Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Tulokset 31:stä 53:een 53:sta
  1. #31
    Lainaa (evahelena @ Joulu. 02 2008,00:21) kirjoitti
    kyse onkin ilmeisesti tuosta kehoon vaikuttavasta värähtelystä, jonka tietyt frekvenssit saavat aikaan
    voit tietysti dissata aiheeni friiikiksi mutta epäilenpä, että friikit löytyy aivan muualta

    olen kerännyt ison määrän aspekteja ja teorioita eri suunnista ja kunhan ehdin koostaa ne rajallisen järjenkäyttöni suppeissa puitteissa kohtuullisen validiksi kokonaisuudeksi, saatan hengentuotteen tiedoksenne
    mutta , mieluisasti lisää näkökulmia, tietoa ja ajatuksia vaan framille, jos löytyy

    p.s.
    appropos,
    ihmettelen tuota Suzuki PV tituleerausta mun nickin alla...
    Onko täällä monikin ajanu Route 66:n street bobilla Chicagosta Santa Monicaan?
    Kyllä kohtuudella voisi ylläpito kohentaa titteliäni asianmukaisempaan kuosiin, perkele! : nyt vaan vi**ttaa:
    Muistaakseni sadasta postauksesta tänne foorumille pääset kirjoittamaan siihen mitä haluat. Se on vaan siis sellainen aloittavan foorumilaisen tunnus.

    Ääniaalloista on tosiaan itsellänikin kaikenlaista kokemusta. Sekä niiden tuottamisesta erilaisilla soittimilla ja äänentoistolaitteilla sekä moottoreilla.

    Olen jostain aikanaan lukenut, että kuuloaistiin ja mahdollisiin korvan vammautumisiin liian suuresta äänenpaineesta johtuen tulee merkittävää eroa siitä, pitääkö kyseisestä äänestä vai kokeeko sen häiritsevänä. Esim. mielimusiikki vs. tippuva hana.

    Miellyttävä ääni ei aiheuta kuulovauriota läheskään niin nopeasti kuin häiritsevä ääni. Kyseessä on ilmeisesti alitajuisesti säätyvä korvan sisäinen verenpaine, joka noustessaan herkistää melulle ja laskiessaan vähentää vaurioriskiä. Ilmiön voi huomata myös stressaavan päivän jälkeen kun koettaa rentoutua.

    Juuri ennen rentoutumista tuntuu kuin kaikki äänet voimistuisivat ja sitten melu vaimenee ja lakkaa. Toisinsanoen korvien sisäinen verenpaine nousee venytellessä tai jännitettäessä huippuunsa, jolloin kuuluu voimakasta kohinaa ja muutkin äänet vahvistuvat. Kun rentoutuminen tapahtuu, melu vaimenee ja tuolloin ihminen monesti helpommin voi nukahtaa.

    Miksi sisäkorva toimii häiritseville äänille vahvistavasti eli epäloogisesti, voi johtua ihmisen alitajuisesta itsesuojeluun liittyvästä havainnoinnista juontuen jo satoja tuhansia vuosia sitten selviytymisvaiston kehityksestä.

    Tietyt äänet korostuivat ja nostivat adrenaliinitasoa yms, jolloin kuullessaan "vaaran äänet" herkemmin, pystyi nopeammin päättämään paetako vai taistella sekä toimia sen mukaan tehokkaasti.

    Ajallisesti pitkävaikutteinen melu aiheuttaa lähes aina ko. taajuudella tai taajuusaluella kuulon herkkyyden vaimenemista, joka johtuu korvan kuuloelinten "arpeutumisesta". Siksi liian iso meteli ei ole hyvästä, vaikka sen laadusta pitäisikin.

    Aiheeseen liittyvä MP:n moottorin luoma ns. subsoninen eli ihmisen kuulokynnyksen alapuolella oleva taajuuskomponentti todellakin vaikuttaa tehokkaasti tuntemuksia luoden esim. keuhkojen kautta, jotka myös resonoivat eli vahvistavat värähtelyä ja siten vahvistavat tuntemusta.

