Momenttiavain vai rannemomentti?

[yamark]

Asia vähän riippuu kuinka pitkään noiden laitteiden kanssa on propannut. Lopulta tulee se tuntuma ihan ranteeseen, että mitään momenttiavaimia ei enää tarvikaan.....

Höpöhöpö. Tuota tuntumaa tulekaan kuin ehkä ammatikseen noita tekevälle. Viisas possu ostaa momenttiavaimen ja kun se kerran on hankittu, ainoastaan tyhmä possu jättää käyttämättä....

ja kun viisas on ostamassa momenttiavainta, ei kattellakaan niitä halvimpia "takuu 5 vuotta" avaimia. sama pätee monien muiden työkalujen kanssa. mielummin teen remontit hyvillä työkaluilla kuin hälläväli-asenteella arviolta tai halvimmilla höttelövalu-sekundatyökaluilla.

+ 1 tähän.

Itse huomannut kuin esim. ristipäämeisselissä on oikeita meisseleitä, ja meisseleitä. Valitettavasti laatu maksaa, mutta maksaa itsensä takaisin. Ja todettakoon loppuun, en itse omista kunnon työkaluja, mutta enää en huonoja osta

[huiku]

Periaatteessa momenttia tarkempi on särmävälikiristys, koska siinä kierteen vastuksen vaihtelu ei vaikuta lopputulokseen. Käytetään mm. erään loisto/urheiluauton kannenpulttien kiristyksessä sekä hydrauliliitoksien kiristyksessä yms..

Että mikä? Ikinä kuullukkaan. Kiinnostaa; onko lisätietoja?

Eiköhän tuo ole näitä "löysät pois ja sitten 60 astetta lisää" -tyyppisiä juttuja.

Periaattessa kyllä. Esim. vanhan 405 pösön (se loisto auto) korj. opuksessa on kannenpulteissa aste kiristys. Sehän poistaa kitkan aih. virheet jos kierre on likainen tai kolhiintunut tai prikka puree kii. Epäilen, että saattaa olla jopa tarkempi, mutta tarvitaanko sitä.

[uijui]

stahlwillen manoskopilla pannaan pultit meillä kiinni. Monikko tulee remontinaikaisesta yleisestä humalatilasta (eri_mies_puikoissa)

[sky]

No, Ootteko ikinä poistaneet etupumppuja? Mitenkäs se kiinnitys rannemomentilla? katselin että vanhaan ysiärrään se on 28 Nm ja 98-99:iin 20 Nm. Olikos se paljon vai vähän? Ja mikä on kyseisien pumppujen tehtävä?

[Masa]

Itse huomannut kuin esim. ristipäämeisselissä on oikeita meisseleitä, ja meisseleitä. Valitettavasti laatu maksaa, mutta maksaa itsensä takaisin. Ja todettakoon loppuun, en itse omista kunnon työkaluja, mutta enää en huonoja osta

Noissa ristipäämeisseleissä kannattaa huomioida 2 eri tyyppistä kantamallia. On olemassa (yleisemmin euroopassa) Pozidrive ja toinen on Phillips (jenkit yleisesti käyttää). Tuo Pozidrive-kanta on merkitty ruuvin kantaan siten, että ristipää-kolojen väliin on painettu pienet "viikset", kun taas Phillips-kanta on tasainen.

Yleisesti ruuvarien kylkeen on sitten merkitty kirjaimet PZ = Pozidrive ja PH = Phillips. Niissäkin sitten on kokoeroja 1-3, jotka on yleisimmät koot käsin kiristettävissä kannoissa. Kaikista yleisin koko näyttäisi olevan PZ 2 ja PH 2.

Jos PZ-kannassa käyttää PH-ruuvaria, niin on ihan varma, että tuntuu epämukavalta ja kanta menee muusiksi. Sitä helposti syyttää paskaa ruuvaria, vaikka yleensä syynä on väärin valittu ruuvari.

[Cute]

Kumpaa itse käytät?


