenemään ajojen välillä niin seuraavalla setillä repii, melkoisen suurella todennäköisyydellä, itsensä hajalle. Jos taas malttaa pitää koko ajan lämmöt yllä ja lämppärit ajojen välillä päällä niin kestää kumi koko päivän. Toki tuokin riippuu seoksesta.

[parjan_fin]

Mittasin viime vuonna Botnialla piruuttani takarenkaan lämpötiloja ja oli siis vaikea uskoa noita mittaustuloksia. Tosin kyllä mä luulen että ne ihan todellisia oli.

Eli mittasin lämppäreistä otetun takarenkaan ja lämmöt oli niukasti 50 astetta! Ei noilla höpöhöpö-lämppäreillä pääse lähellekään 80 astetta. Sitten ajon jälkee ajoin normaalia nopeammin jäähdyttelykierroksen ja siitä teltalle, pyörä pukille, kypärä päästä ja mittaus. Niukasti 60 astetta!!! Parhaillaan vasen puoli renkaasta oli niukasti yli 50 astetta. Koetin usemmalla setillä, mutta aina se oli samaa luokkaa. En tiedä ehtikö rengas jo jäähtyä, mutta ei oikein hyvälle näyttänyt. Täytyy tulevalla kaudella mitata kesken setin. Renkaana oli Dunlopin 7433 eli ei ntec ja kierrosajat n. 1:12 - 1:15 koko setin aikana.

Jos Botnialla ei ole se iso agrikaatti käytössä niin mittaapa huvikses lämppäreille tuleva verkkojännite. Ei paljoa yli 180 voltin välttämättä ole, eli ei ihme jos ei renkaat lämpiä.

Itselläni oli aina oma agre mukana noille lämppäreille, kun ei tuohon "valtionverkkoon" ole koskaan oikein luottaminen.

[miksu112]

no heittelempä ite vielä kyssärin noille joilla ratakokemusta itseäni enemmän!!! Ajelin viime kesänä rataa misukalla ja tarkoitus vielä aloittaa kesä niillä mahdollisesti, niin miten tollanen talven levännyt rengas toimii tuolla radalla ovat jo kulahtaneet mut ei loppu!! Lämppärit oli viimeisissä ratapäivissä ja lämppärit käytössä tulevilla!!!
Sit kun noi loppu niin varmuudella dunloppia alle ja opiskelemaan niitten metkuja!!!

[Sepe]

Kuviollisen ja slicksin erona on ilmeisesti myös renkaan lämpeneminen. Minulla ei ole tästä mitään omaa kokemusta, mutta viime kesänä varikolta kuultua ja nähtyä. Eräs kärkipään kuljettaja valitsi Räyskälän aika-ajoihin (sb) kuviorenkaan, koska se kuulemma lämpenee nopeammin ja paremmin siinä kelissä. Oli kylmää ja asfaltti vasta kuivumassa / kuivunut.

Jos tuossa on perää, niin hitaamman kuljettajan voi olla hyvä käyttää kuviollista rengasta. Pito pitäisi olla parempi jos rengas kuumempi.

Onko jollakulla tähän kokemusta? Siis ihan oikeaa kokemusta ja tietoa. Mutujakin toki saa esittää * , kunhan ei faktoina.

Tais ajaa kisankin kuviollisella renkalla. Näin tarinoi viime viikolla kun vein pamput huoltoon.

[Sepe]

Mittasin viime vuonna Botnialla piruuttani takarenkaan lämpötiloja ja oli siis vaikea uskoa noita mittaustuloksia. Tosin kyllä mä luulen että ne ihan todellisia oli.

