Tuo "kaahaa kohtuudella ja tarkkailee jatkuvasti paikkaa" onkin sitten vähän suhteellinen käsite ja taitolaji. Minustakaan ei ole olennaisinta, onko 60-alueella nopeus 55 vai 65 km/h vaan se, että oikeasti tajuaa että tässä on nyt jokin syy ajaa hiljempaa ja olla skarppina. Kuitenkin nuo tilanteet joihin viittasin ja joissa nopeuden ylitykset lähentelee 100 %:a kertoo kyllä siitä, että tätä tajua ei ole. Nopeusero muuhun liikenteeseen on niin suuri etteivät muut voi mitenkään ottaa tällaisia huomioon ja silloin ei päde nuo törmäyskurssit tai toimenpideajatkaan. Ja ainakaan meidän kohdilla tuo ~satanen mopolla ei ole harvinaistakaan. Ymmärrän tietysti, että se turhauttaa jos olet ostanut vaikka 175 hv etkä voi niitä ikinä käyttää, mutta sitä vasten on radat.(The Legend @ Heinä. 15 2008,10:55) kirjoitti
Viimeksi sunnuntaina pari peuraa päätti pompata tien yli vauhdilla minun ja vastaantulevan Cebarin välistä. Tilanteessa ei ollut mitään, kun vauhtikin oli sopivan hiljainen, mutta näinköhän sitä aina motoristi hallitsee jatkotilanteenkin esim. törmättyään luontokappaleisiin eikä ole vaaraksi muille liikkujille?
Samaa mieltä, että vain yhteispelillä liikenneturvallisuutta saadaan paremmaksi, mutta tuolla sun metodilla (eli varataan itselle kaikki oikeudet säännöistä piittaamattomuuteen ja haukutaan ja syyllistetään autoilijat samoista asioista) on vaikea nähdä tuota paljon edistettävän. Pahinta oman (mp-)pesän likaamista on älytön ja muista piittaamaton ajokäytös ja se iskee meidän kaikkien nilkkaan.
Eiköhän ne nopeusrajoitukset ole aika hyvin mietitty, jos ajat 60 alueela 80, sun jarrutusmatka kaksinkertaistuu. Väistä siinä sitten, jos kohtaamisnopeus eteentulevaan onkin 40 sillä kohtaa kun pitäis olla jo pysähdyksissä.
ZZR 1100 Myyty!
CBR 600 Myyty!
watch it dude ! ! !
Metsässä kannattaa jopa tarvittaessa yöpyä; kyllä siinä tuntipalkoille pääsee!(Cyberias @ Heinä. 12 2008,19:20) kirjoitti
Muutenkin luontoretkeily on aika paljon parempi vaihtoehto kuin tykittäminen kaupungin keskustassa vesikauhuinen kyylä perässä. Olen itsekin harrastanut joskus retkeilyä, kun elämä on tuntunut liian kiireiseltä ja paineet ovat olleet kovia.
En tiedä ko tapauksesta, mutta yleensä ei kannata kääntyä ensimmäisestä oikealle menevästä tienhaarasta. Ja jos metsään menee, kannattaa sinne kääntyä rauhassa, ettei aluskasvillisuus vaurioidu, tai tiekunnan rehkimällä kannettu sora sinkoudu ojaan. Retkikohteeksi kannattaa valita kuiva kangasmetsä jonka tunnistaa siitä, että valtapuuna on mänty ja aluskasvillisuutena jäkälä. Sitä voi rauhassa ajella kilometritolkulla jopa kyykyllä. Sen sijaan ojitettua suometsää, tuoretta kangasta tai lehtoa kannattaa välttää; niissä eteneminen on työlästä ja hyttyset syövät kypäränkin läpi..
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Parikymppiset.. Lappohjassa.. hmm.. miten tää kuulostaa taas pelottavan tutulta![]()
"Ennen vanhaan" kun tämmösiä uutisia luki lehdistä niin oli lähes satavarmaa että asialla oli velipoika ja siskon avokki![]()
<p>Tarakkaharakka</p>
Nuorempana jätin pysähtymättä montakin kertaa eikä jepet mua koskaan kiinni saaneet. Näihin tilanteisiin jouduin jo mopoajoista alkaen. Kerran Jyväskylässä karkasin pojilta polkupyörälläkin, kun yrittivät pysäyttää minua punaista päin ajamisen takia. Niitä on ollut helppo jymäyttää tai sitten mulla on ollut hyvä säkä
Ymmärrettäväähän se on, että tuossa tilanteessa karkuun on yritettävä, ei siinä oikeastaan muuta vaihtoehtoa ole. Kun vauhtia on yli 200, niin siinä ikään kuin säästää muutaman euron jos pääsee lipettiin.