Huono esimerkki prätkän ostamisesta

[Gramm]

Idiootti ilmoittautuu, lukekaa ja oppikaa.

Noin 6 vuoden mopottoman kauden jälkeen iski viime talvena pahanlaatuinen pyöräkuume. Hetken mielijohteesta ostin koeajamatta Triumphin American (kun se oli niin hieno!) ja muutaman viikon sillä ihan onnessaan päristelin, kunnes ekan kerran pidempää matkaa ajoin. Ei perkele, kädet venyy ja olo on kuin laskuvarjolla, kiitos custom-pyörän desigin. (custom = kiva ajaa alle 80kmh) Noh ajattelin että ei muuta kuin pleksikauppaan niin homma korjaantuu. Äkkiseltään pyörään ei oikein Suomesta muista pleksejä löytynyt, kuin trumpan omat. Sellainen siis tilaukseen ja lisävalot päälle, kun näyttivät niin mageilta (lisää ääliömäisiä fiilisostoksia). Noh paketille kertyikin hintaa melkein 700€, mut köyhästä tuntuu kalliilta ja silleen... Noh, parin viikon odotuksen jälkeen pleksi vihdoin tuli ja saman tien koeajolle. Mitä v*ttua! Pää tärisee kuin pesukoneessa jo 80 vauhdissa! Huonompi ajaa pleksin kanssa kuin ilman! Ja ei minkäänlaisia säätömahdollisuuksia! Tässä vaiheessa v-käyrä rupesi nousemaan lähelle kriittistä pistettä, etenkin kun trumppa rupesi tuntumaan muutenkin nuhaiselta. (luulin saavani parhaat fiilikset hiljaisesta cruisailusta. Kaikkea saa luulla... Katotaan sitten uudestaan kun tulee joskus 40v. mittariin..)

Sitten erehdyin (onneksi) vierailemaan Yamaha-Centerin koeajopäivillä ja piti mennä "ihan vaan testaamaan" XJR:rää. Ei tarvinnut montaa sataa metriä ajaa huomatakseen, että pyörähän oli kuin eri planeetalta! Kirosin mielessäni miksi piti alun alkaenkaan mennä sekoamaan custom-pyörään. Seuraavaksi huomasin jo olevani kopissa neuvottelemassa välirahasta ylivuotiseen XJR:rään.

Nyt olen tässä kuukauden jammulla kurvaillut ja olen edelleen todella tyytyväinen. Mutta jos haluaa saada itsensä pahalle tuulelle, ei tarvitse kuin miettiä kuinka paljon rahaa paloi taivaan tuuliin vaihtokarusellissa. Voi kun olisi osannut ostaa sen "oikean" pyörän heti.

Varoituksen sana siis kaikille ekaa oikeaa pyörää ostaville. Koeajakaa ja muistakaa, että aina ei fiilis ole oikeassa ja jos menee vikaan niin v*tuttaa ja rankasti jälkeenpäin. Trumpassahan ei siis sinänsä ollut mitään vikaa, se vain oli vääränlainen pyörä juuri minulle.

Noh, olen ainakin hyvä asiakas mopokauppiaille *

[Roadkill]

Tässä huomataan koeajon tärkeys onneksi mutkien kautta löytyi silti oikea

[juaalton]

no pyörän voi ostaa niin monella tavalla. Itse en ole yhtäkään pyörää koe ajanut ja silti on kaikki ollut vähintään sitä mitä olen odottanut. Se on kyllä totta että eri tyyliset pyörät kannattaa koeajaa(matkaenduro, naku, kyykky ja kustomi). Löytää siten sopivamman tyylin, mallin valitseekin jos silmä parhaiten

[cmas]

Heh, noin voinee käydä itse kullekin. Omalla kohdalla kävi helpommin, koska opiskelijana piti monta vuotta kituuttaa pelkkien haavekuvien varassa. Näin kerkesi miettiä varmaan 10 pyörän ostoa ja käydä istumassa liikkeessä laitteiden päällä. Jos rahaa olisi hyllyssä ollut suorilta, veikkaan, että myös allekirjoittaneella olisi saattanut olla edessä kevyt vaihtorumba

[Karza]

Grammille: kun täyttää 40 v., vauhti vaan kiihtyy.. Cruisailu customilla on vapaa valinta, ei ikäsidonnainen.

[Jahvetti]

Kaikenlaiset pyörät ois mulle sopivia. Ikävä kyllä varallisuus pakottaa tyytymään yhteen.

[peepee]

tutulta kuulostaa toi pleksihomma...mutta luulenpa etten ala kokeileen muita pleksimalleja, vaihan sitten koko kulkuneuvon(kun rikastun )
{Mitä v*ttua! Pää tärisee kuin pesukoneessa jo 80 vauhdissa! Huonompi ajaa pleksin kanssa kuin ilman!}hehhehheh
paras ratkasu mulle olis lyhentyä kakskyt senttiä

[seku]

Kaikenlaiset pyörät ois mulle sopivia. Ikävä kyllä varallisuus pakottaa tyytymään yhteen.