Ite käytin tossa viikonloppuna ensimmäisen kerran elämässäni momenttiavainta öljypropun kiinnittämiseen, ja täytyy myöntää, että sen ei TODELLAKAAN kuulu olla kovin piukassa. On kyllä yllättävän pieni toi ohjemomentti. Mutta näyttää se kyllä kestävän suurempiakin momentteja, nimittäin en ole koskaan jättänyt proppua noin löysään.

P.S Pysyyköhän se nyt varmasti kiinni?

Kun tarpeeks tekee momenttiavaimella niitä kiristyksiä, niin osaa tehdä ne melko lähelle ihan rannetuntumallakin...

[whosia]

Periaatteessa momenttia tarkempi on särmävälikiristys, koska siinä kierteen vastuksen vaihtelu ei vaikuta lopputulokseen. Käytetään mm. erään loisto/urheiluauton kannenpulttien kiristyksessä sekä hydrauliliitoksien kiristyksessä yms..

Että mikä? Ikinä kuullukkaan. Kiinnostaa; onko lisätietoja?

Eiköhän tuo ole näitä "löysät pois ja sitten 60 astetta lisää" -tyyppisiä juttuja.

Periaattessa kyllä. Esim. vanhan 405 pösön (se loisto auto) korj. opuksessa on kannenpulteissa aste kiristys. Sehän poistaa kitkan aih. virheet jos kierre on likainen tai kolhiintunut tai prikka puree kii. Epäilen, että saattaa olla jopa tarkempi, mutta tarvitaanko sitä.

No jaa... miten se "nollakohta" määritellään? Kyllähän lika ym hapettuminen vaikeuttaa sen arviointia tässä ihan yhtälailla kun sotkee momenttiavaimella kiristystä. joskus kun on hyvin hiekanjyvää jengassa tuntuu ihan että nyt alko kiristyyn, sitten liikahtaakin yllättäen 1/8 kierrosta helposti.

[compact_d]

Aina ja jokapaikassa momenttiavainta tyrkytän. Silloin ei jää mitään epäselvää koskaan. Momenttiavaimina Stahlwillen tuotteita. Noissa kattaiden ruuvien kiinityksessä ja kiristyksessä olen käyttänyt Philipsin sähköruuvaria, jossa on momenttiräikkä. Ei muuten alumiinirivit ja kumimutterit pyörähdä "nurin". Samalla vehkeellä voi 9 asenessa vetää Polariksen nokkapukit suoraan momenttiin.

[timo1]

Periaatteessa momenttia tarkempi on särmävälikiristys, koska siinä kierteen vastuksen vaihtelu ei vaikuta lopputulokseen. Käytetään mm. erään loisto/urheiluauton kannenpulttien kiristyksessä sekä hydrauliliitoksien kiristyksessä yms..

Että mikä? Ikinä kuullukkaan. Kiinnostaa; onko lisätietoja?

Eiköhän tuo ole näitä "löysät pois ja sitten 60 astetta lisää" -tyyppisiä juttuja.

Periaattessa kyllä. Esim. vanhan 405 pösön (se loisto auto) korj. opuksessa on kannenpulteissa aste kiristys. Sehän poistaa kitkan aih. virheet jos kierre on likainen tai kolhiintunut tai prikka puree kii. Epäilen, että saattaa olla jopa tarkempi, mutta tarvitaanko sitä.

No jaa... miten se "nollakohta" määritellään? Kyllähän lika ym hapettuminen vaikeuttaa sen arviointia tässä ihan yhtälailla kun sotkee momenttiavaimella kiristystä. joskus kun on hyvin hiekanjyvää jengassa tuntuu ihan että nyt alko kiristyyn, sitten liikahtaakin yllättäen 1/8 kierrosta helposti.

