Törmäyskurssin käsite?

[TIJ]

Mielestäni koko törmäyskurssin teorian miettiminen suht tarpeetonta. On siinä jotain oikeaakin, mutta maantietilanteessa, johon varautua, ongelma supistuu erikoistapaukseksi => kohde on ja pysyy edessäsi etkä pysty väistämään. Ts. maantiellä vähän tilaa väistöliikkeisiin eikä mopon kapeus välttämättä ole riittävä apu.

Saivarteluun siitä onko ylläolevassa kuvassa pyörän hidastuvuus tahi reaktioaika just oikein ei ole tarvetta, nopeuden merkityksen idea tullee kuitenkin toivoakseni esille. lakitekstissäkin jotain tyylin "pystyttävä pysähtymään ajoradan näkyvällä osalla". Ihan fiksu ohje kun sitä oikein pohtii...

okei, joskus voi olla tilanne että näkyvyyttä hyvästi eli että vois päästellä lujempaakin. Mut suomenkin motareilla liikennettä, harvemmin tyhjä. silloin kun se taasen tyhjä niin hämärää eli et kovemmissa nopeuksissa kovin hyvin nää onko tielle tippunut jotain rojua tms. pikkuteiden peltosuorakiihdyttelyissä taas se et vauhti jää helposti päälle; vauhtisokeus. ja näkökenttä supistuu

toki varmasti löytyy paikkoja ja aikoja missä avata mutta jos koko mopoilun idea et ajaa kovaa niin miksei hommaa suoraan rata- tai kiihytyspyörää; liikenteen seassa napsahtaa kuitenkin joskus; jos ei muuta niin sakot. Toki mielestäni monessa paikkaa nopeusrajoitus voisi olla hiukka korkeampi mutta pääsääntöisesti ei ne useita kymmeniä kilsoja pielessä ole.

[ek@]

Ihme saivartelua. Kai sen törmäyskurssin näkee vaikka perssilmällä, jos se ei ole kauhean rähmässä.

[The Legend]

The Legend käyttää toimenpideaikaa sidottuna tilanteen toiseen osapuoleen. Jos ajatellaan, että tämä toinen osapuoli (esim. hirvi) havaitaan metsän laidassa liikkumassa tielle päin, ja se saapuu tielle kahden sekunnin kuluttua havainnosta, niin toki voidaan sanoa, että kuljettajalla on tuo kaksi sekuntia aikaa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Tätä aikaa tarkoittanet tuolla toimenpideajalla.

Kyllä, toimenpideaika on se aika, joka on kokonaisuudessaan käytettävissä ja osa käyttää sen toista tehokkaammin, mutta sitähän ei liikenneturva yms tahot myönnä.

Koulutuksissa puhutaan toiminta-ajan sijaan useimmiten jarrutusajasta, mutta voidaanhan sitä tehdä muutakin kuin jarruttaa. Pysähtymisaika on reaktioaika + jarrutusaika, mikäli on tarkoitus pysähtyä

Osin juuri tämä iänikuinen keskustelu näistä jarrutusmatkoista suhteessa nopeuteen on johtanut siihen tilanteeseen, että jengi oikeasti kuvittelee toimenpideajan kasvavan nopeutta laskemalla. Näin ei kuitenkaan ole ja osin juuri sen takia onnettomuus tulee niin monelle kuin meteoriitti taivaalta. Enkä edes ymmärrä, että miksi tieliikenteeseen on lanseerattu oma termistö, joka kaikenlisäksi johtaa jengiä suoraan sanottuna harhaan?

Tarkoitukseni oli, että hieman useampi ymmärtäisi mistä on kyse. Toivottavasti näin. Ihmiset kun ajattelevat niin monella tavalla asioita.

Fiksu kirjoitus, mutta hirvittää, että näitä on täällä näin vähän. Meritermejä lainatakseni; - tuurilla ne monet laivat seilaavat.

[The Legend]

Oma nopeus ei vaikuta toimenpideaikaan, koska törmäys vaatii oikean ajoituksen. Edellinen ei tietenkkän päde, jos kuljettaja on nyppylöiden yms. omalla kurssilla olevien esteiden takia estynyt havainnoimasta törmäyskurssille tulijaa riittävän aikaisessa vaiheessa.

