Kumpi pysähtyy nopeammin

[Staga]

No toiset kyllä ajavat autoakin samalla pieteetillä kuin toiset mopoa... ja toisaalta toiset taas ajavat mopolla ihan yhtä holtittomasti kuin Mertsi mersulla.

[Herra XX]

otetaan vaikka tekniikanmaailma ja joku mplehti missä on normiauton tekniset tiedot ja jarrutustesti samassa ja vastaava testi sieltä mplehdestä. sieltä ne jarrutusmatkat löytyy ja mopo ei voita, oikeestaan jää jopa kakkoseksi....

[jannep]

Jarrutusmatkan pituuteen vaikuttaa eniten jarrutuksen alun tapahtumat, eka sekuntti, koska silloin edetään eniten. Uusien henkilöautojen hätäjarru asistentit ym auttavat kuskia paljon tässä asiassa.

Onkohan noissa uusissa Brembon ABS:eissa joku tällainen?

Meinaan kun mulla on 08 RoadKing ja siinä on nuo Brembon ABS:it kolmella saman kokoisella levyllä, niin kun jarruttaa hitaammin niin oikein sievästi pysähtyy, mutta kun eka kerran vetäisin kahdella sormella nopeammin, mutta en mielestäni kovempaa, niin johan alkoi hento vikinä kuulua. Meni ihan hetki ennen kuin tajusin että sehän meni saman tien absipuolelle. Noissa uusissa säätösykli on niiin nopea ettei sitä meinaa ensin edes tajuta että absi toimii. Hidastuvuuskin on kiitettävää luokkaa.

Pitihän sitä sitten kokeilla kaarteessa täysjarrutusta ja himmeä tunne kun nopeus vaan katoaa eikä edes ajolinja oikeastaan muutu. Manuaaleilla kuin piti olla valmiina tekemään kaarrejarrutuksessa vaikka minkälaista pikaliikettä siltä varalta että alkaa etunen tai takanen lähteä alta, noilla taas suurin riski on että muksahtaa sisäkaarteen puolelle nurin, kun ei tajua että se vauhti meni jo.

Vaikeinta noissa on saada itsensä vetämään tuollaisessa paikassa vain surutta liinat kiinni, kun aivo sanoo että varovasti varovasti. Etenkin jalan runttaaminen voimalla takajarrupedaalille on luonnotonta kun selkäydin sanoo että sillä kaadetaan kaarteessa pyörä silloin kun kaikki muu on jo epäonnistunut. Eli astutaan polkimelle, perä lähtee alta. Stongasta kiinni pitäen potkaistaan kaaatopuolen koipi taakse pois kaatuvan pyörän välistä ja kun ollaan kyljellään päästetään stongasta irti ja lähdetään pyörän kanssa eri teille.

Piikkienskan kanssa harjoittelu jääradalla - priceless Eikä mitään mennyt edes rikki.

Ehkä juuri tuosta syystä Bemussa jossa on samat jarrut on bemun oma yhteiskäyttösysteemi, joka jarruttaa automaattisesti kaikilla vaikka vetää vain kahvasta?

Ja sitten kun oppii tuohon ja ajaakin tavallisella, niin lepikko raikaa.. *

[Janne10r]

Kyllä tästä samasta asiasta jaksetaan vääntää näimmä vaikka kokonainen kirjasarja. Suurimmalla osalla meistä on myös kotilo, joten menkää testaamaan sopivaan paikkaan kumpi pysähtyy nopeemmin, tai uskokaa totuutta se on auto. Sama pätee hidastuvuuteen pidon rajalla / lukkojarrutuksessa testatkaa, jos fysiikan lait ei mielestänne päde. Mikäli joku pystyy uskottavasti todistamaan lukkojarrutuksen olevan tehokkaampi niin väitöskirjaa tekemään. Saadaan orgille oma tohtori.

Riippuu autosta ja nopeudesta mistä lähdetään jarruttamaan, kuten täälläkin on mainittu.

