Kuusi maata bongaTTU

[ttuttu]

No niiiiiin! Ihan justiinsa pöräytin pihalle 13 päivää kestäneeltä Etelä-Euroopan tourneelta. En ole edes suihkussa käynyt eli varsin tuore tapaus tämä. Viime yö tuli notkuttua Vikingillä. Prkl kun en saanut Tukholmasta hyttiä eli käytännössä valvoin koko viime yön. Varauksia on tosi vaikea tehdä, kun matkailee mopolla.

Siis; lähdin parisen viikkoa sitten Vikingillä Ruåtsiin med min mopo! Kaverini herra K oli päättänyt lentää Muncheniin ja vuokrasi sieltä KTM:n, vaikka mies muuten on italialaishenkisiä D-miehiä. Otin pari päivää etuottoa eli tarkoitus oli ehtiä kahdessa päivässä Muncheniin muttemmää "ehtinyt"; kun en halunnut rautaperseillä (enää).
Eka ajoetappi oli Tukholma-Landskrona. Siellä jäin Vandrarhemmettiin yöksi ja tutustuin mm Landskronan "festivaaleihin". Se oli yhtä kuin sirkus ym kaupallista toimintaa. Söin mm thaimaalaista wokkia nakkikioskin tapaisesta kojusta.

No sieltä pöräytin Tanskan Silloille ja ajoin Rödbyhavniin, josta lautalla/laivalla Puttgarteniin Saksan puolelle. Sitä ylimenopaikkaa kannattaa suosia. Homma toimii saksalaisittain kuin junan vessa eli tosi hyvin. Jonkun verran ne rahastaa, mutta ihan kohtuullisesti.

Seuraavan yön nukuin pikku kaupungissa somassa gasthausissa. Moisen kaupungin nimen olen unohtanut; niin pieni se oli. Hintaa oli vain 26e aamiaisen kanssa. Vanhempi ystävällinen herra isännöi paikkaa.

Ainiiin.... ilmoista piti puhumani. Koko Ruotsin halki ajaessani oli viileää, mutta Puttgartenin jälkeen alkoi trooppinen helle. Ihmettelin FJR:n lämpömittaria, joka nousi koko ajan syvemmälle Saksaan ajaessani. Ruotsin 17 astetta olikin muuttunut Saksan 34 asteeseen. Jestas kun tarkeni ajella nahoissa. Mitenkähän tekstiileissä olisi tarjennut?

Sitten kävi suht ikävä tapaus; tietyöt, jotka puolittivat autobaanan "ajopinta-alan", haittasivat melkoisesti. Ikävin juttu oli kolari jossain siellä edessä, joka pysäytti koko liikenteen 36 asteeseen nousseessa helteessä. Liikenne alkoi madella rasittavan hitaasti. Pois tieltä ei päässyt huilimaan, vaan siellä oli pakko körötellä germaanien seassa. Heillähän oli ilmastoidut autot - mulla mopo! Voi prkl kun meinasi keittää.
Noo... Muncheniin en sinä iltana ehtinyt vaan jäin em. somaan gasthauseen.

Tulo Muncheniin oli helpotus. Hotellissa pääsi suihkuun ja kaverini Mr K oli tehnyt iltapläänit selviksi; kävimme syömässä Munchenin keskustassa ja maistelemassa erilaisia oluita. Niitä olisi uponnut enemmänkin, mutta The Järki onneksi pelasi ja vedimme joka toisen tuopin mineraalivettä.
Jatkoa seuraa...