Kyllähän nyt sentään moottoriremontin yhteydessä puhdistetaan kierteet ja kaikki muutkin osa ennen kasaamista.
Voihan sen tietysti jättää tekemättäkin, mutta eipä siitä "remontista" sitten paljoa hyötyä ollutkaan.
Tarkimman momentin tosiaan saa tolla astelukuun perustuvalla värkillä, mutta se ei ihan joka paikkaan käy.
Ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin tietyt ruuvit ja pinnapultit pitäisi vaihtaa täysin uusiin kun konetta kasataan.
Saivarteluksihan tämä menee. Mutta kyllä sellasen jolla ei mitään tuntumaa ole oikeasta kiristystiukkuudesta, kannattaa momenttiavain ostaa ja käyttää sitä myös.
Kiristystiukkudet menevät pitkälti ruuvin halkaisijan ja sen materiaalin mukaan jossa kierteet sijaitsevat. Näin on moottorikansissa ja kopissa. En tarkoittanut mitään kuusisylinterisen sylinterikantta enkä sylinterikansia ylipäätään. Niille on oltava se ihan oikea momentti, ja eritoten se, että yksikään ei ole toistaan kireämmällä tai löysemmällä.
Kun joku aloittelee, tai tekee itse joitain pieniä juttuja, niin kannattaa ostaa työkaluiksi sellasia hyvin lyhytvartisia avaimia. Niillä oppii tuntuman eikä tee suuria vahinkoja.
Niillä ei myöskään satuta sitä työtä seuraavaa kyttääjää..

[timo1]

Niin sen verta vielä, että astelukumomentti on yleensä merkkikohtainen. Kierteennousu kun vaikuttaa siihen, ettei sekään joka paikkaan sovellu. Siis jos se sopii johonkin, se ei välttämättä ole käypä kalu jossain toisessa merkissä.

[MadMan]

Saivarteluksihan tämä menee. Mutta kyllä sellasen jolla ei mitään tuntumaa ole oikeasta kiristystiukkuudesta, kannattaa momenttiavain ostaa ja käyttää sitä myös.
Kiristystiukkudet menevät pitkälti ruuvin halkaisijan ja sen materiaalin mukaan jossa kierteet sijaitsevat. Näin on moottorikansissa ja kopissa. En tarkoittanut mitään kuusisylinterisen sylinterikantta enkä sylinterikansia ylipäätään.

Saivarteluksi tosiaan menee, mutta momentti määräytyy RUUVIN materiaalin ja halkaisijan mukaan. Ja sen mitä ruuvilla halutaan saada aikaan. Se osa, jossa kierteet sijaitsevat elää sitten sen mukaan millainen momentti ruuville tarvitaan. Käytännössä voidaan siis joko muuttaa kierteen pituutta tai vaihtaa materiaalia.

[timo1]

Saivarteluksihan tämä menee. Mutta kyllä sellasen jolla ei mitään tuntumaa ole oikeasta kiristystiukkuudesta, kannattaa momenttiavain ostaa ja käyttää sitä myös.
Kiristystiukkudet menevät pitkälti ruuvin halkaisijan ja sen materiaalin mukaan jossa kierteet sijaitsevat. Näin on moottorikansissa ja kopissa. En tarkoittanut mitään kuusisylinterisen sylinterikantta enkä sylinterikansia ylipäätään.

Saivarteluksi tosiaan menee, mutta momentti määräytyy RUUVIN materiaalin ja halkaisijan mukaan. Ja sen mitä ruuvilla halutaan saada aikaan. Se osa, jossa kierteet sijaitsevat elää sitten sen mukaan millainen momentti ruuville tarvitaan. Käytännössä voidaan siis joko muuttaa kierteen pituutta tai vaihtaa materiaalia.

Joo. Mutta ei ihan. Jos on kyse ruuvista/mutterista, jolla on "harva" kierre, niin silloin vaaditaan lukite, joka estää löystymisen. Tai pyörivissä osissa "toisenkätinen" kierre. Kuten jonkun rekan pyörissä.
Lähinnä tarkoitin tolla astelukuun perustuvalla momentilla sitä, että jos antaa seitsemän moottoria jollekin "asentajalle", ja kyödään se astelukumomenttiavain käteen, niin pahimmassa tapauksessa kolmesta vuotaa kansi, ja toisesta kolmesta on sylinterit soikeana..

