Altenaattorin toiminta?

[Roope-Setä]

zzr-600:sen laturi lopetti akun lataamisen... Asiaa tutkittuani totesin että altenaattorilta ei tule tarpeeksi virtaa. Pyöriä pyörii ja magneeteissakin on vielä potkua joten suuntasin epäilykset altenaattorin käämiin.
Mittasin että käämit ovat ehjiä (johtavat toisiinsa sallittujen arvojen rajoissa) ja eivät saa kosketusta moottorin runkoon... Mut mut, silti ei tule virtaa
Muistan kuulleeni jostain että käämin suojalakka saattaa kulua ja alkaa päästämään virtaa runkoon vasta kun jännite kasvaa tiettyyn arvoonsa. Löytyyköhän kenelläkään kokemusta moisesta? Miten asian voisi selvittää/mitata? Tai tietoa millä aineella (lakalla) on käämit eristetty tai voidaan uudelleen eristää?

[Uusiouupunut]

Tai tietoa millä aineella (lakalla) on käämit eristetty tai voidaan uudelleen eristää?

Yleistäen käämissä on kaksi lakkakerrosta. Ensimmäinen on itse käämilangassa ja toisella sidotaan koko sotku nippuun. Sitominen voidaan tehdä myös erilaisilla valumassoilla.

Mikäli sitomiskerros on pettänyt, esim. muuntaja pärisee, voidaan se lakata uudelleen. Yleensä upotus tai tyhjiölakkauksena.

Mutta jos lakkaus on kulunut niin, että mitoitusjännitteellä tulee läpilyönti, on vaurioitunut myös käämilangan lakkakerros ja homma on käytännössä menetetty uudelleenkäämintää vaativaksi.

Mikäli homma tehdään tyyliin "uutta peliin jos ei onnistu" niin paikallinen sähkökone- tai autosähkökorjaamo varmaan tipauttaa staattorin uimasille kohtuu korvausta vastaan. Samainen pulju voi myös mitata eristysvastuksen ja osaa kertoa onko käämit särki ja kannattaako korjata.

Pieniä keloja yms. on lakkailtu rautakauppauretaanilakalla, mutta niiden kuumuuden ja öljynsiedosta ei ole mitään kokemusta.

Jaa, ei tästä tainnut konkreettista apua olla. Varsinkaan kun varsinaista vikaa ei kykene arvuutella.

[Mr. Pan]

zzr-600:sen laturi lopetti akun lataamisen... Asiaa tutkittuani totesin että altenaattorilta ei tule tarpeeksi virtaa. Pyöriä pyörii ja magneeteissakin on vielä potkua joten suuntasin epäilykset altenaattorin käämiin.
Mittasin että käämit ovat ehjiä (johtavat toisiinsa sallittujen arvojen rajoissa) ja eivät saa kosketusta moottorin runkoon... Mut mut, silti ei tule virtaa *
Muistan kuulleeni jostain että käämin suojalakka saattaa kulua ja alkaa päästämään virtaa runkoon vasta kun jännite kasvaa tiettyyn arvoonsa. Löytyyköhän kenelläkään kokemusta moisesta? Miten asian voisi selvittää/mitata? Tai tietoa millä aineella (lakalla) on käämit eristetty tai voidaan uudelleen eristää?

Pari seikkaa käämeistä. Käämeissä mitaan vastusta (resistanssia) kahteen eri tekijään. *

Varsinainen käämin resistanssi, jota mitataan siis vastus eli ohmi -mittarilla. Mittaaminen on kohtalaisen tarkkaa puuhaa, koskapa resistanssi arvot ovat aika pieniä. Mutta yleiseti jos mittarilla pääsee lähelle tosi arvoja, käämi ei ole poikki. Ja tavallisella ohmimittarilla (yleismittarilla) mitataan tasavirta vastusta eli resistanssia.

Toinen mitattava asia on eristysvastus, eli siinä mitataan käämilangan vuotovastusta. Tässä pitää olla jo erilainen mittari. Mutta taas noin yleensä tavallisella vastusmittarillakin voi päätellä jotain. Laita mittari suurimmalle skaalalle ja mittaa käämilangan ja rungon välinen vastus. ei saisi näyttää oikeastaan mitään kunhan et käsilläsi koske mitattaviin kohteisiin. Ja samalla pitää olla käämilangan päät irti rungosta, eli "ilmassa" . Ei sa olla kytkettynä jännitten säätimeen.