[ttuttu]

Munchenista lähdettiin kohti Itävaltaa. Kohteena oli Badgastein, joka on minulle tuttu laskettelureissuilta. Hieno ja jo tuhat vuotta samalla paikalla oleva pikku kaupunki. Majoituimme Hotelli Kroneen, joka oli muuttunut Youth Hostelliksi. Aivan Stubnerkogelin hissin ja Felsenthermen kylpylän vieressä oleva hotelli, jonka huonehinta oli 42e/vrk! Siis yhteensä kahdelta rumalta mieheltä. Päätimme pitää välittömästi ylimääräisen lepopäivän, mikä tarkoitti alppivaellusta seuraavana päivänä ja sen päälle leppoisaa kylpyläiltaa Itävallan parhaassa kylpylässä. Alppivaellus vei meidät Stubnerkogelin huipulle noin 2200m josta lähdimme valloittamaan paria lähintä huippua. Ilma oli ylhäälläkin tosi lämmin - ainakin 25-28 astetta eli mukaan otettu 1.5l vesipullo tuli tarpeeseen. Nousimme noin 2600m korkeuteen (oma arvio). Pulssi otti kierroksia hieman eri tavalla, kuin alhaalla Badgasteinin kylässä (kork. 1100 mmpy).

K poltti itsensä, kun ei huolinut aurinkovoidetta. Meikäblonti palaa moisissa olosuhteissa ilman eli 30x voide piti meikeläisellä pintansa. Harmittava asia oli hiihtohissin hinnoittelu kesäisin. Ylös-alas kertaalleen maksoi melkein 25e.

Noo... lepopäivien jälkeen lähdimme kohti Italiaa ja Gardajärveä.
Muistihan tässä menee! Suunta oli oikea, mutta menimmekin tässä vaiheessa Grossglocknerille. Moinen alppitie käy urheilusuorituksesta. Siellä lienee niiiiiin moni käynyt, että eipä siitä tämän enempää. Ja vasta SITTEN suunta kohti Italiaa!

Hellesää senkun jatkui. Vettä kului litratolkulla, vaikkei muuta tehnyt kuin mopolla ajoi. T-paitoja kului reissussa 8 kpl. Olin ostanut halpoja paitoja ja heitin niitä mäkeen (roskikseen) aina illalla ennen suihkuun menoa.
Gardalle päästyämme majoituimme Riva del Gardan viereiseen kylään. Nimimuisti taas pätkii, mutta kivaan hotelliin päästiin ja halavalla. Ilmastoinnin puute oli ongelma. Ja joku voisi pitää parisänkyjäkin ongelmina, mutta kyllähän me pojat niissä pärjättiin!

Italia on hinnaltaan aikas kallis, mitä ruokailuun tulee, mutta eihän sitä reissulla meinatakaan tienata. Gardajärven vesi oli yllättävän kylmää. Arvio 19-20 astetta? Hotellin allas oli sensijaan mitä sopivinta leppoisaan lillimiseen.
Italiasta sen verran, että sen alppiteillä on "tornantteja" - tiukkoja 180 asteen mutkia joko ylä- tai alamäkeen. Ei todellakaan mitään helppoja matkalehmälle ja varsinkin silloin, kun vastaan tulee kaistaa leikkaava rekka tai bussi. Teiden kuntokin on paikoin aikas huono.
Jatkuu....

[ttuttu]

No niin... dalmatia jyrää ja muisti (mikä muisti?) palaa pätkittäin. Gardalle mennessä emme pitäneet kiirettä, vaan jäimme muutaman sata kilsaa hemmetin moisessa helteessä ajettuamme pieneen Italialaiseen kaupunkiin öitsemään. Saksan fraaseilla irtosi pensionaatista huone ja eikun suihkun jälkeen läheiseen kylään pizzalle ja grappalle. Kylä eli selkeästi turismista. Moisen kylän nimeä en muista; noilla vuoristosolateillä kyliä ja pikku kaupunkeja piisaa. Tutustuimme paikalliseen grappaan erikoistuneeseen liikkeeseen. Siellä oli jonkin sorttinen maisteluhäppeninki ja sinne siis. Parasta oli "metsämansikkagrappa"! Selkeesti! Horjuimme kämpille moisen maistelun jälkeen ja eikun taju pois!
Gardalle päästyämme uimme hiessä. Lämpöä oli 36 astetta. Nahoissa tarkeni ihan riittävästi. Majapaikka löytyi aivan Gardan
rannalta. Tästä olenkin jo tainut kertoa?

Jatkuu....