Vaan. Koska olet perillä asioista. Niin yhtä kysymystä kaipaisin, mikä on venttiilisäätöruuvin kierteennousu näissä japsi pyörissä? Olen etsinyt joka paikasta kyseistä tietoa mutta ei löydy. Vai meneekö pelkästään kone ja hienokierteen säännöt? Eli hieno 0.75 ??
Helpompi säätää noi kavereiden typerät telvakinlovettamat venttiilit, kun liuskalla ei saa kuin ylisuuren välyksen..

[jockey]

Millainen on telvakinlovettama venttiili? Onko telvaki jokin momenttiavaintyyppi?

[timo1]

Kyseessä on siis minkä tahansa huonon voitelun seuraus.
Venttiilinsäätöruuvin pää osuu venttiilinvarren päähän. Tulee siis "monttu". Jos nyt laittaa liuskamitan tohon väliin, ei millään saa oikein säädettyä tuota kohdetta. Siksi kyselin tota kierteen nousua. Kun kääntää "löysät" pois sormin, ja sitten vastapäivään tietyn asteluvun verran, saadaan oikea välyn myös noille kalkattaville huonosti hoidetuille koneille. Eikä asiakas valita huonosta säädöstä..

[jockey]

Ahaa! Siis kyseessä olikin metrisen hienokierteen metafora.

[MadMan]

Vaan. Koska olet perillä asioista. Niin yhtä kysymystä kaipaisin, mikä on venttiilisäätöruuvin kierteennousu näissä japsi pyörissä? Olen etsinyt joka paikasta kyseistä tietoa mutta ei löydy. Vai meneekö pelkästään kone ja hienokierteen säännöt? Eli hieno 0.75 ??
Helpompi säätää noi kavereiden typerät telvakinlovettamat venttiilit, kun liuskalla ei saa kuin ylisuuren välyksen..

Tuossahan se kysymys oli, suotta sitä siis kaipaat. Vastauksesta taas en tiedä. Saivartelulinjalla näemmä pysytään vahvasti, ehe ehe.

Ihan asiaa jos puhutaan, niin ainakin entisessä suzukissani se kierre näytti tosiaan hienolta M6-kierteeltä, jolloin nousu olisi tuo mainitsemasi 0,75. Toisaalta ei olisi ihme, jos tuollaisessa paikassa olisi vieläkinhienompi kierre, esim. 0,5mm nousulla. Ainoa vuorenvarma konsti lienee irrottaa koko ruuvi ja mitata nousu joko kierretulkilla tai ihan työntömitalla useamman harjan yli.

[timo1]

Vaan. Koska olet perillä asioista. Niin yhtä kysymystä kaipaisin, mikä on venttiilisäätöruuvin kierteennousu näissä japsi pyörissä? Olen etsinyt joka paikasta kyseistä tietoa mutta ei löydy. Vai meneekö pelkästään kone ja hienokierteen säännöt? Eli hieno 0.75 ??
Helpompi säätää noi kavereiden typerät telvakinlovettamat venttiilit, kun liuskalla ei saa kuin ylisuuren välyksen..

Tuossahan se kysymys oli, suotta sitä siis kaipaat. Vastauksesta taas en tiedä. Saivartelulinjalla näemmä pysytään vahvasti, ehe ehe.

Ihan asiaa jos puhutaan, niin ainakin entisessä suzukissani se kierre näytti tosiaan hienolta M6-kierteeltä, jolloin nousu olisi tuo mainitsemasi 0,75. Toisaalta ei olisi ihme, jos tuollaisessa paikassa olisi vieläkinhienompi kierre, esim. 0,5mm nousulla. Ainoa vuorenvarma konsti lienee irrottaa koko ruuvi ja mitata nousu joko kierretulkilla tai ihan työntömitalla useamman harjan yli.

Tollaseen tulokseen itsekin päädyin. Toi 0.5 tuntuu jo kyllä aika tiuhalta. Saishan ton mitattua sillä liuskamitallakin. Kiertää vaan yhden kierroksen ja kattoo mikä paksuus väliin menee. On vaan yleensä niin pirun ahtaita noi paikat.
Mutta 0,5 tai 0,75 se varmaankin on.