Onko kypärä enää turvallinen?

[Kallutus]

Eli viime syksynä kaatusin kyljelleni kun koitin temppuilla... Polvet siinä meni, mutta ei mitenkään vakavasti..
Siihen loppui kumminkin sen vuoden ajelut.

Kaivoin pyörän esiin vähän aika sitten ja kun olin lähdössä heittämään lenkkiä menin hakemaan kypärääni ja huomasin että kypärästäni puuttu sellainen pala leuan kohdalta
En ollut huomannut sitä kuin vasta nyt

Kypäränä toimii Shoein XR-1000 ja nyt kiinnoistais tietää että vieläkö kypärä suojais toiselta kaatumiselta Meinaan mitään muuta ei näyttäis olevan kuin leuan kohalle sellanen ärsyttävä "p*rsereikä"

[polarice]

Jo pelkästä kypärän putoamisesta asfaltille saattaa kypärän jännitys heikentyä, näin ollen kypärä kolarissa saattaa haljeta helpommin. Itse ostaisin uuden kypärän.

[Marcel]

Kandee viedä tutkituttavaksi liikkeeseen/maahantuojalle. Sieltä osaavat sitten sanoa onko kypärä enää turvallinen.

[ÖÖ.]

Jo pelkästä kypärän putoamisesta asfaltille saattaa kypärän jännitys heikentyä, näin ollen kypärä kolarissa saattaa haljeta helpommin. Itse ostaisin uuden kypärän.

Nii eikös tämä koske vain joitain vanhoja (muovi?) kypäriä. Nykyisten kuitu pottien pitäis kestää useampikin osuma. Näin kerrottiin kun tota nykyistä kypärää olin ostamassa.

[TinBa]

Ite olen kuullut niin, että kuitukypärän suojausteho heikentyy vasta, kun kypärän kuidut alkavat näkyä. Esimerkiksi pienet naarmut ja kiveniskut eivät näinollen haittaa.

Ja muovikypärissähän se pintajännitys on.

[jyk4]

Eikös nuo kaikenmaailman jännitykset ole myyttejä.. jos kuori on ehjä eikä styroksit sisällä kasassa niin ihan käyttökelponen se vielä on. Tosin kuori olikin tällä kertaa rikki.

[Tajh]

Vie liikkeeseen todettavaks. Se harmittaa vähemmän ku muussina oleva nuppi. Kyseessä kuitenki se tärkein suoja.

[Nitrous]

Ei kai se pala ole se ilmastoinnin säätöpalikka? Siis keskelle leukaa visiirin alalaidan kohdalla. Jos on, niin tuskin haittaa mitään, muuten menee tod. näk. vaihtoon.

[polarice]

Jo pelkästä kypärän putoamisesta asfaltille saattaa kypärän jännitys heikentyä, näin ollen kypärä kolarissa saattaa haljeta helpommin. Itse ostaisin uuden kypärän.

Nii eikös tämä koske vain joitain vanhoja (muovi?) kypäriä. Nykyisten kuitu pottien pitäis kestää useampikin osuma. Näin kerrottiin kun tota nykyistä kypärää olin ostamassa.

Sorry väärä tieto, otin itekin asiasta selvää ja kyllähän ne kuitukypärät kuulemma kestää enemmänkin osumaa.

[Kallutus]

Kiitos vastauksista

Koitan pärjätä vielä tuolla kypärällä ja luultavasti ensi kesänä hankin sitten uuden kypärän samalla kun hankin uuden pyörän

[NOx]

Eikös nuo kaikenmaailman jännitykset ole myyttejä.. jos kuori on ehjä eikä styroksit sisällä kasassa niin ihan käyttökelponen se vielä on. Tosin kuori olikin tällä kertaa rikki.

Mistä lie tullutkin tuo pintajännitys. Valettua tavaraa pinnasta pintaan. Siihen kun tulee murtuma tai rakenne hajoaa jollakin tavalla, niin entinen se on. Jos kyse olisi jostain pintajännityksestä, niin ensimmäinen raapaisu mihin tahansa millä tahansa voimalla tekisi kypärästä entisen. Tai lasolisuihku edelläajavasta autosta....Kuitukypärää pintajännitys koskee vielä vähemmän, rakenne on kerroksellinen. Kuten tuossa Shoeissa.

Vaan sanoisin, että jos kypärään on tullut reikä, niin hyvän niitin on ottanut. Kyllä miettisin toisenkin kerran voiko kypärään enää luottaa. Ehkä se kestää vielä yhden tai kaksi niittiä, mutta entäs jo vetäisee pään pompulla muutaman kerran asfalttiin?

[Nro:13]

Aina yhtä huvittavia nämä "pintajännitys" jutut.
Yhmetyttää vaan jos se "pintajännitys" menee yhdestä iskusta niin, miten käy kun kaatuu ja kolauttaa kuuppansa tonttiin kahdesti?

