Vastaohjaus eli työntöohjaus

[-TH-]

Katumutkat ovat vaativampia. Ihmiset ei vaan tajua sitä.

Siinä tapauksessa sekä liikennesuunnittelijat, että moottoriratojen suunnittelijat ovat epäonnistuneet täysin työssään.
Yksi merkittävistä tavoitteista liikenneympäristön suunnittelussa on se, että vaatimattomillakin valmiuksilla selviää.
Moottoriratojen sitävastoin pitäisi olla kaikin tavoin mahdollisimman haastavia, jotta jyvät erottuisivat akanoista.

[jaulis]

Ei ne kyllä ole haastavampia kuin kadulla. Jokainen mutka on tuttu. Näkyvyys on hyvä. Vastaantulijoita ei ole. Ei tarvitse pysyä omalla kaistalla. Kaarteessa ei ole hiekkaa eikä hirviä tai oikovia autoja. Asfaltin pinta on hyvä. Radan reunalla ei ole puita, katteita tolppa yms

Katumutkat ovat vaativampia. Ihmiset ei vaan tajua sitä.

Juurikin noiden asioiden takia se kova ja kokenut katukuski ei sitten loppujen lopuksi osaakaan ajaa kun sinne radalle ensi kerran menee...

Saisi olla jokaiselle motoristille pakollista hieman homostella radalla.

[vetomies]

Yksi merkittävistä tavoitteista liikenneympäristön suunnittelussa on se, että vaatimattomillakin valmiuksilla selviää.
.

Uusimmassa liikennepoliittisessa strategiassa tavoitteeksi on asetettu tyytyväisyyden vähentäminen, mikä sitten vähentää yksityisautoilua ja -mopoilua. Samoin tavoitteeksi on otettu sellainen liikenneympäristö, jossa kävely tai pyöräily olisi nopein liikkumismuoto.
Sen verran on tullut nappularenkaisellakin liikuttua, että ennustan tavoitteen saavuttamisen olevan hiukan hankalaa. Yritys on kuitenkin kova.

[jaket]

Siinä tapauksessa sekä liikennesuunnittelijat, että moottoriratojen suunnittelijat ovat epäonnistuneet täysin työssään.
Yksi merkittävistä tavoitteista liikenneympäristön suunnittelussa on se, että vaatimattomillakin valmiuksilla selviää.
Moottoriratojen sitävastoin pitäisi olla kaikin tavoin mahdollisimman haastavia, jotta jyvät erottuisivat akanoista.

Niinhän ne onkin. Teiden turvallisuus ja haasteettomuus tehdään lähinnä nopeusrajoituksilla. Samoin moottoriratojen mutkien vaikeudet tulevat esiin vasta kun ajaa lujaa.
En puhu mistään maanteiden loivista suunnan muutoksista, vaan todellisista suunnanmuutoksista, rampeista ja mutka pätkien mutkista.

Moottoriradalla mutkat on tehty kuorma autoille ja autoille, ja ohitus paikkoja on ja leveyttä. Joten haasteet on aika pieniä, varsinkin jos puhutaan hitaasta ryhmästä jonka ei tarvitse ajaa ajan perässä.

Jos sitä vertaa mutkapätkään, jossa aloittelija yrittää roikkua letkan mukana tuntemattomalla tiellä, niin kumpi on haastavampi ympäristö. Virheellisesti aloittelija pelkää rataa ja luottaa katuun. Takaraivossa vielä se kuningasajatus, että vakuutus on voimassa kadulla.

[jaket]

Motopark, botnia, alastaro, ahvenisto. Ahvenistoa voisi verrata mutkapätkään kun maalaisi keksiviivan ja pysyttelisi oikealla ;) se niistä vaikein on.

[Pekkavee]

Milloinkahan tuon radalla tapahtuvan ajoharjoittelun luonteen saisi taivutettua sellaisesta rautalangasta, ettei sitä sekotettaisi Rossin ja kumppaneiden kilvan ajoon. Noin puolet jokaisen ratapäivän osallistujista ajelee käytännössä sellaisia vauhteja, jotka ovat kadullakin arkipäiväisiä.