Muuttujia on varmaan "heti ja riittävän paljon", auton tai mopon malli/kunto/jarrujärjestelmä/jousitus, nopeus, renkaat, kuka on jarrua painamassa, vallitsevat ulkoiset olosuhteet, ym ... rippuu niin monesta seikasta että selkeää vertailua lienee aika hankala tehdä.

Ja lainauksen lainaukseen, niin aivan varmasti parempi pysähtyvyys saavutetaan pienellä (esim 10%) luistolla kun täydellä lukkojarrutuksella. Se tosin on sitten eria asia että kenellä on niin tarkka jarrujalka (tai käsi) joka osaa pitää pyörät lukkiutumisen rajoilla koko jarrutuksen ajan, eli tässä kohden hyvin toimiva abs hakkaa varmaan useimmat kuljettajat...

[jummijammi]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

[Mosse]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Tietysti paino vaikuttaa jarrutusmatkaan. Vai meinaatko, että 10 tn rekka Micran renkailla ja jarruilla pysähtyy yhtä nopeasta kuin Micra.

Tarkoitit varmaan sanoa, että paino ei vaikuta kitkaan.

[SamiN]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Tietysti paino vaikuttaa jarrutusmatkaan. Vai meinaatko, että 10 tn rekka Micran renkailla ja jarruilla pysähtyy yhtä nopeasta kuin Micra.

Tarkoitit varmaan sanoa, että paino ei vaikuta kitkaan.

Eikun paino nimenomaan vaikuttaa kitkaan.

[MotorArse]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

Oho! Uusikoppaisella ja kunnon jarruilla olisi tullut maailmanennätys?? Taisit olla jo nyt aika lähellä...

[cartman]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

Ja ihan vakavalla naamalla sanot tuon?

[vetomies]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

Ei paha. Mihin törmäsit?

[TeroT]

Sitten vielä tosielämässä jarruttamisesta: Eniten jarrutusmatkan lyhyyteen voidaan vaikuttaa reagointinopeuttaa parantamalla,

Väärin. Tuo vaikuttaa pysähtymismatkaan, ei jarrutusmatkaan. Pysähtymismatka on reaktiomatka + jarrutusmatka.

[Mosse]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Tietysti paino vaikuttaa jarrutusmatkaan. Vai meinaatko, että 10 tn rekka Micran renkailla ja jarruilla pysähtyy yhtä nopeasta kuin Micra.

Tarkoitit varmaan sanoa, että paino ei vaikuta kitkaan.

Eikun paino nimenomaan vaikuttaa kitkaan.

Ei vaan kitkakertoimeen...

[jummijammi]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

Ja ihan vakavalla naamalla sanot tuon?

No voin mä sen sanoa hymyssäsuinkin . Mut oon aina ihmetelly lehtien testejä, että onko niissä tosiaan tuo reaktioaika mukana, ku on niin järkyttävän pitkiä pysähtymismatkoja.. Ja en usko, että ainakaan meitin perheen käyttörellu pysähtyy tohon samaan..

[SamiN]

Ei vaan kitkakertoimeen...

no ei todellakaan

[harmaahukka]

Turhapa tuosta jarrutusmatkasta on kinata kun TM on senkin vertailun tehnyt. Numeroa on muista mutta tulos oli kuitenkin se että osaavissa käsissä pyörä voi pysähtyä yhtä nopeasti kuin auto mutta ei muuten.
Yksi testi oli jossa m-pyöräilijä ajoi auton vierellä tietäen että autoilija hetken kuluttua painaa jarrun pohjaan. tämä testi tehtiin kaupunkinopeuksissa ja kaupunkivälimatkoilla jotka eivät ole pitkät...
Lopputuloksena m-pyöräilijä pysähtyi noin 7-12m auton konepellin jälkeen. Tositilanteessa jälki olisi ollut karua katseltavaa...

Kiteytettynä: paskaa puhuvat ne, jotka väittävät voivansa ajaa lähellä edellä ajavaa koska pyörässään on tehokkaammat jarrut kuin esim. autossa...

En kiistä, mutta ilmiö vaan toimii toisten päin vielä pahemmin. Ongelmanahan eivät suinkaan ole liian lähellä edessä ajavat autot, vaan liian lähellä takana ajavat autot.