Mäkään en ymmärrä miten kuljettuun matkaan kuluvaan aikaan ei vaikuta nopeus.

The Legendin toimenpideaika-käsite on tosiaan aika erikoinen. Tokihan esimerkiksi hirvi juoksee metsän reunasta tielle yhtä nopeasti ajoitpa itse 50 tai 80 km/h, joten voidaan sanoa toimenpideajan olevan yhtä suuri molemmissa tilanteissa. Ja kuten The Legend mainitsee, niin ajoitus on tärkeä, eli jos kohtaaminen (törmäys) tapahtuisi 80-vauhdilla, niin 50:llä sitä ei tapahdu. Tätä taustaa vasten toimenpideaika-käsite on käytännön liikennetilanteissa hyvin harhaanjohtava, ja omalla nopeudella on hyvin suuri merkitys.

Siis täh!?! Voisitko nyt perustella vuorostasi, että miksi pienempi nopeus tuossa tapauksessa olisi estänyt onnettomuuden, kun ajoitus ei ole tietääkseni millään lailla riippuvainen kummankaan nopeudesta?

Ymmärrän, että asia on osalle porukasta todella vaikea hyväksyä etenkin, kun on koko elämänsä körötellyt tunnollisesti sitä vakionopeutta ja nyt tajuaa miten paljon tuurin varassa se on tapahtunut.

[pinna]

Kotterokursilla opetttaja kertoi kuinka oikeoppisesti törmätään rekan tai muun vastaavan kylkeen.
Ei kannata osua mihin vain vaan tulisi osua pyörän kohdalle tai paripyörien silloin auto ei joudu rekan alle.
Ehkäpä tuo puree pyörälläkin,enpä haluaisi testata

[JoukoWho]

Oma nopeus ei vaikuta toimenpideaikaan, koska törmäys vaatii oikean ajoituksen. Edellinen ei tietenkkän päde, jos kuljettaja on nyppylöiden yms. omalla kurssilla olevien esteiden takia estynyt havainnoimasta törmäyskurssille tulijaa riittävän aikaisessa vaiheessa.

Mäkään en ymmärrä miten kuljettuun matkaan kuluvaan aikaan ei vaikuta nopeus.

The Legendin toimenpideaika-käsite on tosiaan aika erikoinen. Tokihan esimerkiksi hirvi juoksee metsän reunasta tielle yhtä nopeasti ajoitpa itse 50 tai 80 km/h, joten voidaan sanoa toimenpideajan olevan yhtä suuri molemmissa tilanteissa. Ja kuten The Legend mainitsee, niin ajoitus on tärkeä, eli jos kohtaaminen (törmäys) tapahtuisi 80-vauhdilla, niin 50:llä sitä ei tapahdu. Tätä taustaa vasten toimenpideaika-käsite on käytännön liikennetilanteissa hyvin harhaanjohtava, ja omalla nopeudella on hyvin suuri merkitys.

Siis täh!?! Voisitko nyt perustella vuorostasi, että miksi pienempi nopeus tuossa tapauksessa olisi estänyt onnettomuuden, kun ajoitus ei ole tietääkseni millään lailla riippuvainen kummankaan nopeudesta?

Ymmärrän, että asia on osalle porukasta todella vaikea hyväksyä etenkin, kun on koko elämänsä körötellyt tunnollisesti sitä vakionopeutta ja nyt tajuaa miten paljon tuurin varassa se on tapahtunut.

Pitäisi piirtää, niin olisi helpoin selittää, mutta eiköhän se tästä.

Jos hirvi havaitaan samassa ajanhetkessä ja samassa kohtaa, mutta vaihtoehtoisella nopeuksilla 50 ja 80, ja 80:llä tulisi törmäys, niin 50:llä hirvi olis ehtinyt jo tien yli, kun ajoneuvo saapuu hirven reitille. Olettaen että hirvi etenee samaa vauhtia ja samaa reittiä. Eikö? Teoriaahan tuo on, mutta siitä oli kyse. Todellisuudessa ollaan tuurin varassa kyllä aika paljon, ja tämä ajatus on täällä usein ollutkin esillä, että se hirvi voi tulla todellisuudessa yhtä hyvin siitä hieman lähempää, ja sitten koliseekin 50:n nopeudella, kun 80:llä olisi säästytty. Mutta jälkiseuraamuksissa on eroja, ja usein myös siinä, miten hyvin osataan toimia äkkitilanteessa eri nopeuksissa.