Tuon radalla tapahtuvan ajoharjoittelun luonteen saisi varmaan kerrottua tavallisillekin pulliaisille sillä, että ei mennä heti maksimaalisiin kallistuskulmiin eikä pitoon äärimmäisissä nopeuksissa ja muissa olosuhteissa.
Niinhän näillä foorumeilla usein tehdään. Kun tavallinen pulliainen kysyy vastaohjauksesta, niin jo muutaman viestin jälkeen ollaan radalla vetämässä kaarteen läpi polvi maassa.

Kyllä sitä pitoa löytyy katuajossa ihan riittävästi tehokkaan vastaohjausväistön tekemiseen. Kun hiekkaa ei ole asfaltilla jne.

Vastaohjauksessahan on kysymys pyörän tasapainon järkyttämisestä, jotta saadaan se pyörä lähtemään sinne kaarteeseen.
Kaarteen ajo ja kaikki vektorit sun muut siinä kaarteen ajossa ovat sitten ihan toinen juttu.

Tuolla se vastaohjaus on mielestäni aika hyvin kuvattu noin videon muodossa.
Se vastaohjaus kestää tuossakin alle puoli sekuntia ja sitten siirrytään siihen kaarteen ajoon, joka on siis ihan toinen homma!
Video

[Pekkavee]

^Jos vastaohjaus kesti alle puoli sekuntia, eikä sitä enää sen jälkeen käytetty niin millä tekniikalla tuossa videossa estettiin mopon kaatuminen kyljelleen tuohon kaarreajoon siirtyessä?

Miten niin, jos?
Kummalle puolelle olisi pitänyt kaatua? En ymmärrä.
Wikipediasta lainattua:
"Vastaohjaus on tekniikka, jota käytetään moottoripyörän, mopon tai polkupyörän suuntaa muutettaessa. Tällöin ohjaustankoa käännetään hetkellisesti aavistuksen verran eri suuntaan kuin mihin ollaan menossa."
Etupyöräni oli tuossa linkin videossa 0.48 sekuntia väärään suuntaan käännettynä.
Eli vastaohjauksen kesto oli myös se 0.48 sekuntia.
Sen jälkeen olin jo kaarreajossa.

[Bone]

Nyt on sen verran monta muuttujaa yhtälössä että tuskin maltan odottaa
absoluuttista totuutta

[Pekkavee]

,

Kysytään uudelleen: Millä tekniikalla pidät pyörän kaarreajossa ja estät sen kallistumasta lisää tai nousemasta pystyyn?

No nyt mennään taas aiheen ulkopuolelle.
Joka oli siis vastaohjaus.
Kaarreajo on eri juttu kuin vastaohjaus, vaikka kaarteessakin sitä pitää usein käyttää.
Kaarreajosta voisi joku pätevämpi perustaa vaikka oman ketjun tänne.

Jotta pyörä pysyisi valitulla ajolinjalla kaarteessa pitää sisäkurvin kahvaa työntää. Voima, jolla pitää työntää riippuu tietysti nopeudesta ja kurvin säteestä.
Se ei ole kuitenkaan vastaohjausta, koska eturengas osoittaa koko ajan sinne kurvin suuntaan.
Muuten hyrrävoimat kääntävät etupyörän sinne sisäkurvin suuntaan, johtuen siitä, että hyrrän kallistaminen aiheuttaa sen kääntymisen kallistuksen suuntaan. Se taas aiheuttaa vastaohjauksen, joka nostaa pyörää pystyyn.

Tuohon muuten perustuu myös se, että pyörä pysyy pystyssä suoraan ajettaessa, jos kahvoista päästää irti.
Jos pyörä kallistuu, niin hyrrävoimat kääntävät etupyörää kallistuksen suuntaan, jolloin tapahtuu vastaohjausliike ja se vaikuttaa niin, että pyörä nousee taas pystyyn.

Kaarteen ajo on periaatteessa aika stabiili tilanne. Jos kaarteen säde ei muutu, niin keskipakoisvoimat yms. ovat tasapainossa ja homma menee hyvin.
Ja kaikki vektorit, joista täälläkin on kirjoiteltu.