[ttuttu]

Dalmatia jyrää kuin hirvi, mutta jos taas jotain.... Gardalta lähdimme Brennerin solan tielle. Siellä saa moottoritien käytöstä maksaa ensiksi Italiassa ja muutaman kilometrin päässä uudestaan Itävallan puolella. Ehdotin rahastaja ladylle, että veronmaksajat maksaisivat moiset maksut ja sainkin hymyn palkaksi! Tiemme erosivat Mr K:n kanssa Brennerin solan jälkeen ja minä suuntasin kohti Suomea. Mr K jatkoi Muncheniin jotain mummoa tapaamaan? Ajoin Saksan puolelle ja täysin kuittina majoituin St Wolfgang nimiseen pikkuiseen kaupunkiin. Sen ainoa hotelli sai sen päivän ainoan asiakkaansa. Hintaakin sain tingittyä, mutta 40e tuntui siinä vaiheessa kalliilta. Ruokaa piti etsiä seuraavasta kylästä, jonne piti kävellä puolisen kilometriä. Kylän ainoassa gasthausessa oli yksityistilaisuus. Siellä paikallinen "nahkahousukerho" treenasi juomalauluja?
Jatkuu....

[Sergei The Eagle]

Vaikka muisti pätkisikin, kivaa tekstiä tulee......
-Sergei-

[ttuttu]

Sain päähäni lähteä käymään Tsekkien puolella. Näpyttelin Tomppaan Karlovy Varyn koordinaatit ja eikun baanalle. Tsekkien rajalla ei näkynyt kuin rajakoppi ja pöräytinkin siitä viitisen metriä ohi. Samassa kopista hyppäsi rajamies käsiään huitoen. Hän ilmeisesti halusi minun pysähtyvän? "Pasportpasportpasport...!" posmotti rajaväijy. Passia kaivellessa yritin englanniksi selittää rajahemmolle, että EU:ssa ei kysellä passeja vaan "todistusta EU-kansalaisuudesta". Hemmo vaan posmotti passimantraansa. Saatuaan passini, hän selasi joka hemmetin sivun mitä lie etsien. Päätin sillä hetkellä hommata EU-henkilökortin, joka käy EU:n sisällä matkustusasiakirjana. EU-ajokorttihan ei moiseen kelpaa. Minkähän takia muuten?

Päästyäni rajahemmon passisyynistä, ajoin lähimpään tsekkikylään tankille. Bensa maksoi 1.10e/litra. Kylässä näkyi vielä kommunistisen ajan jäänteet. Remppa on aloitettu mutta paaaaaaljon on vielä tekemättä. Sloboeksotiikkaa voi bongata melkein joka kylästä. Oikeastaan juuri TUO eksotiikka on se, joka minua tuolla kiehtoo. Rajamiesten turhantärkeys vähän ärsytti, mutta he taitavat pelätä työpaikkojensa puolesta ja yrittävät tehdä itsensä tarpeellisiksi?
Jatkuu....

[MattiR]

Noinhan se menee .. .. rock ..

[SJV]

Päätin sillä hetkellä hommata EU-henkilökortin, joka käy EU:n sisällä matkustusasiakirjana. EU-ajokorttihan ei moiseen kelpaa. Minkähän takia muuten?

Siitä ei selviä minkä maan kansalainen olet

[Sami77]

Loistavaa tarinaa. Pienet "vastoinkäymiset" on reissuilla juuri niitä mitkä aika kultaa ja jotka muistuvat myöhemmin mieleen.

[ttuttu]

Päätin sillä hetkellä hommata EU-henkilökortin, joka käy EU:n sisällä matkustusasiakirjana. EU-ajokorttihan ei moiseen kelpaa. Minkähän takia muuten?

Siitä ei selviä minkä maan kansalainen olet

Olisikohan sen voinut kirjoittaa siihen?