Väitän siis edelleen (viittaan taannoiseen turvallisuus-friikki-osion kinasteluun), että liikennetilanteessa mp (usein) pysähtyy nopeammin kuin auto. Koska mp-kuski (usein) on huomattavasti valmiimpi pysäyttämään ja (usein) omaa myös kunnon jarrut ja (usein) myös renkaat.

Kun mp aloittaa täystehojarrutuksen auton edellä, on kotterokuski pyörän takakumissa ennen kuin hän saa isonvarpaansa kaivettua nenästään puhumattakaan hidastumisen alkamisesta.

Aivan turhanpäiväistä kinastella siitä pysähtyykö Jammu 27,3 metrissä ja Vulva 28,6 metrissä. Matkat pitää mitata oikeina pysähtymismatkoina liikenneoloissa, joihin lasketaan mukaan myös kuskien reaktioaika sekä jarrutustapahtuman alkamiseen kuluva aika.

-hh-

PS. Mitäs tapahtui tuossa em. kokeessa, kun osia vaihdettiin ajoneuvojen kesken?

[Jycce12R]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla *

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

Asfaltilla on vaan se ero esim. tuohon sileään jäähän, että tosiaan se pieni luisto ei vähennä kitkaa. Eli pito ei vähene vaikka luistaa hieman. Tämä sen "hammasratasefektin" takia. Sitä tuossa koitin sanoa.

Tämä on aina yhtä mielenkiintoista * .

Pallokalan viittauksesta löysin samaa aineistoa kuin aikanaan tekun autopuolen kirjallisuudesta. Katsokaapas linkki:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/19361.PDF

No menee vähän pilkun viilailuksi, mutta lukkojarrutus ei ole mielestäni sama asia kuin 10-15% luisto. Jos näin kuitenkin on, niin perun kaikki puheeni ja rupean autoilijaksi...

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kumin elastisuuden vuoksi renkaan ja *tien kontaktipinnalla tapahtuu aina pientä luistoa kun liikkeellä ollaan. Eli täydellistä "lepokitkaa" ei liikkeessä esiinny. Mutta jos asioita halutaan esittää yksinkertaistetussa muodossa, niin mielestäni 10-15% luisto on lähempänä lepo- kuin liukukitkaa. Mutta tämä on vain mielipide josta on turha kiistellä, sillä kuten sanottu, jos tieteellisen tarkkoja ollaan, niin se ei ole kumpaakaan.

Jos ihan ilman sarvia ja hampaita tätä miettii, niin kuljettajallehan on aivan sama mitä kitkaa se on. Pointtihan tässä on se että pienessä luistossa pitoa onkin enemmän eikä vähemmän kuten herkästi luulisi. Rata-ajoa mopoilla harrastavalle tieto luulisi olevan mielenkiintoinen, koska mp:ää pitäisi pystyä ajamaan pikkuluistossa, mutta lipsahtus saattaa hirvittää. Renkaan luistossa käyttäytymisen ymmärtäminen tuo ehkä hiukan rohkeutta harjoitella.

[Staga]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

Ei paha. Mihin törmäsit?

prkl en hokannut...

[Hanski940]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Tietysti paino vaikuttaa jarrutusmatkaan. Vai meinaatko, että 10 tn rekka Micran renkailla ja jarruilla pysähtyy yhtä nopeasta kuin Micra.

Tarkoitit varmaan sanoa, että paino ei vaikuta kitkaan.

Eikun paino nimenomaan vaikuttaa kitkaan.

Ei vaan kitkakertoimeen...

Kitkakertoimeen vaikuttavat vain pintojen materiaalit

Tässä lisää...