Jos tulee tilanne, että kurvin sädettä pitäisi tiukentaa, niin siihen tarvitaan taas vastaohjausta, joka kestää ehkä sen 0.5 sekuntia. Vastaohjaamalla ulkokurvin suuntaan, voi ajolinjaa tiukentaa. Tai kääntämällä sisäkurvin suuntaan, voi linjaa loiventaa.

Tuolla oli ikävämpi tilanne, jossa kuski ei osannut kiristää ajolinjaa, eli vastaohjata ulkokurvin suuntaan .
Toisaalta tuohon onnettomuuteen vaikutti eniten se, että kuski ei osannut ennakoida tulevaa kurvia, kun ei katsellut tarpeeksi kauas ja ajoi ihan väärää ajolinjaa kurviin.
Kaiteen alta video

Noi kyseisen tilanteen mukaiset ulosajot ovat valitettavasti aika yleisiä.
Porukka ei vaan osaa tehdä vastaohjausta tietoisesti, tehokkaasti ja taitavasti edes liikenteessä.
Vuosina 2011-2013 on Suomessa muuten moottoripyöräilijöiden kuolonkolareista ollut 49 % ulosajoja.
72 kuolemaa, joista 35 suistumisia.
Liikenneturvan tilastojen mukaan.
Joista kylläkin puolet humalassa ajettuja.

[finn]

Jotta pyörä pysyisi valitulla ajolinjalla kaarteessa pitää sisäkurvin kahvaa työntää. Voima, jolla pitää työntää riippuu tietysti nopeudesta ja kurvin säteestä.
Se ei ole kuitenkaan vastaohjausta, koska eturengas osoittaa koko ajan sinne kurvin suuntaan.
Muuten hyrrävoimat kääntävät etupyörän sinne sisäkurvin suuntaan, johtuen siitä, että hyrrän kallistaminen aiheuttaa sen kääntymisen kallistuksen suuntaan. Se taas aiheuttaa vastaohjauksen, joka nostaa pyörää pystyyn.

Tee tästä väitöskirja. Tulen mielellään yliopistolle kuuntelemaan.

[PoS]

Jotta pyörä pysyisi valitulla ajolinjalla kaarteessa pitää sisäkurvin kahvaa työntää. Voima, jolla pitää työntää riippuu tietysti nopeudesta ja kurvin säteestä.
Se ei ole kuitenkaan vastaohjausta, koska eturengas osoittaa koko ajan sinne kurvin suuntaan.
Muuten hyrrävoimat kääntävät etupyörän sinne sisäkurvin suuntaan, johtuen siitä, että hyrrän kallistaminen aiheuttaa sen kääntymisen kallistuksen suuntaan. Se taas aiheuttaa vastaohjauksen, joka nostaa pyörää pystyyn.

Tuohon muuten perustuu myös se, että pyörä pysyy pystyssä suoraan ajettaessa, jos kahvoista päästää irti.
Jos pyörä kallistuu, niin hyrrävoimat kääntävät etupyörää kallistuksen suuntaan, jolloin tapahtuu vastaohjausliike ja se vaikuttaa niin, että pyörä nousee taas pystyyn.

https://www.youtube.com/watch?v=T9EaDXcVjrI

[Pekkavee]

https://www.youtube.com/watch?v=T9EaDXcVjrI

Hyvähän se on ajella, kun ohjaus on tapissaan eikä voi kääntyä siitä enää lisää.
Tuolla ei ole mitään tekemistä normaaliajon kanssa.
Taitava kaveri kyllä pitämään tasapainon.

[Pekkavee]

Tee tästä väitöskirja. Tulen mielellään yliopistolle kuuntelemaan.

Moottoripyörän hyrrävoimista on jo tehty Juha-Matti Isomaan kandityö, jonka olen lukenut kannesta kanteen.
Siitä kyllä selviää kaikki.
Kannattaisi muidenkin lukea se.
Tuolta löytyy tietoa, missä sen voi lukea

[Bone]

No nyt mennään taas aiheen ulkopuolelle.
Joka oli siis vastaohjaus.

Jos tulee tilanne, että kurvin sädettä pitäisi tiukentaa, niin siihen tarvitaan taas vastaohjausta, joka kestää ehkä sen 0.5 sekuntia. Vastaohjaamalla ulkokurvin suuntaan, voi ajolinjaa tiukentaa. Tai kääntämällä sisäkurvin suuntaan, voi linjaa loiventaa.