[ttuttu]

Saavuttuani Karlovy Varin lähistölle, annoin Tomtomille tehtävän etsiä minulle majapaikka. Vehkeeni (siis se Tomtom) on jo pari vuotta vanha ja sen Eurooppakartta kaipaisi päivitystä. Mahtaakohan sellaista olla saatavilla? Noo... siihen Pensioon, mihin Tomppa minut vei, en mennyt, koska sillä samaisella kadun pätkällä oli Pensioita 10-15 kpl. Ajoin ko. kadun päähän ja menin kysymään majoitusta kadun pätkän viimeisestä pensiosta. Vanhempi herrasmies tervehti ystävällisesti ja esitteli majapaikkaa. Hintaa oli aamupalan kanssa 21 euroa eli diili tuli saman tien. Tsekissä on käytössä (näköjään) kaksi valuuttaa; eurot ja korunat (=kruunut?)! En tiedä onko käytäntö virallinen, mutta joka paikassa oli hinnat esillä molemmissa valuutoissa.

Karlovy Varyn kaupunki sijaitsee vuorten välisessä laaksossa. Majapaikkani oli rinteessä eli keskikaupungille meno oli jyrkkää alamäkeä ja pois tuleminen tasan päinvastoin.
KV on tosi hieno kaupunki. Voin todellakin suositella. Hintataso on sangen kohtuullinen. Rakennukset ovat vanhoja ja joko säilyneet hyvin tai niitä on rempattu jo hyvän aikaa. Kaupunkihan on saksalaiselta nimeltään Karlsbad (tai Carlsbad) ja mitä ilmeisemmin saksalaisten rakentama? Tästä en ole ollenkaan varma. Ehkä joku historian tietäjä voisi tarkentaa? Tykkäsin kovasti. Syöminen oli edukasta. 5.50 eurolla sai erilaisia menuita; ihan valita asti. Toki oli muitakin vaihtoehtoja, mutta löysin noista 5.50 hintaisista sapuskoista mieleistäni apetta!

Yövyttyäni ja aikas pienoisen aamupalan jälkeen läksin Saksaa kohti! Jatkuu.....

[Sirpa]

Kivaa juttua, tahtoo kuulla lisää!! *

[ttuttu]

Lähdettyäni kohti Berliiniä Karlovy Varysta, tie kulki kauniin Tsekinmaan maaseudun halki. Agraarituoksut alkoivat melkein heti kaupungin keskusta-alueen jälkeen. Minusta ne ovat yksi myönteisimmistä asioista, mihin moporeissuillaan törmää.

Olin pistänyt Tomtomiin optioksi "vältä moottoriteitä" ja niin se totta vieköön tekikin. Vaikka matkan päämäärä oli Berliini, vei Tomppa minua pitkin ihastuttavia Tsekin pikkuteitä, joita siellä riittää. Tiet olivat/ovat kestopäällysteisiä, vaikkakin paikoin aika huonokuntoisia. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että wanhasta "slobomeiningistä" ei ole kovinkaan pitkää aikaa ja muutokset ovat suht hitaita.

Kun lähestyin Saksan ja Tsekin rajaa, tien kunto parani yllättäen. Dalmatiani vuoksi en muista sitä kahden valtakunnan rajalla olevan jaetun kaupungin nimeä/nimiä, jossa ylitin taas kerran Tsekin ja Saksan rajan. Noita jaettuja rajakaupunkeja ja -kyliä on Euroopan puolella monia. Niille yhteinen piirre on kaksi eri nimeä; eri nimi kummassakin maassa, vaikka asukkaat pitävät ko. kylää tai kaupunkia samana.

EU:n "tuleminen" on helpottanut näiden kylien ja kaupunkien asukkaiden elämää. Vuorovaikutus ja kaupankäynti on huomattavasti helpompaa, kuin rautaesiripun aikana. Pahinta oli Itä- ja Länsi-Saksojen rajakaupungeissa. Itä-Saksa oli kylmästi katkaissut kaikki yhteydet asukkaiden välillä rakentaen muureja, korkeita piikkilanka-aitoja; jopa miinakenttiä tekosyynään "suojella Itä-Saksaa"! Kylmänsodan ja nykyajan systeemit nähneenä inhoan totalitarismia aina vaan enemmän ja enemmän.