[PrivateeR]

En tiiä kui turvallinen oma pottani enää on. Pudonnu lattialle 1001 kertaa, kolahdellu päi seiniä x+1 kertaa mutta ehjä päällisin puolin. En jaksa uutta pottaa ostaa ku iha turhaa. Koskaan en oo mistään kolarista tai kaatumisesta päätäni lyöny. Jos sen kerran lyön ja kypärä pettää ni omapahan oli mokani.

[pajazo]

Ne styroksit siellä sen iskun vaimentaa. Kuori on vaan suojaamassa kypärää pieniltä kolhuilta ja ulkonäön takia sekä lisäämässä hankauskestävyyttä. Ei se auta sinänsä yhtään mitään että kypärä kestää kasassa kovasta iskusta. Jos pääkoppa ottaa liian kovan kiihtyvyyden(hidastuvuuden) vastaan, niin aivot vaurioituvat vaikka kallo kestäisikin ehjänä.

[NOx]

Ne styroksit siellä sen iskun vaimentaa. Kuori on vaan suojaamassa kypärää pieniltä kolhuilta ja ulkonäön takia sekä lisäämässä hankauskestävyyttä. Ei se auta sinänsä yhtään mitään että kypärä kestää kasassa kovasta iskusta. Jos pääkoppa ottaa liian kovan kiihtyvyyden(hidastuvuuden) vastaan, niin aivot vaurioituvat vaikka kallo kestäisikin ehjänä.

Ulkokuoren tehtävä on levittää isku sisäkuoren vaimennusmateriaaliin mahdollisimman laajalle alueelle. Jos ulkokuori on valmiiksi rikki tai hajoaa helposti, paine sisäkuoreen kohdistuu pienemmälle alueelle. Pahemmassa tällissä tai sarjassa tällejä ehjä ulkokuori estää sisäkuorta leviämästä pientareelle, missä siitä ei ole yhtään mitään iloa.

Juu, aivotäräys kypärä päässä on kokeiltu juttu pariinkiin kertaan. Onneksi ei ole jäänyt mitään vaivaa naps vaivaa niks vaivaa.

[intikka]

En tiiä kui turvallinen oma pottani enää on. Pudonnu lattialle 1001 kertaa, kolahdellu päi seiniä x+1 kertaa mutta ehjä päällisin puolin. En jaksa uutta pottaa ostaa ku iha turhaa. Koskaan en oo mistään kolarista tai kaatumisesta päätäni lyöny. Jos sen kerran lyön ja kypärä pettää ni omapahan oli mokani.

+1

[vetomies]

Aina yhtä huvittavia nämä "pintajännitys" jutut.
Yhmetyttää vaan jos se "pintajännitys" menee yhdestä iskusta niin, miten käy kun kaatuu ja kolauttaa kuuppansa tonttiin kahdesti?

No sillä pintajännityksellä pyritään siihen, että kypärän pinnassa on kauttaaltaan vetojännitys, jolloin pintalevy ei lommahda/rypisty iskussa niin helposti, vaan tasoittaa iskun pohjastyroksiin isommalle alueelle.
Ilmiötä voi havainnollistaa vaikkapa kaljatölkillä, joka avaamattomana kestää helposti miehen painon, mutta tyhjänä rypistyy melko helposti.
Eli kypärän iskunkesto on *heikentynyt silloin, jos alla olevaan vaahtoon on tullut kuoppa, tai jos kuituja on poikki.
Naarmut tai pikkukolhut eivät vaikuta asiaan mitään, mutta jos asia huolestuttaa, kannattaa pintaa yrittää koputella tai käyttää potta Finnairilla ndt-kuvauksessa tai ottaa yhteyttä valtuutettuun kypärämyyjään joka lähes puolueettomasti arvioi kypärän turvallisuuden..

[Juutana]

Tai jos mopon korjaus menee vakuutuksen piikkiin, niin sama vakuutus ostaa sinulle uuden kypärän...

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jos kysymys kypärän turvallisuudesta herää, niin kannattaa ostaa uusi. Se on edelleen tärkein turvavaruste jos satut lippaamaan. Toisaalta ajaahan jotkut Bilteman muovikypärilläkin...

[NOx]

No sillä pintajännityksellä pyritään siihen, että kypärän pinnassa on kauttaaltaan vetojännitys, jolloin pintalevy ei lommahda/rypisty iskussa niin helposti, vaan tasoittaa iskun pohjastyroksiin isommalle alueelle.

