(Uuden) motoristin kuolemansynnit

[Karza]

Väärä asenne pahin synti, meillä on varaa olla nöyriä. Mopo vastaan auto=aina meihin sattuu, ihan sama kenen on syy.

[arikorho]

Siltähän se välillä tuntuu... kortti ollu muutaman viikon, takana karvan alle 1500km ja homma edelleen haussa. Enemmän tai vähemmän.

Joka kevät ajo on tuon 1500 km haussa - saati sitten ensimmäisenä kesänä!
Eli opitun unohtaminen! Synti nro 1.

Edit. synti

[mustax8]

Itse hankin kortin viime kesän loppupuolella. Ehdin ajaa viime vuoden puolella omalla pyörällä vain 1000 km. Tällä hetkellä Sigmaan on kertynyt n. 2500 km. Listataanpa matkan varrella sattuneet vaaratilanteet:

- Olin kääntymässä taajama-alueella vasemmalle (oma kaista kääntyville) moottoritien rampille. Sopivassa liikenneraossa yritin liikkeelle, mutta ykkönen pomppasi pois päältä. Jouduin odottamaan pari autoa lisää. Kun lähdin uudestaan liikkeelle, valkoinen tila-auto ajoi takaa ohi samaa kaistaa ja kääntyi motarille. Stongan ja suurperheauton väliin jäi vain muutama sentti. Törmäyksen välttämiseksi jouduin jarruttamaan vauhdin pois. Opetus: Autoilijat voivat tehdä mitä tahansa typeryyksiä. Peilejä kannattaa seurata takaa törmäilevien varalta ja agressiivinen ajotapa on parempi kuin varovainen.

- Ajattelin testata huiput eräällä pikkutiellä. Poliiseille tiedoksi, että tämä tapahtui tietenkin ulkomailla ja suljetulla alueella. Himmailin sopivaa vauhtia ennen mäkeä. Kun näin nyppylän ohi avautuvan alamäen / suoran avasin sopivalla vaihteella. Hetken kuluttua alarinteessä alkoi sellainen lievä (kun selvisi ilman kaatumista) tankslapper joka muutti kuljettajan hetkellisesti matkustajaksi. Voblaus hellitti jarruttamalla varovasti moottorilla. Paluumatkalla samassa paikassa huomioin, että nyppylän profiili ei ole pyöreä vaan muodostuu useasta terävästä käännöksestä. Näistä viimeisessä etupyörä oli lähtenyt ilmaan kiihdytyksen ja perälaukun avustamana. Opetus: ohjausiskari olisi hyvä varuste ja kuorma heikentää ajettavuutta.

- Maantiellä auto kääntyi oikealta kolmion takaa eteen jatkaen tulosuuntaani. Selvisin tilanteesta tiukalla jarrutuksella. Jotenkin ko. auto epäilytti normaalia enemmän joten valmistauduin väistöön tai jarrutukseen tavallista enemmän jo etukäteen.

- Kolmosmotarille ainakin välille Hyvinkää Kehä 1 on vedetty kaistojen väliin jotain mustaa mönjää (bitumia) n. 15 cm leveydeltä. Raita on sellainen kiiltävän sileä ja yhtenäinen. Lähdin ohitukseen sadekelissä 120 km/h nopeudella tiedostamatta ko. liukasteen yli jolloin takapyörä sutaisi tyhjää. Nyt ei tapahtunut mitään dramaattista, kun pyörä oli suorassa, mutta kallistuksessa olisi saattanut mopo lähteä alta. Tuli loppumatkan kaistanvaihdoissa ylitettyä liukasteraita varsin varovaisesti.

[Sjuggen]

Kun ei ole kukaan näitä sivuja 'mainostanut' niin minäpä sen teen. MotoJyskyn sivuilta löytyy 'EAK- ja MP-kurssit' -linkin takaa parin vuoden takaisia lehtijuttuja tähän aiheeseen. Suosittele lukemaan.

[Jeppe Jääkarhu]

Mulla kävi seuraavaa:

Autokoulusta päästyäni ja kortti taskussa huomasin, että en osaa mitään. Kaikki pelotti ja jännitti. Pari kuukautta ajaneena huomasin osaavani kaiken ja vähän paremmin kuin muut.
Kun on pari vuotta takana tajuan viimein, että en ymmärrä mistään paskaakaan.