    Resonanssitaajuus vaihtelee hengityksen aikana, koska keuhkojen dynaaminen tilavuus vaihtelee jatkuvasti ilmatäytöksen mukaan, muuttaen näin seisovan aallon pituutta.

    Hyvä musiikin bassotoisto aiheuttaa usein alitajuista nautintoa, joka johtunee tästä matalataajuisen ilmanpainevaihtelun oikeanlaisesta hierovasta vaikutuksesta.

    Sama efekti esim. HD:ssa ja isossa V8:ssa kunhan putket on riittävän hengittävät ja ääni miellyttävän pehmeä. Very GGood!

    Räjähdyksen aiheuttamassa isossa ilmanpainevaihtelussa voi keuhkoista lähteä ns. ilmat pihalle, jolloin hapen otto saattaa hetkeksi kokonaankin lamaantua. Erittäin voimakas moottorin ääni voi tehdä lähes saman ilmiön. Not good. Rajansa kaikella siinäkin nautinnossa.

    Siksi käytän moottoriurheilua seuratessani samoja HiFi-korvatulppia kuin rock-konserteissakin. Muuten olisivat kivat MP:lläkin ajaessa, mutta eivät mahdu kunnolla kypärään vaan jäävät painamaan.

    Keuhkojen resonoinnista vielä sen verran, että ne sijaitsevat lähellä sydäntä, joten äänen vaikutus johtuu myös sydämen hermostoon ja muihinkin sisäelimiin. Se voi kuulemma myös hetkellisesti tihentää tai harventaa sydämen lyöntiä eli aiheuttaa rytmihäiriötä.

    Uskon todellakin, että äänellä on voimakkaitakin vaikutuksia elimistöön. Musiikista ja hyvistä MP-äänistä haetaan niitä positiivisia vaikutuksia.



    Moottoripyöräily nuorentaa ja parantaa suorituskykyä. Tämä on japanialaisten tiedemiesten tutkima tosiassia. Otas siis ilo irti kurvailusta.
  2. #32
    näin se on. sata viestiäkö piti olla ja sai mulukata sen tekstin haluamakseen, vaikka parkinsonismioireita helpottava tutina.

    olen kawoilla kans huomannut, että matala mörinä ja epätasainen rynkytys vaeltelevalla tyhjäkäynnillä tuntuu kivalta.

    ju 87 stukissa oli sireenit pelotevaikutuksen vuoksi, koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"

    ww2 sodan alkuvaiheessa stuka oli hyvin merkittävä täsmäpommittaja ja kannaksen ratkaisuissa 1944 osasto kuhlmey antoi suurta apua suomelle tuhoamalla tankkeja, tykistöä, kuljetusta, tiestöä ym. ryssän höökiessä väellä ja voimalla täysillä.
    Delvac 1400 Super 15W-40 luokituksiltaan on ylihyvää useimpiin prätkiin. *pöriö. Delvac inside. Delvac moottoripyöräkerhon ylipappi, hallelujaaahh!! )
  3. #33
    YCC #666 Juutana:n avatar
    Moderaattori
    Liittyi Aug 2007
    Epsoo
    MotOrg ry jäsen
    Italo puhui asiaa.

    Tukaanilla huomasi sen, että seinän ja pyörän välissä seistessä käyntiääni tuntui sisuskaluissa, joten kyllähän noista ääniä lähtee. Samoin varashälyttimet pärähteli soimaan lähistön autoista silloin tällöin. Kyseessä siis V2 ja Termarin hiilaripöntöt ilman mitään killereitä.