[hra1150]

Oma nopeus ei vaikuta toimenpideaikaan, koska törmäys vaatii oikean ajoituksen. Edellinen ei tietenkkän päde, jos kuljettaja on nyppylöiden yms. omalla kurssilla olevien esteiden takia estynyt havainnoimasta törmäyskurssille tulijaa riittävän aikaisessa vaiheessa.

Mäkään en ymmärrä miten kuljettuun matkaan kuluvaan aikaan ei vaikuta nopeus.

The Legendin toimenpideaika-käsite on tosiaan aika erikoinen. Tokihan esimerkiksi hirvi juoksee metsän reunasta tielle yhtä nopeasti ajoitpa itse 50 tai 80 km/h, joten voidaan sanoa toimenpideajan olevan yhtä suuri molemmissa tilanteissa. Ja kuten The Legend mainitsee, niin ajoitus on tärkeä, eli jos kohtaaminen (törmäys) tapahtuisi 80-vauhdilla, niin 50:llä sitä ei tapahdu. Tätä taustaa vasten toimenpideaika-käsite on käytännön liikennetilanteissa hyvin harhaanjohtava, ja omalla nopeudella on hyvin suuri merkitys.

Siis täh!?! Voisitko nyt perustella vuorostasi, että miksi pienempi nopeus tuossa tapauksessa olisi estänyt onnettomuuden, kun ajoitus ei ole tietääkseni millään lailla riippuvainen kummankaan nopeudesta?

Ymmärrän, että asia on osalle porukasta todella vaikea hyväksyä etenkin, kun on koko elämänsä körötellyt tunnollisesti sitä vakionopeutta ja nyt tajuaa miten paljon tuurin varassa se on tapahtunut.

Nähdäkseni kummallakaan nopeudella moottoripyöräilijä ei läpäise hirveä vahingoittumattomana. Toisaalta sitten taas on empiirisen tutkimuksen valossa vallan harvinaista, että on ajettu 50 km/h nopeudella kuolonkolari hirveen.

Viime vuonna kuoli yksi moottoripyöräilijä hirvi/hirvieläinkolarissa. Kuljettaja oli 38 -vuotias ja tutkijalautakunnan arvioima nopeus oli 160-180. Molemmat kuolivat heti. Lautakunnan käsityksen mukaan kuljettaja aiheutti itse oman kuolemansa. Vakiona joka vuosi yksi hirvieläin tappaa ainakin yhden moottoripyöräilijän.

Laskee siitä, pimeässä, sateessa, puoliunessa jne. jne. nopeuden lisääminen parantaa havaintokyä? Bullshit.

[Em1]

Kyllä, toimenpideaika on se aika, joka on kokonaisuudessaan käytettävissä ja osa käyttää sen toista tehokkaammin, mutta sitähän ei liikenneturva yms tahot myönnä.

Osin juuri tämä iänikuinen keskustelu näistä jarrutusmatkoista suhteessa nopeuteen on johtanut siihen tilanteeseen, että jengi oikeasti kuvittelee toimenpideajan kasvavan nopeutta laskemalla.


Näin ei kuitenkaan ole ja osin juuri sen takia onnettomuus tulee niin monelle kuin meteoriitti taivaalta.

[/QUOTE]

Anteeksi, mutta en nyt oikein ymmärrä tuota toimenpideajan vakioluonnetta nopeuden muuttuessa. Jos hirvi tulee puskan takaa samalla nopeudella eteesi 50 metrin etäisyydellä, onko toimenpideaika sama ajaessasi 50 km/h kuin ajaessasi 100 km/h? Jos taas argumentti on, että satasta ajamalla olisit jo ohi hirvestä, se ei mielestäni tuo mitään etua. Vastaavasti olisit osumassa hirveen, joka viittäkymppiä ajaessasi olisi jo seilannut tien yli tullessasi sen kulkemalle reitille. Hirven ilmestyminen eteesi on arpapeliä, ajoit miten kovaa tai hiljaa hyvänsä.