Näin se vaan menee.

[PikkuNiilo]

Valtaisan nelivuotisen moottoripyöräilyurani aikana olen käynyt 2 kertaa päivän mittaisella "mp-ajokurssilla" ja 2 kertaa radalla. Kaikki kerrat ovat olleet todella opettavaisia ja antoisia. Näihin satsattu raha ei ole mennyt hukkaan. *
Omaehtoinen harjoittelu (kun ensin ottaa selvää mitä kannattaa harjoitella) kannattaa varmasti.
Tärkeintä on mielestäni tiedostaa omat rajansa/taitonsa ja ajaa niiden mukaan - mielummin ala-, kuin ylärajoilla.

[mikajj]

Läheltä piti -tilanteet ovat parasta oppia. En tarkoita, että niitä pitää ruveta hakemaan, niitä tulee ihan itsestään vaikka siististikin ajaisi.

Jokaista onnettomuutta kohti on varmaan kymmeniä *prkl*-tilanteita, onnettomuuden poikasta, joissa huonolla tuurilla olisi tullut vahinkoa itselle tai pyörälle. Jos onnea koetellaan tarpeeksi monta kertaa niin lopultahan se rysähdys tulee.

Minä yritän pakottaa itseni joka kerta a) tunnustamaan, että tämä oli nyt sellainen tilanne b) miettimään, mikä meni pieleen ja c) miten olisi pitänyt tehdä. Joskus palaan takaisin katsomaan jälkiä (soralle niitä jää..).

12 vuoden ajelun jälkeen vieläkin tulee silloin tällöin näitä herätyksiä. Taidot on varmasti parantuneet kilometrien mukana, mutta vauhti on myös kasvanut ja aina riittää opittavaa.

[Myrskylintu]

Joo, nöyrällä asenteella se on aloitettava. Itselläni on mopoilu alkanut (siis moottoripyörällä) vuonna 1984. Koskaan ei ole mitään sattunut ja kaatunutkin olen vain kerran piikillä. (liukas tie ekana ajopäivänä). Sitten tuli kahdentoista vuoden tauko, kun rupes mukuloita pukkaamaan. Olen kuitenkin yrittänyt pitää "motoristin silmää yllä" koko tuon 12 vuotta kotilolla ajaessani. Ennakointi on kaiken a ja o. Pyri arvaamaan muiden liikkeet ja varautumaan aina pahimpaan. Monesti autoilijoiden ajotavasta ja muusta käytöksestä pystyy näkemään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Käytän myös korostetusti vilkkua, ei siis pari vilkautusta silloin, kun kaistaa on jo vaihdettu, tyyliin Suomi, vaan alusta loppuun ja jo ennen kuin aloitan siirtymisen. Nyt siis eka kesä pitkästä aikaa pyörän päällä, ja on se yhtä ihanaa, kuin muistelinkin
Vanhat opit on ainakin omasta mielestäni säilyneet yllättävän hyvin pääkopassa, vastaohjauksineen jne. Jarruttamista on harjoiteltava, se on selvä. Olen käynyt yhdellä EAK-kurssilla 1994, ja tuolloin selvisi, etten osaa pyörällä ajaa ollenkaan niin hyvin, kuin kuvittelin, eli suosittelen.

[Koohoo]

niinpä... itselle nyt sitten tuli eilen eteen eka kaatuminen oudossa kylässä... ajelin noin 20-30 km tunnissa kun olin tulossa risteykseen, auto tulossa oikealta eteen, oletin että hänellä on kolmio, muttei ollut... siinä sitten noviisinaetujarrutus ja manki kumoon vasemmalle kyljelle...

Onneksi vauhtia ei ollut paljon, mutta olis voinut katsoa itse tarkemmin liikennemerkkejä sekä opetella käyttään takajarruakin...

sen verran säikähdin, että mietin tosissaan viime päivien kuolemantapausten johdosta + tämän, jatkaako juuri aloitettua harrastusta..

Eli oma moka, liika varovaisuus ei ole koskaanpahasta. Nyt sitten pyörää korjaamaan... =(