Harley vai Bemari matkapyöräksi

Tervehdys!

Tässä kirjoittaa viisikymppinen mies, jolla olisi vihdoin mahdollisuus hankkia moottoripyörä. Olen tätä nyt toteuttamassa vaikka en ole kolmeenkymmeneen vuoteen ajanut.
Ajatuksena on aloittaa matkapyöräily yhdessä vaimon kanssa.
Vaihtoehtona on tällä hetkellä kaksi ääripäätä, Harrikka vs Bemari. Bemarin ykkösvaihtoehto on K 1200 GT, Harrikka FLHR Road King tai FLHR Road King Classic.
Pyörän olen tilaamassa vuoden -09 kevääksi.
Ongelmana on että pää menee sekaisin kun kuuntelee myyjien puheita eikä itse ole asiasta mitään kokemusta.
Lähden nyt liikkeelle siitä, että treenaan ajotuntumaa poikani Yamaha piikillä ensi kesän. Isoon pyörään pitäisi saada jostakin koulutusta että uskaltaa lähteä edes koeajajamaan vaihtoehtoja.
Bemarin myyjät tuovat esille Bemarin kehittyneen tekniikan; on mahdollisuus renkaiden ilmanpaineen valvontaan, elektrooniseen jousituksen säätöön, Xenon valoihin , on Duolever etuhaarukkaa ja paralevel takahaarukkaa yms.
Pitävät Harrikkaa tekniikaltaan vanhanaikaisena ja kömpelönä joskin kuitenkin kehuvat matka-ajo-ominaisuuksia.

Toisaalta vanha tekniikka on usein varmaa tekniikkaa. Lisäksi näissä malleissa on ABS ja ilmeisesti myös ruiskutus.
Jos tämä herättää mitään ajatuksia olisi mukava jos joku ennättää kirjoittamaan muutaman rivin.

[pecha]

Raskaita pyöriä ovat nuo mainitsemasi.

Ei millään pahalla, enkä halua sekoittaa sinua enää enempää kuin jo olet tuon valintasi kanssa, mutta täällä Suomessa kyllä vallitsee aikamoinen ´kuutiosairaus´. Pitää siis hankkia järjettömän isokoneisia ja -kokoisia sekä -painoisia pyöriä siihen nähden, mitä niillä on tarkoitus tehdä. Kai siinä on vähän semmoinen "kun kerta naapurilla/työkaverillakin on"-efekti. Ja myös kauppiaat myyvät mielellään mahdollisimman kalliita pyöriä, tottakai.

Toki +1000cc matkapyörä on erittäin väännökäs ja kulkee vakaasti myös kuormattuna.

Mutta sellaisen hallitsemiseen (hyvin) tarvitaan aika paljon ajokokemusta. Jopa moisen härvelin pyörittely ihan parkkipaikalla vaatii yllättävän paljon, ja jos ei homma ole selkärangassa, se kyllä näkyy ja tuntuu.

Ei välttämättä ole kovin mukavaa ohjastella sellaista laitetta, jonka kanssa on aina vähän kylmä hiki päällä, varsinkin ihan ryömintänopeuksissa. Sellainen tasapaino, mitä siinä vaaditaan, kehittyy vain ajan kanssa ja paljon ajamalla.

Ajettiin muijan kanssa Suomesta Australiaan viime talvena, oltiin reissussa 6 kuukautta, 34.000km, ja usko pois, että tuota roinaa oli kyydissä enemmän kuin tarpeeksi. 3 laukkua, tankkilaukku, pari varustesäkkiä ja vararenkaat! Pyörä oli silti "vain" 650-kuutioinen. Todisti ainakin minulle sen, että sellaisellakin pääsee - enkä itse asiassa edes toivonut missään kohti, että se olisi ollut ainakaan isompi (paljon kevyempi kyllä monta kertaa!) Väittäisin, että se oli tuolle reissulle juuri sopivan kokoinen.

Esimerkiksi juuri 650-800 kuutioisista löytyy monen monta mallia, joilla on tosi mukava ajaa ja tehdä matkaakin yksin tai kaksin, ja hinta jää jopa alle puoleen tuommoisesta yli 1000-kuutioisesta risteilijästä. Painoakin on 50-100kg vähemmän, ero on todella merkittävä.

Ja sitten, jonkun vuoden päästä kun alkaa olla pienemmän pyörän hallinta ja paikallaan pyörittely hanskassa, voi hyvin tuumia vaihtoa isompaan. Niiden isompien "paremmat" ominaisuudetkin, joista kuitenkin joutuu maksamaan aika pitkän pennin, voi jäädä melkein käyttämättä, ellei niitä pysty vähäisen ajokokemuksensa takia hyödyntämään.

Ai niin juu, jos kiinnostaa tuo retkemme, käy kurkkaamassa ns."blogia", os. w w w.moto1.fi/blog ... se tosin on aika mahtavasti ajasta jäljessä, kun oli valitettavasti pakko käyttää 90% läppäriajastaan työhommiin tuolla reissussakin, mutta päivitän sitä kun ehdin.

[Repa]

Moi!

Nuo vaihtoehtosi ovat todella kaksi hyvin erilaiseen ajoon tarkoittettuja vehkeitä.