Eli mittasin lämppäreistä otetun takarenkaan ja lämmöt oli niukasti 50 astetta! Ei noilla höpöhöpö-lämppäreillä pääse lähellekään 80 astetta. Sitten ajon jälkee ajoin normaalia nopeammin jäähdyttelykierroksen ja siitä teltalle, pyörä pukille, kypärä päästä ja mittaus. Niukasti 60 astetta!!! Parhaillaan vasen puoli renkaasta oli niukasti yli 50 astetta. Koetin usemmalla setillä, mutta aina se oli samaa luokkaa. En tiedä ehtikö rengas jo jäähtyä, mutta ei oikein hyvälle näyttänyt. Täytyy tulevalla kaudella mitata kesken setin. Renkaana oli Dunlopin 7433 eli ei ntec ja kierrosajat n. 1:12 - 1:15 koko setin aikana.

Jos Botnialla ei ole se iso agrikaatti käytössä niin mittaapa huvikses lämppäreille tuleva verkkojännite. Ei paljoa yli 180 voltin välttämättä ole, eli ei ihme jos ei renkaat lämpiä.

Itselläni oli aina oma agre mukana noille lämppäreille, kun ei tuohon "valtionverkkoon" ole koskaan oikein luottaminen.

Ja samat ongelmat on mitattu Motoparkissa. Varsinkin portista kun mennään vasemmalle niin vasemmalta puolelta jännite on mitä sattuu. Ja sit vielä kerätään sähkömaksuja.

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Ja samat ongelmat on mitattu Motoparkissa. Varsinkin portista kun mennään vasemmalle niin vasemmalta puolelta jännite on mitä sattuu. Ja sit vielä kerätään sähkömaksuja. *

Kyseessä ei ole sähkömaksu, sillä maksu peritään käytti sähköä tai ei. Kyseessä on kannatusmaksu. Kuinka se merkitään kirjanpitoon, siitä minulla ei ole tietoa.

Me tulemme keräämään sähkö- ja jätemaksun tulevalla kaudella kuljettajilta (n. 5 euroa/kuljettaja/päivä) Alastarolla ja Kemoralla. Pelkällä katupyörällä paikalle saapuva, joka ei sähköjä käytä eikä leiriäkään paikalle pystytä, armahdetaan tästä maksusta. Alastaron ja Kemoran ratayhtiöt ovat alkaneet kyseisiä maksuja perimään ratavuokran lisäksi ja viikonlopun jälkeen kun maksua on laskettu ja huomioitu käyttäjämäärät, niin on päästy normiviikonloppuina 4-7 euroa/päivä kustannukseen per kuljettaja, kilpailuviikonloppuina sitten hieman enemmän.
Tarkempia soveltamiskäytäntöjä sitten tapauskohtaisesti, eli jos tuo mukanaan oman vessan, agregaatin ja siivoaa paikan lähtiessään, saatetaan vapauttaa, samoin jos yhtä pyörää ajaa viisi kuljettajaa, niin sähkömaksu mahdollisesti pyöräkohtainen yllä mainituin edellytyksin.

Motoparkissa tuuli hoitaa roskat ja Jonne kannatusmaksut, joten siellä ei tulla noita keräämään.

Botnian sähköt taas ovat ilmeisestikin vihreää sähköä ja lämmittää renkaita yhtä hyvin kuin vihreä ruoka täyttää vatsaa, joten siitä ei ole tietääkseni peritty eikä peritä mekään.

Jukka

[Sepe]

Ja samat ongelmat on mitattu Motoparkissa. Varsinkin portista kun mennään vasemmalle niin vasemmalta puolelta jännite on mitä sattuu. Ja sit vielä kerätään sähkömaksuja. *

Kyseessä ei ole sähkömaksu, sillä maksu peritään käytti sähköä tai ei. Kyseessä on kannatusmaksu. Kuinka se merkitään kirjanpitoon, siitä minulla ei ole tietoa.