Nämä samat asiat pätee vaikka olisi tälläinen moottoripyorä tyyppinen vaihtovirtageneraattori, eli samalla periaatteella kuin polkupyörän dynamö, Eli kestomagneetti pyörii johdinsilmukassa. Tällä systemmillä säädetään jännitettä jännitteen säätimellä, joka on siis liitetty johdinsilmukkaan, eli kenttä käämiin.

Auto vaihtovirtageneraattori toimii hieman eri periaatteella, siinä magnetoidaan eli säädetään jännitettä säätämällä ankkurin magnetointivirtaa..... jne

Jos taas jollakin on tasavirta generaattori mopottimessa siinä taas säädetään kenttäkäämiä .... jne

Eli jos nämä resistansi asiat on kunnossa sitten seuraava uhri on jännitteen säädin, jos latausjännite on liian matala tai korkea tai tai virta ei riitä, niin jännitteen säädin. PS itse asiassahan tämä jännitteen suuruus vaikuttaa juuri virtaan.

Niin ja vielä senverran jos on lakka kerros kuoriutunut jostain syystä pois, jos on yksinäinen johto eikä koske mihinkaan aivan sama vaikka on ljas, mutta jos on eristysvastus vika, sen voi korjata vaikkapa Aralditilla tai Super epoxyllä tai vastaavalla hyvällä liimalla. Tavallista Miranoliakin on tullut joskus käytettyä, kyllä pelittää.

[timo1]

Alternaattori, generaattori..samaa asiaa tarkoitat? Pyörijä..siis roottori?
Noista uudelleen käämityksistä ja lakoista, jos siis vika on siellä käämipuolella, tulee onnistumaan alle puolet. Paljon halvemmaksi tulee kun etsit vian ja ostat uuden osan. Mulla on kokemusta sen verran noista kotimaan käämijöistä, että parin kossupullon jälkeen ne vasta alkaa muistelemaan sitä mitä niiden pitikään tehdä. Ja toisen tai viidennen kossupullon jälkeen ne antaa sulle sen korjatun osan takasin josta saat tehdä veneeseen ankkurin. Jos et itse juo, niin homma on turha. Jos taas juot itse, niin halvemmaksi tulee, sen mittauksen ja viallisen osan suhteen se, että ostat uuden. Saat takuun ja varmuuden siitä, että toimii ainakin yhtä pitkään kuin alkuperäinen. Noi kotimaan käämijät saattaa takuuaikana jo kasvaa horsmaa...mikäli homma ylipäänsä onnistui.

[Mr. Pan]

Tarkoitin näitä ohjeita ihan vaan jos itse haluaa kokea ammattimiehen työniloa. Omassa autotallissakin voi tehdä yllättävän paljon, myös mm korjata.

Tarkoitus ei ollut käämiä roottoreita eikä kenttäkäämejä. Ne varmaankin pitää jättää jollekin toiselle tai mennä kauppaan ja ostaa uudet.

[sefo]

zzr-600:sen laturi lopetti akun lataamisen... Asiaa tutkittuani totesin että altenaattorilta ei tule tarpeeksi virtaa. Pyöriä pyörii ja magneeteissakin on vielä potkua joten suuntasin epäilykset altenaattorin käämiin.
Mittasin että käämit ovat ehjiä (johtavat toisiinsa sallittujen arvojen rajoissa) ja eivät saa kosketusta moottorin runkoon... Mut mut, silti ei tule virtaa

Miten totesit ettei virtaa tule tarpeeksi?
Käämien mittaus ohmimittarilla ei ole kovin tarkka koska käämilanka on paksua eli lukemat ovat ehjällä ja oikosulussa olevalla käämillä hyvin lähellä nollaa. Parempi olisi mitata käämeiltä tulevat jännitteet vaikkapa oskilloskoopilla, jolloin näkisi tuleeko kaikista samalla lailla jännitettä ja 120 asteen vaihesiirrolla.

Kuormittamattomana jännite on luokkaa 60VAC.
Mikä oli pyöräsi tarkka malli?

t. S

[B12]

Eristysresistanssimittarilla löytyy vuodot parhaiten. Käytä vaikka jossakin sähkökorjaamossa.