Tuolla oli ikävämpi tilanne, jossa kuski ei osannut kiristää ajolinjaa, eli vastaohjata ulkokurvin suuntaan .
Toisaalta tuohon onnettomuuteen vaikutti eniten se, että kuski ei osannut ennakoida tulevaa kurvia, kun ei katsellut tarpeeksi kauas......

Mites se nyt Pekka meni....

Mopon kääntymisessä ei ole mitään "viivettä"...vain idiootti väittää että on .

Nyt kuitenkaan kuski ei "osannut ennakoida", eikä katsellut "tarpeeksi kauas" ???

Kun sitten mutka ottaa ja tiukkenee... tai todetaan, että vauhtia on hieman liikaa tehtyjen "toimien"/
mutkan tiukkuuden yhtälössä..... juu, sitten johonkin nyt ottaa ja kuluu taas puolisen sekuntia (vastaohjaus).

Tänä aikana.... jolloin olisi "pikkasen kiirus" saada se mopo kääntymään ennakoitua tiukemmin....
poltetaankin sitten puoli sekuntia ja siten, että tuon ajan... ja nopeudesta riippuvan matkan.....
mennäänkin "väärään suuntaan", eli loivennetaan kaarrosta.

Kun meillä nyt kaikesta huolimatta taitaa mopon suunnanmuutokseen ottaa ja kulahtaa pieni hetki,
vauhdin suhteessa jonkilainen matka, ollaan ajauduttu lähtökohdasta "väärään suuntaan" tarvittavasta
ja ollaan tilanteessa jossa "selviämiseen" on vähemmän aikaa-matkaa ja tarvitaan selvästi "enemmän"
kallistusta ja kääntymistä sisämutkaan..... kuin tuossa "ahaa-hetkellä" tarvittiin..... aletaan
olla kusessa ja siinä kohtaa tahtoo hartialukko ja/tai etupään alta jarruttaminen olla hittibiisi monella.

Näin varsinkin, jos "kirraamista" tai vauhtia on reilusti enemmän kuin pitäisi.

Totta on, että vastaohjausta tarvitaan, aivan ehdottomasti ja tiukassa paikassa lisäksi kaikki
muutkin tilannetta helpottavat asiat nousevat äkkiä arvoonsa.

Saattaapi käydä, hallitusta vastaohjaamisesta huolimatta, että "uudessa tilanteessa" pito ei
vaan yksinkertaisesti enää riitä ja luonto kutsuu.

Siinä kohtaa ihan kaikki "jonnin joutava, olematon ja merkityksetön" selkäytimessä oleva muodostaa se pienen eron, jolla vähennetään "hukkuvaa aikaa, maximoidaan jäljelle jäävä käytettävissä oleva matka ja minimoidaan vaadittava
lisäkallistus/kääntö.

Sillä, millä ei ollut paskankaan merkitystä, selvitäänkin ehjänä ja kalsaripyykillä..... kun taas vain ratista kääntävä "sika kyydissä" poistuu radalta ja läski tummuu enemmän tai vähemmän.


Mutta edelleen ja kaikesta huolimatta.....

On niin totta, että "vastaohjaaminen" on aivan välttämätön elementti ja se kannattaa tunkea selkäytimeen.

Hauskasti tässä on aiheen puitteissa kuitenkin "ilmaantunut" monia asioita asioita jotka alkuun
olivat mielikuvituksen tuotetta ja harhaa .......

Onko nyt niin, että "hulluus" on alkanut leviämään..... vai huomattu että maailma näyttää aika erilaiselta
kun on "houkuteltu kaapista" ja näkymä on hieman avarampi kuin siitä avaimen reiästä .

[Pekkavee]

Mites se nyt Pekka meni....
Nyt kuitenkaan kuski ei "osannut ennakoida", eikä katsellut "tarpeeksi kauas" ???

Osasiko siis ennakoida. ???
Lopputulos oli jotain muuta.

[finn]

Valitettavasti tuo tiedosto lukkojen takana.

Lukemani perusteella, mitä olet kaarreajosta kirjoittanut, niin en ole täysin vakuuttunut siitä, oletko oivaltanut asiat fysiikan lakien mukaisesti.