Ensinnäkin: unohda tekniset hienoudet. Niillä on hienoja nimiä ym. mutta molemmissa vehkeissä joustavat sekä etu- että takahaarukka. Lisävarusteet ovat kivoja, mutta matka-ajossa yksi parhaista varusteista on vakionopeudensäädin. Ja toinen mahtava vekotin on sähkösäätöinen tuulilasi, etenkin jos sen ottaa korkeana versiona. Se suojaa erinomaisesti myös takana istuvaa. En tiedä saatko näitä hienouksia harrikaan, mutta BMW:n matkanteossa ne ovat oikeast todella hyviä.

Jos ajat hissunkissun, harrikka saattaa ola oikea ratkaisu. Myös K1200LT on erittäin mainio. Ja kolmas vaihtoehto voisi olla Goldwing.

Jos taas kaipaat välillä vauhdikkaampaa nautiskelua, LT tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden ja GT vielä vähän lisää.

Kortti on herkässä GT:n kanssa. Sitä kun on kuitenkin pakko kokeilla aina silloin tällöin.

Omat kokemukseni harrikan osalta ovat olemattomat, mutta jättäisin sen tuntemieni harrikan omistajien kertomusten perusteella kyllä jonon häntäpäähän valintaa tehdessäni. Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.

[Repa]

Pechan kommentit noista kuutioista eivät ole ihan tuulesta temmatut, mutta rauhalliseen matka-ajoon ja kruisailuun suosittelen kyllä tarpeeksi kuutioita. Varmaan 650:nenkin riittää, mutta valitsisin enemmän jos olisin itselleni nyt ekaa pyörää ostamassa, kaikesta huolimatta.

No sitten se pyörän paino. Se onkin toinen juttu. Painava pyörä on raskas käsitellä, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka joillakin on tarjolla peruutusvaihdettakin, niin kuitenkin. Tässä asiassa GT puolustaisi paikkaansa kevyehkönä matkapyöränä.

Itselläni on K1200LT ja K1200S. LT:llä matka-ajo on mahtavaa, kahdestaankin. Ainut negatiivinen asia on paino (370 kg) hitaassa vauhdissa. Tuo ässä onkin sitten vähän nopeampaan ajoon, ja vain yksin. GT tarjoaa lähes samaa mitä ässä, mutta matkapyörän ominaisuuksin. Saattaisin ostaa seuraavaksi GT:n itselleni.

[strider]

Jos hankintaan on aikaa niin kannattaa vaikka vuokrata pyörä pariksi viikoksi/kuukaudeksi. Uskoisin että silloin alkaa löytymään se itselle mieluisin vaihtoehto.

Komppaan muuten Repaa täysin tuon pyörän painon suhteen. Kun itse ostin viime vuonna ensimmäisen "ison" pyöräni niin pieni paniikki oli kyllä päällä noissa siirtelyissä. Kylmää hikeä pukkasi kun kuormattu pyörä lähti kallistelemaan ja hidasajon kanssakin oli niin ja näin. Tällä kaudella jo möhkäle pyörii paljon sujuvammin.

Maltti käteen, rauhallisia (ja monia!) koeajoja. Älä osta pyörää imagon takia vaan sellainen mikä tuntuu hyvältä. Kyllä siitä hyvä tulee.

Ja jos matkapyöristä haaveilet niin käy kokeilemassa myös Hondan Pan European ja Yamahan FJR. Ainakin tuttuni jotka niillä ajavat ovat varsin tyytyväisiä.

[Tuppervaari]

mukana on aimo annos mielikuvia ja niitä on paha alkaa karsimaan täällä.

bemari pyörä täynnä turvallista tekniikkaa, joka pelastaa tilanteesta kuin tilanteesta ja itse voi keskittyä pelkkään maisemien ihasteluun..

harley-yksinäinen cowboy ratsastamassa auringonlaskuun nahkahapsut liehuen.

mainioita pyöriä luokassaan, mutta kun kerta aikomuksena aloittaa harrastus niin voisihan sen tehdä hieman helpommallakin tavalla...

aloittaa hieman vähemmän vaativilla vehkeillä, jotka saattavat antaa anteeksikin hetkellisen nukahtamisen tai muun äkillisen tilanteen.

sori negatiivinen asenne, mutta hommassa on omat opettelemiset yksinkin ja kaksin kuljettaessa homma kaksinkerroin hankalampaa...

yksikin kesä hieman pienemmällä niin homma saattaa maistua vielä tulevinakin kesinä.

ja itse en olisi tuon kortinlähdön kanssa suuremmin huolissani...sen saa joskus takaskin...kun taas....

[TTA]

Itse suosittelen pienemmästä isompaan siirtymistä niin moottoripyörissä kuin tietokoneissakin. Nykyään ihmiset ostaa hirmu tehokoneita tietokoneiksi mutta eivät tiedä miksi sitä tehoa tarvitaan. Itse kun aikoinaan 386:seen sai vapautettua ohjelmien käyttöön extended memoryä niin jo pyöri ohjelmat vauhdilla. Windowsiakin piti viilata jotta se yleensä ottaen suostui käynnistymään. On mukava tietää miten mopoja koneet voivat olla ja mikä tekee tehon ja mikä sitä syö.