Ja taas kerran Tsekin rajamiehet pysäyttivät minut nurkuen passia. Hölmöyttäni olin laittanut sen sivulaukkuuni ja niin vaan suomalaisäijää simputettiin kaivamaan passi esiin. Tämä siis Tsekin puolella. Saksan puolella ei ollut edes "rajakoppia". Tai siitä oli näkyvissä "tumma kohta" asfaltissa. Totta kai minun piti soittaa suutani rajahemmoille (englanniksi), mutta selkeästi he eivät ymmärtäneet sanaakaan. Muuten en ehkä olisi selvinnyt reissusta vieläkään? Suosittelen todella EU-henkilöllisyyskortin hankkimista. Sen esille kaivaminen moporeissulla on paljon helpompaa kuin passin. Luulen kuitenkin, että ajan myötä mm Tsekin ja muiden ex-slobomaiden/nyk. uusien EU-maiden rajahemmot luopuvat tiukkapipoisuudestaan turisteja kohtaa?

Näin tulin taas kerran Saksan puolelle. Jatkuu.....

[piipu]

sulla ja sun vehkeellä...siis tompalla tais olla aika kiva reissu hauska siis lueskella on hänen siis minun

[ttuttu]

Saksassa oli jotenkin helpompi hengittää. Ei ollut rajalla passin kyselijöitä ja infrastruktuuri oli kaikin puolin toimiva. Vaikka Tompan suunta oli Berliini, ei tarkoitukseni ollut mennä sinne. Helteet olivat jo hellittäneet. Lämpötila oli suht miellyttävät 25-28 astetta eli sen puolesta olisi voinut vaikka pari päivää viettääkin Berliinin humussa. Mietin asiaa, mutta mutta... kaipa sitä voisi lomallaan muutakin tehdä, kuin mopoilla? Per*e alkoi olla suht tympääntynyt... ja ballit...

Niinpä näpyttelin Tomppaan Rostockin koordinaatit. Lähdin luukuttamaan Rostockia kohden ajatuksissa ajaa satamaan asti ottamaan selvää laivoista Skandinaviaan. Näin tapahtuikin. Tomppa neuvoi satamaterminaaliin asti, mutta sitten piti ruveta arpomaan että mihinkäs sitä sen laivalipun ostaisi? Hesaankin pääsisi, mutta hintaa olisi yli 500 euroa. Ei hitto. Vaikka rahaa olisikin, on tuo hinta silkkaa kusetusta! No Ruåtsiin tietysti! Lippu Trelleboriin minulle, Tompalle ja uskollisesti palvelleelle Matkalehmälleni maksoi kohtuulliset 62 euroa. Lähtö olisi seuraavana aamuna klo 8.00. Seuraava homma olisi yöpaikan löytäminen jostain lähistöltä. Tomppa kertoi, että keskustassa olisi Pensio ja monia hotelleja. Käynti yhdessä hotellissa (yö 145e) ja tuossa Pensiossa (yö 55e ja mopo pitäisi jättää kadulle) ei tuottanut tulosta. Tomppa kertoi myös että Etap-hotelli olisi kohtuumatkan päässä - sinne siis.

Vastaani tuli jopa kyltti tuohon Etap-hotelliin, mutta jotenkin onnistuin hukkaamaan sen. Ajoin eteenpäin ja voila´- vastaan tuli toinen hotelli, josta Tomppakaan ei tiennyt mitään. Ei kun kysymään, että "Haben Sie frei zimmer fur ein nacht fur ein person?" Kieliopista viis tai kuus, mutta kämppä luvattiin kohtuulliseen 39 euron hintaan mit fruschstuck ja korttikin kävisi. Maksoinkin heti, mutta sitten tuli ylläri; huone olisikin noin kilometrin päässä toisessa hotellissa. MITÄ VTTUA?! Meinasin jo hermostua, mutta ystävällinen hotellin matroona tarjoutui ajamaan edeltä ja näyttämään paikan. Väsytti jo siinä määrin, että suostuin. Lady ajoi Mersu 500 kärryllään edeltä ja löysinkin itseni Pastowin pikkukaupungista.