Me tulemme keräämään sähkö- ja jätemaksun tulevalla kaudella kuljettajilta (n. 5 euroa/kuljettaja/päivä) Alastarolla ja Kemoralla. Pelkällä katupyörällä paikalle saapuva, joka ei sähköjä käytä eikä leiriäkään paikalle pystytä, armahdetaan tästä maksusta. Alastaron ja Kemoran ratayhtiöt ovat alkaneet kyseisiä maksuja perimään ratavuokran lisäksi ja viikonlopun jälkeen kun maksua on laskettu ja huomioitu käyttäjämäärät, niin on päästy normiviikonloppuina 4-7 euroa/päivä kustannukseen per kuljettaja, kilpailuviikonloppuina sitten hieman enemmän.
Tarkempia soveltamiskäytäntöjä sitten tapauskohtaisesti, eli jos tuo mukanaan oman vessan, agregaatin ja siivoaa paikan lähtiessään, saatetaan vapauttaa, samoin jos yhtä pyörää ajaa viisi kuljettajaa, niin sähkömaksu mahdollisesti pyöräkohtainen yllä mainituin edellytyksin.

Motoparkissa tuuli hoitaa roskat ja Jonne kannatusmaksut, joten siellä ei tulla noita keräämään.

Botnian sähköt taas ovat ilmeisestikin vihreää sähköä ja lämmittää renkaita yhtä hyvin kuin vihreä ruoka täyttää vatsaa, joten siitä ei ole tietääkseni peritty eikä peritä mekään.

Jukka

Kyllä se vaan ainakin SMien yhteydessä on ollut sähkömaksu jota ei peritty jos oli agregaatin varassa koko viikonlopun. Kirjanpitoon tuskin meni jos ei kuittia pyytänyt, jos meni sittenkään.
Kyllähän nuo maksut pitäisi sisältyä jo ratamaksuun tai osallistumismaksuun. Jos tuollaisia sähkö- ja jätemaksuja aletaan keräämään osallistumismaksujen lisäksi niin saattaa alkaa roskatkin jäämään niille sijoilleen.

[scuuba]

Jos tuollaisia sähkö- ja jätemaksuja aletaan keräämään osallistumismaksujen lisäksi niin saattaa alkaa roskatkin jäämään niille sijoilleen. *

...josta seuraa (kaikkien) jätemaksun korotus.

[CyberAngel]

Jospa sen jätemaksun sisällyttäis osallistumismaksuun?
Miksi kaikki pitäis eritellä?

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Kyllä se vaan ainakin SMien yhteydessä on ollut sähkömaksu jota ei peritty jos oli agregaatin varassa koko viikonlopun. Kirjanpitoon tuskin meni jos ei kuittia pyytänyt, jos meni sittenkään.
Kyllähän nuo maksut pitäisi sisältyä jo ratamaksuun tai osallistumismaksuun. Jos tuollaisia sähkö- ja jätemaksuja aletaan keräämään osallistumismaksujen lisäksi niin saattaa alkaa roskatkin jäämään niille sijoilleen. *

No, jokaisella tuosta mielipiteensä. Oma mielipiteeni on se, että jos saapuu radalle katupyörällä, ajaa pari settiä ja lähtee pois, niin ei tarvitse osallistua hintaan "piilotettuun" jäte- ja sähkömaksuun. Jos taas saapuu seurakunnan kanssa paikalle motorhomella, asustelee varikolla koko viikonlopun, käyttää suihkuja, wc-tiloja, sähköä, dumppaa vanhat renkaat roskakoreihin jne niin kyllähän se nyt vähän epäreilua olisi maksattaa ne maksut niillä jotka kyseisiä palveluita eivät käytä.

Jos meiltä tapahtumanjärjestäjänä nuo maksut erikseen peritään, kuten Alastarolla ja Kemoralla, niin me perimme ne sitten niiltä jotka kyseisiä kustannuksia aiheuttavat. Esim. ennakoivan ajon koulutuspäivillä kukaan ei käytä lämppäreitä, eikä juuri roska-astioitakaan täytä jäteöljyillä, vanhoilla renkailla ym. kamalla, joten eipä laskuakaan ole tullut.