Myös moottoripyörissä on hyvä ostaa ensin 600cc ja myöhemmin isompi. Pienemmällä pyörällä oppii paremmin ajamaan kun kurvissa voi hieman huolettomammin kääntää hanaa. Moni on sanonut että isolla pyörällä oppii ajamaan siten että ennen kurvia antaa jarrua, kurvi pienellä kaasulla ja kun pyörä on pystyssä niin hanaa. Pienemmällä pyörällä pitää hakea optimi jarru sekä antaa hanaa jo kurvissa. Näkee sen kavereistakin jotka on ajaneet ainoastaan yli 1000cc pyörillä niin kurveissa ne jää mutta suorilla vetää kiinni.

Mut se on selvä että 600cc pyörälläkin pääsee ja ehtii. Itse huomasin kuitenkin että isommalla pyörällä on rauhallisempi ajella. Ei tarvi hakea vaihdetta kokoajan ja ajaminen tuntuu rauhallisemmalta kun voi ajaa melkein millä vaihteella vain eikä tarvi huudattaa konetta.

Mutta jos raha ratkaisee niin harvemmin pyörän vaihdossa voittaa eli jos ostaa 600cc pyörän ja kohta vaihtaa jo isompaan niin takkiin tulee. Mut aika moni ostaa eka pyöräksi 1000cc pyörän ja kohta jo vaihtaa toiseen samankokoiseen joten eipä siinäkään bisneksessä juuri voita.

[roskakuski]

Hoh-hoijaa,ei voi muuta sanoa näille paino ja kuutio hämmentäjille ootte kyllä aivan oma laji.
Mopo-autollako ootte autoilua harjoitelleet,kun siinä on aloittelijalle sopivasti tehoja ja painokin on aloittelijalle mukava

[pecha]

"Myös K1200LT on erittäin mainio. Ja kolmas vaihtoehto voisi olla Goldwing"

Tuossa on varmaankin 2 pyörämallia, joita kaikkein viimeiseksi suosittelisin aloittelijalle. Kuivapaino jossain 350-400kg vaiheilla! Ja 30 vuotta ajamatta kyllä tarkoittaa, että saat aloittaa opettelun käytännössä uusiksi, joten moisista moottorisohvista kannattaa pysyä loitolla, ellet sitten erityisesti halua nostella niitä porukalla ylös jossain huoltoasemilla parkkipaikoilla.

Tai ehkäpä joku Boss Hoss V8 toki saattaisi olla vielä piirun painavampi ja hankalampi käsitellä.

[tombusa]

Tuohan riippuu paljon kuskistakin mikä pyörä on liian iso ja painava. Jos kuskilla on riittävästi pituutta ja voimaa jaloissa niin eiköhän tuollainen +300 pyörä mene kevyesti. Itse siirryin kuussatasesta hayabusaan ja ihan yhtä ketterältä tuo vaikuttaa kuin kuussatanenkin.

[AriH]

Ensimmäisenä hankkisin laadukkaat ajovarusteet ja sellaisesta liikkeestä jossa myyjä itsekin harrastaa moottoripyöriä ja on siitä pitkä kokemus.
Seuraavaksi lainaisin kaverin pienehköä pyörää tai vuokraisin sellaisen ja ottaisin tuntumaa ja siitä se sitten lähtee...
Itse en kyllä ensimmäiiseksi pyöräksi ostaisi LT tai GW (molemmat olen omistanut) mammuttia tai edes noita mainitsemiasi pyöriä vaan aloittaisin kevyemmillä laitteilla.
Paikalliset moottorikerholaiset osaa opastaa sillä sieltä löytyy paras asiantuntemus monenlaisista laitteista.

[mpuputti]

Kunnioitettavaa että lähdetään hyvissä ajoin kyselemään muiden mielipiteitä.

En tunne mainittuja Harrikan malleja, mutta jos tällä hetkellä on mielessä "kaksi ääripäätä", voi olla hyvä ottaa lisäaikaa ja tutkia mitä oikein pyörältään haluaa.

Olen samoilla linjoilla percha:n kanssa. Iso ja raskas pyörä ensimmäisenä omana pyöränä ei vaikuta optimiratkaisulta.
Uudemmissa pyörissä reilusti alle 1000 cc mottorissa riittää vääntö sekä tehoa pitkällekin matkalle kahdelle. Siinämäärin hyvin ettei sellaisen tarvitse jäädä pelkäksi kokeiluksi "ennen isompaan vaihtamista".

Pyörän paino näyttäisi olevan kääntäen suhteessa siihen intoon millä sitä pyörää lähtee ajamaan - erityisesti raskaan työpäivän jälkeen kun on huono ilma. Kevyellä pyörällä ajaa mielellään pienimpiäkin teitä, raskaalla viihtyy astetta isommilla.

Ne pienempää pyörää hankkimalla säästyneet rahat voi käyttää hyviin varusteisiin. On ajelu paljon mukavampaa kun varusteet tuntuvat mukavilta aina - ajaessa ja tauoilla, kuumalla ja kylmällä.

ABS:ää pidän hyvänä varusteena aina kun ajetaan tiellä. Kaupungissa ja maaseudulla.

Yllättäen kustannustehokas vaihtoehto ensimmäiseksi kesäksi voisi olla vuokrapyörä, tai ostaa *"halpa" käytetty.