[Oddo]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

[Staga]

Ja ihan mielenkiinnosta kaivoin Biken testeistä noita jarrutusmatkoja 100-0:

Mopot:
BMW Megamoto 38,5m
KTM 950 Supermoto 39,0m
Yamaha FZS1-S ABS 40,4m
Suzuki GSF1250SA 42,2m
Honda CBF1000A ABS 42,8m
Yamaha FZS6-S 43,4m

Eli samoihin mennään autojen kanssa ja musta on hieman vaarallista ajatella että motoristi olisi kykenevä jarruttamaan nopeammin ja tehokkaammin, autoilla jarruttaminen on niin paljon helpompaa ja kyllä niissäkin jarrut ja renkaat ovat pääsääntöisesti kunnossa, kiitos katsastuskäytännön.

[Tylyttäjä]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Vaikuttaa se siinä tapauksessa jos muut tekijät pysyvät vakiona ja jarruteho on rajallinen niin, että pidon äärirajalle ei päästä jarrutuksen lähtönopeudesta. Esim kuorma-auto ei pysähdy samalla matkalla täyteen kuormattuna tai tyhjänä 100-0 km/h.

Käytännössä tosiaan vaikuttaa, koska jarrutehoa ei ole rajattomasti, ja renkaan/alustan ominaisuudet ovat myöskin rajalliset.

Paino vaikuttaa käytännössä yllättävän paljon sekä jarrutusmatkaan että mutkanopeuteen. Kärjistettynä; sama auto prätkä pystyy puolet kevyempänä huomattavasti parempiin mutkanopeuksiin ja lyhyempiin jarrutusmatkoihin.

Fysiikan lisäksi pitää tietää myös käytäntö. Muuttujia on meinaan enemmän kuin äkkiseltään uskoisi. Moni insinööri kompastuu tuohon, valitettavasti.

[S-mies]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

[Hannula]

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa.

Kun katselee esim. TM:n testejä, niin autojen hidastuvuudet ABS-jarruilla näkyy olevan aivan 1 G:n pinnassa. Tietääkseni jarrutukset tehdään näissä testeissä runttaamalla jarrut pohjaan ja antamalla ABSien hoitaa loput.

Liukukitkakerroin on luokkaa 20 % alempi kuin lepokitkakerroin, joka antanee suuntaa myös käytännön kitkakertoimesta kuivalla asfaltilla, kun huomioidaan myös renkaan pinnan kuoriutuminen liukuvalta pinnalta.

Nyt pitäisi siis uskoa, että lukkojarrutuksella voitaisiin päästä 1 G:n hidastuvuuteen tai jopa yli. Uskokoon ken tahtoo.

Nyt päästään tietysti viisastelemaan termeillä, eli mitä tarkoitetaan lukkojarrutuksella, mutta optimijarrutukseen sitä ei pidä sotkea.

[Tylyttäjä]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri *

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

Tämä päti ennen, mutta en tiedä päteekö enää, parhaiden ABS:ien kohdalla. Ovat nopeutuneet ja parantuneet niin pirusti.

Sama juttu ESP-systeemit. Ennen kova ajo ei niillä onnistunut juuri ollenkaan, meno tyssäsi niillä täysin. Nykyään parhailla espeillä hyvätkin kuskit pääsevät jopa lujempaa kuin ilman.

[Hemppa]

Tässä myös Bikesta otettuja pysähtymismatkoja;

BMW K1200R 35,3 m
Triumph speed triple 36,0 m
Honda CB600F 34,5 m *
Kawasaki ZZR1400 36,07 m
Honda CBR1100XX 36,18 m

Aika paljon vaihtelee eri testeissä tehdyt jarrutusmatkat...

Tähän olisi mielenkiintoista saada nyt autojen esim alle 35m matkoja...listatkaapa joku kellä autolehtiä on...

[jummijammi]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

Taisi kyllä olla ihan tasainen kuiva normi asfaltti päällyste. Renkaina Avonit, eli ei tod. mitkään tahmeat sliksit. Mä en niin noista teorioista jaksa välittää, käytännössä kivempi testata. Ja mittarikin on kalibroitu Sh:llä, eli pitäis olla oikeasti satanen vauhtia. Ei se niin vaikea oo testata, kaveri tienviereen seisomaan merkiks, ja sen kohdalla liinat kii. Käykää itte testaan, siinä voi yllättyä. Edelleen ihmettelen noita +40 metrin testituloksia, siks oli pakko käydä kokeileen, enkä nyt ite usko tehneeni mitään yliluonnollista.