Suihkun ja pikaisen vaatteiden vaihdon jälkeen huomasinkin, että lähin ruokapaikka on 3.5 km päässä oleva Mäkkäri. PRKL. Mopolla en lähde - siispä apostolin autolla liikenteeseen. Palattuani hotellille roskaruokaillallisen ja 7 km kävelyn jälkeen unta ei tarvinnut odotella.

Herätys oli klo 6 ja aamupala klo 6.15. Huomasin hotellissa olevan muitakin yöpyjiä. Ketään muita en ollut illalla havainnut. Sitä se roskaruoka ja 7 km kävely teettää. Ehdin hyvin aamuruuhkasta huolimatta klo seitsemäksi satamaan, jossa check-in olikin jo alkanut. Laivareissu Trelleboriin menikin leppoisasti aurinkokannella pötköttäen.
Jatkuu....

[ttuttu]

Huomasin jo laivalla, että tuleva ajopäivä jää suht lyhyeksi; vettä satoi aika lailla ja iltapäiväkin oli käsillä, kun saavuin Trelleboriin. Karttaa tutkiessani otin päivän tavoitteekseni ajaa Karlskronaan. Siellä menisin vaikka hotelliin - olisi hinta mikä hyvänsä.

Etelä-Ruotsin rannikko on tosi nättiä seutua - olisipa vain poutaa, niin nauttisin vielä enemmän. Lämpimät ilmat olivat jääneet Saksan puolelle. Ilman lämpötila oli 15-17 astetta. Hölmöyttäni olin pakannut paksummat ajohanskat sivulaukkuihin enkä laiskuuttani viitsinyt niitä sieltä kaivaa. Ihmettelin jonkun aikaa että miksi ihmeessä sormiani paleltaa, vaikka monta päivää olin ajanut helteessä. Ehkä hanskalämppäristä olisi sittenkin jotain iloa? 2007 mallissa se olisi vakiona... Hmmmm......

Saavuin sormet kohmeessa Karlskronaan. Majoitus löytyi paikallisesta Vandrarhemmetin yhteismajoituskämpästä. Paleli sen verran, että kämppä kelpasi paremmin kuin hyvin. Eihän sitä nyt kivienpotkija voi ronkeli ollakaan. Kimppakämpässä oli majoittuneena vain yksi ruåtsalainen Hiljainen Viljanen (Tysta Svensk? ) jota tuskin huomasikaan. Painoin muuten merkille pizzalla käydessä, että Karlskronassa puhuttua ruotsia ymmärsi paremmin, kuin esim Tukholmassa. Tukholman riksvenska ei oikeastaan edes ole mikään kieli; se on laulu, jota lauletaan koko ajan ja enhän minä musiikista mitään ymmärräkään. ;)
Jatkuu...

[ttuttu]

Melkein koko Karlskronan keskusta on mukulakivetty eli ei minun mielestä paras mahdollinen tienpäällyste ISON matkalehmän kanssa. Pakattuani Lehmän, meinasin kaataa sen jo ennen liikkeelle lähtöä. Just ja just kerkesin panna riittävästi maan vetovoimalle hanttiin. Pääsin inhottavasta parkkipaikasta pois jalkakäytävän kautta koukaten.

Tompalta oli pyydetty menoreittiä Tukholmaan ja sen Hän ystävällisesti kertoikin. Jos olisin riittävän nopea, ehtisin jo samana päivänä Vikingin Hesan tai Turun paatteihin. Turun paatille ei olisi kovinkaan kiire, mutta Hesan paatille..... Päätin yrittää.