Pari omaa (Suzukin) staattoria olen kääminyt ihan ilman kossua ja toimiva on tullut. Sähkömoottorihuolto olisi aikoinaan veloittanut 500mk kääminnästä, eli vastannee 500€ tänä päivänä. Heilläkin se on käsityötä, sillä konetta hommaan ei taida joka pajalla olla.

Otin kelan lankaa lainaan ja vein kolmen tunnin päästä takaisin. Lakkaus ja paisto maksoi muistaakseni 50mk. Sormenpäät olivat hellänä seuraavan päivän ja laturi toimi.

Ainakin Suizan laturin käämiminen kerrostalon askarteluhuoneessa ei ollut kovinkaan vaativa urakka. Lanka on suht stydiä ja kierroksia ei ole kohtuuttoman paljoa. Kytkentä oli normaali kolmivaiheinen tähtikytkentä. Suosittelen kokeilemaan, jos sellainen perussorminäppäryys ja käsityötaito löytyy.

[Mr. Pan]

Näin juuri, kyllä se onnistuu kun ei tee siitä liian monimutkaista. Kenttä käämin korjaaminen/ uudelleen kelaaminen onnistuu ihan kotioloissa. Laitat yhtä paljon ja samalla halkaisijalla olevaa lankaa, kuin otit poiskin. ps dynamolangan halkaisija mitataan kun langassa ei ole eristyslakkaa. Itse käärin tässä muutama aika sitten Husqvarnan sytyskäämin, muutaman sata kierrosta, ihan telkkua katsellessa. Ja niinkuin aikaisemmin, jos ei ole lakkaa, niin Araldiittia sitomaan langat toisiinsa.

Suurin ongelma lienee sopivan dynamolangan löytyminen.

[Roope-Setä]

Miten totesit ettei virtaa tule tarpeeksi?
Käämien mittaus ohmimittarilla ei ole kovin tarkka koska käämilanka on paksua eli lukemat ovat ehjällä ja oikosulussa olevalla käämillä hyvin lähellä nollaa. Parempi olisi mitata käämeiltä tulevat jännitteet vaikkapa oskilloskoopilla, jolloin näkisi tuleeko kaikista samalla lailla jännitettä ja 120 asteen vaihesiirrolla.

Kuormittamattomana jännite on luokkaa 60VAC.
Mikä oli pyöräsi tarkka malli?

t. S

ja mä kun luulin että tähän tulee yksi vastaus jossa kysytään ootko muistanut ladata akun

Kiitos kaikille vastauksistanne.

Pyörähän oli ZZR-600E vm.-94
Mittasin yleismittarilla jännitettä vaiheiden väliltä, huoltomanuaalin mukaan pitäisi olla n. 40VAC/ 4000rpm. Vaiheiden väliltä sain kuitenkin 2 - 5 VAC/4000rpm (huom. yleismittarilla mitattuna).

Ja tonttu olen ollut... Eristysresistanssimittarilla TIETYSTI olisi pitänyt mitata ensimmäisenä, joten teempä sen heti huomenna... Kiitos B12.

Ja muuten tähän itse vai ei kysymykseen olen sitä mieltä että tässä on kohta pitkä talvi edessä ja mikäs siinä muutakuin aikaa käämittämiseen jos sitä vaaditaan. Puuhailu tallissa oman pyörän parissa on se toinen osa tätä hienoa harrastusta

[sefo]

Tuliko 2-5VAC generaattorin johdoista säätäjä kiinni vai irti? Jos irti, niin kyllä vika on generaattorissa. Jos kiinni, niin vika voi vielä olla säätäjässä. Kuormittamattomana (liitin irti) pitää tulla noin 45VAC. Säätäjää voi tutkia irrallaan käyttämällä säädettävää labravirtalähdettä ja tutkia sen avulla millä jännitteellä tyristorit syttyvät 14-15VDC. Onko sulla kytkentäkaaviota?

t. S

[Roope-Setä]

Tuliko 2-5VAC generaattorin johdoista säätäjä kiinni vai irti? Jos irti, niin kyllä vika on generaattorissa. Jos kiinni, niin vika voi vielä olla säätäjässä. Kuormittamattomana (liitin irti) pitää tulla noin 45VAC. Säätäjää voi tutkia irrallaan käyttämällä säädettävää labravirtalähdettä ja tutkia sen avulla millä jännitteellä tyristorit syttyvät 14-15VDC. Onko sulla kytkentäkaaviota?

t. S

Mitattu säätäjä/tasaaja irroitettuna suoraan altenaattorilta. Säätäjä näyttää toimivan mittausten ja sarjoitustestin mukaan.