Jos luotettavuus on kriteeri, niin BMW ei välttämättä ole se paras valinta. Sehän ei juuri koskaan hajoa, mutta ainakin periaatteessa voi hajota ihan missä vain. Harrikka taas tunnetusti ei koskaan hajoa kovin kaukana kotoa (sori, oli pakko...) *

[GoSpel]

Hoh-hoijaa,ei voi muuta sanoa näille paino ja kuutio hämmentäjille * ootte kyllä aivan oma laji.
Mopo-autollako ootte autoilua harjoitelleet,kun siinä on aloittelijalle sopivasti tehoja ja painokin on aloittelijalle mukava *

Kaikki eivat ole kaltaisiasi mestareita. Ainakaan perseen naytossa.

Jos ei ole 30 vuoteen ajanut ja miettii 300 kg pyoraa harjoitteluun kannattaa samalla tilata aika polikliniikalle ja ehka ostaa optio hautausmaalta.

[mikkoyli]

Mulla on nyt matka-ajoon H-D Ultra. Se on niin raskas ja laiska, että minä en sillä pikkumatkoista ja kaupunkiajosta nauti. Saksasta tullessa ajelin sillä 130-180 ilman mitään ongelmaa ja Suomen rajoituksille se on loistava matkapyörä. Tavaraa mahtuu enemmän kuin tarpeeksi. Road King on kevyempi ja ehkä parempi yleiskäyttöön. H-D on kestävä ja toimintavarma peli nykyään. Ehkä se ei kuitenkaan ole kovin hyvä "ensipyörä". Sportster sitten on aivan liian pieni ja tehoton kahdelle.
Moto-Guzzin jotkut mallit voisi myös olla mielenkiintoisia.
BMW LT ja Gold Wing ei minua sytytä vähääkään, mutta makuasioista ei voi kiistellä. Aluksi ne ovat aivan liian isoja ja raskaita. BMW:n boxeri voisi olla myös sinulle vaihtoehto, enemmän pyörän tunnetta ja kevyempi. Onhan BMW:llä myös joitain 800 kuution malleja.
Yamaha FJR 1300 ja Pan European on varmoja valintoja jos ei aja liian lujaa isossa lastissa. Tehoa voi olla aluksi liikaa.
Ajelin viime vuonna myös päivän Ducati ST4:lla ja se oli yllättävän hyvä ja kevyt ajaa.
Nyt saa myös aika edullisesti Hondan VFR800:sta ja siihen saa ABS:t. Se on yksi parhaita yleispyöriä ja kyllä sillä matkaakin tekee 2 päälläkin.

[Repa]

Hoh-hoijaa,ei voi muuta sanoa näille paino ja kuutio hämmentäjille ootte kyllä aivan oma laji.
Mopo-autollako ootte autoilua harjoitelleet,kun siinä on aloittelijalle sopivasti tehoja ja painokin on aloittelijalle mukava

Sulla "roskakuski", taitaa olla vielä mopoauto itselläsi, joku ja selvästi vielä alitehoinenkin, kun ei viisaampia kommentteja löydy.


Noista edellä mainituista kommenteista oikeasti arvostan erityisesti pechan kommenttia GW:stä ja LT:stä, ettei kumpaakaan sovi aloittelijalle. Olen täysin samaa mieltä, erehdyin vain miettimään asiaa noiden alkuperäisten vaihtoehtojen kannalta. Esim GT ei nyt ainakaan ole aloittelijan peli.

Niin, ja sitten HD:sta kertauksena tuttu juttu. Jos sen ostaa, niin ei saa tervehtiä vastaan tulevaa motoristia. Jos päästää stongasta irti, niin osat voi pudota

[nostalgia]

Jos ei ole 30 vuoteen ajanut ja miettii 300 kg pyoraa harjoitteluun kannattaa samalla tilata aika polikliniikalle ja ehka ostaa optio hautausmaalta.

Näin tein ja hengissä ollaan.

Isolla (ja tässä tapauksessa huono jarruisella) pyörällä kannattaa kunnioittaa omia heikkoja ajotaitoja ja pyörän massaa. Kävin kurvailemassa parkkiksilla donitseja niin paljon, että pyörän sai käännettyä ahtaissakin tiloissa. Hyvin se kääntyy ja alavääntöä riittää tyhjäkäynnilläkin. HD:ssa on se hyvä puoli, että painopiste on alhaalla, joten massa ei sillä tavalla tunnu. Huono puoli HD:ssa on se, että matka-ajo katteettomalla pyörällä on jonkin sortin urheilua, kun ajoasento on niin pystyssä (kädet viruu). Mukavuutta jos haet (vaimos hakee, vaikkei sitä vielä tajuakaan), niin sitä et HD:lta löydä kuin touring malleista. Luotettavuus on uusissa harrikoissa hyvä, vaikkei muut sitä väitäkään. Samoin uusissa pyörissä on vihdoin päätetty panostaa jarruihinkin. Road Kingit taitaa olla keski-ikäisten suosikkivalinta. Niissä yhdistyy matkapyörän mukavuudet (=tuulilasi, tasapainoitettu ja kumitassutettu moottori) ja klassinen ulkonäkö. Nykyiset ruiskukoneet lähtee kikkailematta käyntiin. Miinuksena varmasti uusissakin pyörissä on hitaissa nopeuksissa raskas ohjaus. Jos ostat ison HD:n, muista harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Kaadat sen helpoiten emännän kanssa jossain parkkipaikalla. Muija osoittaa jotain kenkäkauppaa tarakalta just kun sä lasket ne ajon kangistamat koipes siihen alamäkeen ja sitten mennään ryskyn ryskyn. Mulla kävi just noin, paitsi ei sitä ryskyn ryskyn. Joten kouluta kans kyytiläistä, ettei tempoile kun sihtaat uukkaria kävelyvauhdissa kieli keskellä suuta. Ja vaikka se HD ei kuljekaan kovaa, niin itsensä tappaminen on tällä ihan yhtä helppoa kuin millä tahansa muullakin kaksipyöräisellä. Työntöohjausta ja hätäjarrutuksia pitää myös harjoitella, vaikka miten kruisailisit leppoisasti.