    Teollisuudessahan äänien vaikutusta ihmisen työterveyteen on tutkittu enemmänkin ja sieltä voisi löytyä graduja, diplomitöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Esimerkiksi jossain vaiheessa sellutehtaiden kuorimoilla oli koekäytössä meluliivit ja melukypärät, sillä puiden kolahtelu kuorintarummussa ja kuljettimilla aiheuttaa matalia, mutta äänenpaineeltaan suuria ääniä. Muistikuvani mukaan nämä infraäänet "imeytyvät" ihmiskehoon lähinnä rintakehän ja otsan kautta. Edelleen muistelisin että jossain tutkimuksessa ihmiskorvalle kuulumattomat infraäänet (luokkaa 2-15 Hz) voivat yhdessä vuorotyön kanssa lyhentää elinajanennustetta huomattavastikin.

    Tosin en tiedä onko ko. tutkimuksessa huomioitu (ainakin paperi ja sellumiesten) rajummat elämäntavat kuten 6 päivän ränni joka toinen viikko...

    Niin ja nopeampikin tapa päästä muokkaamaan omaa "selitettäsi" kun liityt .orgin jäseneksi.
    Moottoripyörät ovat kuin tyttöystäviä. Moottoripyöriin vain panostetaan enemmän aikaa ja rahaa..
  4. #34
    tjaah, infraäänet><raskas työ versus infraäänet (?) jotka liittyvät vapaudentunteeseen yms miellyttävään olotilaan sinänsä

    kylläpä näitä aspekteja löytyy

    mitä jäsenyyteen tulee, olen jo Wiman jäsen,

    mitä tarkoitit?
  5. #35
    "Minä uskon, että sellainen aliharmooninen ääni saattaa tehdä hyvinkin ilkeän tunteen, jos se sattuu olemaan sellaisella taajuudella, että korva yrittää aistia jotain muuta. Ne matalat äänet on lisäksi sellaisia, että ne kuuluu kauas, koska ne ei juurikaan vaimene ilmassa ja esim. talojen rakenteissa."
    pojallani on subwooh (?) kaiutinlatikko , josta lähtee liki 20 hertsin urinaa
    sen kokee talon runkovärinänä
    mutta mielenkiintoista on, että edesmennyt, silloin sairas äitini, sai joka kerta pahoinvointikohtauksen tuosta äänestä
  6. #36
    Liittyi Jun 2007
    Helsinki by the Grace of God
    Lainaa (kawabata @ Joulu. 02 2008,02:19) kirjoitti
    ...koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"
    Sen ajan koneissa parhaimmillaan max 1800kg:n lastia ei voi pitää "suhteellisen vähäisenä", esim Ju-88:n maksimi kuorma oli vain parisataa kiloa enemmän.
    Rüdelin kirjoittama "Stuka Pilot" on muuten kaiken kaikkiaan hyvää luettavaa.


    Hitto jos Junkers tekisi moottoripyöriä voisi vaihtaa merkkiä...
    Dirty Nasty Furriner
  7. #37
    Lainaa kirjoitti
    kun liityt .orgin jäseneksi
    Lainaa kirjoitti
    mitä jäsenyyteen tulee, olen jo Wiman jäsen, mitä tarkoitit?
    Klak
    Common sense - so rare, it's a goddamn superpower.

    RC36 > RC51
  8. #38
    Lainaa (evahelena @ Joulu. 02 2008,10:52) kirjoitti
    "Minä uskon, että sellainen aliharmooninen ääni saattaa tehdä hyvinkin ilkeän tunteen, jos se sattuu olemaan sellaisella taajuudella, että korva yrittää aistia jotain muuta. Ne matalat äänet on lisäksi sellaisia, että ne kuuluu kauas, koska ne ei juurikaan vaimene ilmassa ja esim. talojen rakenteissa."
    pojallani on subwooh (?) kaiutinlatikko , josta lähtee liki 20 hertsin urinaa
    sen kokee talon runkovärinänä
    mutta mielenkiintoista on, että edesmennyt, silloin sairas äitini, sai joka kerta pahoinvointikohtauksen tuosta äänestä
    Rollarit Stadionilla vuonna 200? -siis edellisellä kerralla.
    Olin paikalla henk.koht. omiin korviini valmistetut Elacin -korvatulpat korvissa. Vaimennus -20 db. Etäisyys lavasta n. 40 - 50 m.