[TomiF]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

Tämä päti ennen, mutta en tiedä päteekö enää, parhaiden ABS:ien kohdalla. Ovat nopeutuneet ja parantuneet niin pirusti.

Sama juttu ESP-systeemit. Ennen kova ajo ei niillä onnistunut juuri ollenkaan, meno tyssäsi niillä täysin. Nykyään parhailla espeillä hyvätkin kuskit pääsevät jopa lujempaa kuin ilman.

Jarrupedaalin pohjaan runttaamalla ainakin vm 00 peugeot 206 pysähtyy nopeammin ilman abseja kun abseilla kuivalla asfaltilla. Liukkaallakin se pysähtyy pumppaamalla jarrua ilman abseja nopeammin kuin absien kanssa polkimen pohjaan runttaamalla. Tämä siis itse kokeiltua liukasradalla jokunen vuosi takaperin.

Tiedä sitten miten tämä liittyy alkuperäiseen topicciin

[kiivi3]

pösön absit heikos kunnossa?

[cartman]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

Taisi kyllä olla ihan tasainen kuiva normi asfaltti päällyste. Renkaina Avonit, eli ei tod. mitkään tahmeat sliksit. Mä en niin noista teorioista jaksa välittää, käytännössä kivempi testata. * Ja mittarikin on kalibroitu Sh:llä, eli pitäis olla oikeasti satanen vauhtia. Ei se niin vaikea oo testata, kaveri tienviereen seisomaan merkiks, ja sen kohdalla liinat kii. Käykää itte testaan, siinä voi yllättyä. Edelleen ihmettelen noita +40 metrin testituloksia, siks oli pakko käydä kokeileen, enkä nyt ite usko tehneeni mitään yliluonnollista.

Aivan, et tehnyt mitään yliluonnollista. Ainoastaan aloitit jarruttamisen kymmenen metriä liian aikaisin.

[DizzySpell]

AutoBildistä otettuna
jarrutusmatka 100-0km/h kylmä/lämmin

Audi A4 2.0 tdi * * * * * - 36,2 / 35,8
Citroen C5 HDi * * * * * - 36,1 / 36,4
Ford Mondeo 2.0 TDCi - 38,1 / 38,0 (sedan)

Ford Mondeo 2.0 TDCi - 36,1 / 36,2 (wagon)
Mazda 6 Sport 2.0 D * - 38,9 / 38,6 (wagon)
Opel Vectra 1.9 CDTi * - 37,0 / 37,5 (wagon)
Renault Laguna 2.0 dCi -38,9 / 38,1 (wagon)

Audi TTS Roadster *- 35,9 / 35,5
Porsche Boxter S * *- 36,0 / 35,1
MB SLK 350 * * * * * - 35,7 / 35,2

Audi A3 2.0 Cabrio * - 37,8 / 37,4
BMW 125i Cabrio * * - 35,5 / 36,9

BMW 550i * * * * * * * - 36,3 / 35,9
Jaguar XF V8 * * * * *- 36,8 / 35,8

Audi S5 - 34,0 / 34,4
BMW M3 - 33,4 / 34,0

Kesärengas testi autona Mercedes renkaat 225/45 17

Michelin * * * * * * * * *- 36,5
Hankook * * * * * * * * - 36,7
Dunlop * * * * * * * * * - 36,9
Goodyear * * * * * * * - 37,3
Nokian * * * * * * * * * - 37,3
Pirelli * * * * * * * * * * - 37,3
Uniroyal * * * * * * * * - 37,4
Bridgestone * * * * * *- 37,5
Firestone * * * * * * * - 37,7
Continental * * * * * *- 37,8
Kumho * * * * * * * * *- 37,9
Vredestein * * * * * * - 38,4
Barum * * * * * * * * * - 38,8
Fulda * * * * * * * * * *- 39,9
Kenda * * * * * * * * * - 40,7
Vredestein Quatrac *- 42,4 (kitkarengas)
Goodyear Vector * * - 42,8 (kitkarengas)