Joten jos jostat HD:n, opettele tuntemaan millainen värkki se on ja treenaile hidasajoa, jarruttamista ja väistöjä. Voi kuulostaa ehkä tyhmiltä neuvoilta, mutta ne voi pitää sut elossa.

nimim. Bemariin vaihtanut

[roskakuski]

Hoh-hoijaa,ei voi muuta sanoa näille paino ja kuutio hämmentäjille * ootte kyllä aivan oma laji.
Mopo-autollako ootte autoilua harjoitelleet,kun siinä on aloittelijalle sopivasti tehoja ja painokin on aloittelijalle mukava *

Kaikki eivat ole kaltaisiasi mestareita. Ainakaan perseen naytossa.

Jos ei ole 30 vuoteen ajanut ja miettii 300 kg pyoraa harjoitteluun kannattaa samalla tilata aika polikliniikalle ja ehka ostaa optio hautausmaalta.

No höpö-höpö ja

Jos lähdetään ajatuksesta aikuisesta MIEHESTÄ,jolla on normaali fysiikka,varustettuna terveellä yläkerralla,niin kyllä tehokkaamman ja painavammankin pelin kuljetus pitäis onnistua, ei siinä tarvi ylentää minua minua mestariksi ,mutta kiitos siistä.

Tuo ajamattomuus ei tee kenestään kyvytöntä hallitsemaan hiukan painavampaa pyörää,se on sata varma!!!!!
Sairaalaan ja hoitoon joutuvat useammin ne jotka ajavat itselleen sopivilla kuutioilla ja hallitsevat ne täydellisesti
Isolla ajaa aluksi varovaisemmin

[GoSpel]

Nama provotopicit on kivoja. Monet ottaa ne vakavasti. Sanoo pieni ja tyhma poika isosta tankista.

[hondamania]

Itse olen tullut ihan pienestä pikku hiljaa isompaan eli hieman eri rataa. Tää on kaksipiippuinen juttu:
- ostamalla heti mahdollisimman parhaan matkapyörän saa hyvät ominaisuudet, mutta toisaalta ei ole sitten enää parannettavaa ==> into saattaa hiipua !
- jos aloittelee hieman alempaa, joutuu tutustumaan ehkä hieman kehnompiin ominaisuuksiin, mutta on toisaalta mahdollisuus parantaa vaihtamalla pyörää (toisaalta into saattaa hiipua siihen, että onpa tämä hirveää tutinaa ja tuuli/meteli valtava ==> aika kultaa muistot näemmä)

Ko. ketjun aloittaneella ei tunnu olevan pikku rahan puutetta kun katsoo mitkä pyörät on listalla

[roskakuski]

Hoh-hoijaa,ei voi muuta sanoa näille paino ja kuutio hämmentäjille * ootte kyllä aivan oma laji.
Mopo-autollako ootte autoilua harjoitelleet,kun siinä on aloittelijalle sopivasti tehoja ja painokin on aloittelijalle mukava *

Sulla "roskakuski", taitaa olla vielä mopoauto itselläsi, joku ja selvästi vielä alitehoinenkin, kun ei viisaampia kommentteja löydy.

Niin, ja sitten HD:sta kertauksena tuttu juttu. Jos sen ostaa, niin ei saa tervehtiä vastaan tulevaa motoristia. Jos päästää stongasta irti, niin osat voi pudota *

Ok,kommenttini ovat sieltä,ja syvältä kun peilaa niitä sinun näkemuksiisi eri merkkeillä ajeleviin motoristeihin.
Viisaus ja mielipide ovat mielestäni kaksi täysin eri asiaa ja aihe aluetta,eikä tämä foorumi ole viisauden punnitsemiseen varmaan se oikea paikka sulle ja

Miksi mulla pitäisi olla minkäänlaista kulkuneuvoa,vaikka kommentoin oman mielipiteen,no ei miksikään

[pozo izquierdo]

"Myös K1200LT on erittäin mainio. Ja kolmas vaihtoehto voisi olla Goldwing"

Tuossa on varmaankin 2 pyörämallia, joita kaikkein viimeiseksi suosittelisin aloittelijalle. Kuivapaino jossain 350-400kg vaiheilla! Ja 30 vuotta ajamatta kyllä tarkoittaa, että saat aloittaa opettelun käytännössä uusiksi, joten moisista moottorisohvista kannattaa pysyä loitolla, ellet sitten erityisesti halua nostella niitä porukalla ylös jossain huoltoasemilla parkkipaikoilla.