Jos kyseisestä aiheesta haluaa reklamoida tai käytäntöä siltä osin muuttaa, pyytäisin lähestymään tuon tiimoilta ratayhtiöitä, Alastaron osalta Tupalan Teroa ja Kemoran osalta Reinikaisen Markoa. Motoparkissa sitten voi Jonnea nykäistä hihasta ja kertoa mielipiteensä. Kaikki entisiä kilpakuljettajia, joten varmasti ymmärtävät, kuuntelevat ja kertovat sitten mistä moinen johtuu.

Tällä hetkellä päivähinta paikan päältä ostettuna on 60 euroa (sisältää lippumiehet, ambulanssin, ratamaksun) ja kun sitä maksua vertaa vaikkapa vapaiden harjoitusten maksuun, niin voi sitten päätellä mahtaako tämä olla kultakaivos jonka asiakkaille voi tarjota ylimääräisiä maksuttomia palveluita. Yhdistyksen jäsenet voivat aina kerran vuodessa tutustua tarkkaan kirjanpitoon ja todeta, että aika kädestä suuhun näissä leikeissä mennään. Ken ei usko, voi aina tässä vapaassa maassa perustaa oman seuran tai yhdistyksen ja pistää asiat parempaan reilaan. Itse lupaan tulla asiakkaaksi jos joku halvemmalla järjestää, turvallisuudesta ym. tinkimättä.

Jos joku haluaa protestoida ja varikosta tehdä kaatopaikan, niin uskoisin ratayhtiöllä olevan noihinkin asioihin mietittynä ratkaisumallit. En usko sen olevan erityisen edullista, mutta eihän sitä kokeilematta tiedä koskaan.

Jukka

[amaunu]

Sitten vähän asiaakinväliin, jutustellaan tähän ketjuun kun ratavoorumilla ollaan. Tuli tuossa viikonloppuna ilmoitettua itseni ja todella nopea isäni mptuen eakoolle. Tuolta tuen sivuilta tavaillessa löytyi kohta mikä ei menny ihan mulle heti jakeluun. Eelikkä jatkossa jos mptuen ratapäiville haluaa osallistua, sinne ei ole menemistä ilman eak-kurssia?

Ja tartteeko kalustolle tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin radalle kurvaa. hitaaseen ryhmään.

nimim matkalehmä ja maakotka

Kyllä ajoharjoittelupäiville voi osallistua vaikkei olisi ennakoivan ajon kurssia suorittanutkaan.

Ennakoivan ajon jatkoharjoitteluksi katsomme vain

a) hitaassa ryhmässä tapahtuvan harjoittelun
b) niiden henkilöiden harjoittelun, jotka ovat kurssimme käyneet tai käyneet vastaavan kurssin jossa opetettu rata-ajon perusteet. Pidätämme itsellämme oikeuden määritellä mikä on sellainen kurssi joka tuon täyttää, kursseja kun laidasta laitaan parkkipaikalla pyörittelystä varsinaisiin rata-ajon kursseihin....
snip


Ajovarusteet tulee olla rataharjoitteluun sopivat, eli minimissään suojilla varustettu puku (mieluiten nahka, corekin käy), kunnolliset ajosaappaat jotka tukevat nilkkaa, ajohanskat jotka eivät mahdollisissa kaatumisissa irtoa käsistä ja tarjoavat hyvän sormituntuman (eli ei paksuja kintaita tai talvikäyttöön tarkoitettuja topattuja sormikkaita) sekä tyyppihyväksytty kypärä ja erittäin suositeltavana selkäpanssari (ei sellainen puvun sisään laitettava ritunen, vaan kunnollinen).

Paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin, niin jää rauhassa aikaa pyörän laittamiseen kuntoon (mahdolliset laukut pois, sirpaloituvien osien teippailu, rengaspaineiden tarkastus jne)

Jukka Relander
Moottoripyöräilyn tuki ry

Kiitoksia perusteellisen tyhjentävästä vastauksesta. Puvut, rengastus ja Tuulennopeat ovat valmiit.