Käytännössä teet varmaan kaikki ihan oikein, mutta teoria.!?

[scuuba]

Minäkin-minäkin-minäkin!!!

Jotta pyörä pysyisi valitulla ajolinjalla kaarteessa pitää sisäkurvin kahvaa työntää.

Ei.

Voima, jolla pitää työntää riippuu tietysti nopeudesta ja kurvin säteestä.

Ei.

Se ei ole kuitenkaan vastaohjausta, koska eturengas osoittaa koko ajan sinne kurvin suuntaan.

Ei.

Muuten hyrrävoimat kääntävät etupyörän sinne sisäkurvin suuntaan, johtuen siitä, että hyrrän kallistaminen aiheuttaa sen kääntymisen kallistuksen suuntaan. Se taas aiheuttaa vastaohjauksen, joka nostaa pyörää pystyyn.

Ei.

Tuohon muuten perustuu myös se, että pyörä pysyy pystyssä suoraan ajettaessa, jos kahvoista päästää irti.
Jos pyörä kallistuu, niin hyrrävoimat kääntävät etupyörää kallistuksen suuntaan, jolloin tapahtuu vastaohjausliike ja se vaikuttaa niin, että pyörä nousee taas pystyyn.

Ei.

Kaarteen ajo on periaatteessa aika stabiili tilanne. Jos kaarteen säde ei muutu, niin keskipakoisvoimat yms. ovat tasapainossa ja homma menee hyvin.
Ja kaikki vektorit, joista täälläkin on kirjoiteltu.

Ei.

Lue esim tommonen:
MOTORCYCLE STEADY TURNING: THE SIGNIFICANCE OF GEOMETRY AND INERTIA
D. Bortoluzzi, R. Lot, N. Ruffo
Motorcycle Dynamics Research Group
Dept. of Mechanical Engineering, University of Padova
2001
(Sama lafka missä vaikutta/vaikutti(?) Prof. V.Cossalter)

Siinä on testattu Aprilia RSV 1000:llä miten homma toimii käytännössä.

[Pekkavee]

Valitettavasti tuo tiedosto lukkojen takana.

Lukemani perusteella, mitä olet kaarreajosta kirjoittanut, niin en ole täysin vakuuttunut siitä, oletko oivaltanut asiat fysiikan lakien mukaisesti.

Käytännössä teet varmaan kaikki ihan oikein, mutta teoria.!?

Joo, toi kandityö pitää käydä lukemassa Aalto kirjastossa.
Niin mä tein.
Se ei ole netissä vapaassa jakelussa.

[Bone]

Osasiko siis ennakoida. ???
Lopputulos oli jotain muuta.

Onhan se tietty hankala "ennakoida latua" jos vetelee
ns. pussi päässä, pää repussa tms.

Eli ei katso tai näe mihin ajaa.

Tuosta murskaavasta asiasta ei varmaan
ole yksinomaan kyse kun puhutaan
kaksipyöräisellä kääntymisestä.

Oleko nyt edelleen sitä mieltä.... kuten aiheessa tuolla
paljon aiemmin olet takki auki väittänyt.... ettei mopon kääntämisessä/kääntymisessä
ole "viivettä väistämättömine seurauksineen joka on osattava ennakoida"?

[scuuba]

Joo, toi kandityö pitää käydä lukemassa Aalto kirjastossa.
Niin mä tein.
Se ei ole netissä vapaassa jakelussa.

Se kannattaa myös ymmärtää, ei ainoastaan lukea.

[Pekkavee]

Ei ole. Kaarreajo ja nopea väistö ovat eri juttuja, mutta molemmissa "ainut" tapa ohjata pyörää on vastaohjaus.

Kyllä se nimenomaan on vastaohjausta. Vastaohjaus ei tarkoita sitä, että rengas osottaisi ulkokurviin. Vastaohjaus tarkoittaa, että rengas osoittaa enemmän sisä- tai ulkokurviin kuin pyörän tasapainotila sitä vaatisi. Ainut tapa nostaa pyörä ylös kallistuksesta on käyttää vastaohjausta, jolloin eturengas osoittaa enemmän sisäkurviin kuin tasainen kaarreajo vaatisi. Samoin vastaohjaus on ainut tapa lisätä kallistusta on käyttää vastaohjausta, jolloin eturengas osoittaa vähemmän sisäkurviin kuin tasainen kaarreajo vaatisi.