Muovikypärä on yleensä polykarbonaattia, joka kestää hyvin iskuja. Saksilla tai puukolla CD-levyn pintaan kunnon naarmu ja taivutus, siitä voi päätellä mitä vastaava naarmu tekee kypärälle. Materiaali on sama. Polykarbonaattikypärät on valumuovia, joten ei niissä sen kummempia vetojännityksiä pinnassa ole, materiaali on samaa läpeensä. Jos on jännityksiä jäänyt valmistusprosessissa, niin se on suorastaan vaarallista, sillä tuommoinen kypärähän voi poksahtaa ihan milloin tahansa vaikka lasolisateessa, polykarbonaatti ei kestä liuottimia.

Kuitukypärät on asia erikseen, mutta ei niissäkään mitään jännityksiä ole. Reikiä ne on muutenkin täynnä, ilmastointiaukkoja sun muuta. Kun nuo poistaa, niin yllättävän ronskilla vedolla on porattu ja työstetty reiät. Viimeistään siinä vaiheessa on poistunut kaikenlaiset jännitykset.

Arain valmistus

Naarmuttoman polykarbonaatin käytöstä voi testailla myös CD-levyillä. Siitä vain taivuttamaan, mieluummin nahkahanskat kädessä ettei tule pipi. Ei kannata tehdä sisätiloissa jos itse joutuu siivoamaan.

[PoS]

Itseasiassa kerran piruuttaani testasin, kun sain käsiini kaadutun polykarbonaattikypärän. Siinä oli pari naarmua, muttei mitään sen kummempaa. Laitoin potan maahan ja hain 10kg lekan ja roimin sillä menemään niin kovaa kuin pystyin. Kypärä pomppasi aina iskun jälkeen ilmaan, ilmastointiräppänät ja visiiri lähtivät irti mutta nekin menivät ihan laittamalla takaisin paikoilleen. Kypärään sain aikaan pari kolhua ja muutaman naarmun.

Ei silleen, en kyllä sitä enää päähäni olisi laittanut

[vetomies]

Polykarbonaattikypärät on valumuovia, joten ei niissä sen kummempia vetojännityksiä pinnassa ole, materiaali on samaa läpeensä. Jos on jännityksiä jäänyt valmistusprosessissa, niin se on suorastaan vaarallista, sillä tuommoinen kypärähän voi poksahtaa ihan milloin tahansa vaikka lasolisateessa, polykarbonaatti ei kestä liuottimia.

Kuitukypärät on asia erikseen, mutta ei niissäkään mitään jännityksiä ole. Reikiä ne on muutenkin täynnä, ilmastointiaukkoja sun muuta. Kun nuo poistaa, niin yllättävän ronskilla vedolla on porattu ja työstetty *reiät. Viimeistään siinä vaiheessa on poistunut kaikenlaiset jännitykset.

Arain valmistus

Naarmuttoman polykarbonaatin käytöstä voi testailla myös CD-levyillä. Siitä vain taivuttamaan, mieluummin nahkahanskat kädessä ettei tule pipi. Ei kannata tehdä sisätiloissa jos itse joutuu siivoamaan.

Kyllähän se polykarbonaatti sentään Lasolia kestää; autojen umpiotkin ovat samaa ainetta, ja nopeiden autojen tuulilasit
Se jännitys tehdään valmistuksen jälkeen sisäfyllillä puristamalla, eli jo porattuun & työstettyyn pottaan (näin siis silloin jos tavoitellaan maksimaalista iskuskestävyyden ja keveyden yhdistelmää). Tuosta on hyötyä lähinnä aramidi- tai hiiliaramidikuiturakenteissa, joiden vetolujuus on lähes kertaluokkaa parempi kuin puristuslujuus. Muovipotassa tätä etua ei saavuteta, koska puristus- ja vetolujuus ovat samaa suuruusluokkaa ja seinämänpaksuus niin suuri, ettei lommahdusvaaraakaan juuri ole.

[NOx]

Kyllähän se polykarbonaatti sentään Lasolia kestää; autojen umpiotkin ovat samaa ainetta, ja nopeiden autojen tuulilasit
Se jännitys tehdään valmistuksen jälkeen sisäfyllillä puristamalla, eli jo porattuun & työstettyyn pottaan (näin siis silloin jos tavoitellaan maksimaalista iskuskestävyyden ja keveyden yhdistelmää). Tuosta on hyötyä lähinnä aramidi- tai hiiliaramidikuiturakenteissa, joiden vetolujuus on lähes kertaluokkaa parempi kuin puristuslujuus. Muovipotassa tätä etua ei saavuteta, koska puristus- ja vetolujuus ovat samaa suuruusluokkaa ja seinämänpaksuus niin suuri, ettei lommahdusvaaraakaan juuri ole.

Lasol sisältää 2 % MEKiä eli metyylietyyliketonia. Polykarbonaatti ei kestä mekiä. Eikä kyllä oikein mikään muukaan muovi, ABS, PVC, akryylit ja styreenit.