    Fyysisesti oli täysin mahdollista 'kokea' musiikki. Bassot (bassorumpu & bassokitara) tuli melkoisella paineella keskivartaloon.

    Noin tunti ja kolme varttia, niin omakohtainen rytmihäiriö sai allekirjoittaneen melko veteläksi.
    Olihan kokemus. Ei ennen tätä eikä sen jälkeen uudestaan.

    Olen varma, että äänellä saa aikaan fyysisiä reaktioita.

    -jami

    P.S. 'subwooh' lienee sub woofer...
    Honda CB 125 Twin (1978) 1978 - 1980
    Suzuki GS 500 E (2000) 2006 - 2007
    'Hilja' ('Modesty' in english...) Honda VFR Vtec (2004) 2007 -
  9. #39
    Pari huomiota asiasta:

    Ensinnäkin ihmisen kuulon taajuusvaste ei valitettavasti ole suora.
    Ts. samalla äänenpaineella toistetut eritaajuuksiset äänet aistitaan eri voimakkuuksisiksi vaikka asia ei näin todellisuudessa ole.
    Käyrä löytyy vaikka mistä mutta esim. MAOLista.

    Herkiten aistittiin muistaakseni 3-5KHz ääniä.

    Tästä seuraa sivuvaikutus että koska matalat äänet vaativat suuren intensiteetin jotta ne kuulostaisivat voimakkailta ihmiset usein altistavat itsensä moisille asiaa paljon ajattelematta.

    (Vrt. umppa umppa musiikkia subbareistaan huudattava corollateini tai vaikka ilman tulppia ajava motoristi jota kypärän ohi virtaavan ilman matala ääni ei häritse ennenkuin illalla korvat humisevat.)

    Toinen havainto on se että kaikenlaisissa standardeissa, kai alkaen DINistä, joissa on määritelty raja-arvoja erilaisille työolosuhteille on määritelty ainankin suuntaa antavat maksimit erilaisille värähtelyille ja äänille sekä sallittavia altistusaikoja.

    Kuten aiemmin sanottiin on työsuojelusta, tämänkin suhteen, tehty ihan väikkäreitäkin joten niistä ilmennee mitä vaikutusmekanismeista tiedetään.

    Ihan varmaa on ainankin että muutaman hertsin värähtelystä ylöspäin, päätyi se kehoon jonkin kappaleen kautta johon ollaan kosketuksissa, tai ilman välityksellä, ei yleensä edistä mitään hyvää.
    (Vrt. muutaman hertsin huojunnan aiheuttama "meritauti" => vanhojen moottorisahojen korkeampitaajuuksisen tärinän aiheuttama metsurien valkosormitauti.)



    "To live so close to the possibility of dying You will learn what really is important and what not - and this makes You a better person" -Stefano DeBenedetti-
  10. #40
    Lainaa (Teuwo @ Joulu. 02 2008,14:37) kirjoitti
    Ihan varmaa on ainankin että muutaman hertsin värähtelystä ylöspäin, päätyi se kehoon jonkin kappaleen kautta johon ollaan kosketuksissa, tai ilman välityksellä, ei yleensä edistä mitään hyvää.
    (Vrt. muutaman hertsin huojunnan aiheuttama "meritauti" => vanhojen moottorisahojen korkeampitaajuuksisen tärinän aiheuttama metsurien valkosormitauti.)
    Taisivat jopa mythbusterit aikoinaan etsiä "brown note" taajuutta, jolla saadaan kuuntelijalle lurahtamaan p:t housuun. Koe onnistui sikäli, että sopivalla taajuudella koehenkilölle saatiin aiheutettua erittäin heikko olo, mutta epäonnistui varsinaisessa tarkoituksessaan, eli housujen sotkemisessa.
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  11. #41
    Mä oon huomannu et Rotken kyydissä jengi nukahtaa tavallista herkemmin, kasikympin vauhdissa koneesta kuuluu sellasta todella matalataajusta murinaa joka näemmä vaivuttaa jengin unten maille pidemmällä matkalla, ite fillariäänistä niin isot singlet ja twinit (Sylinterikoko > 500cc) löytyy parhaimpia käyntiääniä, matalat taajuudet aistii mukavasti kropalla.