Kirjan mukaan pitäisi olla 40VAC mut varmaan 45VAC menee rikki kun kierrokset nousevat... Kysymys onkin miten mitataan. Itse olen mitatannut vaihe-eroa eli vaiheiden välitä jännitettä. Siitä olen saanut 2-5 VAC vaiheesta riippuen. Käsittääksen pitäis olla n.20VAC luokkaa... Korjatkaa jos olen väärässä.

Niih, ja se kytkinkaaviokin löytyy.

[sefo]

Taitaa seuraava vaihe olla laturin irrottaminen pöydälle ja tutkia miten sen saisi uudelleen käämittyä.

Edit: Staattori on kolmivaiheinen tähteen kytketty käämitys. Maahan ei saa olla yhteyttä ja vaiheiden välistä mitattu jännite sama kaikissa pareissa (A-B, B-C, C-A).
http://picasaweb.google.fi/sefotec....3555602
t. S

[Roope-Setä]

Kiitos kuvasta.

Eli eli jos nyt ketään enää kiinnostaa.

Mittasin käämin eristysresistanssimittarilla ja olin varma että vika löytyisi käämistä. Odotin että virta maadoittuu runkoon käämin eristelakan läpi kun jännite kelalla kasvaa tarpeeksi...

Näin ei käynyt, ei edes 500VAC jännitteellä. Läpi tihkuminen oli olematonta. Mittarin mukaan käämi toimii täydellisesti niinkuin jo yleismittarilla tehdyt mittaukset osoittivat.

Mutta mitä seuraavaksi? Voiko edes ajatella että vauhtipyörässä itsestään olisi vikaa?! Voiko kestomagneetit kuoleentua tai vaurioitua?!
Ainoa ulkoinen poikkavuus on että yhden magneetin pinnassa on lievähkö naarmu, minkä syntyminen on arvoitus.
Kuinka suuren magneettisen permiabiliteetin muutos täytyy tapahtua ennenkuin sen virran muodostus romahtaa olemattomiin?
Todellakin

[B12]

Vaikuttaisi siltä, että käämin lakkaus on saattanut kärähtää ja käämi oikosissa. Ei välttämättä näy helposti resistanssi- eikä eristysresistanssimittauksessa. Jos ei anna jännitettä ilman säätäjää, ei kovin paljoa muitakaan mahdollisuuksia ole.

[ArttuH]

Jep, luultavasti käämien kierrokset ovat keskenään oikosulussa ja sen takia jännitettä ei synny. Kestomagneetit voivat periaatteessa kuoleentua esim. kolhujen seurauksena, mutta käytännössä tuo on varsin harvinaista. Mikäli magneetit ovat suunnilleen yhdessä palassa ja niissä tuntuu olevan magnetismia jäljellä, niin ehjillä käämeillä pitäisi tulla reilusti enemmän jännitettä kuin mitä olet mitannut.

[pekko5]

et ihan tollo ole kun tiedät sentään termin permeabiliteetti..

- eristyvastus ok
- käämien vaiheesta-vaiheeseen vastukset ok?
- voisi olla että käämissä on kierrossulkuja, mutta se tarkoittaisi käytännössä että sen pitäisi näyttää "grillaantuneelta"

kestomagneetin lämpötilakesto on pirullinen asia. irtomagneetti voi "hiipua" jo 90'C:ssa mutta magneettipiirissä kestää ilman vastakenttää vaikka 110'c (esimerkki) - soon materiaalista kiinni

- oletko varma että yleismittarisi mittaa muitakin taajuuksia kuin 50Hz ? oskilloskooppi olis kova sana tossa...
- käämiä itse hartsatessa/korjatessa olis hyvä pitää mielessä että se "mulju" mitä käyttää saisi kestää lämmintä varmaan enemmän kuin 60 C - ilo on lyhytaikainen jos paikat pehmiää aina kuumana. oikeat käämihartsit kestää > 120 'C ilman mainittavaa pehmenemistä

[TiTu]

Katoppa www.purkuosat.net

löytyis 100 egellä

[Bluesman]

dodiih... nyt ollaan sillä aluella, missä itekkin työkseni painin... (tai ite en paini, nuo duunarit on sitä varten) Meinaan kun tehdään noita genuja työksemme..