"Jengi kuvittelee toimenpideajan kasvavan nopeutta laskemalla": No eikös näin monissa yllätystilanteissa juuri käy? Jos olen liikkeellä kävellen (5 km/h), ja tulen jyrkkään vasemmalle kaartuvaan kurvaan, jonka takana on 20 metrin päässä rekka kumollaan tien poikki, minulla on kymmenkunta sekuntia aikaa miettiä, miten pääsen kiertämään esteen ja se tapahtuu täysin vaarattomasti. Jos tulen saman kurvan prätkällä vaikkapa seitsemääkymppiä, toki näen rekan aiemmin, koska kuljen ulkokaarteenpuoleisella kaistalla, mutta väistöön tai jarrutukseen käytettävissä oleva aikani on turkasen niukka.

No mikä se vapauttava opetus, joka kaikkien pitäisi oppia sitten on? Jos toimenpideaika on vakio t, kovempaa kulkeva pyörä ehtii pidemmälle/törmää rajummin kuin hitaammin kulkeva. Missä kohtaa meitä tässä on harhautettu?

[hra1150]

Ei kai se toimenpideaika mihinkään muutukaan, mutta suuremmalla nopeudella ajettaessa aikaa järkeviin toimenpiteisiin on käytössä vähemmän. Eikö?

Edit: The Legend: "Toimenpideaika = aika, joka törmäyskurssille tulijalta kestää taittaa havaintopisteen ja kurssien leikkauspisteiden välinen matkaa."

Korjataan edellistä. Tämän määritelmän mukaan toimenpideaika muuttuu olennaisesti törmäyskurssille tulijan etenemisnopeuden mukaan. Edellyttäen tietenkin, että nopeuden suure on m/s. Eikä esimerkiksi poimu. Häh?

[Em1]

Ei kai se toimenpideaika mihinkään muutukaan, mutta suuremmalla nopeudella ajettaessa aikaa järkeviin toimenpiteisiin on käytössä vähemmän. Eikö?

No jos Legendiä lainaten:

"Toimenpideaika = aika, joka törmäyskurssille tulijalta kestää taittaa havaintopisteen ja kurssien leikkauspisteiden välinen matkaa.", toimenpideaika on selvästi nopeudesta riippuvainen. Kovempaa ajaen matka taittuu nopeammin, eikö vain?

[Em1]

Eikö käytännössä aina ole kysymys etäisyydestä? Etäisyydestä havaittuun uhkatekijään? Joskus et edes ehdi tajuta, mihin iskeydyt, useimmiten ehdit tehdä rauhallisen jarrutuksen tai väistön. Mitä lujempaa ajat, sitä nopeammin tilanteet tulevat silmille.

Asiaa hieman mietittyäni tulin muuten siihen tulokseen, että tiellä liikkuessani olen aina törmäyskurssilla jonkin objektin suhteen. Siksipä sitä kurssia ja vauhtia pitää alituiseen säädellä.

[JoukoWho]

Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.

[Em1]

Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.

No ei nyt kaiken tämän luettuani minustakaan. Kiitos kuitenkin keskustelijoille tässä vaiheessa näin threadin avaajan ominaisuudessa. Jatketaan toki, jos siltä tuntuu.

typo edited

[hra1150]

Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.

Tämän määritelmän mukaan risteykseen tulevalla on nopeudesta riippumatta lähes rajaton toimenpideaika, piennarta piisaa merenrantaan saakka.

[JoukoWho]

Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.

Tämän määritelmän mukaan risteykseen tulevalla on nopeudesta riippumatta lähes rajaton toimenpideaika, piennarta piisaa merenrantaan saakka.

Tuossa mainitsemassasi tilanteessa tähän paljon puhuttuun toimenpideaikaan vaikuttaa tietenkin sen risteävällä (pää)tiellä liikkuvan lähestymisnopeus, ja se miten kaukana kohde oikeasti havaitaan. Näkemäalue (tai ts. näkemäsektorin leveys) määrittää sen miten kaukana kohde voidaan havaita.