"Se ei ole kuitenkaan vastaohjausta, koska eturengas osoittaa koko ajan sinne kurvin suuntaan."

En taaskaan ymmärrä. Kirjoitin, että vastaohjaus ei ole sitä, että eturengas osoittaa koko ajan kurvin suuntaan.
Jos eturengas taas osoittaa enemmän sisäkurviin tai ulkokurviin, niin sehän on siis vastaohjausta, koska rengas ei osoita kurviin vaan siitä ulos tai sisälle. Kai tuosta edes ollaan samaa mieltä.

[Bone]

Hankalaa se aina on kun ei ole "yhteistä kieltä ja termejä".

"Kurvin suuntaan" varmaan tarkoittaa tarvittavan/käytössä olevan
kaarron linjaa... ja sitten siitä poiketaan "vastaohjaamalla" (muuttamalla kallistusta).

"Kurvin suunta" taitaa pysyä ihan samana ja muuttumattomana .

Tuossa vaan yksi esimerkki "kielimuurista", keskustellaanpa mistä tahansa.

Nitrolle sen verran "saivartelusta", että "ainut" heittomerkeissä tuossa esittämässäsi
saa kuitenkin mielenkiintoisen ulottuvuuden ilman mitään saivarteluja......
siinä kohtaa kun tarakkkaharakka (ilman stongaa)......
kampeaa yllättäen kesken kaarron kropallaan pyörän pystyyn tai lisää kallelleen.

Aika vauhdilla se linja siinä kohtaa muuttuu ja lepikko alkaa kutsumaan.....
ilman kuskin reipasta "vastaohjaamista" stongasta.

Tuota vastaohjaamisen tarvetta ja tilannetta ei kuitenkaan pitäisi tulla... tai
ainakaan siinä määrin, että sillä olisi mitään merkitystä pyörän kallistukseen
tai linjaan......

Hassu juttu... jostain se "tarve" kuitenkin ihan ilman stongaa tulee... merkittävästi ja ilman radikaalia
vastatoimenpidettä (vastaohjaaminen stongasta).... Shit Happens.

Ihan "normisettiä", pelkällä kropalla aikaansaatuna.

Ehkä tuo sama "punnuksen käyttö" ja sen konkreettinen vaikutus
katoaa tästä maailmasta kun punnus siirtyy 30-40 cm eteenpäin satulalla .

Toi olis hyvä homma... jos vaikka velka katoaisi siirtämällä velkakirjaa pöydällä 30-40cm .

No joo.... palasin taas tähän....

Asia ei missään nimessä voi olla näin.... hetken päästä se kuitenkin on.....

Aika monen sällin kanssa saa pykättyä hauskan "nopeuskilpailun"......
Mittaillaan muuttuuko se asia/mielipide nopeammin kuin "naisen mieli".....
riippuen siitä, lyökö joku muu asian tiskiin... vai "julistaako" sen itse .

[JMH]

Siinä on testattu Aprilia RSV 1000:llä miten homma toimii käytännössä.

Tämän vuoksi se on totta, ja minä vastavänkääjien kruunaamaton kuningas. Kumartakaa saatana.

[pupu]

siinä kohtaa kun tarakkkaharakka (ilman stongaa)......
kampeaa yllättäen kesken kaarron kropallaan pyörän pystyyn tai lisää kallelleen.

Aika vauhdilla se linja siinä kohtaa muuttuu ja lepikko alkaa kutsumaan.....
ilman kuskin reipasta "vastaohjaamista" stongasta.

Oon aina eläny siinä luulossa, et tarakkaharakka pystyy kropallaan ohjaamaan mp:tä vain Esson baarissa, paitsi jos sen elopaino on sellasen keskisuuren norsun luokkaa?