Aika hyvä analyysi! No, pappa kävi tyypittään roketin. Innostus oli hillitön, vaan rupesin sitten kelailemaan, paljonkohan toi vääntö syö kumia ja massa sen kanssa löpöä. Kiva pyörä, ehdottomasti –tai no, Suzukin 1800r on tyypittämättä. Epäilemättä kiva sekin. Kevyt enduro olis kanssa kiva ja kunnon kyykky sekä matkapyörä, mutta ei tosta pappakustomistakaan eroon haluta, eikä nakusta.

Vanha totuus: ”Miehellä tulee olla seitsemän moottoripyörää. Kuudella pärjää, mutta seitsemän olis hyvä”.

[Gramm]

Grammille: kun täyttää 40 v., vauhti vaan kiihtyy.. Cruisailu customilla on vapaa valinta, ei ikäsidonnainen.

No joo, nyt kun olen seuraillut ketkä pääasiassa ajelevat esim. näillä isoilla nakupyörillä (XJR, GSX1400 jne) niin aika junioriksi siinä itsensä 26-vuotianaan tuntee! *

Toisaalta tiedän myös itseäni nuorempia harrikkakuskeja. Eli ei se pyöräily taida fyysistä ikää ylipäänsä katsoa. Maailmasta löytyy taatusti myös 70v. turbobusa-kuski, jonka suu nousee *hymyyn vasta siinä vaiheessa kiihdytystä, kun puoli vuosisataa nuorempia rupeaa jo hirvittämään.

Toisinsanoen * tai * ei katso ikää.

[riisor]

En kyllä itse voisi edes kuvitella ostavani pyörää ilman koeajoa. Juuri ja juuri hyväksyttävä poikkeus saattaisi olla, jos olisi ajanut samaa mallia joskus aiemmin, mutta pieni riski se piilee tässäkin (varsinkin käytetyt). Ei vaan passaa koeajaa liian montaa mopoa, ettei valinnan vaikeus käy ylivoimaiseksi ;)

[xs2jammu]

Näinhän se menee. Itsekin noita trumppia katselin, mutta epäilytti tuo custom tyylinen ajoasento ja kun ei ollut tarjota sillä hetkellä koeajopyörää niin päädyin sitten TDM:ään. Sitä pääsi kokeilemaan ihan reilusti vaikka useamman kerran.

Meillä kävi töissä sellainen juttu että asiakas osti uuden Honda Jazzin -07 mallia ja edellinen oli -05 mallia. Totesi vaan myyjälle että mitä hän sitä kokeilemaan, samanlaisia noi. No nyt on sitten ihmetelty kun ohjaustuntuma on ihan erilainen kuin siinä edellisessä. Oli muuttunut ohjaustehostus tähän -07 malliin. Taas olisi pitänyt kokeilla.

[(poistettu tili)]

Vanha totuus: ”Miehellä tulee olla seitsemän moottoripyörää. Kuudella pärjää, mutta seitsemän olis hyvä”.

Mä haluaisin vielä Gold Wingin kaikkien muiden lisäksi.

Mutta joo, messuilla istuu mukavasti pyörissä jotka ei kovin kyykkyjä ole. hallissa ei tuule, eikä vauhtia ole lainkaan. Ajaminen on vähän erilaista.

Nämähän nyt on oppirahoja joita useimmat on makselleet, ei sopivaa mopotinta löydä kuin ajamalla, eikä sellaista pyörää ole vielä tehtykkään että se täyttäisi noi 7 eri tarvetta.

[Kaboomm]

Juu kyllä miekin TDM:llä ajelen vaikka pää meinaakin irrota motarinopeuksissa ja käsivarret venyy siihen malliin että keittiöjakkaraa ei enää syksyllä tarvita. Toki on muita pyöriä kokeillessa tullut mieleen että voisi sitä matkanteko helpompaakin olla mutta ootas kun päästään tuonne kasikympin teille ja maisemia kahtelemmaan, ei oo TDM:n voittanutta on se sen verran notkea ja tien pinnan epätasaisuuksista piittaamaton peli. Tuntuu mutka mutkalta hitaammassakin vauhdissa, peilit toimii, kone ei nikottele eikä tartte maata tankin päällä kuin purkka tukassa. Kuitenkin pyörä on ketterä. Muistan kun ajeltiin taannoin oikein mutkaista ja vähän röykkyistä tietä. Kärjessä ajettiin kuussatkulla kawakyykyttimellä hymy huulilla, minä keikuttelin mutkia TDM:llä ja perässä tuli vielä FJ1200. Viimeksimainittu puski hikeä kuin työhevonen. Hauskahan joka pärrällä siinä määrin on ajaa, jokaisella vaan on se oma nopeutensa.