Joten kurssia odotellen...

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Jospa sen jätemaksun sisällyttäis osallistumismaksuun?
Miksi kaikki pitäis eritellä?

Tuossa aiemmassa vastauksessa taisin jo aihetta vähän eritellä.

Tässä maassa autoilijat ja myös me moottoripyöräilijät saamme osallistua auton ja pyörän, siinä missä polttonesteiden hintoihinkin sisällytettyihin joukkoliikenteen tukemisiin, uusien kulttuuria rikastuttavien henkilöiden sopeuttamiseen, töhryjen siivoiluun, tien varsien puhdistuksiin, alkoholistien taksimatkojen makseluihin lähimpiin Alkoihin jne jne.
Jospa siis näissä leikeissä mentäisiin edes osittain siten, että se joka kuluttaa, se maksaa, eikä oltaisi niiden taskulla jotka eivät kuluta.
Mieluiten pudottaisin ratamaksuja entisestäänkin, mutta se ei ole mahdollista. Jos taas lähtisimme nostamaan 60 eurosta vaikka 70 euroon, niin olisi taas poru suuri. Nyt yritetään pitää tuo ratamaksu samana missä se on vuosia ollut ja laskutetaan sitten noista ylimääräisistä kustannuksista. Toinen vaihtoehto on palvelujen karsiminen ja se johtaa sitten taas turvallisuuden vähenemiseen (lippumiehet pois, raatoauto pois, sirra pois jne). Näin saavutettaisiin kustannussäästöt, joilla voisi lipun hintaan pudottaa radasta riippuen 30-50 %. Niin kauan kun vetovastuussa olen, ei siihen mennä.

Jos tuo kustannus 5 euroa päivä tuntuu suurelta, niin aina voi ostaa itselleen oman kompuran ja homma ratkeaa sillä. Wc-maksuja ei erikseen peritä, vaikka yhtiöt meiltä siitä tyhjennysten perusteella veloittavatkin (kaikki eivät).

Asiasta voi tietysti tehdä käyttäjäkyselyn ja haastatella katukuskeja olisivatko halukkaita osallistumaan näihin talkoisiin ja pitäisivät ratamaksujen korotuksia hyvänä ideana. Jos valtaosa katukuskeista on sitä mieltä, että hintoihin pitää jäte- ja sähkömaksut sisällyttää, toimimme sitten niin ja kaudelle 2010 nostamme hintoja ja ne sitten sisältävät nuo maksut.

Kaikkia ei voi tässä maailmassa, ei edes tässä harrastuksessa miellyttää, se on fakta jonka kanssa pitää elää.

Jukka

[Sepe]

Joo ymmärsin että nuo maksut tulisivat kisoihin, mutta ilmeisesti koskeekin ajoharjotteluita.
Enpä ole kertaakaan nähnyt käytettyjä renkaita dumpatun kisojen yhteydessä roskikseen, ilmeisesti kuitenkin näinkin on käynyt.
Ilmeisesti jos katukuski tulee teltan kanssa niin hän sitten on velvoitettu tuohon maksuun tai jos käyttää rengaslämppäreitä.
Ilmeisen sottasta porukkaa MP-tuen päivillä kun lisälaskuja tulee perästä.

Juu kompura on omasta takaa joten maksuista ei huolta. Mitenköhän se vaan liittyy renkaisiin roskiksessa tai sähkömaksuihin?

Jonnelle on kyllä mielipiteet kerrottu varikon sähköistä ja radan sosiaalitiloista, on kuin tuuleen huutelis. Eikä varmaan olla ainoita.

[New York]

Jos Botnialla ei ole se iso agrikaatti käytössä niin mittaapa huvikses lämppäreille tuleva verkkojännite. Ei paljoa yli 180 voltin välttämättä ole, eli ei ihme jos ei renkaat lämpiä.