Mut uskomustani saa korjata jos olen väärässä

[jaket]

kyllä se matkustaja 'pystyy' ohjaamaan aika paljonkin. Olen monesti sanonut kyydissä oleville, että älä mielellään vaihda katsontapuolta kaarteen aikana, siis sitä, jos se katsoo musta vasemmalta ohitse ja kaarteen aikana vaihtaa esim oikealle kaarteen sisäpuolelle. Kiristää näemmä jo ihan huomattavasti ja säikäyttää kuskia.


jos ajattelee sen niin, että vastaohjaus on normiajossa melko heikkoa, eli ohjauksella aiheutetaan esim 5-10kg painoero esim oikealle, jolloin pyörä jo melko nopeasti kallistuu(esim jos laittaisit pystyssä olevaan pyörään 10kg painon oikealle puolen ja päästäisit irti. niin onhan sen matkustajan melko helppo poistaa tuo 5-10kg kokonaan kallistamalla vartaloaan.

[jaket]

Ainut tapa nostaa pyörä ylös kallistuksesta on käyttää vastaohjausta, jolloin eturengas osoittaa enemmän sisäkurviin kuin tasainen kaarreajo vaatisi.

tähän vielä se lisäys, että pyörän voi nostaa pois kallistuksesta ilman vastaohjausta lisäämällä nopeutta.

sen huomaa jos kävelyvauhdissa, aja ympyrää niin tiukasti, että lopulta osut ohjausstoppariin. Nyt et enää voi vastaohjata pyörää ja yleensä joudut ottamaan jalalla, ettei pyörä kaadu sisäkaarteeseen, mutta väännä kaasua ja pyörä nousee ilman jalkaa, koska nopeus kasvaa ja keskipakovoima nostaa pyörän ilman vastaohjausta.

[J@ck]

Minun vähäisen kokemuksen mukaan tarakkaharakka pystyy joko ohjaamaan, tai sitten ei.

Jos vastaohjaus ei ole hanskassa ja se on laiskaa / tiedostamatonta, eli pyörää ohjaillaan lähinnä painopisteen siirrolla, niin tarakkaharakka voi aiheuttaa mitä vaan.

Jos vastaohjaus on tietoista ja käyttää sitä oikeasti pyörän ohjaamiseen, niin takanaistujan liikehtiminen tuottaa huomattavasti vähemmän päänvaivaa. Jos kyydissä on kevyt henkilö, niin lainausmerkeissä "on lähes sama", mitä hän siellä tekee. Matkustajan väärään suuntaan kampeaminen ei ainakaan minun kokemusten mukaan voita tehokasta vastaohjausta.

Tietoisen vastaohjauksen merkitys korostuu pyörän painon kasvaessa. Toisaalta nopeaa väistöä on täysin mahdotonta suorittaa millään 2-pyöräisellä, jos vastaohjaus ei ole 100% takaraivossa.

[M58]

Pitää paikkansa. Mitä vaativampiin kohteisiin on menossa, sitä paremmin tämä on tiedostettava ja varsinkin alppisyheröissä vuoren kylki on hetkessä tutustumisen kohteena virheen käydessä.

Erinomaisesti asiaa voi harjoitella Ahveniston moottoriradalla ja tarakkaharakka pitäisi suorastaan pakottaa kyytiin.

Omissa alppiajeluissani elämäni 1. vaativampi serponousu oli Stelviolle lähtien Maria Almista. Ja koska mitään kokemusta ei ollut, rouva jäi Maria Almiin - menin yksin. Sittemmin siellä on tullut käytyä kahdestaankin.

Muos, Nyt sotkin, ei Maria Alm, joka on Itävallassa, vaan pikkuinen kylä toiselta puolelta Stelviolle tullessa, en ulkoa muista, että mikä.
No se oli Santa Maria... Maria kuin Maria.

[Bone]

Hätäväistöt ja muut "runnomiset" eivät nyt taida olla varsinaisesti tapetilla.

"Mutka-ajo" ennemminkin ja tarkemmin siinä tuo linjan muuttaminen kesken kaiken.

"Tarakkaharakka" tuli tuossa omassa tyypitettyä lähinnä "kyyditettävänä henkilönä".

On toki pikkasen eroa, istuuko raskaamman cruiserin päällä 150cm/45kg kuskin takana
jokseenkin samalla satulatasolla..... vai keikkuuko kilokyykyn lintulaudalla 190+cm/100+kg.