PS. Toisaalta olen nähnyt myös nakupyörällä ajavan ihmisen jota ei tuuli riepotellut ollenkaan niin pahasti kuin minua, joten kyllä minä vielä sen custominkin kokeilen jonain kauniina päivänä.

[tr3]

nuo mopoilu hommat on varmaan ihan fiilis juttuja, eräänkin kerran ajeltiin kaveriporukassa ja eräällä sällillä oli joku hd mallia ilman iskareita ja kyytiläisen penkki oli joku nahkalätkä takaloksun päällä, se kimma lähes itki kun ekaa kertaa pysähdyttiin noin 150 km ajon jälkeen.. ehdotin että hyppää kyytiin jos takapuoli puutuu kun oli luvassa 200 km ennen kuin oltiin perillä.. pimu hyppäsi kyytiin silloin mopona oli pan europpa siis matka mopo kaikilla lisämukavuuksilla.. perille saavuttua likka oli nukkunut koko matkan, ja ensimmäinen kommentti oli.. ihan tylsää oli niin pehmeä kyyti et nukahti, eihän tollasessa mopossa ole mitään fiilistä .. et silla.
oliko tarinassa opetus ? eiköhän tuo fiilis ylitä usein mukavuuden... nytkin kaartelen mutkapolkuja rocetilla , oishan joku muoviluoti varmaan parempi siihen.

[svahnm]

Vanha totuus: ”Miehellä tulee olla seitsemän moottoripyörää. Kuudella pärjää, mutta seitsemän olis hyvä”.

+1 tolle..

Mitäs jo hankkii vielä kahdeksannen?
Ei vaan sitten lähtee "talvi-arska" enduron tieltä pois jos hyvän löydän..

Kompromissit on ......

[R@gdoll]

Ei tarvinnut montaa sataa metriä ajaa huomatakseen, että pyörähän oli kuin eri planeetalta! Kirosin mielessäni miksi piti alun alkaenkaan mennä sekoamaan custom-pyörään.

Noh, pääasia että nyt on alla mieluisa mopo.

[J@ck]

Vähä tuollain kävi mullekin vuonna 1998, kun 1100:sen Viragon hankin. Laitettiin pleksiä, lepuutustappeja ja satulaakin muokattiin. Hukkaan kaikki, ei se siitä kummemmaksi muuttunut

Sitte 2000 kesällä kävin koeajelemassa monenlaista vekotinta, myös bemuja.. Jokaista tarjolla olevaa kokeilin ja viimeisenä K 1200 RS:ää. Suunnilleen kilometrin ajon jälkeen tiesin, että tässä se on ja seuraavaksi kesäksi Viraro vaihtuikin sport-touringiin.

Samanlainen on edelleen ja vaikka aika ahkerasti on koeajoilla käytykin, niin syytä vaihtoon ei ole vielä löytynyt.

[safar]

Eli ei se pyöräily taida fyysistä ikää ylipäänsä katsoa. Maailmasta löytyy taatusti myös 70v. turbobusa-kuski, jonka suu nousee *hymyyn vasta siinä vaiheessa kiihdytystä, kun puoli vuosisataa nuorempia rupeaa jo hirvittämään.

Toisinsanoen * tai * ei katso ikää.

Ja henkistä ikäähän meillä motoristeilla ei taida olla edes sitä ajokorttiin vaadittavaa 18 vuotta

[jaket]

yleensä customi ostetaan juuri sinisilmäisessä uskossa, että sillä on hieno ajella. Tosiasiassa ei ole.

[ysi-ärrä]

Kuulosti tutulta, mut onneksi en kerenny mennä ostaan mitään.
Meinaan muutama vuosi sitten olin ihan täpinöissä että kustomi tulee mulle ja mallia 1400 intruder.
Onneksi sukulaisella oli sellanen ja vielä oikein kunnolla kustomoitu, oli pitkää keulaa ja laskettua perää ja vaikka ja mitä.
No innoissani sain koeajo mahdollisuuden oikein "kunnolla". Meinaan ajoin ainoastaan Kuortannelta Seinäjoen kautta Lapualle ja selkä oli miltei paskana ja kädet puutuneena.
Olisin saanut ajaa tuolla mahti pyörällä vielä vaikka ylivieskaan asti jos vain olisin halunnut, mut ei saamari, kuski vaihtoon ja meikä kuormurin kyytiin.
Sen jälkeen en ole kustomiin kajonnut. Onneksi.

Ei sopinut mulle.