Tuo mainitsemani vertaus oli yksinkertaistettu esimerkki.

[timo1]

Jonnin joutavaa höpinää tollaset törmäyskurssit tieliikenteessä.
Joskus viime vuosikymmenellä, kun tota veineilin vielä, tuli sitä rannikkolaivurikurssia luettua.
Tosi elämässä se hirvi syö puunlehtiä, ja hyppää eteen kun olet viiden metrin päässä. Siinä sitä törmäyskurssia.
Ai niin. Myin sen veneen, mutta se uusi omistaja ajoi sen heti karille. Vaikka oli kaikuluotaimet ja muut värkit. Sillä pyöri siinä kaikuluotaimessa kaiken aikaa se esittelydemo, ja vettä oli siis hitosti alla. Hoh hoo...

[nipo]

Kyllä, toimenpideaika on se aika, joka on kokonaisuudessaan käytettävissä ja osa käyttää sen toista tehokkaammin, mutta sitähän ei liikenneturva yms tahot myönnä.
...

Osin juuri tämä iänikuinen keskustelu näistä jarrutusmatkoista suhteessa nopeuteen on johtanut siihen tilanteeseen, että jengi oikeasti kuvittelee toimenpideajan kasvavan nopeutta laskemalla. Näin ei kuitenkaan ole ja osin juuri sen takia onnettomuus tulee niin monelle kuin meteoriitti taivaalta.

Mutta toimenpideaikaan ei tosiaan vaikuta se millä nopeudella etenee?

Voisiko Legend esittää tämän (pseudo)tieteen tueksi ihan jotain faktaa? Se on sitten eri juttu seuraako siitä onnettomuus tai mikä on jarrutusmatkan pituus tms. mutta ei nyt sotketa niitä kaikkia tähän samaan (kuten edellä on tehty). Vaikka sitä ei Suomessa olisikaan Liikenneturvan yms. taholta ymmärretty, niin kai sen nyt joku edes ulkomailla on pystynyt pätevästi osoittamaan?

[Marcel]

Meritermejä lainatakseni; - tuurilla ne monet laivat seilaavat.

ARPAlla ne nykyään seilaa.

[Huru-ukko]

Yllättävässä liikennetilanteessa on turha kenenkään kuvitella pääsevänsä samaan. Pitäisi vielä päättää vetäseekö lukkojarutuksen vai väistääkö vai mitä tekee. Lähemmäs sekuntia käytännössä mennään kuin 0,2s.

Ei tietenkään pääse samaan, mutta jutut sekunnin raktioajasta kertoo vähintäänkin sitä, että kuski on ollu täysin muissa maailmoissa ja omissa ajatuksissaan. Ja semmostahan ei kukaan reipasta laukkaa ajava tee.

Ja jos täytyy arpoa lukkojarrutuksen ja jonkun muun välillä, niin harrastus on selvästikin väärä. Lukkojarrutus ei oo koskaan oikea vastaus liikenteessä esiin tuleviin ongelmiin.

[Marcel]

Yllättävässä liikennetilanteessa on turha kenenkään kuvitella pääsevänsä samaan. Pitäisi vielä päättää vetäseekö lukkojarutuksen vai väistääkö vai mitä tekee. Lähemmäs sekuntia käytännössä mennään kuin 0,2s.

Ei tietenkään pääse samaan, mutta jutut sekunnin raktioajasta kertoo vähintäänkin sitä, että kuski on ollu täysin muissa maailmoissa ja omissa ajatuksissaan. Ja semmostahan ei kukaan reipasta laukkaa ajava tee.

Ja jos täytyy arpoa lukkojarrutuksen ja jonkun muun välillä, niin harrastus on selvästikin väärä. Lukkojarrutus ei oo koskaan oikea vastaus liikenteessä esiin tuleviin ongelmiin.

Autokoulussa tehtiin radalla reaktiokoe. Autoon kiinnitettiin paukkupanos, jonka opettaja sitten laukaisi jossain kohtaa. Kuski tiesi aina odottaa, että kohta jotain tapahtuu. Sitten nopeuden, paukkupanoksen asfalttiin jättämän värijäljen ja jarrutusjäljen alkamisen perusteella laskettiin reaktioaika.