Tai ehkäpä joku Boss Hoss V8 toki saattaisi olla vielä piirun painavampi ja hankalampi käsitellä.

Meitähän on tietysti niin kovin erilaisia aloittelijoita...Itse rohkenin hommata ihan ekaksi omaksi mopoksi LT:n kun eräs liiketuttavani oli kyllin hullu antaakseen omansa noin parinsadan kilsan koeajoon.
Viides kausi aluillaan ja kohta 80 tonnia ajettuna eikä ole käynyt edes mielessäkään vaihtaa.

Itse asiassa nuo "moottorisohvat" ovat siinä mielessä petollisia pelejä, että kun ensimmäistä LT-kesää seurannena keväänä pääsin ajamaan ns. oikeata moottoripyörää (taisi olla Gessu), järkytyin ihan oikeasti. Samalla kunnioitukseni "oikeita motoristeja" kohtaan kohosi huimasti. Totesin, että jos olisin aloittanut mopoilun oikeaoppisesti jollakin kuussatasella nakupyörällä, homma olisi takuuvarmasti jäänyt siihen. Epämukavuus, tärinä, tuulen riepotus, oikean käden puutuminen ynnä kylmyys olivat niin karmaiseva kokemus, että ei tämmöinen viisikymppinen vanha ukko enää semmoiseen ryhdy. Ainakaan reissuajossa...maastomopot on sitten erikseen.

Niinpä niin, en tässä nyt ole ketään usuttamassa seuraamaan esimerkkiäni, halusinpahan vaan tuoda esiin yhden poikkeuksenkin tuohon alituiseen sormen heristelyyn, että "älä aloita isolla pyörällä". Haluaisin mieluumminkin painottaa koon sijasta tehoa. Olenkin sitä mieltä, että jokin Hayabusa on varmasti alkavalle motoristille pahempi paikka kuin vaikka paljon tehottomampi (ja painavampi) matkasohva.
Tuon ison painon kanssa nimittäin tulee yllättävän nopeasti sinuiksi, mutta ylettömän tehon kanssa "sinuiksi tuleminen" saattaa olla yhtä kuin vauhtisokeus ja omien kykyjen yliarviointi ja silloin kyllä äkkiä voi käydä köpelösti.

Painavan pyörän kanssa vaikeudet ovat juuri nollavauhdissa ja siinä kupsauttelut harvemmin johtavat sairaalareissuihin pahemmasta nyt puhumattakaan. Nuo isot pyörät on jo valmiiksi suunniteltu välillä huiluutettaviksi, eli ei niistä yleensä peilit ja vilkut ynnä katteet ole solmussa pikku kaadon jälkeen. Itsetunto on kyllä kovilla, sen toki myönnän viiden kippaamisen kokemuksella, joista eka oli heti tunti kaupasta noudon jälkeen kuppilan parkkipaikalla keskikokoisen yleisön edessä. Vahingot olivat nimenomaan henkisiä ja sen jälkeen mopo pysyikin pystyssä kokonaisen vuoden aina seuraavaan kesään asti.

Käyttötarkoitus täytyy toki pitää mielessä kun mopoa on hommaamassa. Jos kerran reissuille haluat niin reissupyörähän sen sitten olla pitää. Ja niitäkin on sitten äärestä laitaan, kuten olet jo tässäkin viestiketjussa saanut lukea...

t. pozo

[pecha]

En aio ruveta kenenkään kanssa minkäänmoiseen kilpalaulantaan, ja jokaisella on oikeus mielipiteeseen.

Itse en näe ainuttakaan järkevää syytä, miksi 30 vuotta ajamatta olleen kannattaisi hommata yli 1000-kuutioinen, raskas moottoripyörä.

Sen sijaan näen siinä montakin asiaa, jotka voisivat aiheuttaa hankaluuksia, ja vähentää harrastuksen nautittavuutta, verrattuna vähemmän hevimpään vaihtoehtoon. Ja vaikka olisikin fyysiset valmiudet hallita isokokoisempaa pyörää, ei se silti välttämättä ole niin kivaa. Jos siitä haluaa ottaa jonkin ´haasteen´ itselleen, ei harrastus mielestäni ole oikein fiksulla pohjalla.

Mutta meillä täällä Suomessa tietenkin ´pitää´ olla tallissa se isoin, painavin ja tehokkain mannertenvälinen ohjus, muuten ei matkailukaan onnistu. Aivan kuten sporttipyöräkin ´pitää´ olla 190-heppainen, ja kulkea ykkösvaihteella paljon kovempaa kuin maassamme saa laillisesti ajaa. Ainakin joidenkin mielestä. Yleensä tällaisia kommentteja kuulee tyypeiltä, joilla on korkeintaan muutaman vuoden ajokokemus, ja vielä itselläänkin kovasti enemmän tahtoa kuin taitoa.

Loppupelissä jokainen toki tekee valintansa itse, joten jos paalua on riittävästi, niin mikäs siinä.

[enkelinsieppaaja]

Kerronpa minäkin oman mielipiteeni asiaan...

Oma ajotaukoni kesti muutamaa viikon pätkää lukuunottamatta 14 vuotta.
hankin 2006 keväällä Hondan cbr1000F:n vuosimallia 1992, jolla suhasin sen kesän.
keväällä 2007 vaihdoin Hondan st1100 Pan Europeaniin vuosimallia 1994.
Ja siitä sitten elokuussa BMW K1200LT vuosimallia 2000 ja syyskuun alun kolarin jälkeen 2002 malli.