[makemich]

Huh, onneksi tajusin ostaa sen XJR:n heti... *

[Rocketeer]

yleensä customi ostetaan juuri sinisilmäisessä uskossa, että sillä on hieno ajella. Tosiasiassa ei ole.

Niinkö. Mun mielestä on hienoa ajaa kaikenlaisilla pyörillä. Surkein ostos oli uusi 2002 mallin tupla XX sika kalliskin vuonna -02, mutta silti sen 3000 km vaan jakso sillä ajaa ja ei kun vaihtoon ja äkkiä. Ei ikinä enää matkalehmää. Mielummin ajan autolla kuin välimuodolla. MP:llä ajamisessa on fiilis tärkeämpi kuin mukavuus ...

[Puuhis]

yleensä customi ostetaan juuri sinisilmäisessä uskossa, että sillä on hieno ajella. Tosiasiassa ei ole.

Hienous on makukysymys.. itsellä ollut kyykkyä (tai no joo matkakyykkyä) nakua ja customia ja noista custom on ehdottomasti paras ajaa.. mutta makukysymys kuten sanoin, en kyllä ihan heti hommaisi mitään "persepystyssä-sikiöasennossa"-mopotinta..

[Juusokki]

Custom sopii minulle parhaiten, mutta olisihan se mukavaa, jos olisi toinenkin pyörämalli, esimerkiksi vaikka joku.........customi.

[Ekku]

yleensä customi ostetaan juuri sinisilmäisessä uskossa, että sillä on hieno ajella. Tosiasiassa ei ole.

Niinkö. Mun mielestä on hienoa ajaa kaikenlaisilla pyörillä. Surkein ostos oli uusi 2002 mallin tupla XX sika kalliskin vuonna -02, mutta silti sen 3000 km vaan jakso sillä ajaa ja ei kun vaihtoon ja äkkiä. Ei ikinä enää matkalehmää. Mielummin ajan autolla kuin välimuodolla. MP:llä ajamisessa on fiilis tärkeämpi kuin mukavuus ...

Onko sulla nyt Trumpan Rocketti?

Voi siinä fiilistä olla, mutta paino on kyllä auton luokkaa

[kake10]

yleensä customi ostetaan juuri sinisilmäisessä uskossa, että sillä on hieno ajella. Tosiasiassa ei ole.

No tohon vois sanoa sen, että olen vitsin tyytyväinen hankkimaani Viragoon, koska sillä on helppo opetella ajamaan taas 30 vuoden jälkeen. Matala runko kääpiölle ja alhainen painopiste alottelijalle, pysyy joten kuten pystyssä. Ainoa haitta on se, että sunnuntaiajoissa porukka joutuu odottelemaan meikäläistä, koska kustomi ei taivu samanlaiseen mutka-ajoon kuin kyykky, ei ainakaan minun käsissä.Mutta perästä tullaan, ja ehkä kun olen oppinut ajamaan ennen 60-vuotispäivääni, minullakin on sellainen kyykkyraketti.

[Hautsi]

En kyllä itse voisi edes kuvitella ostavani pyörää ilman koeajoa. Juuri ja juuri hyväksyttävä poikkeus saattaisi olla, jos olisi ajanut samaa mallia joskus aiemmin, mutta pieni riski se piilee tässäkin (varsinkin käytetyt). Ei vaan passaa koeajaa liian montaa mopoa, ettei valinnan vaikeus käy ylivoimaiseksi ;)

Ei kai tässä voi olla valinnanvaikeus? Mulle kelpaa ainaki vain paras.

[Pave.]

Näinhän se on, niinkuin keskustelustakin käy ilmi, että mikä sopii täydellisesti toiselle ei välttämäti sovi toiselle ja taas päinvastoin, mutta asiassa on se hyvä puoli että on monia eri tehtaita ja monen monta eri mallista ja tyylistä pyörää, niin varmasti jokaiselle löytyy sellainen mieleinen jolla tykkää ajella.

[pekko5]

minä taas epäilin ettei R1/2004 sovi matkapyöräksi... todistin sen luulon itselleni vääräksi ja 10tkm tuli höylättyä maantietä viime kesänä... + sen lisäksi kävin tietty siinä matkan varrella Motorparkissa... ja Jurvassa ja Ahvenistolla useemman kerran ... jotta pysyi renkaatkin pyöreenä ja peli sai laulaa "omimmassa ympäristössään" no joo myönnetään - kyllä Thundercatti paremmin maantiehommiin sopii..

[mopedman]

no pyörän voi ostaa niin monella tavalla. Itse en ole yhtäkään pyörää koe ajanut ja silti on kaikki ollut vähintään sitä mitä olen odottanut.

Ääni tälle. Kun oikein muistelen, niin enhän minäkään ole koeajanut ainuttakaan mopoani.. on ne ollu hyviä silti.