Kukaan ei muistaakseni päässyt edes alle puoleen sekuntiin. Oma aikani taisi olla jotain 0,8 sek ja monella meni se sekunti tai enemmänkin. Kaikki siis tiesivät, että kohta tapahtuu!

Omat reaktiokyvyt tuntuvat huomattavasti nopeammilta siellä vetomiähen takaraivossa, kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Edit: Niin siis, sanotaan sitä aikaa nyt vaikka miksi ajaksi, niin mielestäni ainoa oleelliinen aika on se kuinka kauan kuluu siitä, kun huomataan jotain, siihen asti kun mitään alkaa tapahtumaan. Sitä tällä kokeella nimenomaan mitattiin. Ja vielä kerran: Tässä tiedettiin odottaa jotain kohta tapahtuvaksi.

[Hanski940]

Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia

[vetomies]

Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia

Dementikko. ka 0.181.

[Utah]

Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia

Tollanen testi antaa liian optimistisen kuvan oikeasta reaktioajasta. Muutenkin epäilyttävän helppo, 5 ekaa yritysta ja ka. 183ms eli suoraan 20 parhaan joukkoon. Tiedän olevani nopea mutta silti...

[timo1]

177 ms. En silti usko että tuollaisella testillä on mitään merkitystä liikenteessä.

[Hanski940]

Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia

Tollanen testi antaa liian optimistisen kuvan oikeasta reaktioajasta. Muutenkin epäilyttävän helppo, 5 ekaa yritysta ja ka. 183ms eli suoraan 20 parhaan joukkoon. Tiedän olevani nopea mutta silti...

Juu, tietenkin on optimistinen jos verrataan liikenteeseen jne kun tapahtumia on vielä jotenkin "tulkittava" ennen toimintaa...
Tuohan on helppo painaa nappia kun väri vaihtuu, yksinkertaista ja nopeaa..

[Hanski940]

177 ms. En silti usko että tuollaisella testillä on mitään merkitystä liikenteessä.

Silloin alkaa olemaan kun ikä alkaa painamaan..

Laittakaapa mummo/pappa joka autolla ajelee, painamaan nappia niin saadaan tuloksia...

[NOx]

Tollanen testi antaa liian optimistisen kuvan oikeasta reaktioajasta. Muutenkin epäilyttävän helppo, 5 ekaa yritysta ja ka. 183ms eli suoraan 20 parhaan joukkoon. Tiedän olevani nopea mutta silti...

Tuosta napsii hyviä tuloksia vaikka olisi Parkinsonin tauti.

[Tuppi Nurin]

Olen harvoin nopeuskeskusteluissa sun muissa The Legendin kanssa samoilla aaltopituuksilla, mutta tässä asiassa hän on yksinkertaisesti oikeassa.

Toki nopeuksien noustessa ei pysty tekemään niitä havaintoja riittävän ajoissa ja ollaan törmäyskurssilla loppuun asti.

[The Legend]

Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.

Kyllä, aivan normaalia peruskauraa, mutta kaikkein tärkein on tosiaan huomata, että toimenpideaika ei muutu oman vauhdin seurauksena ja, että monessa tilanteessa osuma tulee ennenkuin sitä edes tajuaa. Samalla se osoittaa liikenneministerön hälläväliä-asenteen tienvarsien hoidossa ja, että moni omakotiasukas kasvattaa ymmärtämättömyyttään miinaa liittymäänsä. Ei auta paljoa rajoitukset, kun 1500kg citymaasturi jyrää ylitse.

Nipo
Mutta toimenpideaikaan ei tosiaan vaikuta se millä nopeudella etenee?

Voisiko Legend esittää tämän (pseudo)tieteen tueksi ihan jotain faktaa? Se on sitten eri juttu seuraako siitä onnettomuus tai mikä on jarrutusmatkan pituus tms. mutta ei nyt sotketa niitä kaikkia tähän samaan (kuten edellä on tehty). Vaikka sitä ei Suomessa olisikaan Liikenneturvan yms. taholta ymmärretty, niin kai sen nyt joku edes ulkomailla on pystynyt pätevästi osoittamaan?