Noiden mopojen käsiteltävyydessä ei kauheita käytännön eroja ole. Tietysti 100 kilon lisäys masaan jossain tuntuu (oikestaan alle kävelyvauhdissa).

Tänä keväänä ajelin tuossa päivän 2003 mallisella HD heritage softtaililla. Matkaa ja kaupunkia tuli katettua tollanen 250 km päivän aikana.
Huomattavat erot LT:n ja HD välillä:
- HD paljon kevyempi käsitellä paikallaan. Painopiste matalammalla.
- HD:ssa aivan kauhia alavääntö (valoista "vahingossa" kakkosella liikkeelle ilman onkelmia)
- HD:n jarrut on ihan surkeet, voimaa saa annostella rekkamiesottein.
- HD:n vaihteet on jopa kankeammat LT:hen verrattuna.
- 90 km/h jälkeen HD:lla ei tapahdu mitään vaikka kuinka kiertää kahvaa.
- LT on paaaaaljon mielyttävämpi istua.
- LT:ssä on kauhiasti ajoa helpottavia värkkejä, Vakionopeuden säädin, penkin ja kahvan lämppärit, ajotietokone, säädettävä pleksi, servotehosteiset jarrut, ja ennen kaikkea ABS (ilman niitä en osta ainoatakaan mopoa enää ikuna).

Tuossa nyt muutamia omia havaintoja. Ai niin ja takapenkiltä kuului tasainen sadattelu HD:lla ajellessa

Jos multa kysyy niin osta vaikka joku perusmopo ensimmäiseksi kesäksi ja siitä sitten isompaan. Nuo hidasajot ja muut kun oppii vaan opettelemalla.

[Tuppervaari]

mutta ylettömän tehon kanssa "sinuiksi tuleminen" saattaa olla yhtä kuin vauhtisokeus ja omien kykyjen yliarviointi ja silloin kyllä äkkiä voi käydä köpelösti.

Painavan pyörän kanssa vaikeudet ovat juuri nollavauhdissa ja siinä kupsauttelut harvemmin johtavat sairaalareissuihin pahemmasta nyt puhumattakaan. Nuo isot pyörät on jo valmiiksi suunniteltu välillä huiluutettaviksi, eli ei niistä yleensä peilit ja vilkut ynnä katteet ole solmussa pikku kaadon jälkeen. Itsetunto on kyllä kovilla, sen toki myönnän viiden kippaamisen kokemuksella, joista eka oli heti tunti kaupasta noudon jälkeen kuppilan parkkipaikalla keskikokoisen yleisön edessä.

pikkasen eri mieltä...vaikka tuo lt ei nyt aivan ohjus olisikaan niin mielestäni tavallaan herkempi vauhtisokeudelle kuin joku kyykkypyörä..

petollisen hyvä ajettava ja helposti sillä on se 150-160 km/h mittarissa..ja väittäisin että jos perusjutut ei ole hallussa niin suoraa menne ekassa kurvissa.

huomattakoon, että harvalla meistä miehistä ego kestää tuon tupsahtelun yleisön edessä...useampiakin tapauksia tiedän joitten harrastus on tyssännyt yhteen mitättömään kaatoon kävely vauhdissa.

en sitä sano etteikö sitkeä ja maltillinen kaveri pärjäisi heti alkuunsa isollakin pyörällä, mutta miksi tehdä asiat itselleen vaikeammaksi kuin on tarvetta.


ja vaikka ois mimmoinen voimamies niin tollanen +-300 kilonen mopoti pistää sitte varmasti maate ku sitä alkaa homma tympäsemään tai muuten vaan väsyttämään.

Harrikkakin matalammasta painopisteestä johtuen tuntuu kevyeltä, mutta kevythän se ei ole....

valitettavan usein porukka innostuu tästä hommasta kympillä eläessään mielikuvien vallassa..ei siinä mitään, mut kandeis kyllä malttaa ja kattoa ekax pikkasen ja sitten se iso matkamopo...silloin se tuntuukin jo paremmalta..

[timo1]

Tervehdys!

Tässä kirjoittaa viisikymppinen mies, jolla olisi vihdoin mahdollisuus hankkia moottoripyörä. Olen tätä nyt toteuttamassa vaikka en ole kolmeenkymmeneen vuoteen ajanut.
Ajatuksena on aloittaa matkapyöräily yhdessä vaimon kanssa.
Vaihtoehtona on tällä hetkellä kaksi ääripäätä, Harrikka vs Bemari. *Bemarin ykkösvaihtoehto on K 1200 GT, Harrikka FLHR Road King tai *FLHR Road King Classic.
Pyörän olen tilaamassa *vuoden -09 kevääksi.
Ongelmana on että pää menee sekaisin kun kuuntelee myyjien puheita eikä itse ole asiasta mitään kokemusta.
Lähden nyt liikkeelle siitä, että treenaan ajotuntumaa poikani Yamaha piikillä ensi kesän. *Isoon pyörään pitäisi saada jostakin koulutusta että uskaltaa lähteä edes koeajajamaan vaihtoehtoja.
Bemarin myyjät tuovat esille Bemarin kehittyneen tekniikan; on mahdollisuus renkaiden ilmanpaineen valvontaan, elektrooniseen jousituksen säätöön, Xenon valoihin , on Duolever etuhaarukkaa ja paralevel takahaarukkaa yms.
Pitävät Harrikkaa tekniikaltaan vanhanaikaisena ja kömpelönä joskin kuitenkin kehuvat matka-ajo-ominaisuuksia.