Mutta jokatapauksessa, vaihtoehtoja on useampi.
1. käämi lyö maihin.
Oletkos kokeillut mitata sitä lämpimänä? kannattaisi... yleensä mittarit antaa parempia lukuja kylmänä...

2. lankavälioikosulku.
Pitäisi löytyä palanut kohta, ellei ole 2-lanka kone. Eli käämitetty samaan aikaan 2 lankaa uraan jotka on juotettu yhteen kylmästä päästä... siloinki pitäisi tuo oikosulku olla lähellä kylmää päätä ettei näy paloa, jolloin taas jännite pitäisi olla korkeampi kuin tuo 2-5VAC. Tietty, jos on pinnassa, niin silloinhan tuo vain näkyy... jos keskellä, niin lyö nenä siihen kiinni ja kokeile haistella...

3. herätekoneen kestomagneetti sökö.
Ihan vain perustietona, generaattoreiden (autoissa ja mopoissa) yleisin suunnitteluluokka on H, jossa max lämpötila on 180 astetta. Magneettien keston pitää ylittää tuon.

Mutta magneetin saa helposti off tilaan, esim oikosululla. Magneetit ei kestä oikosulkua... menee sekaisin äkillisestä virran suunnan muutoksesta... eikä muuten mitenkään harvinaista...


Mutta kysymykseen.. Täällä nuo spesialistit sanovat että on lankavälipalo...eristeet on palaneet, mutta langat ei ole silti yhdessä. Eli vastusmittari näyttää OK arvoja. Mutta jännitteellisenä lyö läpi eikä siksi nosta jännitettä tuon enempää... Se on jossain siellä vyyhdin keskellä se vika, siksi et saa lukemaa mitattua eristevastusmittauksella...

Olihan tämä tarpeeksi sekavasti vastattu? oli? no hyvä... *

[sefo]

Jos käämissä on kierrosten tai käämikerrosten välinen oikosulku niin syntynyt oikosulkuvirta kuormittaa generaattorin magneettikenttää voimakkaasti eikä ulos tule paljoa jännitettä.

Olen joskus tutkinut tälläista ongelmaa kytkemällä oskilloskoopin käämiin ja kytkemällä esim. 1,5V pariston rinnalle. Patterin irroitushetkellä syntyvästä jälkivärähtelystä voi päätellä onko käämissä kuormitusta sisällä. Siis värähtely on ehjällä pitkä ja exponentiaalisesti vaimeneva. Mikäli kuormitusta on, ei värähtelyä synny ja näkyy vain jännitteen nopea lasku. Mitataan siis resonanssipiirin Q arvoa noin suurinpiirtein. Digitaalinen skooppi olisi paras mutta tavallisellakin voi tehdä.

Parasta olisi jos voisi verrata aaltomuotoa varmasti ehjään yksilöön.

PS Olen myös käyttänyt tälläisessa monisakaraisessa käämityksessä nauhurin demagnetointilaitetta, jolla olen sakara kerrallaan tutkinut käämityksiä samalla tarkkailemalla aaltomuotoa oskilloskoopilla. Kaikki tolpat pitäisi antaa saman jännitteen.

[mopedman]

Eihän staattorin hajoaminen ole ylen harvinaista. XX:stäni kärähti kesällä, ja tuolta löytyi uusi halavalla™, toimii. ZZR600:n olis tuommoinen:


€ 79,75 + postitus n.25€ muistaaxeni.

[sefo]

Ei näytä mahdottoman vaikealta käämiä, mutta hankintahinta vaikuttaa kohtuulliselta työhön nähden. Ja lopputulos on varmempi.

[gs650gt]

omat kääminnät on yleensä kestäneet max vuoden (lähinnä se eristäminen osoittautuu vaikeaksi. kunnon hartsia ei meinaa löytyä) mutta electrex:in vehje on "ikuinen". maksaa kyllä ittensä takaisin. näitä saa suomestakin, kts. linkki