Asia on ihan helppo ymmärtää, kun kuvittelet juoksevasi tien ylitse sivuillesi katsomatta. Meinaan, että tällöin joudut törmäyskurssille vain siinä tapauksessa, että joku lähestyy sinua ajoituksellisesti juuri oikeaan aikaan. Eli, mikäli lähdet liian aikaisin, olet jo ylittänyt tien ennen autoa, ja mikäli taas liian myöhään, auto ehtii ohitsesi ennen sinua. Edelleen, mikäli kuvittelemme auton nostavan nopeutensa kaksinkertaiseksi, niin silloin huomaat, että sinun pitää juosta tielle kaksi kertaa aikaisemmin, jotta osuma tulee.

Törmäyskurssin voi toki estää myös jarruttamalla, mutta käytännössä siihen ei vaan ole aikaa ja se on muutenkin väistämistä huomatavasti hitaampi vaihtoehto. Edelleen, mikäli joku väittää estäneensä törmäyksen jarruttaamalla, olisi tämä voitu tehdä miltei poikkeuksetta helposti myös väistämällä. Väistämisessä pitää kuitenkin muistaa, että väistö ei ole aina suinkaan hallittu ja, että nopeuden kasvaessa (auton) ohjausliikkeiden vaikutus nopeutuu samassa suhteessa, jonka takia moni menettää sen seurauksena kulkupelinsä hallinnan. Kovempi nopeus myös tuntuu silloin, kun ajoneuvo on pakko tempaista pöpelikköön törmäyksen estämiseksi.

Suuremman nopeuden käyttö ei kuitenkaan ole likikään aina huono vaihtoehto, jos kuljettaja jarruttaa ennakoivasti pahoihin paikkoihin, on valppaana ja pitää jarrupaineet ylhäällä siihen saakka, kunnes ohittaa kyseisen varovaisuutta edellyttävän kohdan. Monasti riittää vain, että on valppaana.

timo1
177 ms. En silti usko että tuollaisella testillä on mitään merkitystä liikenteessä.

Ota huomioon, että tässä sun ajassa on mukana jo reaktioviive ja itse reagointi.

Itse ajan suorilla kovempaa ja jarruttelen tuntuvasti kaikkiin pahempiin paikkoihin, jolloin jarrupaineet ovat jo hitusen ylhäällä eikä jarrutuksen alkamiseen tuhraannu liikaa aikaa. Enkä muuten edes aja pahoihin paikkoihin tikkarin näyttämää nopeutta, kun laskin vaan näyttää sellaisia aikoja, että osuma voi tulla kaikesta varovaisuudesta huolimatta.

Lopuksi muistakaa, että laskin ei valehtele ja siksi toivon jokaisen ottavan riittävästi etäisyyttä lapsiin, kun näiden toilailuista ei koskaan voi tietää. Liian läheltä ajetaan ja sitten, kun havaitaan lapsen äkisti saavan jotain päähänsä ja ryntäävän eteen, mitään ei ole enää tehtävissä.

[timo1]

Jos nyt ihan saivartelemaan aletaan noista millisekunneista, sun muista kursseista, niin pikkasenkaan ihmisen hermorakenteeseen ja aivojen kykyyn ymmärtää tapahtumia, liittyy oleellisesti se, että kaikki kokemamme, ja näkemämme, on jo tapahtunut ennen kuin itse tajuamme mitään.
Jos lyöt nyrkin pöytään, se nyrkki itse asiassa osuu siihen pöytää jo ennen kuin tunnet kipua saati näet tapahtuman.
Ihminen elää muutaman millisekunnin aina menneisyydessä.
Joka ei usko, ottakoon selvää. Aiheesta löytyy ihan tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita. Mielenkiinoista, eikö totta.?
Enemmän olisin kuitenkin huolissani lainsäätäjistä. Tuntuu että ne -70 luvun puliukot ovat jo hyvissä ajoin varmistaneet että kansa ei viisastu. Meinaan vaan, että kun miettivät keskioluen laimentamista.