Tuo punnuksen käyttö ja vaikutus voi siis jo lähtökohdiltaan olla kovinkin erilainen.

Otetaanpa ihan normiajelussa normitilanne.

Lähestytään kaarretta ja tarkoitus on kaartaa siitä nätisti ja tasaisesti läpi sujuvasti mutta
kuitenkin reilulla "limiitillä".

Kuski siinä sitten ennen kääntymisen alkua kippaa pelin kallelleen asiallisesti vastaohjauksella.

Tuossa kohtaa kun keskiverto (mitoiltaan) kyyditettävä ottaa ja käyttää kroppaansa/massaansa
reippaasti joko myötäämällä tai vaihtoehtoisesti vastustamalla, on ihan satavarma,
että "tulee tunnelmaa tupaan". Menkääpä ihan kunnolla kokeilemaan, jännitys on taattu kun
tuo tulee spontaanisti/ennakoimatta kuskille käsiin.

Ihan sama tilanne on siinä tasaisen kaartamisen kestäessä.
Kyyditettävä kippaa kunnolla sisään.... tai kampeaa pystyyn.
Se linja muuten ottaa ja muuttu aika rapsakkaasti ja tunnelmaa kohottaen.

Eikä siinä vielä kaikki.... iiilman stongaa.

Käykää nyt ihmeessä kokeilemassa keskiverto kyyditettävällä ja ohjeistakaa
kampeamaan ilman ennakkoilmoitusta suunnasta oikein tosissaan.
Siis ihan kunnolla, eikä vaan hieman korvallista kallistamalla.

Ei tartte kertoa kuinka kävi.... jonkun arvion voi sitten toki mopon kuosiin teippaamisen kestosta
ja kuluista tuon jälkeen antaa .

Totta mooses rutinoituneesti vastaohjaamisen hallitseva kuski tekee tuossa tilanteessa
"vastaohjausliikkeen", toivoen ehtivänsä korjata linjan kohdilleen ennen kuin aika ja latu loppuu kesken.....
ellei sitten tullut sen verran housut kintuissa yllätetyksi että ollaan samoin tein vaikka sisämutkan puolella
kyljellään.... tai etusesta loppuu pito julmassa vastaankampeamisessa.

Vastaankampeamisesta vastaohjauksella.... ns. takamatkaltahan tuossa on silloin kyse.

Voin taata mielenkiintoisia ja avartavia kokemuksia... ja saattaa tuo kropan vaikutus
kallistamiseen saada aikaan ihan uusia ajatuksia.

Voihan se toki olla niin, että asiat vaan yksinkertaisesti "lakkaavat olemasta ja vaikuttamasta"
kun punnusta siirretää se 30-40cm eteenpäin.... mutta mutta .

[Pekkavee]

Käsien asento vastaohjauksessa?
Tätä ei kai ole vielä käsiteltykään.

Vastaohjaus tehdään siis työntämällä ohjaustankoa sisäkurvin kahvasta (tai vetämällä toisen puolen kahvasta)
Ohjaustanko kääntyy vaakasuorassa, joten on tärkeää, että työntövoima kohdistuu siihen mahdollisimman vaakasuoraan, jotta työntö olisi mahdollisimman tehokas.

Siksipä kannattaa pitää ajoasento sellaisena, että kyynärpäät ovat alhaalla, jolloin työntö (tai veto) suuntautuu mahdollisimman vaakasuoraan eteenpäin (tai veto taaksepäin) eikä alaspäin.
Jollei kysymys ole jostain apinakiikku tangoista.

Road racing kuskit osaavat tuon kyllä.
Heillä on kyynärvarret yleensä aika vaakasuorassa ja kyynärpää siis alhaalla.
Kannattaa katsella heidän kuviaan ja ajojaan.
Vaikka tuolla

Tuo homma, siis kyynärpäät alhaalla, on kyllä aika välttämätöntä myös ihan tavallisessakin ajossa mutkateillä

Jarno Saarinenhan tuon aikoinaan keksi ja pärjäsi aika hyvin.
Ja kehitti itse tuohon hommaan paremmin itselleen sopivat clip onit, jotka olivat jyrkässä kulmassa.
Tuolta löytyy kuvia