    Feel the Vibes, baby.
    Energy of the gods, adrenalin surge
    Wont stop til I hit the ground, I'm on my way for sure
    Up here in the air, this will never hurt
    I'm on my way to impact, taste the high speed dirt.
  12. #42
    Kyllähän ääni vaikuttaa.
    Ääniaseitakin on käytössä ympäri palloa, helpoimmin sellaisen pääsee näkemään livenä *Helsingissä kesäisin vierailevien englantilaisten risteilijöiden peräkannella. Enkä tarkoita nyt sotalaivoja.

    Ääniase
    "Ei tässä iässä enää jaksa aikuistua..."
  13. #43
    Lainaa (Staga @ Joulu. 02 2008,11:32) kirjoitti
    Hitto jos Junkers tekisi moottoripyöriä voisi vaihtaa merkkiä... *
    ois komiata lasketella alamäkiä.



    jossei nuo josimurat tarpeex tua rispektiä ni alan suunnittelemaan tollasia junkkerssi tyylisiä jerikon pasuunoita mopotiin.
    Vaikka myö itte sen sanommakin,niin..
    -Ei osa kijirottaa,koetaj arvata tarjkotus.Palju virheitä.

    Ego sum rex Romanus et supra grammaticam

    Kuustonenki sen tietää
    -Gut-
  14. #44
    Lainaa (Staga @ Joulu. 02 2008,11:32) kirjoitti
    Lainaa (kawabata @ Joulu. 02 2008,02:19) kirjoitti
    ...koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"
    Sen ajan koneissa parhaimmillaan max 1800kg:n lastia ei voi pitää "suhteellisen vähäisenä", esim Ju-88:n maksimi kuorma oli vain parisataa kiloa enemmän.

    Hitto jos Junkers tekisi moottoripyöriä voisi vaihtaa merkkiä... *
    no suhteellisen vähäisenä voi pitää yksimoottorisen pommikuormaa esim. nelimoottorisen kuormaan, esim. lancaster eri versioineen pystyi kuljettamaan pitkälle euroopan kohteisiin helposti n. 11 000 kg pommeja ja jopa 20 000 kg jotkut jenkkien liberatorit ja superfortress eli siinä per moottori tulisi kuormaa jo n. 5000 kg kun stuka jää 1800 kiloon.

    runsas kuormahan se 1800 kg on jos kohalle sattuu. pum.

    kawasaki tekee yhä lentokoneita kuten teki jo toisessa maailmansodassakin, että siitä voisit hankkia lentokonemoottoripyörämerkin ihan todellisuuspohjalta. kun junkers ei tee moottoripyöriä. toinen joka on tehnyt lentokoneenmoottoreita ainakin on tietty bmw
    Delvac 1400 Super 15W-40 luokituksiltaan on ylihyvää useimpiin prätkiin. *pöriö. Delvac inside. Delvac moottoripyöräkerhon ylipappi, hallelujaaahh!! )
  15. #45
    Lainaa (kawabata @ Joulu. 08 2008,05:11) kirjoitti
    Lainaa (Staga @ Joulu. 02 2008,11:32) kirjoitti
    Lainaa (kawabata @ Joulu. 02 2008,02:19) kirjoitti
    ...koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"
    Sen ajan koneissa parhaimmillaan max 1800kg:n lastia ei voi pitää "suhteellisen vähäisenä", esim Ju-88:n maksimi kuorma oli vain parisataa kiloa enemmän.