Toisaalta vanha tekniikka on usein varmaa tekniikkaa. Lisäksi näissä malleissa on ABS ja ilmeisesti myös ruiskutus.
Jos tämä herättää mitään ajatuksia olisi mukava jos joku ennättää kirjoittamaan muutaman rivin.

Miksi kaksi ketjua samasta aiheesta? Kummassakaan menopelissä ei ole ketjuja ollenkaan.

[rellonen]

Jos olet tilaamassa pyörääsi ensi kevääksi sinulla on yllinkyllin aikaa ajaa ne molemmat.Vuokraa viikonlopuksi ja koeaja.Meidän muiden mielipiteellä ei ole siinä merkitystä.Koska sinulla on ehdokkaista päätellen massi kunnossa ei varusteista liene huolta.Mikkoyli jo sanoi sen mikä niissä on se oleellinen ero,mun kokemuksen mukaan kannattaa miettiä myös Bemarin LT kuin Hondan Paneuropean.Loistavia matkapyöriä kaikki kuitenkin.Harrikka on omanlaisensa,siitä joko pidät tai et.Itse en aja millään noista mutta kaikilla niillä olen kurvaillut.Itsellesi sen pyörän kuitenkin ostat joten otat sen mihin tykästyt.

[Hannu59]

Jos ei BMW sekoitu harmaaseen massaan, niin etenkin H-D:ssa on niin paljon luonnetta, ettei sellaista ainakaan kannata hankkia koeajamatta. Jos se kolahtaa, niin muilla ei sitten ole väliä, jos ei niin sitten ei.

Nelikko-BMW ja etenkin tuo uusi GT on hieno mopo josta on helppo pitää. Omalta kannaltani kaipaisin pehmeämmät istuimet (minkä tehdaskin tietää ja on kai niitä uusiin malleihin päivittämässä?) ja GT:n genreen sopivan suojaavamman pleksin.

Muuta huomautettavaa...en keksi. Tehokas, kokoisekseen helppo käsiteltävä, vakaa kaikilla nopeuksilla ja mahtava sporttinen pakoääni jo vakioputkin...

H-D: tunnelmaa. Ja kyllä se liikkuu sen mitä on lupa ajaa. Arvo säilyy. Yllättäen muutamissa H-D:n matkamalleissa on takapenkin tilat aika rajoitettuja, sanoo 150 cm / 46 kg vaimoni. En tiedä sitten mitä aikuisen kokoinen matkustaja sanoisi?

BMW:n valikoimasta löytyy myös oikein hyvällä katteella varustettu malli, jossa myös takapenkin mukavuus on aivan huippua (sanoo se sama hukkapätkä vaimo), jos pystyt vaihtamaan GT:n mahtavan suorituskyvyn ja maantiekiitäjän vakauden isoksi twiniksi hyväkulkuiseen ja matkapyöräksi yllättävän ketterään BMW R1200RT:hen.

[mchuurre]

JOVVAINONNN...




................Naaaaaaa, nyt o niiiiiii kaks erlaista mutterpyörää täs harkinnas, niiku o kaks erlaista PROFIILIAKI, et kylä ny mun mielestä ketjun alottajan pithää ensin selvittää itellee et mitä täs oikein, ja siis iha oikiasti halutaa

....BMW = Dynaamisuus vs. HD = Nostalgia

Eihän nois muuta yhteistä oo ku se et niis istutaa molemmis nenä ethen.........

Kiitoksia vastauksista.

En tosin ole ihan kylmiltäni lähtemässä suoraan näin isoon pyörään ilman koulutusta. Tämä kesä on pyhitetty koulutukselle, aika näyttää mihin se riittää. Tänä kesänä minulla on käytössä Yamahan 125 cc uusi kyykkypyörä, jolla voin harjoitella peruskäsittelyä. Kun se alkaa pysymään näpeissä ajattelin vuokrata n 6oo cc:en kuukaudeksi jos vaan tällaisen löydän.
Olin myös ajatatellut ensin hankkia BMW:n 800:n ST:n mutta moni on sanonut sen olevan liian pieni kahdelle matkapyöräksi.
Mutta mitään ei olla vielä päätetty, tämäkin on edelleen vaihtoehto.
Tärkeintä lienee kuitenkin että tässä asiassa lähdetään oikealla asenteelle liikkeelle...

Sixten

[Mtl]

Itelläki oli melkein kaksikymmentä vuotta väliä edellisen mp omistuksesta, edellinen ajokki oli 125cc Yamaha. Tuli siinä kymmenkertaistettua kuutiomäärä tänä keväänä. Järki päässä on ajeltu ja voi sitä nautintoa

Osta se mistä tykkäät ja tuntuu parhaalta. Järjellä kun ajelee rauhallisesti niin hyvin menee. Polkupyörälläki voi kaatua ja jopa pahastikin jos kaahaa. Vappuja