Ruotsin teillä on "hassuja" rajoituksia; mm. 70, 90 ja 110km/h. Kylien läpi saa ajaa vain 50km/h. Päästyäni isommalle tielle, tähyilin Farbror Blåar:eita. Eipä niitä näkynyt. Ajelin sellaista... Hmmm.... noo... +20km/h.... joskus ehkä vähän lipsahti enemmänkin....? Moottoriteillä oli suht väljää ja ruåtsalainen veljeskansamme väistää Volvollaan motoristia - siitä kaunis kiitos. Ehkä on parempi, etten kerro, missä ajassa ehdin Tukholmaan, mutta ehdin Hesan paattiin, vaikka usko meinasi loppua päästyäni Tukholman keskusta-alueelle. Siellä on joka paikassa sikamaiset tietyöt käynnissä. Tunneleita, joissa Tompasta ei ole mitään hyötyä. Muuttuneita ajosuuntia ym. Kerran meni herrrrrmot ja huitaisin kiellettyyn ajosuuntaan ja hyh hyh hyy.... Noo... tulihan se Vikingin terminaali sieltä, kun oikein kirosin.

Sitten taas sain maksaa hiellä tietämättömyydestäni; ajoin mopon "lastausjonon" vierelle ja juoksin lipputoimistoon kysymään että saisikohan näinkin hieltä haiseva äijä pilettiä mopolle ja itselleen Hesaan. Virkailija kertoi, että sehän pitää ostaa sieltä "lastausjonosta"! No TIETYSTI pitää - sehän on selvä! Kysyin, että etkös millään voisi myydä sitä pilettiä tästä tiskiltä? No EI TIETENKÄÄN voi, koska on se mopokin mukana! No näetkö, onko paatissa paikkoja mopolle? No eihän se täti MITENKÄÄN voinut sitä nähdä! VDDU ei kun juokse takaisin "lastausjonoon"! Siinä vaiheessa oli v-käyrä tiukilla! Jos lipun saisi, se olisi hyvä, mutta jos en, niin sitten pitäisi mopo TYÖNTÄÄ peruuttamalla pois "lastausjonosta"!

Lipun sain Lehmälle ja itselleni, mutta hyttiä en saanut eli seuraava viimeinen matkayö pitäisi pilkkiä jossain rappusten alla tms? Päästyäni paattiin yritin ostaa hyttipaikkaa Infosta. Vain Sviittiä olisi ollut tarjolla hintaan jotain 350e, joten ajattelin mennä mopokamoissani baaritiskille ja törsätä ainakin osan tuosta "säästyneestä" rahasta virvoitusjuomiin. Näin tapahtuikin ja Suuri Yleisö seurasi kun hieltä haiseva nahkoissa viihtyvä ruokkoamattoman näköinen hemmo veti vii... nautti virvokkeita sangen lukuisilla baaritiskeillä.

Yö meni jossain hemmetin nukkumasalissa pitkin lattioita. Ei ollut tyynyä eikä peittoa. Palelikin vielä. Viinan vähyyttä mitä ilmeisemmin?
Aamulla kävin syömässä Meriaamiaisen. Söin kuin hevonen apilapellossa. Oli jäänyt iltasyönti väliin - nestettä oli tullut nautittua mutta muu evästely oli unohtunut.
Purkautuminen laivasta kävi joutuisasti. Kotiin päästyäni ajattelin heti mennä suihkuun ja nukkumaan, mutta ensi töikseni pesin Lehmän ja tilasin sille 20000km huollon. Sitten ajattelin, että jos kirjoittelisi jotain matkakertomuksen tynkää..... SITTEN vasta suihkuun.

Onko mopolla matkustelu edullista? No ei ole. Rahaa paloi jotain 1200-2000 euron välillä. Tarkkaa määrää en edes halua tietää.
The end of this story!

[hesekie1]

Hauskaa tarinaa, kiitos!

[Il_duce]

Päätin sillä hetkellä hommata EU-henkilökortin, joka käy EU:n sisällä matkustusasiakirjana. EU-ajokorttihan ei moiseen kelpaa. Minkähän takia muuten? *

Siitä ei selviä minkä maan kansalainen olet

Kuka tahansa ähmy, ählämi, lankin petteri tai pirkko, neekeri, manne, koukkunokka, jutku, bingobango, mutu, demari, tutzi, yön timo, kommunisti tai jopa homo voi saada suomalaisen eu-ajokortin! Siitä siis puuttuu merkintä kansalaisuudesta. Jos ei voi todistaa kansalaisuuttaan, ei ulkomaille ole asiaa (esim. lentokentällä).