    Hitto jos Junkers tekisi moottoripyöriä voisi vaihtaa merkkiä... *
    no suhteellisen vähäisenä voi pitää yksimoottorisen pommikuormaa esim. nelimoottorisen kuormaan, esim. lancaster eri versioineen pystyi kuljettamaan pitkälle euroopan kohteisiin helposti n. 11 000 kg pommeja ja jopa 20 000 kg jotkut jenkkien liberatorit ja superfortress eli siinä per moottori tulisi kuormaa jo n. 5000 kg kun stuka jää 1800 kiloon.

    runsas kuormahan se 1800 kg on jos kohalle sattuu. pum.

    kawasaki tekee yhä lentokoneita kuten teki jo toisessa maailmansodassakin, että siitä voisit hankkia lentokonemoottoripyörämerkin ihan todellisuuspohjalta. kun junkers ei tee moottoripyöriä. toinen joka on tehnyt lentokoneenmoottoreita ainakin on tietty bmw
    Menee nyt aika lailla off-topiciksi, mutta menköön...

    Mistäs, Kawabata, olet tuommoset pommilastit löytänyt Lacasteriin, Liberatoriin ja B-17:sta? Taisivat kuitenkin olla aika lailla vaatimattomampia... B-17 ja Liberatorissa lyhyen matkan operaatioissa vain 3600kg. Lancaster pystyi ihan maksimissaan 10000kg pommilastiin. Normaalisti 6400kg... Eli ei toi Stuka yhdellä moottorilla ihan mahdottoman huonoa lastia pystynyt kuskaamaan... Isoissa liittoutuneitten pommareissa panssarointi ja puolustusaseistus toi varmasti aika lailla painoa lisää, joka sitten taas oli pommilastista pois. B-29 Superfortress pystyi noin 10000kg pommilastiin.



    Joko löydän tien tai teen sen...
    -Hannibal-

    H-D Road King Custom 2004
  16. #46
    Itellä ainakin tuo V2 koneen jytinä auttanu potenssi ongelmiin...
  17. #47
    hyvä kun selvisi tämäkin off topicci

    taisin muistella tyhjä- ja täyspainoisen superfortressin eroa, joka on n. 20 200 kg, mutta osan siitä vie aseistus ja muu sälä, että 10 000 kg jää näemmä pommikuormalle varaa. wikipediasta poimittua:
    # Empty weight: 74,500 lb (33,800 kg)
    # Loaded weight: 120,000 lb (54,000 kg)

    myös lancasterista löytyy paljon mielenkiintoista asiaa:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Avro_Lancaster

    suurimmat vanhasta tippelskirchin ww2 kirjoista lukemani pommikuormat olivat lancun 11 000 kg korttelinsärkijä-pommit. no tulee siinäkin mottia kohden rapiat 2500 kg pommeja.

    lisäksi fry"kyllä jeeves hoitaa" kirjoittaa elokuvaa, jossa olisi mel gibson yhtenä pääosissa lancasterin dam buster pommituksista.

    "Work on a remake of Dambusters, produced by Peter Jackson and directed by first time director Christian Rivers, is in production in 2008. Jackson has said in the mid-1990s he became interested in remaking the 1954 film, but found that the rights had been bought by Mel Gibson. In 2004, Jackson was contacted by his agent, who said Gibson had dropped the rights. Stephen Fry is writing the script of the film.[5] It will be distributed by Universal Pictures and StudioCanal.[6] Filming will commence in early 2009, on a budget of 40 million United States dollars.[7]"

    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Dam_Busters_(film)
    Delvac 1400 Super 15W-40 luokituksiltaan on ylihyvää useimpiin prätkiin. *pöriö. Delvac inside. Delvac moottoripyöräkerhon ylipappi, hallelujaaahh!! )
  18. #48
    Liittyi Jun 2007
    Helsinki by the Grace of God
    Jatketaan OT:nä... ajattelin lähinnä noita yksimoottorisia kun tota Stukan hyötykuormaa ajattelin.
    Hattua pitää nostaa sikäläisille suunnittelijoille, esimerkiksi Ju-88:n syöksypommitustähtäintä kutsuttaisiin nykyään CCIP tähtäimeksi, "continuously computed impact point" ja Amerikkalainen vastine tuli vasta 60-luvulla F-7 Corsair II:een.