Itse en ole käyttänyt lämppäreitä. Katselin varikolla viime kesänä, kun monet laittoivat ohutta roikkaa roikan perään. Ei mikään ihme jos jollain 100m ja puolentoista neliön roikalla alkaa tulla jännitehäviötä. Siinä tehot alkavat väkisin laskemaan jännitteen laskiessa.

Ehkä paras vaihtoehto olisi termostaatilla varustettu lämmitin, joka pätkisi sähköä. Näin alhaisemmalla jännitteellä vain lämppäri olisi kauemmin päällä. Vastaavasti jatkuvasti lämpiävä olisi päällä alhaisemmalla teholla ja alhaisemmalla lämpötilalla.

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Joo ymmärsin että nuo maksut tulisivat kisoihin, mutta ilmeisesti koskeekin ajoharjotteluita.
Enpä ole kertaakaan nähnyt käytettyjä renkaita dumpatun kisojen yhteydessä roskikseen, ilmeisesti kuitenkin näinkin on käynyt.
Ilmeisesti jos katukuski tulee teltan kanssa niin hän sitten on velvoitettu tuohon maksuun tai jos käyttää rengaslämppäreitä.
Ilmeisen sottasta porukkaa MP-tuen päivillä kun lisälaskuja tulee perästä. *

Juu kompura on omasta takaa joten maksuista ei huolta. * Mitenköhän se vaan liittyy renkaisiin roskiksessa tai sähkömaksuihin?

Jonnelle on kyllä mielipiteet kerrottu varikon sähköistä ja radan sosiaalitiloista, on kuin tuuleen huutelis. Eikä varmaan olla ainoita.

Markolta voi tarkemmin kysellä minkä verran niitä renkaita varikolle hylätään, minulla ei ole siitä tarkempaa tietoa, mutta mitä nyt sunnuntaina viimeisinpien joukossa paikalta lähden ja heittelen toimiston paperiroskia ja muuta pikku tavaraa roskiin, niin lähes aina siellä möllöttää rengas tai pari. Jos en väärin aivan muista, niin renkaat eivät kuulu sekajätteen pariin ja jos siellä niitä on, niin maksu on sitten eri.

Kilpailuiden osalta asia on eri. Siellä, varsinkin isommissa kisoissa kuin jokkikset, on vähän toisenlainen kassavirta ja siinä nyt sähkömaksut ovat aika pieni juttu. Normaalin viikonlopun osalta lasku on ollut luokkaa vähän alle 1.000 euroa ja sellainen näillä kassavirroilla alkaa jo tuntumaan. Jokainen voi laskea paljonko se on prosenteissa jos päivävuokra on 1.000 euroa viikonlopulta ja 600 euroa arkipäivältä. Joillakin kun tuppaa olemaan ihan treenipäivinäkin tapana pitää lämppäreitä huutamassa aamusta iltaan vaikka kävisikin ajamassa setin tai pari.

Jos ainoa kustannus olisi ratavuokra ja käyttöasteet nämä mitä nykyisin, niin tästähän melkein voisi elinkeinon itselleen väsätä. Mutta kun päälle naukaistaan 20 järkkärin majoitukset, aamupalat, sirrat, sähkömaksut jne, jne niin ihan tyytyväinen muusta uravalinnasta.

Eiköhän tämä tästä aiheesta. Purnausta tulee varmasti riittämään, mutta kun maksu kerätään radoilla joissa homma rokkaa (Alastaro ja Kemora) ja ollaan sitten keräämättä missä sähköä tulee jos tulee, niin eiköhän homma ole ihan balanssissa. Itse ainakin maksaisin mieluustin sen 5 euroa lisähintaa jos fasiliteetit oikeasti toimivat. Sellaisistakin paikoista on huhuja kuultu missä vessan ovet retkottaa ja ruoho on ajamatta ja radan reunat täynnä monttuja ja puuntaimia.

Jukka