Toki tuolta auton pissapojasta kerrallaan tulee laimennettua tavaraa ja kerrallaan vähän, että saivarteluahan tämä on.

Siinä sivussa vinkki jos tarvii muoviosia sulatella yhteen kotikonstein...apteekista saa pahaan hintaan mekiä. Tais olla yli kympin litra apteekissa kun joskus hätäpäissäni töihin jouduin ostamaan.

Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?

Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.

[vetomies]

Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?

Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.

Ei siitä sentään mitään paukkua lähde; ehkä voisi mitta-anturilla mitattava määrä löytyä avautumaa, jos pottaan sahaa rautasahalla pitkän railon.

Jännityksellä saadaan kaksi hyötyä (siis silloin JOS tavoitellaan mahdollisimman kevyttä&törmäysturvallista rakennetta):

1. Pintamateriaali pysyy paremmin kiinni ydinaineessa ja jakaa paremmin kuormaa, jos välillä on puristus. Ääriesimerkki olisi styrox-pallo, jonka pintaan on kelattu narua. Tämä toimisi kypäränä tai jalkapallona joten kuten, jos naru on kelattu riittävän tiukalle. Sen sijaan löysästä narusta ei olisi mitään hyötyä eikä se jakaisi törmäyskuormaa lainkaan.
Pinnan ja kuoren tiiviillä liitoksella/esijännityksellä estetään myös pinnan rypistyminen, eli lommahtaminen (vrt täyden tai tyhjän oluttölkin tai kertakäyttömuovipullon rypistäminen)

2. Kuidut yleensä ottaen kestävät paljon paremmin vetoa kuin puristusta. Silloin esijännityksellä päästään tilanteeseen, jossa pintalevy kestää yhtä paljon vetoa ja puristusta, eli kestää parhaalla mahdollisella tavalla taivutusta = iskuja.

Puristamattomaan pottaan verrattuna hyöty on lähinnä painonsäästö, jos tavoitellaan samaa iskunkestävyyttä. En osaa arvioida, milloin painonsäästö olisi suurempi hyöty kuin kohonnut hinta; ehkä formuloissa.

[NOx]

Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?

Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.

Ei siitä sentään mitään paukkua lähde; ehkä voisi mitta-anturilla mitattava määrä löytyä avautumaa, jos pottaan sahaa rautasahalla pitkän railon.

Jännityksellä saadaan kaksi hyötyä (siis silloin JOS tavoitellaan mahdollisimman kevyttä&törmäysturvallista rakennetta):

1. Pintamateriaali pysyy paremmin kiinni ydinaineessa ja jakaa paremmin kuormaa, jos välillä on puristus. Ääriesimerkki olisi styrox-pallo, jonka pintaan on kelattu narua. Tämä toimisi kypäränä tai jalkapallona joten kuten, jos naru on kelattu riittävän tiukalle. Sen sijaan löysästä narusta ei olisi mitään hyötyä eikä se jakaisi törmäyskuormaa lainkaan.
Pinnan ja kuoren tiiviillä liitoksella/esijännityksellä estetään myös pinnan rypistyminen, eli lommahtaminen (vrt täyden tai tyhjän oluttölkin tai kertakäyttömuovipullon rypistäminen)

2. Kuidut yleensä ottaen kestävät paljon paremmin vetoa kuin puristusta. Silloin esijännityksellä päästään tilanteeseen, jossa pintalevy kestää yhtä paljon vetoa ja puristusta, eli kestää parhaalla mahdollisella tavalla taivutusta = iskuja.

Puristamattomaan pottaan verrattuna hyöty on lähinnä painonsäästö, jos tavoitellaan samaa iskunkestävyyttä. En osaa arvioida, milloin painonsäästö olisi suurempi hyöty kuin kohonnut hinta; ehkä formuloissa.

Johan valkeni. Naru styrox-pallon ympärillä oli oikein valaiseva esimerkki. Kiitos selvennyksestä.

Itse ymmärrän tämän perusteella, että esijännitys on todellinen ja käytetty keino "virittää" kypärän ominaisuudet äärimmilleen, kun taas maaginen pintajännitys kuuluu edelleen aakkosbaarin kahvin ominaisuuksiin, mutta ei muovikypäriin.

[dabster]

Muistelen jossain kotimaisessa prätkälehdessä joskus muinoin olleen testin, jossa testattiin kuitukypäriä ja verrokkina oli yksi muovikypärä.

Aivan uutena ja parit ensimmäiset iskut tuo muovipotta otti paremmin vastaan kuin nuo kuitukypärät. Sitten taas kun aikaa kului tai iskujen määrää lisättiin, muovikypärä oli selkeästi huonompi mitä nuo kuituiset.

Mitä tästä opimme, joka kevät hakee uuden bilteman tyylikkään muovipotan päähänsä ja jos kaatuu tai pudottelee, niin heti uutta kehiin.