    Kumma etteivät osaa mitoittaa Bemarin perälaakereita oikein...
    Dirty Nasty Furriner
  19. #49
    Lainaa (Staga @ Joulu. 10 2008,09:11) kirjoitti
    Kumma etteivät osaa mitoittaa Bemarin perälaakereita oikein... *
    Jos autotehtaan tuotteita arvostellaan, pitää arvio tehdä autojen perusteella; niissä kardaani toimii..
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  20. #50
    heh, poijaat pääsivät asiaan...tosin alkuperäistä aihetta ei ole näkynyt enää pitkään aikaan

    no ei se mitään,
    hyvää joulunaikaa sit vaan kaikille päristelijöille tasapuolisesti *
  21. #51
    kyllähän se on tuo V2-koneen lotkotus kaikkine mekaanisine äänineen joka mun pääni kääntää kun sellasta jostain kuuluu.. vähän niinkuin koiralle viheltäisi. sopivalle säädetty tyhjäkäynti varsinkin harrikassa, jossa vielä ensiöhihna pyörii avonaisena ja ilmanputsarista kuulee kuinka venttiilit elämöi, on kaunista kuultavaa. ja mitä vähemmän roinaa pakoputkissa on, sen parempi soundi.
    Tyyli ennen tarkoitusta.
  22. #52
    Mä en tiedä, valkeniko se kellekään se, että kaksi vierekkäistä moottoria saattaa tuottaa yhdessä sellaisia äänen taajuuksia, jotka saattaa olla juurikin näiden mythbustersien ruskeita nuotteja. Näitä infraääniä syntyy todella helposti voimakasäänisten prätkien käydessä rinnakkain hivenen eri kierrosluvulla.

    Piti vielä sanomani siitä tiikerin karjunnasta ja sen tuottamasta äänen väristä. Se ei todellakaan ole yhtä äänen komponenttia ja taajuutta, vaan siinäkin on useita tekijöitä, joka saa sen karjunnan kuullostamaan lamauttavalta. Sikäli se myytinmurjajien koe yhdellä ainoalla taajuudella oli mielestäni aivan surkea ja epäonnistunut testi.

    Uskon kyllä siihen, että erilaiset äänet saattaa vaikuttaa alitajuisesti ja tuottaa stressiä ja verenpaineen nousua.

    -M
    "Päin helvettiä menee, mutta ei voi valittaa, rima pysyy paikallaan kun riman alittaa..."

    ZZR 1400 2014
  23.  
  24. #53
    Masa, olen kirjannut varteenotettavat näkemyksesi koosteeseen jota työstän. Jazzolle sen verran, että sama täällä! Olen koko ikäni reagoinut vahvasti tietyn tyyppisten moottoripyörien murinaan...minulle tulee siitä erityisen hyvä olo.
    Samaten on värejä (värit ovat elektromagneettista värähtelyä!) jotka vaikuttavat minuun hyvin voimakkaasti.

    Luulen, että eri ihmisten mittaristo (aistiherkkyys?) on erilailla säädetty näitä värähtelyjä ja aaltoja vastaanottamaan. Se selittäisi sen, että esim tuolla suomi24 kluaakissa on tullut paljon myös väheksyviä ja suorastaan pilkkaavia vastauksia. Tosin se kai kuuluu sen laarin "henkiseen ilmapiiriin".
Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12